Yritin etsiä vastaavaa systeemiä tuosta W 126:sesta, mutta enpä löytäny. Onko tollasessa kasikoneessa edes mahdollista päästä simpukkaan käsiksi yläkautta, ku on aika ahtaan näköstä

Minulla on sellaista välystä jota on vähän vaikea analysoida: jotain ns. "lotisee" kun kääntelee rattia edes-takas. Montulta katseltaessa simpukan akseli liikkuu niinkuin ylös-alas, eli ratissa/pyörissä ei tunnu välystä - ainoastaan ääni häiritsee.Kaapo kirjoitti:Nyt tässä pieni sivukysymys Kaapolta, joka ei ole aivan läpituttu W126:n ohjauksen - eikä monen muunkaan geometrian - kanssa. Mihin ominaisuuteen tässä MB:n tapauksessa simpukan kiristämisellä voidaan pääasiassa vaikuttaa.
Sitä liiallista välystähän sillä säätämisellä pyritään vähentämään. Onnistuu useimmiten ainakin jossain määrin. Katsastusmiestä ei yleensä häiritse, vaikka olisi neljännes ohjauspyörän kierrosta vanhemman Mersun ohjaussimpukassa tyhjää. Kunhan alustan nivelet ovat kelvollisen tiukat. Kuulemma "tuollainen se ohjaus on kaikissa Mersuissa".Kaapo kirjoitti:Nyt tässä pieni sivukysymys Kaapolta, joka ei ole aivan läpituttu W126:n ohjauksen - eikä monen muunkaan geometrian - kanssa. Mihin ominaisuuteen tässä MB:n tapauksessa simpukan kiristämisellä voidaan pääasiassa vaikuttaa. Katsastusmiehellä ei tammikuussa ollut mitään moitittavaa, mutta kun kaveri ajoi pirssin tänä aamuna (ja ajoi sitä ensi kertaa) Treelle, niin sanoi ohjauksen hiukan hakevan, että oli hankalaa saada kulkemaan autoa viivasuoraan. Voisiko tuollasesta keskialueen "hakemisesta" päästä eroon kiristämällä vai lieneekä ilmiö korvien välissä?![]()
Kesärenkaat ovat uudet, mahdollisesti paineet alakanttiin, mutta vähintään 2,2 kuitenkin. Itse en ole huomannut mitään, mutta tuohonkin on voinut ajan mittaan tottua. Uppo-outo kun huomaa autosta kaikenlaista, minkä itseltä on aika ja kilometrit turruttanut.
Sylttytehtaallahan se syy tosiaan on. Uusi ohjausiskari tuli hankittua jo aikaa sitten, mutta eihän se siellä laatikossa tallin perillä asiaa auta. Sen kaiketi kuuluisi olla myös paikallaanJuha Stoor kirjoitti:Myös ohjausiskunvaimennin vaikuttaa suuntavakavuuteen ja sivutuuliherkkyyteen. Kannattaa ottaa ko. iskari irti ja kokeilla sen toimivuus.
Nyt varmistui että puhuin aiemmin silkkaa soopaa, eli en ollut W126:ssa tuota säätöä edes kokeillut. Nyt on ohjauksen lotina, tai oikeastaan ratin "hakkaus sormille" pahentunut niin että pakko oli alkaa tutkia.suhari kirjoitti:No niin, nyt on simpukan koloruuvia löysytetty n.1kierrosta. ohjaustuntuma on keskialueellakin lähes kuin uudessa autossaja ratti palautuu edelleen ihan normaalisti keski-asentoon.
Vinkki kasikoneen ruuvaajilleSen mutterin avaus onnistuu parhaiten ylpuolelta. Kun pujottelee nivelräikän pakosarjan välistä alas(vaatii aikas pitkiä jatkoja) niin saa vääntää ylpuolelta. Alapuolelta onnistuu sitten koloruuvin säätö. Altapäinkin mutteriin pääsee käsiksi, mutta vääntötilaa ei kyllä juuri ole.
Miten tuo mutterin avaus onnistuu parhaiten, jotta pääsisi sitä 6 mm kuusiokolo säätöruuvia hieman avaamanjo vain kirjoitti: