OM606 Hydraulisen nostimen purku & venttiilivaran tarkistus

[Jari Ke]

Laitetaas aiheesta viisastuneena ohjetta sille kuinka tarkistaa onko venttiilinostimissa vielä varoja jäljellä. Jos varoja ei ole niin venttiili alkaa kantamaan ja loppu onkin sitten selvää pässinlihaa.

Aluksi puretaan esim 12kpl nostimia yksitellen ettei sekoiteta nostimien osia toistensa kanssa. Öljy poistetaan nostimen sisäosista sekä nostimen osat pestään cleanerilla sekä paineilmalla jonka jälkeen nostin kasataan. Kun kaikki 12kpl on puhdistettu asetetaan nostimet esim. imuventtiileille. Nokka-akseli laitetaan paikoilleen ja pukit kiristetään kevyesti.

Nyt voi ihan sormin painella nostimia niistä missä nokka ei paina nostinta. Välystä pitäisi olla tyyliin 2 - 4mm . 2 - 4mm ei ole tieto vaan on mun oma käsitys aiheesta mutta 1mm on jo merkki siitä ettei varoja liiemmin ole. Joku varmasti tietää mitä välyksen kuuluu olla silloin kun hydraulinostin on tyhjä.

Sit sama toimenpide samoilla nostimilla pakoventtiileille.

Jos kansi on paikoillaan niin teettää töitä kun täytyy kumpikin nokka olla paikoillaan ja ketju myös. OM603:sessa hoituu helpommin.

Tietty jos pesee ja puhdistaa kaikki 24 nostinta niin selviää ehkä helpommalla jos kansi on paikoillaan. Jos on pöydällä niin sitten tuo 12kappalettakin riittää mainiosti.

Ohessa kuvia ja tekstiä siitä kuinka nostin puretaan ja kasataan. Tämä nostin on jo kertaalleen avattu ja puhdistettu.

Purkua odottava nostin. Mulla paksu metallikiekko jota vasten nostinta lyödään käsin


Tyliin näin kun muutaman kerran napauttaa oikein reippaalla kädellä, hydrauliosa putoaa pöydälle



Hydrauliosa pöydällä


Hydrauliosan mäntä ja sylinteri irtoaa toisistaan sormivoimin. Sisällä on jousi.


Hydrauliosa purettuna



Osat kasattuna. Tässä kuvassa hydrauliosa pisimmässä asennossa



Ja tässä lyhimmässä asennossa


Hydrauliosa menee paikoilleen kevyesti peukalolla painaen

[Jari Ke]

Lisätääs täähän kohtaa vielä ajatuksia siitä että jos toteaa että vara on liian pieni tai sitä ei ole ollenkaan ja päättää hioa venttiiliä lyhyemmäksi. Näinhän on tehnyt varmaan aika moni OM60x koneisiin?

Olen nyttemin hiukan pohtinut tämän toimenpiteen toimivuutta pidemmällä aikajänteellä ja sellainen tuli mieleen että kun käsittääkseni venttiilin täytyy pyöriä että se pysyy tiiviinä ....siis pidemmällä aikajänteellä?

Nyt kun venttiilinvartta hiotaan lyhyemmäksi käsivaralta niin se hionta ei varmana osu kohtisuoraan venttiilivatta vaan hiontakohta on enempi tai vähempi vino?

No nyt kun venttiilin pää on vino niin nostajan pää ei enää osukkaan keskelle venttiilin vartta vaan reunaan. Siitä edelleen seuraa se että jokaikisellä kerralla kun nokka-akselin nokka menee alas niin venttiilinvarsi nojaa ohjuriin josta edelleen seuraa ylimäräistä ohjurin kulumista vai seuraako?

Edelleen epäilen ettei venttiili enää pyöri vaan jää johonkin asentoon pidemmäksi aikaa josta ennenpitkää seuraa venttiilivuoto ?

Edelleen jos ohjuri alkaa väljistyä niin venttiililautanen ei enää sulkeudu täsmällisesti vaan alkaa hakata seetiä josta seuraa seetin sekä venttililautasen tiivistyspinnan kuluminen?

Nämä nyt vaan on mun ihan omia hajatelmia mutta mutta...... Sorvihommia taitaisi paremminkin olla nuo venttiililyhennysjutut?

Sekin että jos sille tielle joutuu niin jokohan ohjurikin olisi vaihtokunnossa ja se oisi itseasiassa syy siihen että seeti ja venttiili on kulunut? Jos näin niin tuo venttiililyhennys on aika laastari -operaatio?

[Jari Ke]

Tuon lyhennyksen on moni varmasti tehnyt kansi paikoillaan ollessa ja kansi irrallaankin mutta venttiilien ollessa kannessa kiinni?

Kokemuksia kaivattaisiin pitkästikkö on menty sen jälkeen kun venttiilinvarsia on lyhennetty käsivaralta ja vieläkö moottori toimii moitteetta kaikilla sylintereillä kaikissa lämpötiloissa?

[JanneW124]

No niin

Vaihdoin nostajat omaan lankkuun (om602 turbo) ja lopputuloksena naputus hävisi. Kaksi nostajista tuntui löysemmälle kuin muut kahdeksan, joten päätin myös hieman pohtia asiaa. Purin samalla lailla nostajat, mutta aavistuksen pisemmälle, sillä hydrauliosan männästä saa purettua takaiskuventtiilin osiin. Silmillä havaittavaa vikaa tai eroa en kuitenkaan löysäsätä tai jäykemmästä nostajasta löytänyt. Testailin takaiskuventtiilin pitävyyttä molemmissa, mutta löysemmän purin osiin ennen testausta. Molemmissa takaisku piti niin hyvin, etten sormivoimin saanut mäntää painettua, kun hydrauliosa oli täytetty öljyllä. Yksi mahdollisuus on, että takaiskun kuulan välissä oli jokin roska joka on estänyt takaiskua sulkeutumasta mutta nostajaa purettaessa roska on irronnut?? toinen vaihtoehto voisi olla että vuotaa männän ja sylinterin välistä paineet pois, mutta se ei tule sormivoimin esille?? Tässä kuitenkin muutama kuva, miten purkautuu lisää. Varoventtiilin "hattu" irtoaa kevyesti kampeamalla. Jousi ja kuula hukkuu helposti kun paketti levähtää auki, on melko pieniä osia.

purettu_nostaja.jpg

purettu_nostaja_2.jpg

purettu_nostaja_3.jpg

purettu_nostaja_4.jpg

purettu_nostaja_5.jpg

[atlas]

Jos lyhennät venttiiliä se ei estä sen pyörimistä koska se on rakennetttu niin että nokka ja nostimen kulma tekee sen...hyvä oivallus kyllä että sen täytyy pyöriä ja pitääkin koska muuten se ei ole tiivis.

[Jari Ke]

Niin mietin sitä että käsivaralta tehty lyhennys on aina enempi tai vähempi vino. Kun se on vino ei nostimen pää osu keskelle venttiilivarrenpäätä --> venttiilivarsi kahnaa jokaisella työkerralla ohjuria enemmän kuin jos osuma olisi keskellä josta syystä ohjuri kuluu ennenaikaisesti ja josta sit seuraa seetin sekä venttiilinkulumista epätäsmällisen sulkeutumisen takia? Ne kun kuluu alkaa venttiili kantamaan kun säätövarat loppuu nostimesta.

Onko mahdollista se että kun venttiilivarrenpää ei osu keskelle nostajanpäätä niin venttiili lakkaa pyörimästä ja seurauksena on jopa kohtuuäkkiäkin venttiilivuoto?

Varsinkin näissä tarvikenostajissa nostajanpää on paljon tasaisempi verrattuna alkuperäisiin. Tarkoittaa siis sitä että pienikin lyhennyksen seurauksena oleva venttiilinpäävinous tarkoittaa siitä ettei venttiilivarrenpää osu keskelle nostajanpäätä?

Niin tai näin niin käsivarahommia nuo ei ole enää mun vehkeissä

[atlas]

Käsittääkseni nokka ottaa pyörimisen takia hioeman nostajan toiseen reunaan tehden näin pyörinnän.

[sompio]

Ei venttiilien tarvitse välttämättä pyöriä! Esimerkiksi Nuffield traktorin moottorissa on imuventtiileissä kanavanpuolella ilmaa ohjaava olake ja venttiilin pyöriminen estetty sokalla. Eikä ole vuotaneet muutamaan tuhanteen tuntiin.

[E200kompressor]

[quote="Jari Ke"]Laitetaas aiheesta viisastuneena ohjetta sille kuinka tarkistaa onko venttiilinostimissa vielä varoja jäljellä. Jos varoja ei ole niin venttiili alkaa kantamaan ja loppu onkin sitten selvää pässinlihaa.

Aluksi puretaan esim 12kpl nostimia yksitellen ettei sekoiteta nostimien osia toistensa kanssa. Öljy poistetaan nostimen sisäosista sekä nostimen osat pestään cleanerilla sekä paineilmalla jonka jälkeen nostin kasataan. Kun kaikki 12kpl on puhdistettu asetetaan nostimet esim. imuventtiileille. Nokka-akseli laitetaan paikoilleen ja pukit kiristetään kevyesti.

Nyt voi ihan sormin painella nostimia niistä missä nokka ei paina nostinta. Välystä pitäisi olla tyyliin 2 - 4mm . 2 - 4mm ei ole tieto vaan on mun oma käsitys aiheesta mutta 1mm on jo merkki siitä ettei varoja liiemmin ole. Joku varmasti tietää mitä välyksen kuuluu olla silloin kun hydraulinostin on tyhjä......




Ihan hyvä kuvasarja ja yksityiskohtaiset ohjeet mutta hieman tarkennusta noiden koneistettujen ja hiottujen osien kanssa eli niitä ei lyödä minkäänlaista metallia vasten eikä kannata edes purkaa ylipäätään.

Jos venttiilivaroja haluaa tutkia niin siihen riittää yksi öljystä tyhjä nostin koska noiden toleranssit lasketaan sadaosa- tai tuhannesosamillimetreissä joten ei ole mitään järkeä purkaa kaikkia nostimia tuollaisen vuoksi. Tai ylipäätään purkaa.

Jos jossakin nostimessa on vikaa eli se naputtaa, on ohje edelleen sama, ei kannata purkaa vaan ostaa uusi sarja ja laittaa ne paikalleen.

Tämä on yleisluontoista kokemusperäistä havaintoa asiasta vuosien varrelta.

[Jari Ke]

Laitetaas aiheesta viisastuneena ohjetta sille kuinka tarkistaa onko venttiilinostimissa vielä varoja jäljellä. Jos varoja ei ole niin venttiili alkaa kantamaan ja loppu onkin sitten selvää pässinlihaa.

Aluksi puretaan esim 12kpl nostimia yksitellen ettei sekoiteta nostimien osia toistensa kanssa. Öljy poistetaan nostimen sisäosista sekä nostimen osat pestään cleanerilla sekä paineilmalla jonka jälkeen nostin kasataan. Kun kaikki 12kpl on puhdistettu asetetaan nostimet esim. imuventtiileille. Nokka-akseli laitetaan paikoilleen ja pukit kiristetään kevyesti.

Nyt voi ihan sormin painella nostimia niistä missä nokka ei paina nostinta. Välystä pitäisi olla tyyliin 2 - 4mm . 2 - 4mm ei ole tieto vaan on mun oma käsitys aiheesta mutta 1mm on jo merkki siitä ettei varoja liiemmin ole. Joku varmasti tietää mitä välyksen kuuluu olla silloin kun hydraulinostin on tyhjä......




Ihan hyvä kuvasarja ja yksityiskohtaiset ohjeet mutta hieman tarkennusta noiden koneistettujen ja hiottujen osien kanssa eli niitä ei lyödä minkäänlaista metallia vasten eikä kannata edes purkaa ylipäätään.

Jos venttiilivaroja haluaa tutkia niin siihen riittää yksi öljystä tyhjä nostin koska noiden toleranssit lasketaan sadaosa- tai tuhannesosamillimetreissä joten ei ole mitään järkeä purkaa kaikkia nostimia tuollaisen vuoksi. Tai ylipäätään purkaa.

Jos jossakin nostimessa on vikaa eli se naputtaa, on ohje edelleen sama, ei kannata purkaa vaan ostaa uusi sarja ja laittaa ne paikalleen.

Tämä on yleisluontoista kokemusperäistä havaintoa asiasta vuosien varrelta.

Joo varmaankin on noin muttako jokavälissäkö nokka-akseli kehtoineen paikoilleen ja varoja tutkimaan ja sit taas irti? Varsinkin 606:sessa kun ne kehdonpultit jossa nostajat lepää on 7mm kierteellä niin ne pitäis avata ja kiristää tyyliin 24 kertaa alumiinikanteen?? Vai pystyykö varan tutkimaan luotettavasti ilman että kehtoa ja n-akselia pulttaa kiinni edes osittain? Varsinkin jos kansi on lohkossa kiinni niin mosaahan pitää pystyä pyörittämään ja silloin kaikkien pulttien täytyy olla kiinni ?

Tottakai olisi parempi että olisi ns. erillinen setti nostimia jolla koittaa ja niin minullakin oli kun ostin uudet nostajat 24kpl mutta jos ei ole niin sit niillä mitä käytettävissä on meinaan jos varat on loppu ja pistää mosan nippuun on uusi purku edessä kuitenkin?

Minusta niihin nostajiin mitä purin ei helmoihin jääny minkäänlaisia jälkiä ja se helma on pyöristetty joten käsittääkseni ei edes ole ihan arka pikkukolhulle on senverta kovaa tavaraa? Arkoja kolhuille lie on juurikin tuo nostajan "kylki" ja sit se hydrauliosan mäntä ja sylinteri mutta nuihin kohtiin ei tarte kalautella ollenkaan? En koitellu mutta varmaankin purkautuu ihan koivulankkua vasten kopauttamalla. Vilmivaneria vasten kans varmaankin purkautuu jos metallialustaan ei halua kopautella.

Itte en nää haittaa operaatiosta mutta en kehoita tuolleen tekemään eli omalla vastuulla

[E200kompressor]

[
Joo varmaankin on noin muttako jokavälissäkö nokka-akseli kehtoineen paikoilleen ja varoja tutkimaan ja sit taas irti? Varsinkin 606:sessa kun ne kehdonpultit jossa nostajat lepää on 7mm kierteellä niin ne pitäis avata ja kiristää tyyliin 24 kertaa alumiinikanteen?? Vai pystyykö varan tutkimaan luotettavasti ilman että kehtoa ja n-akselia pulttaa kiinni edes osittain? Varsinkin jos kansi on lohkossa kiinni niin mosaahan pitää pystyä pyörittämään ja silloin kaikkien pulttien täytyy olla kiinni ?

Tottakai olisi parempi että olisi ns. erillinen setti nostimia jolla koittaa ja niin minullakin oli kun ostin uudet nostajat 24kpl mutta jos ei ole niin sit niillä mitä käytettävissä on meinaan jos varat on loppu ja pistää mosan nippuun on uusi purku edessä kuitenkin?

Minusta niihin nostajiin mitä purin ei helmoihin jääny minkäänlaisia jälkiä ja se helma on pyöristetty joten käsittääkseni ei edes ole ihan arka pikkukolhulle on senverta kovaa tavaraa? Arkoja kolhuille lie on juurikin tuo nostajan "kylki" ja sit se hydrauliosan mäntä ja sylinteri mutta nuihin kohtiin ei tarte kalautella ollenkaan? En koitellu mutta varmaankin purkautuu ihan koivulankkua vasten kopauttamalla. Vilmivaneria vasten kans varmaankin purkautuu jos metallialustaan ei halua kopautella.

Itte en nää haittaa operaatiosta mutta en kehoita tuolleen tekemään eli omalla vastuulla

Tuon välysten puuttuminen tai -muuttuminen voi käytännössä johtua vain siitä, että venttiili kaivautuu venttiili-istukkaan eli seetiin. Kyseessä on kuitenkin siis mitä ilmeisemmin millimetriluokkaa oleva ongelma ja se puolestaan ei korjaannu venttiiliä lyhentämällä koska vika on sylinterikannessa.

Itse hydraulinostaja vuotaa öljyä hieman lävitse uutenakin koska se on tehty niin mutta tuo vuoto on hyvin minimaalista ja se puolestaan ei tarvitse paljon painumisvaraa itse nostajassa. Veikkaisin joitakin sadasosia per täydet neljä tahtia (täysi arvaus) perusteluna se ettei nostaja ehdi kovin paljon täyttymään kovilla kierroksilla ja siltikään käyntiääni ei kovene kierrosten myötä eli välyksiä ei tule.

Hydraulinostajan tai -painimen (millä nimellä sitä nyt moottorista riippuen kutsutaan) idea on helpottaa valmistusta ja käyttöä koska itse venttiilinsäätö jää pois ja venttiilivälys pysyy käytännössä olemattomana mikä puolestaan takaa hiljaisen käyntiäänen. Lyhyesti siis nerokas keksintö ja aikoinaan lähes yksinomaan jenkkimoottoreiden käytössä ollut komponentti.

Viime syksynä lähipiirin käytössä olleesta autosta yksi nostaja alkoi enenevässä määrin naputtamaan ja viimein jumiutui pohjaan jolloin käyntiääni oli hirvittävää kuultavaa välyksen ollessa ehkä pari - kolme millimetriä, jopa enemmänkin.
Tallista löytyi viikonlopuksi varaosa puretusta moottorista ja ääni hiljeni...alkaakseen puolestaan jostakin seuraavasta nostajasta parin kuukauden jälkeen.
Siinä vaiheessa autoon tilattiin uusi nostajasarja joka laitettiin paikoilleen huolellisesti öljyllä esitäytettynä.

Nyt tuolla autolla on ajettu jokunen tuhat ja käyntiääni on hyvin hiljainen.

Tuo sinun kuvauksesi ohjeineen on kyllä erittäin selkeä varsinkin kuvien osalta koska teksti ei kykene aina kertomaan sitä mitä kuva.

[Jari Ke]

[
Joo varmaankin on noin muttako jokavälissäkö nokka-akseli kehtoineen paikoilleen ja varoja tutkimaan ja sit taas irti? Varsinkin 606:sessa kun ne kehdonpultit jossa nostajat lepää on 7mm kierteellä niin ne pitäis avata ja kiristää tyyliin 24 kertaa alumiinikanteen?? Vai pystyykö varan tutkimaan luotettavasti ilman että kehtoa ja n-akselia pulttaa kiinni edes osittain? Varsinkin jos kansi on lohkossa kiinni niin mosaahan pitää pystyä pyörittämään ja silloin kaikkien pulttien täytyy olla kiinni ?

Tottakai olisi parempi että olisi ns. erillinen setti nostimia jolla koittaa ja niin minullakin oli kun ostin uudet nostajat 24kpl mutta jos ei ole niin sit niillä mitä käytettävissä on meinaan jos varat on loppu ja pistää mosan nippuun on uusi purku edessä kuitenkin?

Minusta niihin nostajiin mitä purin ei helmoihin jääny minkäänlaisia jälkiä ja se helma on pyöristetty joten käsittääkseni ei edes ole ihan arka pikkukolhulle on senverta kovaa tavaraa? Arkoja kolhuille lie on juurikin tuo nostajan "kylki" ja sit se hydrauliosan mäntä ja sylinteri mutta nuihin kohtiin ei tarte kalautella ollenkaan? En koitellu mutta varmaankin purkautuu ihan koivulankkua vasten kopauttamalla. Vilmivaneria vasten kans varmaankin purkautuu jos metallialustaan ei halua kopautella.

Itte en nää haittaa operaatiosta mutta en kehoita tuolleen tekemään eli omalla vastuulla

Tuon välysten puuttuminen tai -muuttuminen voi käytännössä johtua vain siitä, että venttiili kaivautuu venttiili-istukkaan eli seetiin. Kyseessä on kuitenkin siis mitä ilmeisemmin millimetriluokkaa oleva ongelma ja se puolestaan ei korjaannu venttiiliä lyhentämällä koska vika on sylinterikannessa.

Itse hydraulinostaja vuotaa öljyä hieman lävitse uutenakin koska se on tehty niin mutta tuo vuoto on hyvin minimaalista ja se puolestaan ei tarvitse paljon painumisvaraa itse nostajassa. Veikkaisin joitakin sadasosia per täydet neljä tahtia (täysi arvaus) perusteluna se ettei nostaja ehdi kovin paljon täyttymään kovilla kierroksilla ja siltikään käyntiääni ei kovene kierrosten myötä eli välyksiä ei tule.

Hydraulinostajan tai -painimen (millä nimellä sitä nyt moottorista riippuen kutsutaan) idea on helpottaa valmistusta ja käyttöä koska itse venttiilinsäätö jää pois ja venttiilivälys pysyy käytännössä olemattomana mikä puolestaan takaa hiljaisen käyntiäänen. Lyhyesti siis nerokas keksintö ja aikoinaan lähes yksinomaan jenkkimoottoreiden käytössä ollut komponentti.

Viime syksynä lähipiirin käytössä olleesta autosta yksi nostaja alkoi enenevässä määrin naputtamaan ja viimein jumiutui pohjaan jolloin käyntiääni oli hirvittävää kuultavaa välyksen ollessa ehkä pari - kolme millimetriä, jopa enemmänkin.
Tallista löytyi viikonlopuksi varaosa puretusta moottorista ja ääni hiljeni...alkaakseen puolestaan jostakin seuraavasta nostajasta parin kuukauden jälkeen.
Siinä vaiheessa autoon tilattiin uusi nostajasarja joka laitettiin paikoilleen huolellisesti öljyllä esitäytettynä.

Nyt tuolla autolla on ajettu jokunen tuhat ja käyntiääni on hyvin hiljainen.

Tuo sinun kuvauksesi ohjeineen on kyllä erittäin selkeä varsinkin kuvien osalta koska teksti ei kykene aina kertomaan sitä mitä kuva.

Nimenomaan justiinsa näin.

Vika on siinä että venttiili ja seeti kuluu niinpaljon että säätövara loppuu nostajasta ja venttiili alkaa kantamaan. 606:sissa tämä vaiva on tiedossa ja ehdottomasti kannattaa tarkistaa ennen mosan lopullista kasaamista silloin kun mosa on levällään nm. kantapäänkautta opittu tämä juttu!!!.

Yksi syy varsinkin ennenaikaiseen kulumiseen on juurikin se että ohjuri on väljä jollon venttiilin sulkeutuminen ei ole enään täsmällistä. Kun kantta tekohengitetään lyhentämällä venttiiliä on se tosiaan tekohengitystä.

Se että miksi imuventtiilien ohjurit kuluu ennenaikaisesti on siinä että ilmansuodatinta ei vaihdeta ajoissa tai suodin suorastaan puuttuu kokonaan Kun hieno pöly kerran pääsee ohjurin ja varrenväliin on ohjurikuluminen väistämätön tosiasia vaikka suodin sittemin vaihdettaisiinkin oikeilla vaihtoajoilla. Pölyn ja öljynoen seos jää hiomaan ohjuria josta seuraa väistämätön tuho !!!

Jos ohjurit sekä kuluneimmat venttiilit uusitaan voidaan EHKÄ venttiilivartta lyhentämällä saavuttaa kannelle ja samalla moottorille siedetävä jatkoaika? Mutta venttiilivarret on lyhennettävä siten että lyhennetyt pinnat ovat kohtisuoraan venttiilivartta!!


Edit:
Ne nämä kuningasmoottorit on peräisin väykyistä......Miten mahtaa olla huoltojen laita esim. ilmansuotimien osalta ja moottorien ölyvaidot kun kori muutenkin on aivan mätä????

Lisätään vielä tämä vaikka kait se selväksi tuli että: ILMANSUODIN pitää EHDOTTOMASTI vaihtaa riittävän usein!!!. Jos ohutta pölyä löytyy suotimen jälkipuolella on syy siihen ehdottomasti selvitettävä heti ja vika korjattava!!!

[E200kompressor]

[Nimenomaan justiinsa näin.

Vika on siinä että venttiili ja seeti kuluu niinpaljon että säätövara loppuu nostajasta ja venttiili alkaa kantamaan. 606:sissa tämä vaiva on tiedossa ja ehdottomasti kannattaa tarkistaa ennen mosan lopullista kasaamista silloin kun mosa on levällään nm. kantapäänkautta opittu tämä juttu!!!.

Yksi syy varsinkin ennenaikaiseen kulumiseen on juurikin se että ohjuri on väljä jollon venttiilin sulkeutuminen ei ole enään täsmällistä. Kun kantta tekohengitetään lyhentämällä venttiiliä on se tosiaan tekohengitystä.

Se että miksi imuventtiilien ohjurit kuluu ennenaikaisesti on siinä että ilmansuodatinta ei vaihdeta ajoissa tai suodin suorastaan puuttuu kokonaan Kun hieno pöly kerran pääsee ohjurin ja varrenväliin on ohjurikuluminen väistämätön tosiasia vaikka suodin sittemin vaihdettaisiinkin oikeilla vaihtoajoilla. Pölyn ja öljynoen seos jää hiomaan ohjuria josta seuraa väistämätön tuho !!!

Jos ohjurit sekä kuluneimmat venttiilit uusitaan voidaan EHKÄ venttiilivartta lyhentämällä saauttaa kannelle ja samalla moottorille siedetävä jatkoaika? Mutta venttiilivarret on lyhennettävä siten että lyhennetyt pinnat ovat kohtisuoraan venttiilivartta!!


Edit:
Ne nämä kuningasmoottorit on peräisin väykyistä......Miten mahtaa olla huoltojen laita esim. ilmansuotimien osalta ja moottorien ölyvaidot kun kori muutenkin on aivan mätä????

Joskus nuoruudessa oli omakohtainen kokemus kun satuin olemaan ns. "hyvissä töissä" ja ostin silloiseen autooni tehdaskorjatun vaihtomoottorin hillittömästi öljyä kuluttavan tilalle (meni lopulta lähes litra per 100km ja tie sinisenään auton takana).

Ilo oli kovin lyhytaikainen kun jo alle 20tkm ajettuna venttiilikoneisto alkoi pitämään poikkeuksellisen kovaa naputusta ja lopulta kannen irroituksen jälkeen kävi ilmi, että imupuolen ohjurit olivat todella kuluneet. Sittemmin koko moottori purettiin noin 30 000km peruskorjauksen jälkeen, porattiin seuraavaan ylikokoon ja kairattiin pronssiohjureihin ylikokovarrella olevat venttiilit (OHC -Ford).

Hieman tuota ennen oli paljastunut syy miksei sekä alkuperäinen eikä peruskorjattukaan moottori kestänyt, polttoaineentäyttöputki (metallia) oi syöpynyt takapyörän takaa pyöräkotelosta vaivihkaa puhki ja takapyörän heittämä juoksuhiekkamainen kuravesi pääsi osittain bensatankkiin josta edelleen kaasuttimen kautta moottoriin tehden siitä selvää ennenaikojaan.

Joten ilmansuodatin, öljyt plus suodatin sekä tietenkin polttoainesuodatin varsinkin dieselissä kannattaa vaihtaa mieluummin etupainotteisesti.

[Jari Ke]

Dieseleissä on hieman eritilanne tuon polttoaineen kanssa meinaan se ei kulje imuventtiilien kautta toisin kuin fordissa on kulkenut. Siinä mielessä pa-suotimen vaihto ei kumuloidu venttiilien toimintaan ohjureitten kulumisena lainkaan

[E200kompressor]

Dieseleissä on hieman eritilanne tuon polttoaineen kanssa meinaan se ei kulje imuventtiilien kautta toisin kuin fordissa on kulkenut. Siinä mielessä pa-suotimen vaihto ei kumuloidu venttiilien toimintaan ohjureitten kulumisena lainkaan

Aivan oikein mutta se polttoainesuodatin taas on kriittinen korkepainepumpun/ suuttimien kulumisen suhteen.

Tunnetussa vikakohteessa, vanhemmassa TDCI -Fordissa suositusvaihtoväli on ilmeisesti vain 10 000km ja ainoastaan alkuperäistä
Delphi HDF924 -suodatinta käyttäen jossa kuulemma partikkelin suodatus on parempi kuin muilla suodattimilla.
Suomessa tuollainen filtteri maksaa jopa 60€ joten aika moni jättää tuollaisen 10 000km vaihtovälin noudattamatta.

Delphihän teki joihinkin Mersuihin polttoainelaitteet, oliko peräti alkupään W212...?

[Jari Ke]

Hieman karkaa alkuperäisestä aiheesta tämä keskustelu.

Yhtäkaikki edelleen sitä mieltä että vanhaliiton laitteista kun on kyse (om60x) ja miksi ei uudemmstakin niin jos sitä pajottaa ni kehoitan tarkistamaan kannenkunnon tarkemminkin ennen niputtamista nm yksi om606 tbo kansi on nytkin ja pysyy jatkossakin tuossa kukkapenkinedessä

[E200kompressor]

Hieman karkaa alkuperäisestä aiheesta tämä keskustelu.

Yhtäkaikki edelleen sitä mieltä että vanhaliiton laitteista kun on kyse (om60x) ja miksi ei uudemmstakin niin jos sitä pajottaa ni kehoitan tarkistamaan kannenkunnon tarkemminkin ennen niputtamista nm yksi om606 tbo kansi on nytkin ja pysyy jatkossakin tuossa kukkapenkinedessä

Niin tuo alkuperäinen aihe on moottorivaurio ja siihen johtavien syiden tarkastelu.

Kun poistetaan ne vaurioita aiheuttavat syyt, loppuvat ne vauriotkin eli lyhyesti kun vaihtaa suodattimet ja öljyt aikanaan, ei tarvitse käytännössä koskaan rempata moottoreita.

[Jari Ke]

Totta!

Mutta hullut kuten minä olen teen kaikenlaista hullua esim. vaihdan W124 4Matikkiin moottorin ja jostain käsittämättömästä syystä päädyn OM606Tbo moottoriin.....Siihen kuningasmoottoriin ja totean vaihdonjälkeen kaikenlaista uutta ja ihmeellistä ja koitan neuvoa muita ettei samoja kuoppia kolua Varsinkin Matikkiin mosasovitus ei ole mikään läpihuutojuttu No se ja sama mutta varuiksi ettei kaikilla menis niin montaa toimintatonnia kun mulla on menny.

No fraaseja tuo on mutta tottakin. 606Tbo mosia sekä kanseja on myynnisstä tälläkin foorumilla aika-ajoin ja kuka tiesi miten niitä huollettu oli? Kuten jo totesin niin väykyistä ne on peräisin ja kaikki tietää sen että kun niistä mosa puretaan niin kori on loppu ja metrejä takana paljon. Kun kori on loppu niin miten huoltojen laita oli?