Jarrukilven vaihto taakse 124.125 (W124 sedan, 250D, -86)
Obligatooriset tarvikkeet: jarrukilpi, sen kolme ruuvia, parkkijarrun asennussarja (jouset venähtää helposti).
Vapaavalintaiset: Ehkäpä ne laajennusklipsut, vaijerit, kengät (+as.sarja jos ei kenkien mukana), ehkäpä jarrupalat ja -levyt.
Auto ylös ja pyörä pois.
Jarrusatula pois. 2x 17mm pultti jos ei ole uudet 16 milliset. Voi olla kierreliimaa mut lenkkiavain ja moska - hoidossa koko roska. Ja rautalangalla jouseen roikkumaan jottei hose (=letku engl.) kärsi.
Jarruvevy pois. Olisko ollu 6mm kuusiokolo ruuvi. Istunut pitkään – iso leka, jos ei – vasuri.
Auton alta keskeltä p-jarrun säätöpultti (13mm hylsy+pitkä jatko) auki niin et vaijeria voi vetää ulos ja laajennus-klipsun lukitustappi helpompi napauttaa pois.
Jarruvaijeri irti navan pitimestä - siis navan takaa. 13mm hylsy.
Käsijarrun kahdet pito- ja kahdet palautusjouset, säätöruuvi, kengät ja vaijerin päässä oleva ”laajennus-klipsu” irti.
Tasapäätuurnalla ulkoapäin vaijerin kuoren ulkokehää naputellen pukataan koko vaijeri auton alle pois jottei nirhaannu jatkossa. Sehän oli ruuvattu aiemmin irti sielt takaa..
Teräsharjalla seutu puhtaaksi pölyistä.
Vetoakselin 30mm mutterin lukitukset ”auki” meisselillä akselin pään rakoihin lyöden.
Jarrulevy väliaikaisesti paikalleen samoin peltivanteellinen pyörä. (ulkonema ei tule niin suureksi ja rakkaat ”alut” rupisiksi)
Auto alas
12-kulmanen 30mm hylsy, lyhyt jatkovarsi sekä mahdollisimman pitkä vääntövarsi.
Käytin 10cm jatkoa, kiinteetä parikymmentä senttistä väännintä ja jatkoks 60cm putkenpätkää lisämomenttia antamaan.
Lisäks mulla oli putken pätkä jatkovarren ja maan kamaran välis niin että hylsy pysyi kohtisuorassa mutteriin nähden eikä lipsunut. Ei tarvinnu ohjausta vaan puhdasta voimaa suoraan alaspäin.
Ja vääntämään kunhan ensin aikalailla lämmitin mutteria Bilteman ”courmet-kaasutohottimella”.
Tohotus oli ilmeisesti tehokasta koska lähti kohtuullisen helposti mutteri irti.
Kesällä kun toiselta puolelta jurisi laakeri ja yritin lämmittämättä sillä seurauksella että sain kaksi jatkovartta katkeemaan käytettyäni täysmittaista rautakankea vääntimen jatkovartena.
Tekemättä jäi ja mepahuolto vaihtoi lakrun antaen meiksille valtavat kukkarokivut.
Auto ylös ja tukevasti pukeille, pyörä ja jarrulevy pois.
Alotin ensin kolmijalka ulosvetimellä navan reunoista vetäen ja vetoakselin päätä painaen ja sainkin napaa pari senttiä ulommas, mutt en hennonnut jatkaa kun en tiedä mitä akselin ruttaaminen sisäänpäin turmelee.
Kahdella sorkkaraudalla sitten nitkuttelin mahdollisimman kohtisuoraan napaa ulos jatkuvasti pyöritellen. Vaatii malttia kun ei oo asiallisia kaluja...
Laitoin pahvilootan alle kun en tiennyt mitä sieltä ropisee syliin.
Tulihan se sieltä ajan kanssa. Kuulat jäi paikoilleen ja navan mukana tuli laakerin sisäkehän ulko-osa.
Panin kumihanskan suojaamaan aukkoa ettei menis uudet asennushiekat laakereihin.
Jarrukilven ruuvit on tosi tahmeesti kiinni. Ensin lyöntimeisselillä ja viiden millin kuusiokoloavaimella sain joka ruuvista kuusiokolon pyöreäksi.
Sitten isot lukkopihdit ja moska avuksi ja alle kahden tunnin oli kaikki kolme nuhjattu ulos.
Oliskohan pitäny lämmittää niitäkin.
Poran olin hakenut jo valmiiksi mut en kiirehtinyt sitä koska muistin etupyöralaakerin/jarrukilven vaihdon ja sinne mutikkaan katkenneen kierretapin viime keväälta. Pirullisista hommeleista tuppaa tuleen joskus tosi kettumaisia... Naputtelin tuntitolkulla sitä, maanittelin ja suivailin. Oma vika – hoida homma.
Siinä sisemmän mutikan kaulassa on ruostekökköjä jotka saa parhaiten naputtelemalla irti ja santapaperia ja/tai teräsharjaa perään. Putsattava on jotta saa uuden kilven paikalleen. Ahistaa kaulasta.
Kiinnitin sen tavallisilla kuusiokanta ruuveilla + lukkoaluslevyt.
Vaseliinia vetarin uriin ja navan koloon, laakerikehälle sekä kuuliin. Öljyä ison mutterin kierteille.
Vetarin päässä on reikä johon sain 8mm kierretapin pari kierrosta. Yritin väliholkkeja ja muttereita apuna käyttäen vetää napaa paikalleen. Olisiko osunut roilot huonosti toisiinsa tai jotain, mut ei tahtonut. Vedin ulos ja rupesin naputtelemaan moskalla ympariinsä, kierretappi edelleen akselin päässä sekä sen päässä mutteri ja sitä vasten ihan vaan käsiotteessa vajaa kilon rautamutikka vastamassana estämässä akselia pakenemasta sisään.
Primitiivistä toki, mutta se toimi.
Sain navan niin syvälle että se iso mutteri sai otetta akselista ja sillä napaa sitten syvemmälle.
Lopuksi taas jarrulevy ja pyörä paikalleen ja auto niin alas että loppukiristys ainaskin 230 momentilla mahdollista (eihän mul momenttiavaintakaan ole).
Kuinka ollakaan sain kierrettyä samalle lukituskohdalle kuin oli ollutkin, joten eiköhän se tullut just jetsullen... Ei klappaa.
Auto pukille, pyörä irti, jarrulevy irti.
Vaijeri reiästä läpi, klipsu paikoilleen, kengät ja muut p-jarruhilut kasaan ja wupti.
Se kenkien isomman palautusjousen toisessa päässä ”koukku” on leveempi ja tulee kiinni ylempään jarrukenkään. On helpompi esim rautalangalla vetää juuri siitä kun voimistelee niitä vastahakoisia jousia paikoilleen.
Jarrukilven vaihto
Helpommalla taitaa päästä silti jos halkaisee kilven. Itse tein pari kk sitten saman homman ja irrotin navan. Takaisin kasaaminen oli hankalaa ja rempan jälkeen laakeri alkoi ääntämään. Eilen sitten vaihdoin laakerin ja osasin tällä kertaa varautua kunnon työkaluilla. Muutama tunti siihen meni, mutta ei olis tarvinnut sitäkään tehdä kun ei ois purkanut kilpeä laitellessa.
w124 200d