Edullinen ja toimiva termostaattihuolto VITO CDI 112

[mhaho]

Itsellä on kokemusta letkutermostaatin asentamista välittömästi alkuperäisen termostaatin lähtevän putken alkuun. Pitää muistaa laittaa vahasäiliö alkuperäiseen termostaattiin päin!

89 asteeen letkutermostaatin löytää nimillä:
Volvo 300 sarjaa
B14 Moottori
vuosimallia 77-91

Hinta alle 10 eur!

B14 mahtaa olla Renaultin moottori.

TERMOSTAATTI toimii LOISTAVAASTI. Ei esiintynyt pumppaus ilmiöitä.

Toinen asia, jos on mennyt alkuperäinen termostaatin yhteydessä oleva antura rikki, joka yleensä on hapettunut jumiin. Uuden saa valettua hyvin puhdistettuun pintaa kätevästi alumiini epoksimassalla (kemiallinen metalli) vanhan termostaatin päälle. Sitten taas automatiikka toimii mukavasti.

Kaikkea ei tarvise purkaa

[Aki P]

On sitte mahtava korjata kun joku sepittänyt kootut teokset alkuperäisen lisäksi ja suuttimen pultit tietysti varmaan samalla kaavalla että joka suuttimelle eri kokoinen pultti

Orkkis termari n.35€ ja max. pari tuntia töitä eikä tarvii värkätä

[laineracing]

On sitte mahtava korjata kun joku sepittänyt kootut teokset alkuperäisen lisäksi ja suuttimen pultit tietysti varmaan samalla kaavalla että joka suuttimelle eri kokoinen pultti

Orkkis termari n.35€ ja max. pari tuntia töitä eikä tarvii värkätä

näää on niin mukavia sit koittaa parsia kasaan kun on pari kolme ti ukkoa värkkäilly ekana...

[barton]

Itsellä on kokemusta letkutermostaatin asentamista välittömästi alkuperäisen termostaatin lähtevän putken alkuun. Pitää muistaa laittaa vahasäiliö alkuperäiseen termostaattiin päin!

89 asteeen letkutermostaatin löytää nimillä:
Volvo 300 sarjaa
B14 Moottori
vuosimallia 77-91

Hinta alle 10 eur!

B14 mahtaa olla Renaultin moottori.

TERMOSTAATTI toimii LOISTAVAASTI. Ei esiintynyt pumppaus ilmiöitä.

Toinen asia, jos on mennyt alkuperäinen termostaatin yhteydessä oleva antura rikki, joka yleensä on hapettunut jumiin. Uuden saa valettua hyvin puhdistettuun pintaa kätevästi alumiini epoksimassalla (kemiallinen metalli) vanhan termostaatin päälle. Sitten taas automatiikka toimii mukavasti.

Kaikkea ei tarvise purkaa

Otitko alkuperäisen elementin sieltä kopasta pois?
Alkais itsekin oleen jo kypsä johonkin viritykseen. Taitaa nimittäin olla jo kuudes termari joka pitäis marmoritiskiltä taas hakea.

Pitääkö tuo systeemi lämmöt samoin kuin alkuperäinen kunnossa ollessaan?

[mhaho]

Minun kokemuksen mukaan lämmöt pysyy paremmin kuin alkuperäisessä.

Homman helppous on siinä, kun mitään vanhaa ei tarvitse purkaa.

Koska järjestely poikkeaa alkuperäisestä on tärkeä laittaa huoltokirjaan merkintä, jotta seuraava omistaja tietää.

Tärkeä on laittaa letkutermostaatin vahasäiliö mahdollisimman lähelle alkuperäistä termostaattia, toisin sanoen putken alkupäähän ja vähäsäiliö alkuperäiseen termostaattiin päin.

Hyvin toimii;)

[barton]

Nyt tuli mitta täyteen noiden termareiden kans!

Taas pitäis hakea uus. Tämä on CDI-koneessa ihan oikea suunnitteluvirhe, ei nimittäin pääse edes 100tkm yhellä termarilla. Yhden kappaleen olen jopa joutunut merkkiliikkeeseen palauttamaan viikon kokeilun jälkeen kun ei nostanut lämpöjä edes 80 asteeseen 10 asteen pakkasella. Ottivat sen kyllä ihan ilman ylimääräistä kommunikointia takaisin.

Ei muutakuin Volvo-kauppaan kahtotaan miten alkaa toimimaan.

[hentar]

Moi, Tein vastaavan virityksen syksyllä 290 td väyrysen ylävesiletkuun, lämpeneminen parani. Samaa mieltä että muutokset kannattaa dokumentoida, ja vaikka letkuunkin merkintä. Omalla vastuullahan näitä tietenkin touhutaan, ja harvemmin aivan uunituoreisiin laitteisiin.

-Ari

[dante]

Sama homma,ite laitoin ekana termarin ja jätkät epäili,mutta nyt on laitettu jopa 04 320CDI:n moinen termari ja ajettu yhtämittaa 1000km ja lämmöt jatkuvasti tasan 85,ennen oli 60,että silleen.

[mhaho]

Dante viittasi toisessa juttusarjassa:
Tämän pitäs olla semmonen vahatermari mistä joku kirjoitti aiemmin.Kait se tuo nuolella merkattu kuparipää tulee moottoriin päin.Jos oon yhtään ymmärtäny niin tuossa kuparipäässä on vahaa ja on kait siellä oltava jousikin joka vahan lämmetessä ja antaessa periksi työntää termarin lautasen auki.Jahka kerkiän pitää mittailla sopiiko tämä ylävesiletkuun.Varaosa numero on 100589 ja hinta oli kokonaiset 5E.

Menee just noin!
Tähän väliin on tarkoitus laittaa Danten ottama kuva, liekkö tulee näkyviin.
[/img]

Pakko on uskoa, että termostaatin vaihdolla on vaikutusta poltoaineen kulutukseen. Näyttää vaikuttavan 0,5l/100km.

Alunperin sain vihiä tästä Autokorjaamo Virho ja Raitio, Oulusta. He ovat tehneet menestyksellä moniin auto merkkeihin. On asiakkaan edun mukaista, ettei tarvitse tehdä kallista remonttia (pultit ovat toisinaa hyvin hapettuneita ja tässä ei kosketa aluperäiseen lainkaan) ja tämä ratkaisu toimii kuin junan vessa. Näyttää toimivan paremmin kuin alkuperäinen.

Tietenkin asiakas päättää haluaako poiketa alkuperäisestä ratkaisusta.


89 asteeen letkutermostaatin löytää nimillä:
Volvo 300 sarjaa
B14 Moottori
vuosimallia 77-91

Varaosa numero on 100589

[dante]

Tässäpä kuva termarista.

[kvaan]

Pitäiskö näihin uuden mallin diiseleihin laittaakkin termari ylävesiletkuun
Jos sillä lämpiäis noppeemmin. Nythän lähes joka merkissä - myös bensakoneissa - on termari alavesiletkussa ja kylmiä ovat merkki, kuin merkki.
Eikös tässä käy niin ,että kuuma vesi kuitenkin menee sieltä ylävesiletkusta syylärille termostaatin auettua - tuskin sitä veden kiertosuuntaa on käännetty - vai?
Siis nykyrakenteessa kuuma moottorin vesi on heti kosketuksissa syylärin kanssa ja siksi lämepeneminen oliskin hidasta.

[mhaho]

Moro,

Termostaatti päästää "vain" leimauslämpötilan yli menevän nesteen läpi syylärille. Sitä ennen lämpöä johtuu moottorin rakenteeseen ja kiertää ohjaamon lämmönvaihtimelle.

Kesä meni oikein mukavasti letkutermostaatilla. Kerrasataan upea kampe!. Lämpötila ei noussut yli 90 asteen (mittarin mukaan), vaikka vanha termostaatti on entisellä paikalla ja tämä letkutermostaatti välittömästi sen jälkeen letkun sisällä (tarkempi kuvaus juttusarjan alussa). Lämpötila nousee nopeasti päälle karvan verran 80 asteen (89 asteen letkutermostaatti)

Huomaa, kun olen ajellut 112 CDI manuaalilla ja automaatilla. Kumpaankin on laitettu reiätön letkutermostaatti. Samoissa olosuhteissa manuaalilla lämpötila nousee hitaammin. Tässä huomaa sen automaattivaihteiston tuoman kuormituseron.

Yhteenvetona: Letkutermostaatti on hyvä kampe, loppuu vatvominen. Jos lämpötila ei sittenkään riitä, se on osoitus taloudellisesta koneesta ja tarvitaan ajonaikainen lisälämmitin.

[Huikko]

Tuota rellukoneisen termaria saa myös 92-asteisena

[hentar]

Mullakaan ei ollut ongelmia, super-kuumilla ilmoilla hinailin venetreilerit sun muut. ja siis ylävesiletkussa kyseinen kampe. 290tdi automaatilla..
-Ari

[Actros3348]

Aivan sairaan tyhmä kysymys koskien tätä letkutermaria:Asennetaanko tää termari letkun sisälle vai miten??

[bheinola]

Tein tässä nyt Sprinteriin tuon letkutermaripatentin kun ei noilla -22C pakkasilla noussut lämpö enää kuin hieman yli 40 asteen.

Homma on todella helppo. Tarvitsee irroittaa neljä klemmaria ja kiinnittää viisi; Ahtoletku irti kummastakin päästä ja ylävesiletku irti kummastakin päästä.

Sitten sujautetaan termari paikoilleen:



Koska klemmari on hieman supistanut letkun päätä, ei mene ihan sukkana sisään. Pieni sipaisu vaseliinia tai vaikkapa silikonispraytä auttaa.



Työnnetään ylävesiletku paikoilleen moottoriin siten, että termostaatin laippa ja moottorin letkulaippa kohtaavat. Kuvassa näkyy oikea syvyys. Kiristetään termari klemmarilla paikoilleen vaikka todennäköisesti pysyisi ilman sitäkin, mutta turha tässä kohtaa oikaista. Vesiletku kiinni ja ahtoletku kiinni, paisuntasäiliön korkki auki ja kone käyntiin. Kaadetaan paisuntasäiliöön nestettä tarpeen mukaan. Itselläni lisäystarvetta oli kaikkiaan n. 1,5 litran verran. "Röyhtäytetään" ilmoja liikkeelle painelemalla varovasti ylävesiletkua. Kun nesteen pinta ei enää laske, korkki kiinni ja koeajolle.



N. 25km ajelun jälkeen näyttää sitten tuolta, tai näytti kyllä jo aikaisemmin mutta tuossa kohtaa pysähdyin täyttämään tankin.
Termari on 89-asteinen, Motonetin osanumero 30-6016. 92-asteisen osanumero on 30-6017.


Patentti näyttää paikallaan ollessaan tuollaiselta.

W202 200CDI:ssä taitaa urakasta selvitä vain yhden klemmarin avaamisella ja kahden kiinnittämisellä. Motonetissä ei sattunut olemaan noita termareita kuin yksi, joten asennus- ja käyttökokemuksia W202:n suhteen pitää odottaa vielä hetki.


Onhan tämä varmasti paatuneen mersumiehen mielestä säälittävä viritys jolla ei ole Mersuun mitään asiaa, mutta jos termostaatti maksaa vain n. 10% uuden Behrin hinnasta ja jos asennusaikaa kuluu parin tunnin sijasta vain kymmenisen minuuttia lopputuloksen ollessa efektiivisesti sama, ei ole mitenkään hankalaa suositella tätä korjaustapaa kaikille CDI:n termostaattiongelmista kärsiville.

(edit: osanumero korjattu)

[cdb]

Toimiiko tuo rellun termariviritys myös vanhemmissa OM601-sarjan koneissa ... ? Jos, niin moinen termari menee heti hankintaan, ei paljoa huvittaisi juuri nyt ruveta purkamaan Vitoa yhtään enempää kuin on pakko.

Minun 108D (vm. '97, ml. 285) nostaa kyllä lämpönsä vikkelästi, hyttiinkin tulee lämmintä ihan riittävästi, mutta lämpömittari jää 10-15 asteen pakkasilla itsepäisesti n. 70 asteeseen, olipa ajo kaupunki- tai maantieajoa, eikä väliä tunnu olevan silläkään, ajetaanko nätisti vai poljetaanko kuin tulpatonta mopoa. Edes lämppärin lämmönsäätimen asennolla ei tunnu olevan juurikaan vaikutusta asiaan. Melkein 75 asteeseen voi päästä, jos unohtaa auton vähän pidemmäksi aikaa tyhjäkäynnille ajon jälkeen...

Voiko tuo lämpömittari näyttää liian vähän, hytti tosiaan lämpiää niin hyvin kuin moisessa eristämättömässä peltimopossa voi toivoa, eikä lämmönnousu vie kauaa aikaa ajoon lähdettäessä, joitakin minuutteja ilman lohkolämmitintä...

[cdb]

Itse itselleni vastaten, ko. lisäyksen voi tehdä myös OM601:een, eli ko. termari menee ihan nätisti ylävesiletkuun, mutta itselläni lopputulos on kyllä kaikkea muuta kuin ideaali. Termarin asensin syylärin päähän, vahatulppa konetta kohti, eli asetelma pitäisi ymmärtääkseni olla aika lailla vastaava kuin koneen omankin termarin kanssa, mitä nyt termari on vähän konetta kauempana.

Muutoksen jälkeen 10 asteen pakkasessa ja tasaisessa 80 km/h vauhdissa tilanne on lämpöjen suhteen aika ok, lämmöt heiluu Viton omaa lämpömittaria tulkiten 85-90 asteessa. 100-110 km/h vauhdissa lämmöt alkaa soutamaan aika paljon, lämmöt nousee pahimmillaan nopeasti n. 110 asteeseen, josta ne sitten laskee n. 95 nurkille, ja nousee hetken kuluttua uudelleen yli sadan, ylämäessä enemmänkin. Eli jatkuvaa hakemista... Vallinneen ulkolämpötilan huomioonottaen ei lupaa erityisen hyvää kesäkeleille.

Tein sitten pienen modifikaation, 4 mm reikä termariin ja lopputulos oli juuri se mitä arvelinkin - kone on jälleen melkein yhtä kylmä kuin ilman koko lisätermaria, max 75 astetta sanoo mittari. Tästä viisastuneena seuraava 6,50 maksanut termari käyttöön, johon sitten oleellisesti edellistä pienempi 2 millin reikä (2 millin reiän pinta-alahan on neljännes 4 mm reiästä). Nyt kone lämpiää tasaisessa 80 km/h maantieajossa jonnekin 80-85 asteeseen, eikä lämpiä yli 95 asteeseen vielä 120 km/h vauhdissakaan. Kaupunkiajossa jäädään n. 80 asteeseen ja lämmityslaitteen lämmönsäädön täysille laittamalla lämpötila putoaa nopeasti ja selvästi kaikissa tilanteissa 5-10 astetta, eikä oikein jaksa nousta uudelleen ennenkuin lämpöä otetaan hyttiin vähemmän.

Mitähän tässä nyt sitten voisi mättää ? Miksi lämmöt ei pysy tasaisena , moinen lämpötilan jatkuva hakeminen ja sahaaminen on minusta turhan isoa. Jäähdytysnesteet on kyllä röyhtäytetty ilmasta vapaaksi huolellisesti, eikä kone tee yhtään kaasukuplaa jäähdytysnesteen sekaan ja nesteet pysyvät puhtaina, joten kansipahvia en osaisi heti epäillä.

Onko tuo lisätermarin mukanaolo sitten liian iso vastus nestekierrolle ? Miksi näin ei ole CDI-koneitten kanssa, kiertääkö niissä neste jotenkin hitaammin ? Eri suuntaan se tuskin kiertää ? Liekö ensimmäinen termari ollut viallinen - en mitannut sen avautumislämpötilaa keittämällä sitä kattilassa. Jäähdytin tukossa jotenkin.. ? Mitään lämpöongelmia ei kylläkään ollut viime kesän helteillä ilman tätä lisätermaria, ja huoltokirjan mukaan nesteitä olisi joskus jopa vaihdettukin, nytkin ne ovat ihan siistit ilman mukana kulkevaa ryönää.

[bheinola]

Termari pitää laittaa sinne moottorin päähän, vahapatruuna mahdollisimman lähelle lämpimän veden "lähdettä". Nyt sinulla käy silleen, että lämpöä kertyy koneeseen ennenkuin ylävesiletku ja siellä oleva vahapatruuna tarpeeksi lämpenee. Sitten kun termari aukeaa lähtee vilakat nesteet kerralla kiertoon ja termari napsahtaa hetikohta taas kiinni jne jne.

Kokeilepa laittaa termari ylävesiletkun moottorin puoleiseen päähän ja katso miten sitten käy.

[cdb]

Juu, näinhän siinä taitaa käydä. Nyt on vain niin, että termarin sijoittaminen sinne minne se kuuluukin (eli sinne ylävesiletkun alkupäähän missä alkuperäinen termarikin sijaitsee) on senverran aikaavievä operaatio kiitos W638-viton loistavan huollettavuuden - eli ei onnistu pihalla parissa minuutissa kuten tuo syylärin päähän laitettu - että samalla vaivalla sinne vaihtaa jo sitten ihan oikeankin mersun termarin, eikä tuota letkutermaria.

Pitänee koettaa tässä välillä, voimia parempaan korjaukseen keräillessä laittaa keulaan pahvia, jottei jäähdytin pääsisi ihan jääkylmäksi. Sekään ei - kiitos W638-Viton loistavan huollettavuuden - ole ihan niin yksinkertainen juttu. Syylärille pääsee viileää ilmaa monesta eri paikasta: säleiköstä konepellin alta, puskurin isoista aukoista sekä säleiköstä puskurissa. Viisainta olisi varmaan saada se pahvi suoraan syyläriin kiinni, mutta sekään ei - kiitos W638... jne - ole kovin helposti tehty.

[cdb]

Jälleen, itse itselleni vastaten... nyt on Viton keulaan askarreltu hiukkasen pahvia. Tämä auttoi jo jonkinverran, kuinka ollakaan. Nyt, 10-15 asteen pakkasella kone pitää lämmöt maantieajossa (100-115 km/h) mittarista vapaasti tulkiten 92-98 asteen välissä, ja ennenkaikkea lämpöjen edestaas soutaminen on paljon rauhallisempaa, kun "konehuone" ja sitä kautta ylävesiletkukin on vähän lämpimämpi jo lähtökohtaisesti. 80 vauhdissa mennään vähän alle 90:n asteen ja kaupunkiajossa sitten mitä tahansa 80-85 väliltä lämmityslaitteen käytöstä riippuen. Kone tuntuu pitävän lämpönsä myös pidemmän tyhjäkäynnin ajan (20 minuuttia) aika nätisti, luokkaa 85 maantieajon jälkeen... Tämä saa nyt kelvata toistaiseksi, jossain välissä kun hallitilanne/ulkolämpötila sen sallii täytyy siirtää termari ylävesiletkun toiseen päähän.

[S 420 L]

Laitoin vitoon tuollaisen volvon termostaatin, ei auttanut mitään. Eikä tuossa ole sitä "pikkujäähdytintä", ei kai auta muu kuin ilmojen lämpeneminen, kuuteenkymppiin jää lämmöt nyt ja eberiä en enää jaksa yrittää korjauttaa, ylittyy äkkiä auton tämänhetkinen arvo siinä...

[Jani R-K]

Jos autossa on toimimaton eberi/webasto niin kannattaa poistaa ne edes letkutusten välsitä, niin saa jo paljon paremmin lämpöä. Lämmitin on kuitenkin kohtuu kokoinen alumiini möltti ja yleensä vielä ajoviiman vaikutus alueella, joten sen kautta katoaa kohtuu paljon lämpöä ulkoilmaan.

[Jacka]

Pakko kans kommentoida ko asiaa. Eli autona W211 (200 cdi) vuosimallia 2004. Ja moottorin lämpeäminen kesti ennen nousta 80-90 asteeseen todella kauan (alkuperäinen muovisuojakin on syylärin edessä). Talvella ei meinannut millään saada nousemaan yli 60-70 asteen. Vaihdoin termostaatinkin. Ei auttanut. Epäilin anturia. Ei auttanut senkään vaihto. Sitten sain neuvoa nimimerkiltä "mhaho". Laitoin ko termarin ylävesiletkuun orggis-termostaatin jälkeen heti moottorin päähän (motonetistä 6,50e ja klemmaripanta 0,75€). Lisäystyö noin 10 minuuttia.

Ja pelaa aivan h****tin hyvin. Lämmöt nousee suhteellisen nopeasti ja pysyy kuin nakutettuna 80-90 asteen välissä (tarkka astelukua en tiedä, koska W211:n lämpömittariasteikko ei ole kovin tarkka). Mitään lämpöheilahteluja en ole havainnut. Nyt kun lähtee ajeleen 0 - (-5) kelillä, niin viimeistään 15 km jälkeen on lämmöt yli 80 asteessa. Saas nähdä kuinka on sitten kovemmilla pakkasilla.

ps. Alkuperäistä termostaattia en minäkään ottanut pois. Lisäsin vaan tuon toisen sinne letkuun. Ja onhan tässä se(kin) hyvä puoli, että kun yleemsä kuulemma alkuperäinen alkaa väsymään suht helposti, niin eiköhän tämä vanha kunnon seitkyt-lukuinen kestä monin kerroin kauemman. Toimii taustalla, jos/kun alkuperäinen ei enää jaksa =) Niin ja egr on poistettu käytöstä CDI203:sen toimesta.

Kiitokset vielä kerran "mhaho":lle, vaikka vähän epäilinkin alussa tällaista teeseitse-miehen ratkaisun toimivuutta.

[Arska124]

Tänään tuli motonetistä haettua tuollainen termari, huomenna laittelen paikoilleen, kirjottelen sitten miten vaikutti.
Joka talvelle olen termarin vaihtanu,viime talvena pikkutermarinkin, ja taas olis vaihdon tarpeessa termarit Moottoritie ajoa tuli tänään 25km suuntaansa eikä lämmöt noussu yli n.65asteen kertaakaan ( -7 lämpötila) niin juuh mersu on w203 220cdi.
Jos tämä mulla toimii niin hieno homma termari ja lemmari maksoi n.7e ja varmaan kestää pidempää kun tuo oma termari.

[veskola]

Nyt on vain niin, että termarin sijoittaminen sinne minne se kuuluukin (eli sinne ylävesiletkun alkupäähän missä alkuperäinen termarikin sijaitsee) on senverran aikaavievä operaatio kiitos W638-viton loistavan huollettavuuden

Alkuperäinen termostaatti on koneen takana (edestä katsoen) ja siihen koneen edessä olevaan paksuun letkulähdön juureen saanee tuon termostaattivirityksen kivasti kiinni.

Ymmärsinhän oikein, että olet poistanut alkuperäisen tormostaatin sieltä koneen takaa samalla kun asensit tuon letkutermostaatin ? Sehän tarkoittaa pientä väkivallan käyttöä, koska termostaaatti ja sen kotelo on yhtä puuta. Samalla pitäis miettiä mitä muuta siellä samalla tapahtuu kun siitä alkuperäisen termostaatin juuresta lähtee se pikkunen metalliputki koneen toiselle puolelle.

[mhaho]

Kysymys cdb:lle jää vielä auki.

Pienellä työllä pääsee, kun ei poista alkuperäistä ja jää pienet metalliletkut paikalleen. Vahatermari jatkeeksi vahapatruuna koneeseen päin. Näin W638 takana? Veskolan sanoin "Kivasti kiinni";)

Pikkuputki tasaa lämpöjä koneessa? liittyykö sisätilan lämmitykseen? Kuka tietää?

[hentar]

Tuon letkutermarin olen, kun oikein rupesin miettimään, laittanyt väykyn lisäksi pikkuvalmetin ja triumph tridentin ylävesiletkuihin

Kuka kehittäis pakoputkeen lämmönvaihtimen, lämppärille menevää nestettä tulistamaan. Ei se dieselissä täällä pohjoisnavalla liikaa kuumentais. Eikös sieltä sais ilmaisen Kilowatin?

T.Ari

[veskola]

Pikkuputki kierrättää nestettä kannenläpi jollain tavalla, toinen vesireikä on kannen päässä....ja öljynjäähdyttimen ja vähän kaiketi lämmityskennonkin.

Tipahdin jo kärryiltä mitä tässä koitetaan tehdä, mutta ei se mitään, sinne koneen taakse ei laiteta mitään ylimääräistä, se lähtevä putki on metallia, liitos on O-renkaalla ja tämän metalliputken toinen pää tulee laatikon ja moottorin välistä, edestä alhaalta näkyville, suuntautuen jäähdyttimen alaliitokseen.

Jos jotain laittaa niin kyllä kai se pitää laittaa koneesta poistuvaan kumiletkuun eli ylävesiletkuun, moottorin juureen. Siihen sen saa helposti.

Eikös tuossa sprintterin tapauksessakin se laitettu nimenomaan ylävesiletkuun. Viton termostaatti on alavesiletkun moottorin puoleisessa päässä.

[hentar]

juurikin noin