W211 CDi - hankinta mielessä

[JKK]

Olen harkitsemassa seuraavaksi autoksi W211 sedan-korimallilla varustettua diesel-mersua. Luonnollisesti sen haen saksasta, jahka entisen autoni saan seuraavalle omistajalleen.

Mutta kertokaapa aloittelijalle, mitä karikoita minun kannattaa välttää? Vuosimallithan taitavat lähteä 2003:sta. Missä vaiheessa tuli facelift, ja mitä siinä paranneltiin? Ainakin perän muodoissa taitaa olla jotain erilaista? Onko sitä ennen tullut parannuksia tekniikkaan? Paljon on kuulunut juttuja nopeasta ruostumisesta tietyissä osissa? Koskevatko nämä kaikkia vuosimalleja?

Sitten kiinnostavat nämä moottorit ja vaihteistot. Suurin mielenkiinto kohdistuu 270CDi -koneeseen, koska nykyinen autoni on Audin 2,5V6TDi, ja olen tottunut isomman koneen murakkaan menoon. Onko tuossa 270-koneessa jotain, mitä tarvitsisi tietää, vai katselenko suosiolla 220CDi-koneita? Laatikko pitäisi olla automaatti. Kestävätkö ne hyvin?

Eli kaikki tieto otetaan mielenkiinnolla vastaan, ja tiedot tyyppivioista, joita saattaa tulla vastaan. Tiedän, että haku-toiminto voisi tuottaa tuloksia, mutta en nopeasti etsimällä löytänyt järkevää täsmätietoiskua nimenomaan tästä kombinaatiosta. Eli tarjoaisiko tuollainen peli pidemmäksi ajaksi ajamisen iloa ja murheettomia kilometrejä?

[jopi62]

AMG on miehen auto

[nautseri]

Laita hauksi w211 ,niin jospa jotakin löytyisi
Jos automaattia katselet lue tuo lauhdutin ongelma.
Osta jos mahdollista 2004 malli tai uudempi niin voit välttyä onjelmilta.
Täällä on lisää samalla haulla.

http://www.mese.fi/

[Major]

Tein juuri vastaavan noudon muutama viikko sitten...

Huomioitavaa: Osta vähintään 2004 vuosimalli (options -listassa 804=2004, 803=2003 jne.)

- Ei ole Valeon huonoa lauhdutinta
- Nanolakka tulee vuosimalliin 2004
- 2003 malli on kuitenkin ensimmäinen vuosimalli (T-malliin)
joten luultavasti jotain muutoksia 2004 malliin lienee tullut...

[Division]

Näissä kyselty samaa ja paljon hyviä vastauksia:

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... light=w211

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... light=w211

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... light=w211

[Maileri]

Huomioitavaa: Osta vähintään 2004 vuosimalli (options -listassa 804=2004, 803=2003 jne.)

- Ei ole Valeon huonoa lauhdutinta
- Nanolakka tulee vuosimalliin 2004
- 2003 malli on kuitenkin ensimmäinen vuosimalli (T-malliin)
joten luultavasti jotain muutoksia 2004 malliin lienee tullut...

Onpas rohkaisevaa kuulla, kun meikäläinen laittoi muutama viikko sitten 2002 vuosimallin E 220 CDI:n...
No auto ainakin vaikuttaa kuin pakasta vedetyltä ja huollot tehty ajallaan. Ajettu sillä on 180 tkm, mikä on kuulopuheitten mukaan Mersulle vasta "sisäänajo". Saas nähdä!
Toivotaan, ettei noita seinille maalaamianne uhkakuvia tulisi toteen omassa kärryssäni

[Arno]

Riippuen tietysti ajomäärästä ja -tavasta, mutta vähänkään pidemmällä omistuskaarella tulet törmäämään "kuuluisan jarrumötikän" vaihtoon, joka siis liittyy elektronisiin jarruihin. Osa on kallis sekä osana että vaihdettuna, mutta suurimmilla mahdollisella todennäköisyydellä pitäisi mennä takuuseen, jos nyt huoltoja ei ole täysin laiminlyöty.

Itsellä ko. mötikän vaihto edessä kunhan saisi sen ajan varatuksi...

[jussilampi]

Tein juuri vastaavan noudon muutama viikko sitten...

Huomioitavaa: Osta vähintään 2004 vuosimalli (options -listassa 804=2004, 803=2003 jne.)

- Ei ole Valeon huonoa lauhdutinta
- Nanolakka tulee vuosimalliin 2004
- 2003 malli on kuitenkin ensimmäinen vuosimalli (T-malliin)
joten luultavasti jotain muutoksia 2004 malliin lienee tullut...

Mikähän tuossa niin kauhia ongelma on,Valeo on mailman suurimpia auton osan vamistajia ja pystyy kylla vastaan tuotteistaan, jos muutamista autoista on mennyt Glykolit ja öljyt sekaisin syylärin rikkoontumisen takia.Ja niissäkin harvoissa tapauksisa on tehdas maksanut puolet vaikka on pantu uusi laatikko ja syyläri ,Ja varmasti Valeolta kusettanut täyden hinnan. Nykyinen hyvä käytäntö on ottaa paisuntasäiliön korkista o-rengas pois, niin ei ainakaan pääse vaihteistoon glykoolia kun siellä on 3kp paine,ja syyläri paineeton, ja jos syylari rikkootuu nousee vaihteisto öljy paisunta säiliön pinnalle kevyempänä,muttei onneksi ole vielä mulla näkynyt kuin sinistä nestettä,ja jos joskus näkyy punaiunen öljy pinnalla pitää vaihtaa syyläri tai laittaa erillisen öljynlauhduttimen,niinkuin vanhemmissa laatikoissa oli,eikä ainakaan särje vaihteistoa.

[Maileri]

Tsekkasin omastani tuon öljynlauhduttimen merkin kun siitä näyttää olevan puhetta usein W211 mallien yhteydessä. Merkki oli Behr tai Behm...tai jotain sinnepäin. Liekö ollut jo uudesta asti vai vaihdettu takuuseen, en tiedä.

[jussilampi]

Tsekkasin omastani tuon öljynlauhduttimen merkin kun siitä näyttää olevan puhetta usein W211 mallien yhteydessä. Merkki oli Behr tai Behm...tai jotain sinnepäin. Liekö ollut jo uudesta asti vai vaihdettu takuuseen, en tiedä.

Niitä on käytetty sekä BEHR että VALEO,Mullakin on Imuilman jäähdytin Behr ettet sotke siihen,mutta kun purki syylärin päältä pellin pois niin syylärissä lukeekin että Valeo,ja juuri syylärin yhteydessä se öljynlauhdutin on.

[pekkali]

Nykyinen hyvä käytäntö on ottaa paisuntasäiliön korkista o-rengas pois, niin ei ainakaan pääse vaihteistoon glykoolia kun siellä on 3kp paine,ja syyläri paineeton, ja jos syylari rikkootuu nousee vaihteisto öljy paisunta säiliön pinnalle kevyempänä,muttei onneksi ole vielä mulla näkynyt kuin sinistä nestettä,ja jos joskus näkyy punaiunen öljy pinnalla pitää vaihtaa syyläri tai laittaa erillisen öljynlauhduttimen,niinkuin vanhemmissa laatikoissa oli,eikä ainakaan särje vaihteistoa.

Mistä tulee tämä "hyvä käytäntö" ottaa o-rengas pois paisuntasäiliön korkista?
Minusta se ei ainakaan ole HYVÄ käytäntö! Tällöin poistat ylipaineen järjestelmästä.
Älä lähde ainakaan korkealle, esim. Alpeille ilman painetta järjestelmässä. Nesteesi kiehumispiste on alle 100C korkealla.
Äläkä kuormita moottoriasi esim. vetämällä asuntovaunua, kiehutat nesteet kun turvamarginaali on minimissä ilman painetta järjestelmässä.
Muista, että moottorin lämpö esim. sylinterin seinämässä tai palotilan kannessa ei ole se lämpötila joka näkyy lämpömittarissa, vaan monissa paikoissa tapahtuu paikallista kiehumista ja sen seurauksena helposti eroosiota ja kavitaatiota.
On monta hyvää syytä, miksi jäähdytysjärjestelmässä on painekorkki.
Tuhoa vain ei näe välittömästi, mutta todennäköisesti tuho on totaalinen kun sen huomaa... vesipumpunn siipi häviää, sylinterikanteen tai sylinteriin tulee reikä, tms.
Auto olisi halvempaa rakentaa ilman painekorkkia. Ihan varmasti se jätettäisiin pois, jos sille ei olisi käyttöä.

[barton]

Normimoottorissa on jäähdytysjärjestelmässä noin yksi kilo=bar painetta ja jos vaihteiston voitelupaine on kolme kiloa niin

Paisuntasäiliön korkkia en minäkään kyllä hevin pois ottaisi. Joku parempi konsti täytyy löytyä.

[pekkali]

3 kPa = n. 30 cm vesipatsasta.
3 bar = n. 30 m vesipatsasta.

Edellä puhuttiin paineesta 3 kPa

Ja vielä tuohon jäähdyttäjän paineettomuuteen:
Jäähdyttäjässäkin on varmasti enemmän painetta kuin 3 kPa vaikka painekorkki olisi poiskin.
Mersun moottoreita en ole mitannut, mutta vastaavia kilpailevia mittaan työkseni ja moottorista jäähdyttäjälle menevä paine on normaalisti luokkaa 125 kPa riippuen kennon vastuksesta.
Pumpun imupuolellakin on vielä painetta tuollaiset 10 kPa.
Paineet mitataan kun moottoriin termostaatti on jumiutettu aukiasentoon. Kun termostaatti säätää lämpötilaa, paineet ovat kennolla alhaisemmat pienemmästä virtaamasta johtuen.

[barton]

vaihteistoon glykoolia kun siellä on 3kp paine,ja syyläri paineeton, ja jos syylari rikkootuu nousee vaihteisto öljy paisunta säiliön pinnalle

Minä ymmärsin että tällä tarkoitettiin painetta olevan 3 baria. Ei todellakaan ole tietoa vaihteiston jäähdyttimenpuoleisesta paineesta.

[jussilampi]

Nykyinen hyvä käytäntö on ottaa paisuntasäiliön korkista o-rengas pois, niin ei ainakaan pääse vaihteistoon glykoolia kun siellä on 3kp paine,ja syyläri paineeton, ja jos syylari rikkootuu nousee vaihteisto öljy paisunta säiliön pinnalle kevyempänä,muttei onneksi ole vielä mulla näkynyt kuin sinistä nestettä,ja jos joskus näkyy punaiunen öljy pinnalla pitää vaihtaa syyläri tai laittaa erillisen öljynlauhduttimen,niinkuin vanhemmissa laatikoissa oli,eikä ainakaan särje vaihteistoa.

Mistä tulee tämä "hyvä käytäntö" ottaa o-rengas pois paisuntasäiliön korkista?
Minusta se ei ainakaan ole HYVÄ käytäntö! Tällöin poistat ylipaineen järjestelmästä.
Älä lähde ainakaan korkealle, esim. Alpeille ilman painetta järjestelmässä. Nesteesi kiehumispiste on alle 100C korkealla.
Äläkä kuormita moottoriasi esim. vetämällä asuntovaunua, kiehutat nesteet kun turvamarginaali on minimissä ilman painetta järjestelmässä.
Muista, että moottorin lämpö esim. sylinterin seinämässä tai palotilan kannessa ei ole se lämpötila joka näkyy lämpömittarissa, vaan monissa paikoissa tapahtuu paikallista kiehumista ja sen seurauksena helposti eroosiota ja kavitaatiota.
On monta hyvää syytä, miksi jäähdytysjärjestelmässä on painekorkki.
Tuhoa vain ei näe välittömästi, mutta todennäköisesti tuho on totaalinen kun sen huomaa... vesipumpunn siipi häviää, sylinterikanteen tai sylinteriin tulee reikä, tms.
Auto olisi halvempaa rakentaa ilman painekorkkia. Ihan varmasti se jätettäisiin pois, jos sille ei olisi käyttöä.

Kokemuksesta tulee se hyvä käytäntö! Mutta ajetaanhan mersuilla tosi lämpimissäkin olosuhteissa,jotta sen takia varalta pidetään syylärissä paine.
Eikai kukaan täyspäinen lähde vuoristoon veteleen asuntovaunua,ilman paisuntasäiliössä olevaa O-rengasta jos lämmöt rupeaa nouseen yli sadan asteen,mutta normaaliajossa esimerkiksi saksan moottoriteillä yli 150km/h keskinopeudella ei ainakaan mulla ole kesälläkään noussut yli 90asteen lämmöt ikinä,joten jäähdyttäjän paine on ihan tarpeeton normaalikäytössä,se että 50% etyleeniklykooli kiehuu vuoristossa alle 100 asteen on täyttä paskapuhetta,kiehumispiste sille normaalissa ilmakehän paineessa eli 1 KP,on n.107 astetta celssiusta,ja se vaihteiston paine on ajossa 3kp,eli ikinä sinne ei ajon aikana pääse Glykoolia,ongelma syntyykin kun auto sammutetaan ja syylärissä saattaa nesteen lämpölaajenemisen takia olla yli 1kp paine vielä tunti pysähdyksen jälkeen ja jos syyläri on ruvennu vuotaan niin tottakai se pukkaa glykoolin vaihteistoon.Mulla ei ole ollut mitään ongelmaa vaikkei syylärissä tarkoituksella pidetä painetta,ja jos vedetään vaunua vuoristossa voihan sen O-renkaan panna siinähän ei mene kuin 10sekunttia.Aikaisemmassa autossani,124 300tdt, särkyi aina paisunta säiliön korkki ja päästi paineet pois,ja ajoin 12 vuotta eikä ikinä olluut mitään haittaa.Muuten(3Kp on sama kuin 3bar)

Vesipumpun siipi häviää ja sylinteriin tulee reikä,sinähän se varsinainen satusetä olet !!!! Onhan se hyvä että varoitellaan mutta pitäisi olla aina jotain perustetta varoituksille.

[Division]

Riippuen tietysti ajomäärästä ja -tavasta, mutta vähänkään pidemmällä omistuskaarella tulet törmäämään "kuuluisan jarrumötikän" vaihtoon, joka siis liittyy elektronisiin jarruihin. Osa on kallis sekä osana että vaihdettuna, mutta suurimmilla mahdollisella todennäköisyydellä pitäisi mennä takuuseen, jos nyt huoltoja ei ole täysin laiminlyöty.

Itsellä ko. mötikän vaihto edessä kunhan saisi sen ajan varatuksi...

Miten tuo mötikkä alkaa oireilemaan, että tietää vaihtaa ennen totaalista hajoamista?

[Maileri]

Miten tuo mötikkä alkaa oireilemaan, että tietää vaihtaa ennen totaalista hajoamista?

Itse kysyin samaa Veholta eilen, kun käytin autoa automaattilootan öljynvaihdossa. Mittarinäyttöön tulee kuulemma SBC häiriöilmoitus, mistä tietää vaihdon olevan ajankohtainen. Menee kuulemma täysillä tehdastakuuseen ainakin toistaiseksi vielä, vaikka itsellä on 2002 vuosimallin auto.

[Maileri]

3 kPa = n. 30 cm vesipatsasta.
3 bar = n. 30 m vesipatsasta.

Edellä puhuttiin paineesta 3 kPa

Piti oikein Wikipediasta tarkistaa nuo paineen yksiköt:
1 bar = 100 000 Pa = 100 kPa

Eli jos jäähdyttimessä on 125 kPa:n paine = 1,25 bar.

[jussilampi]

3 kPa = n. 30 cm vesipatsasta.
3 bar = n. 30 m vesipatsasta.

Edellä puhuttiin paineesta 3 kPa

Piti oikein Wikipediasta tarkistaa nuo paineen yksiköt:
1 bar = 100 000 Pa = 100 kPa

Eli jos jäähdyttimessä on 125 kPa:n paine = 1,25 bar.

Joo puhuin kyllä vähän vanhentuneesta yksiköstä Kp eli kilopondia/neliösenttiä kohden,joka on kyllä voiman yksikkö mutta ennen käytettiin myös paineen yksikkönä eli 1kp on sama kuin 1bar,joka on oikea paineen yksikkö,en ole puhunut kilopaskaleista mitään.Edellämainittu esimerkki on kyllä oikein.

[pekkali]

Eikai kukaan täyspäinen lähde vuoristoon veteleen asuntovaunua,ilman paisuntasäiliössä olevaa O-rengasta jos lämmöt rupeaa nouseen yli sadan asteen,mutta normaaliajossa esimerkiksi saksan moottoriteillä yli 150km/h keskinopeudella ei ainakaan mulla ole kesälläkään noussut yli 90asteen lämmöt ikinä,joten jäähdyttäjän paine on ihan tarpeeton normaalikäytössä,se että 50% etyleeniklykooli kiehuu vuoristossa alle 100 asteen on täyttä paskapuhetta,kiehumispiste sille normaalissa ilmakehän paineessa eli 1 KP,on n.107 astetta celssiusta,

Sori, jos en lähde mukaan tähän eipäs-juupas väittelyyn.
Kehottaisin vain ottamaan ensin selvää moottoriteknologiasta ennen kuin alkaa latelemaan mutuja totuuksina. Näillä ohjeilla saatetaan aiheuttaa monelle suuria vahinkoja.

Jos hieman kyselet joltakulta asiaan vihkiytyneeltä paineen vaikutuksesta jäähdytysjärjestelmän toimivuuteen, voit saada esim oheisen kaltaisen vastauksen:

"There are two important factors that govern the boiling point of a vehicle. The first is the saturation boiling point of the cooling fluid and the second is the pressure that the fluid is under.
As a very rough guide the boiling point of a cooling system is raised by 1 C per 5.5kPa of radiator cap pressure. From this calculation we can see the boiling point of a cooling system with a 100kPa radiator cap would be approximately 118 C.
A fact that is often overlooked when mechanics evaluate a cooling system is the internal running temperatures of the cooling fluid, it is not unusual to have coolant temperatures exceeding 140 C in the hotter areas of the modern engine and a general coolant temperature in the block approaching 130 C. This means even with a 100 kPa pressure cap on the cooling system, water just isn't up to the task any more and will actually be boiling viciously in certain parts of the engine.
A good quality glycol based coolant will compensate and protect the cooling system from the effects of accelerated hot spot corrosion.
Water does not necessarily boil at 100 C, its boiling point is dependant on altitude. If you increase the pressure on water you raise it's boiling point so reducing pressure will naturally lower the boiling point of water. The higher above sea level you go the less atmospheric pressure is exerted and the boiling point is lowered.
Should the cooling system's pressurization mechanism become faulty (the spring loaded release valve of the radiator cap), then boiling and after- boiling will occur more readily at higher altitudes. The radiator cap prevents the effects of high altitude boiling as it keeps a constant pressure on the cooling system."

Sorry englannin kieli, mutta en viitsi kääntää, kääntäkööt joku muu jos haluaa lähteä inttämislinjalle.

http://www.pe-li.fi/siipi/kest%e4%e4%20 ... hajoaa.jpg

[JKK]

Nyt on ostopäätös tehty. Ei tarvinnut edes saksasta hakea, kun sopiva löytyi tyydyttävällä kaupalla kotimaasta: 2005-vuosimallinen E220CDi sedan. Hopeinen ja 6-vaihteinen manuaali, joka allekirjoittaneelle sopii enemmän kuin hyvin, vaikka ymmärrän tämänkokoisessa autossa automaatinkin idean. Kilometrejä 130tkm, kuntoisuus uutta vastaava ja bonusvarusteina Navigaattori ja parkkitutkat edessa ja takana. Tuo varmaan palvelee hyvin ja pitkään?

Malli ei ole facelift, joten hieman edelleen kiinnostaa, että mistä todellisesta jäin paitsi?

[jussilampi]

Eikai kukaan täyspäinen lähde vuoristoon veteleen asuntovaunua,ilman paisuntasäiliössä olevaa O-rengasta jos lämmöt rupeaa nouseen yli sadan asteen,mutta normaaliajossa esimerkiksi saksan moottoriteillä yli 150km/h keskinopeudella ei ainakaan mulla ole kesälläkään noussut yli 90asteen lämmöt ikinä,joten jäähdyttäjän paine on ihan tarpeeton normaalikäytössä,se että 50% etyleeniklykooli kiehuu vuoristossa alle 100 asteen on täyttä paskapuhetta,kiehumispiste sille normaalissa ilmakehän paineessa eli 1 KP,on n.107 astetta celssiusta,

Sori, jos en lähde mukaan tähän eipäs-juupas väittelyyn.
Kehottaisin vain ottamaan ensin selvää moottoriteknologiasta ennen kuin alkaa latelemaan mutuja totuuksina. Näillä ohjeilla saatetaan aiheuttaa monelle suuria vahinkoja.

Jos hieman kyselet joltakulta asiaan vihkiytyneeltä paineen vaikutuksesta jäähdytysjärjestelmän toimivuuteen, voit saada esim oheisen kaltaisen vastauksen:

"There are two important factors that govern the boiling point of a vehicle. The first is the saturation boiling point of the cooling fluid and the second is the pressure that the fluid is under.
As a very rough guide the boiling point of a cooling system is raised by 1 C per 5.5kPa of radiator cap pressure. From this calculation we can see the boiling point of a cooling system with a 100kPa radiator cap would be approximately 118 C.
A fact that is often overlooked when mechanics evaluate a cooling system is the internal running temperatures of the cooling fluid, it is not unusual to have coolant temperatures exceeding 140 C in the hotter areas of the modern engine and a general coolant temperature in the block approaching 130 C. This means even with a 100 kPa pressure cap on the cooling system, water just isn't up to the task any more and will actually be boiling viciously in certain parts of the engine.
A good quality glycol based coolant will compensate and protect the cooling system from the effects of accelerated hot spot corrosion.
Water does not necessarily boil at 100 C, its boiling point is dependant on altitude. If you increase the pressure on water you raise it's boiling point so reducing pressure will naturally lower the boiling point of water. The higher above sea level you go the less atmospheric pressure is exerted and the boiling point is lowered.
Should the cooling system's pressurization mechanism become faulty (the spring loaded release valve of the radiator cap), then boiling and after- boiling will occur more readily at higher altitudes. The radiator cap prevents the effects of high altitude boiling as it keeps a constant pressure on the cooling system."

Sorry englannin kieli, mutta en viitsi kääntää, kääntäkööt joku muu jos haluaa lähteä inttämislinjalle.

http://www.pe-li.fi/siipi/kest%e4%e4%20 ... hajoaa.jpg[


/quote]

Minähän olen sanonut että itse ajelen ilman syylärin paineita,eikai se aiheuta muille mitään vahinkoa.
Niin sillä paineellahan ei ole mitään tekemistä,sen lämmön siirtymisen kanssa jos ollaan nesteen kiehumispisteen alapuolella,niinkuin aina ollaan jos auto on kunnossa,poikkeuksena tietenkin epänormaali rasitus mihin autoa ei ole tarkoitettu.ja kuitenkin valmistaja ottanut nämäkin vaihtoedot valmistuksessa huomioon.Miten vesipumpun siipi voi kulua,tai sylinteriin tulla reikä jos nesteen lämpölaajenemisesta tulevaa yli 1baarin painetta ei ole olemassa.puhut niin hulluja että,minusta tuntuu että olet kussu vielä rätteihin kun meikäläinen on mersuihin remppaa tehnyt.

[tuikku]

Malli ei ole facelift, joten hieman edelleen kiinnostaa, että mistä todellisesta jäin paitsi?

Tojon pumppu, paineet ja ahdin.

Siis.
1800bar + lisäteho.
Delphin korkeapainepumppu + suuttimet.
IHI,n ahdin.

Juuri näyttäisi olevan samat, kun Toyotan käyttämät vermeet.
Eli, olisko tuo juuri se pikku juttu, jonka jälkeen alkaakin homma toimimaan.

[JKK]

Vielä availen keskustelua noista jarruista: Tästä autostani luettiin vikakoodit, ja niitä oli joitakin pysyväluonteisia ABS ja ESP-osastolla. mm. jokin keskusyksikkövika. Mittaristo ei kuitenkaan herjaa mitään, joten viittaakohan tuo jotenkin lähestyvään SBC-vikaan?

Mikä osa se nyt on konkreettisesti, joka tuosta SBC-jarrujärjestelmästä pettää - jos ylipäätään pettää? Ja onko näin, että valmistaja korvaa sen esim. 2005-mallisesta autosta takuuseen (MB-jälleenmyyjän tuoma käytetty tuontiauto)? Jos ei korvaa, niin kuinka suuri kuluerä siitä aiheutuu minulle? Ajattelin vain, että otanko myyjäliikkeeseen yhteyttä jo nyt noiden vikakoodien tiimoilta?

[jussilampi]

Vielä availen keskustelua noista jarruista: Tästä autostani luettiin vikakoodit, ja niitä oli joitakin pysyväluonteisia ABS ja ESP-osastolla. mm. jokin keskusyksikkövika. Mittaristo ei kuitenkaan herjaa mitään, joten viittaakohan tuo jotenkin lähestyvään SBC-vikaan?

Mikä osa se nyt on konkreettisesti, joka tuosta SBC-jarrujärjestelmästä pettää - jos ylipäätään pettää? Ja onko näin, että valmistaja korvaa sen esim. 2005-mallisesta autosta takuuseen (MB-jälleenmyyjän tuoma käytetty tuontiauto)? Jos ei korvaa, niin kuinka suuri kuluerä siitä aiheutuu minulle? Ajattelin vain, että otanko myyjäliikkeeseen yhteyttä jo nyt noiden vikakoodien tiimoilta?

Nythän se kannattaa laitattaa kun siitä on myyjä,kuluttajasuojan kautta vastuussa,vaikkei olisi autolle takuuta antanutkaan,ei sielä mitään vikakoodeja voi roikkua jos auto on kunnossa,käske poistaa vikakoodit ja jos ei poistu silloinhan siellä on jotain häikkää, kyllä ne SBC-yksiköt on aina takuuseen menneet,jos jotain ollut ! Kytkimen täryyttämistä kannattaa kans seurata,ja korjauttaa takuuseen jos tärinää ilmenee,itse vaihdatin alle 100000km ja oli vielä kesympi 105kW kone!