Hitsausneuvot tarpeen, katkenneen pultin poisto.

[BTriker]

Vinkki vastaisuuden varalle. Vastakierrehylsysarja. Maksaa sen muutaman kympin ja on oiva kampe kun pitää irrottaa mutteri tai pultti semmosesta paikasta ettei ole mahdollisuutta käyttää lämpöä tai hitsata. Mm. kaverin Audista olen tuommosella hylsyllä irrottanu täysin pyöreän lukkopultin(vähän eri lujuutta kun harakiripultit) koska avain oli kadotuksen tiellä ja piti kiiruusti vaihtaa rengas tienpäällä.

[sompio]

Vasaralla räväkkä isku siihen pultintynkään ja sitten laadukkaalla pinnapulttiavaimella pois.

[klonksvaagen]

Vasaralla räväkkä isku siihen pultintynkään ja sitten laadukkaalla pinnapulttiavaimella pois.

Jos ei tynkää ole koboltilla reikä ja vastakierretapilla. Yllätykseksi jopa IKH:n "halpasarja" toimii

[Mänis]

Älä hitsaa pinnapulttia, jos ei oo ihan pakko. Pinnapultti saattaa karkaistua todella kovaksi ja sitten sitä ei saa enää edes vastakierresarjalla irti, kun mikään terä ei pure siihen kunnolla. Kaverin porschesta irroiteltiin katkenneita pakosarjan pultteja. Ensimmäinen lähti hitsauskikalla irti. Hitsasin tigillä täytettä ensin pultin päähän semmosen jatkon, jolla pultti saatiin kannen tasalta mutterin yläreunaan asti.Sitten hitsasin mutterin kiinni täytteeseen. Seuraava pultti yritettiin irroittaa samalla taktiikalla, mutta se menikin sitten katki mutterin juuresta. Sitten koitettiin porata, mutta hyvät hss-terät eivät purreet ollenkaan tuohon kannessa olevaan pulttiin. Tilalle kobolttiterä ja sillä saatiin hirveän ähräämisen jälkeen porattua pultti ontoksi. Loppuja ei sitten enää hitsattu vaan porattiin vastakierreterillä kokoa vähitellen kasvattaen. Lopulta ne pätkät tuli sieltä ulos.

[atlas]

Vastakierre tappikin on perseestä mutta oikea kuusioboori irroitus ..mikä lie nimeltään on paras.eli porataan sarjan terällä reikä ja lyödään sinne sitään tappi jossa on harjat ,kuusi isommat ja terävät jotka ottavat reikään tiukasti...sitten päälle tulee niihinharjaksiin sellainen holkki mutteri joka putoaa katkenneen osan päälle ja eikun vääntöä..kyllä lähtee.

[klonksvaagen]

Vastakierre tappikin on perseestä mutta oikea kuusioboori irroitus ..mikä lie nimeltään on paras.eli porataan sarjan terällä reikä ja lyödään sinne sitään tappi jossa on harjat ,kuusi isommat ja terävät jotka ottavat reikään tiukasti...sitten päälle tulee niihinharjaksiin sellainen holkki mutteri joka putoaa katkenneen osan päälle ja eikun vääntöä..kyllä lähtee.

Tuo IKHoon sarja laittoi yllätyksen (positiivisessa mielessä).

[atlas]

Kyllä kyllähän vastakierretappikin on jees kunhan ei kokeile liianpienellä tapilla isoapulttia ja kun katseaa niin se on sitten siinä.
Toisekseen vastatapilla ei saa kun aukaistua kun tolla tähtitapilla sitä voi nitkuttaa ees,taas.
Ja eiköhän se pultin kovuus ,missä se on poikki materiaalissa,pultin koko ,ja syöpyneisyys ruosteisuus kuiten määrää lähteekö se etes millään irti.
Luulisi kyllä kansi pultin lähtevän jos sentti näkyy niin pienillä putki pihdeillä tai lukko pihdeillä kun liottelee sitä..tai eikun taas punaiseksi ja heiluttelemaan kun huonoa hammasta.

[BTriker]

VastakierreTAPPI ei ole hyväksi oikein kunnolla jumineeseen pulttiin kuten atlas mainitsikin. Sitä ruuvatessa se vain laajentaa sitä pulttia ja on vielä entistä enemmän tiukassa.
Mitään porailuja ei tartte, kun pyöräyttää tuolla edellä mainitsemallani hylsyllä pultin irti jos vain sen pää on tasosta hieman ylhäällä. Puree sata varmasti pinnapulttiin kuin voihin ja "hieman" halvempi ja monikäyttöisempi sarja harrastelijan hommata kuin nuo lyöntitapit, vaikkakin ovat kyllä hyviä.

[atlas]

Minkä hintaine oli tollanen vastakierre hylsy satsi?

[BTriker]

Minkä hintaine oli tollanen vastakierre hylsy satsi?

Pikainen kuukletus:
Biltemassa 9kappaleen sarja maksaa 54,90e(tämä sarja on erilainen, enkä tiedä onko saman vahvuista tavaraa. Saattaa olla.)
IKH:lla näkkyy olevan sama sarja mikä minulla on 159e
http://www.ikh.fi/IKH7229_VASTAKIERREHY ... _1_2_____P" onclick="window.open(this.href);return false;
Ja Virtasenkauppa myy samaa sarjaa 134,40e
http://www.virtasenkauppa.fi/tuote/1027 ... _4ja-1_2-s" onclick="window.open(this.href);return false;
Ebaystä "Twist socket set" hakuun ja jo löytyy.
Esim. http://www.ebay.com/itm/Kraftmann-10-Pi ... 58a60a7e80" onclick="window.open(this.href);return false;

Itse maksoin reilusti alle satasen tuosta IKH:n ja Virtasenkaupan isosta sarjasta muutama vuosi sitten ihan kuitin kanssa ja sarja on edelleen käytössä.

[BTriker]

Näky olevan kuvakin vielä tallessa siitä lukkopultista kun lähti auki. Näkkyy jälet kun hylsä purassu ja tuo aikaisemman viestin ensmäinen kuva on hylsystä avaamiseen jälkeen.

[Mesemies89]

Älä hitsaa pinnapulttia, jos ei oo ihan pakko. Pinnapultti saattaa karkaistua todella kovaksi .......

Moottoreiden ja kone-elimien pultit eivät karkene hitsattaessa.
On kaukana hiilipitoisuuden ja muiden lisäaineiden karkenevuuden rajasta. MIG:llä ja TIG:llä ei saada riittävää tunkeumaa perusmateriaaliin, joten ainut luotettava konsti on hitsata tasasuuntaajalla ja erikoispuikolla tai 48.00 yleispuikolla.

[270w210]

Ottaa muuten hyvin kiinni semmoset pultinirrotukseen tarkoitetut hitsipuikot. Monesti joutuu migillä muutaman mutterin hitsaamaan ennen ku lähtee. Oli yks mutteri jämähtäny kuorma-auton tankin pantaan niin ettei norsupyssylläkään auki. Sitten katkasin pannan ja hitsasin kyseisellä puikolla uuden mutterin sen toisen mutterin päähän ja hyvin lähti kierretangon pätkä irti. Tarvitsin sen pannan erikoismutterin ehjänä.

[Mau5trap]

Keskustelun monipuolisuudesta päätellen keinoja ja mielipiteitä on paljon, hyvä niin. Itse kuitenkin migillä räkäsin mutterin pultinjämän päähän ja lähti hyvin irti. Vastakierretappeja on haukuttu paljon niin jätin sen vaihtoehdon kokonaan pois. Reilun 500 euron budjetti alkaa olla kokonaan kulunut osiin ja oheistarvikkeisiin, joten ei aivan noin hienoihin laitoksiin ollut mahdollisuuksia, migi kun löytyi jo tallin nurkasta valmiiksi Kiitos taas loistavasta aktiivisuudesta ja hyvistä vastauksista.

[klonksvaagen]

Pääasia, jotta lähti

[Mesemies89]

Itse kuitenkin migillä räkäsin mutterin pultinjämän päähän ja lähti hyvin irti.

Ei se pultti ollutkaan sitten kovin juntturassa kun MIG:llä hitsaamalla sai pitävän liitoksen pulttiin.

[Tukala]

Itse kuitenkin migillä räkäsin mutterin pultinjämän päähän ja lähti hyvin irti.

Ei se pultti ollutkaan sitten kovin juntturassa kun MIG:llä hitsaamalla sai pitävän liitoksen pulttiin.

Usein liitoksen lujuutta/sitkeyttä merkkaavampi tekijä on lämpö. "Ei jumissa, koska MIG:llä hitsaamalla sai....", miksei saisi pitävää liitosta??

[paloviita]

Kikkakolmosena vielä aluslevy mutterin alle Migillä jos haluaa hitsata, pitää koneesta löytyä tehoja + 250 A.

Tätä olen itsekin menestyksellä käyttänyt.
Aluslevy on migillä paljon helpompi saada pitävästi katkenneen pultinkantaan kuin mutteri, koska tällöin pultin kanta on paremmin esillä (eikä syvällä mutterin reiässä). Aluslevyyn on sitten jo helppo hepata mutteri ulkokehästään kiinni.

Virrantarve toki riippuu myös pultin halkaisijasta. 150 A on hyvin riittänyt omiin irroituksiini. Isolla virralla sulaa paremmin kiinni katkenneeseen kantaan ja lisäksi pulttiin saadaan enemmän lämpöä, mikä auttaa etenkin ruosteisen pultin irrotuksessa. Ennen vääntämistä kannattaa antaa pultin jäähtyä.

[Tukala]

Isolla virralla sulaa paremmin kiinni katkenneeseen kantaan ja lisäksi pulttiin saadaan enemmän lämpöä, mikä auttaa etenkin ruosteisen pultin irrotuksessa. Ennen vääntämistä kannattaa antaa pultin jäähtyä.

Nimenomaan, kun malttaa antaa pultin jäähtyä riittävästi tai "jäähdyttää" keinotekoisesti niin pultti yleensä tuossa vaiheessa on "elänyt" ja irroitus onnistunee helposti.

Tuohon MIG-sauman pitävyyteen tai sen puutteeseen en saanut vastausta vielä. Yhtälailla keppi-tai lankakone kone käy.
jos taasen natsa on katkennut reikäänsä syvemmälle tai aivan tasalla niin "ulosvetopuikolla" kasvatusta riittävästi, että saa mutteria/prikkaa liimattua kiinni.

Ko. kepit ovat melko hintavia mutta monasti ovat maksaneet itsensä takaisin.

[Mesemies89]

Itse kuitenkin migillä räkäsin mutterin pultinjämän päähän ja lähti hyvin irti.

Ei se pultti ollutkaan sitten kovin juntturassa kun MIG:llä hitsaamalla sai pitävän liitoksen pulttiin.

Usein liitoksen lujuutta/sitkeyttä merkkaavampi tekijä on lämpö. "Ei jumissa, koska MIG:llä hitsaamalla sai....", miksei saisi pitävää liitosta??

Hitsauksen filosofiasta senverran, että MIG/MAG - menetelmällä hitsaus lyhytkaari alueella on ns. kylmä hitsi...välikaari ja kuumakaari -alueella hitsin raekoko taas kasvaa ja liitoksesta tulee hauras.
Ainut hyvä lopputulos tässä tapauksessa on puikkohitsaus, jossa ko.menetelmässä magneettinen puhallus auttaa paremman tunkeuman perusmateriaaliin ja sekoittumissuhde on hyvä.

[atlas]

Välikaari===kylmäsilta..koska hitsus on nopea toimenpide.
Muutenkin se sinne pulttiin on vaikeasti tunkeutuva kun yleisesti mutterit tai aluslevyt on jotain korroosionsuojaa päällä tai kierteessä joka pitäisi poistaa.Jostain 10mm pultistakin on hyvä jos saa 7-8mm hitsauspaksuutta ohuimmasta kohtaan.

[klonksvaagen]

Itse kuitenkin migillä räkäsin mutterin pultinjämän päähän ja lähti hyvin irti.

Ei se pultti ollutkaan sitten kovin juntturassa kun MIG:llä hitsaamalla sai pitävän liitoksen pulttiin.

Usein liitoksen lujuutta/sitkeyttä merkkaavampi tekijä on lämpö. "Ei jumissa, koska MIG:llä hitsaamalla sai....", miksei saisi pitävää liitosta??

Hitsauksen filosofiasta senverran, että MIG/MAG - menetelmällä hitsaus lyhytkaari alueella on ns. kylmä hitsi...välikaari ja kuumakaari -alueella hitsin raekoko taas kasvaa ja liitoksesta tulee hauras.
Ainut hyvä lopputulos tässä tapauksessa on puikkohitsaus, jossa ko.menetelmässä magneettinen puhallus auttaa paremman tunkeuman perusmateriaaliin ja sekoittumissuhde on hyvä.

Lämmittäkää popparit valmiiksi
Filosofin, enkä tarkoita sitä valtakunnanvilosovia Himasta. Miten menee mig tahi mag hitsaus valurautaan esimerkkinä ruustukki...
Tuosta sanovat jottei kannata mikillä, ei vaan migillä koittaa.

[atlas]

Mikin kuin puikonkin ..perus kovuus jota käytetään on 48.oo ja kyllä sen pitää riittää mutta lämpöä pitää olla että perus aine sulla kuin mutterikin mutta kun se täyttyy nopeasti ja ei ole aikaa pitkään hitsata.
Muutenkin tollanen kanteen katkennut pultti kyllä lähtee helpolla mutta otapa jo ku joka on suoraan ulkoilmaan,suolaan ja kosteaan yhteydessä niin sitten tapellaan...

[Mesemies89]

Hitsauksen filosofiaa vielä senverran, ettei kaarihitsaus ole nopeuskilpailulaji.
Kyseisissä hitsausmenetelmissä on määräävänä tekijänä kaarienergia, jolla taataan liitoksen lujuus.

[atlas]

Ei se nopeus laji olekaan mutta on mutterissa tai prikassa vähän lisäaine tarvetta ja se kyllä riittävä määrä tulee siihen heti tai kohta hitsautuu kannen pintakin

[Tukala]

Jaahas,..

Tätä hieman osasin odottaa...
Väitän että jokunen "kilo" on kokemusta takana aivan fyysisesti poltettuna ja sulatettuna ilman filosofoinnin tarvetta.
Se, että "tiedetään" mm. kirjasta opiskelemalla miten liitos tulisi tehdä jotta tarpeelliset kriteerit täyttyvät on aivan toinen maailma kuin karu todellisuus.

Näitä lujuusopin, materiaali- ja hitsaustekniikan tietäjiä löytyy kyllä, aina.
Samat asiat olen aikanani kirjoista opiskellut, mutta vuosien kokemusperäinen fakta osoittaa useasti toisaalle.

Vähän sama kuin kirjoittaisin vihkoon miten 45 asteen putkisauma on hitsattava saadaksesi "luokan" , tai pystyrailo. Ei vain tahdo onnistua vaika miten lukisi.

Samapa tämä, kannen pultit tuskin koskaan niin kiinni etteikö irtoaisi.
Toinen tarina on 10-20-vuotta suolassa lionneet ihanaiset irvistelijät.

[Mesemies89]

Jaahas,..

Tätä hieman osasin odottaa...
Väitän että jokunen "kilo" on kokemusta takana aivan fyysisesti poltettuna ja sulatettuna ilman filosofoinnin tarvetta.
Se, että "tiedetään" mm. kirjasta opiskelemalla miten liitos tulisi tehdä jotta tarpeelliset kriteerit täyttyvät on aivan toinen maailma kuin karu todellisuus.

Näitä lujuusopin, materiaali- ja hitsaustekniikan tietäjiä löytyy kyllä, aina.
Samat asiat olen aikanani kirjoista opiskellut, mutta vuosien kokemusperäinen fakta osoittaa useasti toisaalle.

Vähän sama kuin kirjoittaisin vihkoon miten 45 asteen putkisauma on hitsattava saadaksesi "luokan" , tai pystyrailo. Ei vain tahdo onnistua vaika miten lukisi.

Samapa tämä, kannen pultit tuskin koskaan niin kiinni etteikö irtoaisi.
Toinen tarina on 10-20-vuotta suolassa lionneet ihanaiset irvistelijät.

Nämä konepaja-ja telakkahitsarit luulee tietävänsä hitsauksiata kaiken....kun on kilometri kaupalla hitsannut ja puikkoa /MIG/Jauhekaarella sulattanut tuhansia kiloja lisäaineita. Heh...heh...siinä ei paljon hitsaamisesta tiedä, vaikka G6 osaisikin hitsata....täytyy tietää hitsauksen filosofiakin.
Sitten kun ymmärtää kaarienergian tarkoituksen ja vaikutukset erilaisten materiaalien hitsauksessa, niin ollaan jo hiukan perillä hitsauksen saloista.

[atlas]

Kyllä ne koulussa aika kattavasti opettavat kaiken ..kuuluis sinne rae koko ja käyttäytyminenkin...siis perus asioita ja itse olen kahdessa koulussa ollut pulpetin takan tässä opissa mutta yli 20v sitten.
Onko näin että insinöörit osaa vain oikein hitsata mutta ei ne hitsaa missään.
Minä luotan hitsareihin jotka ovat hitsanneet luokat...itseenikin ja aina hitsaan huolella vaikka kukaan kyselekään luokkia mutta sauman on pidettävä.
suomalisen ammatti hitsarin puheita kun kuuntelee niin hommat on olleet aina hanskassa ja tieto taito...eikö se riitä?

Tommonen välikaari ja kylmäsilta juttu on ihan perus puuroa.

Toisekseen onko ammatti mies tyhmä tai rahvas että nämä insinöörit ,korkea koulututkinnon hankkineet viisaampia ja osaavampia kuin duunari?
Monesti insinööri tietää muttei osaa sitten käytännössä tehdä sitä.
Ei sitä suoraan lukemalla osaa...

[Mesemies89]

Kyllä ne koulussa aika kattavasti opettavat kaiken ..kuuluis sinne rae koko ja käyttäytyminenkin...siis perus asioita ja itse olen kahdessa koulussa ollut pulpetin takan tässä opissa mutta yli 20v sitten.
Onko näin että insinöörit osaa vain oikein hitsata mutta ei ne hitsaa missään.
Minä luotan hitsareihin jotka ovat hitsanneet luokat...itseenikin ja aina hitsaan huolella vaikka kukaan kyselekään luokkia mutta sauman on pidettävä.
suomalisen ammatti hitsarin puheita kun kuuntelee niin hommat on olleet aina hanskassa ja tieto taito...eikö se riitä?

Tommonen välikaari ja kylmäsilta juttu on ihan perus puuroa.

Toisekseen onko ammatti mies tyhmä tai rahvas että nämä insinöörit ,korkea koulututkinnon hankkineet viisaampia ja osaavampia kuin duunari?
Monesti insinööri tietää muttei osaa sitten käytännössä tehdä sitä.
Ei sitä suoraan lukemalla osaa...

Nämä ns. tavishitsarit eivät tiedä juurikaan hitsauksen vaaroista ja hyödyistä mitään...osaavat lisensoituna hitsata WPS:n mukaan....jos osaavat.
Hitsauksessa on monia tekijöitä, joita ei näe silmällä ja kuule korvalla....hitsin kun tutkii ultraäänellä tai röntgenillä, niin se paljastaa hitsaajan ammattitaidon. Eivät ne hitsausinsinöörit/teknikot/spesialitit turhaan ole alalla valvomassa / suunnittelemassa hitsauksia ja opetustehtävissä.

[atlas]

Niin..tavan hitsarit ilman koulutusta eivät ole kuulleet ja ei ne tiedäkään kaikkea.
Esim. yksi metsäkone urakoitsija yli 50v oli ikänsä hitsannut 46.00 puikolla kaikki korjaus hitsukset kunnes jollakin koulutus päivillä alan ammatti koulussa tuli eteen että ei,ei ei..oli se itsekin ihmetellyt kun saumat ei kestä ja etenkään pakkasta älyttömästi kun murto lujuus taisi tulla jo rajoille tossa -15 asteessa kun 48.00 taisi kestää jotain -30astetta kunnes se alkoi haurastua.
Monet taas sitten vetää väärään paikkaan 55.00 kun se ei jousta kuin 48.00 ja taas ratkeaa kun pitää joustaa.
Se kuka vetää työohjeen mukaan virheettömän tuloksen ja paperia vastaavan työn niinkuin esim. telakalla vaaditaan on ammatti mies.
Toki pitää olla laadun valvonta ja he ovat korkeasti koulutettuja ja näin pitää ollakin....sitä en kiellä....se on heidän työtään ja tällöin poistuu ja eivät pääse tunarit tuhoamaan esim. ydinvoimalan tai kaasuputken,telakan hitsus vaatimuksia...insinöörihän senkin laskee ja määräää.kyllä heitä tarvitaan..en moiti tai mollaa.
Kun kaikki täällä tekisikin kunnolla ,motivoituneena ja vastuullisena työnä niin se olisi hyvä muttakun ei..valitettavasti.