Olis tarkoitus laitella lavettiin jälkiasennus ASD, tarvike venttiileillä yms...
Niin paljon oon lukenut kaiken näköstä perän paineesta, että en tiedä mihin uskoisi enää.
Jos jollakin olis siis faktaa oikeista paineista niin olisin kiitollinen.
Asennuksesta ideoita, saa spekuloida
Alkuperäinen hydrauli pumppu nokka-akselin päähän (602)
Pumpulta menee paineen säätäjälle, josta yli menevä paine menee takaisin säiliöön.
Paineen säätäjältä menee pieneen kerääjä säiliöön, joka on venttiilin vieressä.
Kerääjä säiliön jälkeen tulee haluttu paine 3/2 sähköohjattuun venttiiliin, joka on yhteen suuntaan jousi palautteinen.
Sisälle tulee kaksi katkaisijaa, josta toisesta saa venttiilin vaihtamaan asentoa, jolloin paine menee perälle. Toisesta napista voi lukita ettei jarrun polkaisu vapauta lukkoa. Tämä on hyvä KUN pyörittelee paska rinkiä.
lekssa kirjoitti:Tuommosen kaavion sätöstelin paintilla jos joku miettii miten toteuttasi omassaan saman homman Asennus kuvia voin laitella lisäksi, kun kesälomat alkaa.
ASD.jpg
eipä toimillaan tuolla tavalla kun tuossa säätäjässä on niin pieni tuo reikä mistä menee säiliöön eli lämpee aika paljon.
Joten pitää laittaa semmonen venttiili minkä kautta öljy menee vapaa kierrolla säiliöön, kun lukko on pois päältä. Ja säätäjä vasta venttiilin jälkeen.
Viittitkö vielä kirjoittaa suomenkielellä mitä noin kaikki osat on ja mitä ne tekevät, ja onko tuo "ankkuri" paluu säiliöön vai maahan ? Kuvatkin osista olisi kivat...
Asensin omaan farkkulankkuun ASD-perän ja tällä hetkellä mennään paineettomana. Perä tuntuis lukittuvan ilman paineitakin, ainakin kun sutiminen on reippaampaa. Helpotusta ASD:llä hain talvikeleille, etenkin liikkeellelähdöt avoimella perällä tuotti välillä tuskaa, varsinkin kun alkutalven ajelen aina kitkoilla. Jotenkin vaan tuntuu, että liikkeellelähdötkin liukkaalla tuntuis helpottuneen verrattuna aikaisempaan, vaikka lukko ei selkeästi ole heti päällä. Tämän huomaa siinä, että jos painaa kaasulla pyörän sutimaan, niin yleensä vai toinen pyörä lähtee mukaan, kunnes kierrosten noustessa edelleen, perä lukittuu ja molemmat lyö tyhjää.
Todellisen testin tein viimeisimmän lumimyräkän aikaan. Lähdin kahlaamaan autolla 15cm:n lumihankeen, lunta oli siis auton pohjaa myöten. Vanhalla avoimella perällä olisin ollu todellisessa pulassa ja pysähtyminen hankeen ei olisi tullut kuuloonkaan. Vaikka jäinkin muutaman kerran paikalleen sutimaan, niin lopulta selvisin melko kivuttomasti aina uudestaan liikkeelle ilman suurempia taisteluja, vaikka välillä vetikin vain toinen pyörä.
Löysin täältä muutamia keskusteluja liittyen ASD:n paineettomaan lukitukseen ja joku väittikin, että jos perä lukittuu ilman paineita, niin se olisi rikkinäinen. Tällä mun perällä on ajettu reipas 200tkm, joten vaikea olisi uskoa, että olisi jo loppuunkulunut.
Vaikka perästä on mulle iloa jo tällaisenaan, niin silti meinaan kytkeä nappilukituksen toimintaan, mikä oli myös alkuperäinen suunnitelma. Näin saan perästä tarvittaessa 100 prosenttisen hyödyn. Olin ollut aina siinä uskossa, että perä tarvitisisi aina sen paineakun rinnalleen, mutta näköjään näitä on tehty myös ilman. Kysymyksiä heräsikin sitten ilmoille, että missä tilanteessa jäjestelmä tarvii sen paineakun ja missä ei? Onko joku tietty perämalli, mikä tarvii enemmän painetta kuin toinen? Vaikuttaako paineeseen se, että mikä hydraulipumppu autossa on? Onko näissä uudemmissa automalleissa tehokkaampi hydraulipumppu, joka tuottaa tuon suuremman paineen?
Olen ostanut jo joku aika sitten paineakun venttiileineen ja oli tarkoitus kytkeä lukitus tämän avulla. Kaavioita olen sen verran tutkinut, että tuon ASD-kompleksin kautta tulisi kulkemaan tasonsäädön öljy, tällekin varmaan on järveä selitys. Tasonsäädöltä ja ASD:ltä myös erilliset paluulinjat hydraulisäiliölle, tämä myös varmasti tärkeä asia?
Täällä on varmasti moni laittanu tuon nappilukon. Olisi kiva nähdä minkälaisia virityksiä muut ovat tehneet asian suhteen.
Niin, en minäkään muista kuulleeni sellaisesta tandemipumpusta, jossa erikseen olisi ASD:lle ja tasonsäädölle pumput. Samassa rungossa kai yksi osasto pumppaa ohjaustehostimelle ja toinen tasonsäädölle tai ASD:lle tai molemmille tavanomaisesti.
Mulla on kovasti vahva muistikuva, että jossain vaiheessa ASD-linjapainetta olisi nostettu ja olisko se nyt ollut se sama vaihe, jossa paineakku jätettiin pois. Mutta sitä en kyllä tiedä, että onko siinä yhteydessä jotenkin sitä perää muutettu, vai onko paineiden nostolla pyritty vain siihen, että systeemi toimii nopeasti ilman akkua. Tietysti lukitusvoima silloin kasvaa, jos samankokoiselle männälle johdetaan aiempaa isompi paine.
Jostain täältä foorumilta se paineennostoa koskeva info oli lähtöisin, mutta en nyt äkkiä ainakaan sitä löytänyt kuitenkaan.
W124 250 D -92
C123 280 CE -81
W124 E 300 Turbodiesel -94
S211 E 220 CDI -09
Jep...tieto virhe mutta onko se muka sitten nokka-akselinpäästä sitten se paine otettu sinne asd:lle...tosin sitten on yhden pesän tehostimia jossa vain tehostin ja tasonsäätö sitten nokka-akselin päästä tasonsäädölle .
-w124 230e sedan
-w124 230e coupe
-c203 200k kompressor
Nozki kirjoitti:
Mulla on kovasti vahva muistikuva, että jossain vaiheessa ASD-linjapainetta olisi nostettu ja olisko se nyt ollut se sama vaihe, jossa paineakku jätettiin pois. Mutta sitä en kyllä tiedä, että onko siinä yhteydessä jotenkin sitä perää muutettu, vai onko paineiden nostolla pyritty vain siihen, että systeemi toimii nopeasti ilman akkua. Tietysti lukitusvoima silloin kasvaa, jos samankokoiselle männälle johdetaan aiempaa isompi paine.
Ihan samalla logiikalla mäkin tätä ajattelin, että paineakku korvataan suuremmalla paineella. Olisi kiva, jos jollain olisi tämä alkuperäinen systeemi ja kertoisi miten linjat on vedetty ja millainen venttiili ohjaa paineen perälle. En ole löytänyt kaavioita, muuta kuin tähän paineakkusysteemiin.
Sitten herää kysymys, että mitähän painetta tämä minun pumppu tuottaa? Onko muutoksen myötä kaikki pumput tehokkaampia vai onko päivitetty pumppu vain ASD-varustuksella olevissa autoissa?
Olen pähkäillyt myös vaihtoehtoa, että kabiinissa olisi rullakytkin, millä voisi säätää portaattomasti perän painetta. Venttiili siis avautuisi sitä mukaa, mitä kabiinista käsketään. Tällainen voisi kaiken järjen mukaan olla mahdollista sopivilla komponenteilla. Suurempaa käytännön hyötyähän tuosta ei olisi, mutta koska olisi mahdollista toteuttaa, niin olisihan tuollainen pähee kampe.
Nozki kirjoitti:
Olen pähkäillyt myös vaihtoehtoa, että kabiinissa olisi rullakytkin, millä voisi säätää portaattomasti perän painetta. Venttiili siis avautuisi sitä mukaa, mitä kabiinista käsketään. Tällainen voisi kaiken järjen mukaan olla mahdollista sopivilla komponenteilla. Suurempaa käytännön hyötyähän tuosta ei olisi, mutta koska olisi mahdollista toteuttaa, niin olisihan tuollainen pähee kampe.
Mulla on vähän tällä periaatteella toimiva. Lisäksi perässä molemmilla puolilla yksi pari levyjä lisätty. Pitää kuin tauti.
Tuossa on ilmeisesti mekaaninen säätö tuosta ruuvista? Paljonko järjestelmässä painetta ja onko toi mittari ennen vai jälkeen säätimen?
Joo ruuvista säädetään. Tuohan on kytkimen työsylinteri mitä vaan ruuvilla kiritään. Ei muuta järjestelmää joten mittari on tuon ja perän välissä. Sormin saa 30bar ja silloinkin jo asfaltilla kääntäessä sisäpuolen ratas hyppyyttää jos ei voimaa tarjoile riittävästi.
mik4-- kirjoitti:
Joo ruuvista säädetään. Tuohan on kytkimen työsylinteri mitä vaan ruuvilla kiritään. Ei muuta järjestelmää joten mittari on tuon ja perän välissä. Sormin saa 30bar ja silloinkin jo asfaltilla kääntäessä sisäpuolen ratas hyppyyttää jos ei voimaa tarjoile riittävästi.
Minkäs ikäinen auto sulla on, onko pumppu tandem vai koneen nokassa?
Mä nyt menin omien johtopäätelmien pohjalta ostamaan tuon asd-venttiilin, missä ei ole sitä paineakkua. Selasin ebayta ja kaikki paineakuttomat venttiilit oli tarkoitettu 93-95 malleihin, joten oletuksena on, että faceliftimalleissa olisi sitten kovemmat paineet tuottava pumppu. Onhan noita tandempumppuja vanhemmissakin, ainakin bensamoteissa, mutta oisko niissäkin tapahtunut muutoksia.
Löytyisköhän täältä joku hydrauliikka-asiantuntija, joka osais vinkata mistä lähteä ettimään sähköllä säädettävää venttiiliä, tietenkin mahdollisimman pienikokoista sellaista? Nettiä tuli selattua, mutta en omin voimin löytänyt vielä oikeaa.
mik4-- kirjoitti:
Joo ruuvista säädetään. Tuohan on kytkimen työsylinteri mitä vaan ruuvilla kiritään. Ei muuta järjestelmää joten mittari on tuon ja perän välissä. Sormin saa 30bar ja silloinkin jo asfaltilla kääntäessä sisäpuolen ratas hyppyyttää jos ei voimaa tarjoile riittävästi.
Minkäs ikäinen auto sulla on, onko pumppu tandem vai koneen nokassa?
-90 ei kummassakaan. Oikean käden voimalla pyöritetään tuota pulttia ja se nostaa paineen tuolla sylinterillä.
mik4-- kirjoitti:
Joo ruuvista säädetään. Tuohan on kytkimen työsylinteri mitä vaan ruuvilla kiritään. Ei muuta järjestelmää joten mittari on tuon ja perän välissä. Sormin saa 30bar ja silloinkin jo asfaltilla kääntäessä sisäpuolen ratas hyppyyttää jos ei voimaa tarjoile riittävästi.
Minkäs ikäinen auto sulla on, onko pumppu tandem vai koneen nokassa?
-90 ei kummassakaan. Oikean käden voimalla pyöritetään tuota pulttia ja se nostaa paineen tuolla sylinterillä.
Ei tässä ole siis vakiona asd perää ollut.
Eli toi sun systeemi on täysin erillään, ei ole edes yhteydessä tasonsäädön hydrauliikkaan?
mik4-- kirjoitti:
Joo ruuvista säädetään. Tuohan on kytkimen työsylinteri mitä vaan ruuvilla kiritään. Ei muuta järjestelmää joten mittari on tuon ja perän välissä. Sormin saa 30bar ja silloinkin jo asfaltilla kääntäessä sisäpuolen ratas hyppyyttää jos ei voimaa tarjoile riittävästi.
Minkäs ikäinen auto sulla on, onko pumppu tandem vai koneen nokassa?
-90 ei kummassakaan. Oikean käden voimalla pyöritetään tuota pulttia ja se nostaa paineen tuolla sylinterillä.
Ei tässä ole siis vakiona asd perää ollut.
Eli toi sun systeemi on täysin erillään, ei ole edes yhteydessä tasonsäädön hydrauliikkaan?
Joo täysin erillään. Sylinteristä menee vaan putki perälle ja mittari välissä t-haaralla.
Luotetaan tuohon ASD manuaaliin. Suunnitelmaa muutan sen verran, että taidan tehdä ilman tuota paineakkua.
Asennus kuvia voin laitella lisäksi, kun kesälomat alkaa.
