sepulaakeri kirjoitti:Mihin siis vertaat 4.5 vai 6.3?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn miten ko. Korimallin kans laki sanoo.
Että onko tämä niitä että periaatteessa pitää verrata 4.5:een mutta käytännössä voi verrata 6.3:een.
Nythän on niin että muutoksia verrataan aina mallisarjan tehokkainpaan tai rinnastettaviin versioihin.
Sitähän mää just kysyin että voiko verrata 109:iin?
Ja pilkku nus nus, ei AINA verrata mallisarjan tehokkaimpaan
jos nyt pilkkua viilataan...niin w108:ia ei oikein edes voi verrata w109:iin...kun se on eri korimalli...taitaa olla kiinni enemmän konttorista tämäkin asia.
Itse ainakin pysyisin tiukasti tuossa w108 4.5:ssä...se vaatii vähiten muutoksia, jäähdytetyt levyt eteen ja uskoakseni selvityksen Jaguaarin takajarruista ja jousituksesta...siis, että kyseistä akselia on käytetty tämän ja tämän tehoisessa ja akselipainoisessa autossa...
Timppa
"Pertti Jarla: Ihminen on kuin pussi ruisleipää, sulkijasta näkee kun se käy vanhaksi"
W111.021 -63, R107.043 -72, W109.018 -69, S124.190, S124.290, VW 1300 -73, BMW E3 2500 -72, Peugeot 205 Roland Garros -90.
unski kirjoitti:jos nyt pilkkua viilataan...niin w108:ia ei oikein edes voi verrata w109:iin...kun se on eri korimalli...taitaa olla kiinni enemmän konttorista tämäkin asia.
Itse ainakin pysyisin tiukasti tuossa w108 4.5:ssä...se vaatii vähiten muutoksia, jäähdytetyt levyt eteen ja uskoakseni selvityksen Jaguaarin takajarruista ja jousituksesta...siis, että kyseistä akselia on käytetty tämän ja tämän tehoisessa ja akselipainoisessa autossa...
Timppa
Juurikin näin. Konttoreissa hurjat erot?
Aikanaan kun vielä kilpa-autoja katsastutin, eri konttorilla eri säännöt.
Tuohan onkin mielenkiintoinen juttu kun W109 on ollut neljällä eri moottorilla, ainakin. Ja niistä 6.3:n kori on erilainen, lähinnä kardaanitunnelin ja etuakseliston kiinnityksen suhteen (ja pikku asioita lisää, täälläkin niistä keskusteltu).
Se Meron waxe-hifi-klooni on muistaakseni tehty kolmepuolikkaasta, ja on siis pätkäkori, eli alunperin ollut rautajousinen. Mutta nyt siinä on 6.3 kone siis ja suomen rekisterissä.
nämä on aina konttorista kiinni...Samahan se on museoautojen kanssa...monenmoista on ns. museoautoa liikenteessä ja myynnissä. Ymmärtääkseni tieliikennelaki antaa mahdollisuuden verrata w109 ja w108:ia, koska korit on hyvin lähellä toisiaan ja valmistettu samoista osista...mutta silloin pitäisi alustan vastata w109:iä...mutta omakohtaisesti olen huomannut, että nämä on tapauskohtaisia.
Timppa
"Pertti Jarla: Ihminen on kuin pussi ruisleipää, sulkijasta näkee kun se käy vanhaksi"
W111.021 -63, R107.043 -72, W109.018 -69, S124.190, S124.290, VW 1300 -73, BMW E3 2500 -72, Peugeot 205 Roland Garros -90.
karra kirjoitti:
Se Meron waxe-hifi-klooni on muistaakseni tehty kolmepuolikkaasta, ja on siis pätkäkori, eli alunperin ollut rautajousinen. Mutta nyt siinä on 6.3 kone siis ja suomen rekisterissä.
Jos tämä mitä tarkoitat on se auto jonka rakentamista esiteltiin spinneri magazinessa joskus muinoin, niin kesällä lainasin kaverilta ne lehdet ja luin jutun läpi. Alkuun oli w108 koppa mutta kun lupaa ei 6.3 moottorin laittoon saatukkaan vaikka ensin oli annettu ymmärtää että onnistuis niin sitten siihen hommattiin w109 koppa jolla homma onnistui
"Pertti Jarla: Ihminen on kuin pussi ruisleipää, sulkijasta näkee kun se käy vanhaksi"
W111.021 -63, R107.043 -72, W109.018 -69, S124.190, S124.290, VW 1300 -73, BMW E3 2500 -72, Peugeot 205 Roland Garros -90.
karra kirjoitti:
Se Meron waxe-hifi-klooni on muistaakseni tehty kolmepuolikkaasta, ja on siis pätkäkori, eli alunperin ollut rautajousinen. Mutta nyt siinä on 6.3 kone siis ja suomen rekisterissä.
Jos tämä mitä tarkoitat on se auto jonka rakentamista esiteltiin spinneri magazinessa joskus muinoin, niin kesällä lainasin kaverilta ne lehdet ja luin jutun läpi. Alkuun oli w108 koppa mutta kun lupaa ei 6.3 moottorin laittoon saatukkaan vaikka ensin oli annettu ymmärtää että onnistuis niin sitten siihen hommattiin w109 koppa jolla homma onnistui
Niin kuin unskikin tuossa kirjoitti tosiaan, pitkä se on. Valmistenumero on 1090561200XXXX oma muisti teki vaan tepposet mutta kolmepuolikas kumminkin.
Käyttöautojen huollot vienyt aikaa mutta pari päivää taas päästy tekemään satakasia. Helmaa vänkärin puolelle. Yhtä paljon joutu kaivamaan ja uusimaan peltiä kun kuskin puolellekkin, eipä se mitään tätähän on jo harjoteltu
Rahaakin putos lattialle kun koppaa pyörittelin ympäri, 1 markka vuodelta 1971
Sitähän ei tiedä mitä kolikoita koteloiden syövereistä vielä paljastuu, kun niitä aukoo... Paljon sitä sai tuota toistakin puolta avata, että sai pehmeät paikat pois.
PTracing kirjoitti:Käyttöautojen huollot vienyt aikaa mutta pari päivää taas päästy tekemään satakasia. Helmaa vänkärin puolelle. Yhtä paljon joutu kaivamaan ja uusimaan peltiä kun kuskin puolellekkin, eipä se mitään tätähän on jo harjoteltu
PTracing kirjoitti:
On on, laikan heiluttaja on vaan innokasta sorttia
Tulkitsinko kuvia väärin, vai onko "himorälläri" laikannu apparin lattiat lähes pois? Kesäksi kuitenkin ajoon? Työn jälki on kyllä siistiä. Kuinka paksua peltiä käytät?
PTracing kirjoitti:
On on, laikan heiluttaja on vaan innokasta sorttia
Tulkitsinko kuvia väärin, vai onko "himorälläri" laikannu apparin lattiat lähes pois? Kesäksi kuitenkin ajoon? Työn jälki on kyllä siistiä. Kuinka paksua peltiä käytät?
Juu kyllä siittä lattiaa on laikattu, sen verran että happamat paikat lähti pois! Ei oo tarkotus vielä ens kesänä ajella 1mm peltiä on tullut laitettua
Vedin korjattuihin kohtiin uuden pellin päälle happomaalin niin ei ota pintaruostettakaan enään. Lattian soiroja vaille nuo helman vierustat. Käänsin kopan kuitenkin toisin päin talliin jotta saa alkaa takapään tekemään kuntoon
Vedin korjattuihin kohtiin uuden pellin päälle happomaalin niin ei ota pintaruostettakaan enään. Lattian soiroja vaille nuo helman vierustat. Käänsin kopan kuitenkin toisin päin talliin jotta saa alkaa takapään tekemään kuntoon
Muistithan ennen happoväriä poistaa rasvat / harjata pinnat.
Hyvältä näyttää!
alainen kirjoitti:
Muistithan ennen happoväriä poistaa rasvat / harjata pinnat.
Hyvältä näyttää!
Hitsaus saumat ensin teräsharja laikalla puhtaaksi, epäkeskolla 120 laikalla karkeaksi ja rasvanpoistolla viimeiseksi ennen maalausta, pitäis pysyä maali kiinni Täytyy kehittää jonkilainen ruisku noiden koteloiden maalaukseen sisäpuoleltakin. Toki maalasin sisäpuolelta hyvin pitkälti ennen kun "kannet" hitsasin kiinni, mutta aina se hitsisauma jää ilman maalia. Olisko ideoita?
alainen kirjoitti:
Muistithan ennen happoväriä poistaa rasvat / harjata pinnat.
Hyvältä näyttää!
Hitsaus saumat ensin teräsharja laikalla puhtaaksi, epäkeskolla 120 laikalla karkeaksi ja rasvanpoistolla viimeiseksi ennen maalausta, pitäis pysyä maali kiinni Täytyy kehittää jonkilainen ruisku noiden koteloiden maalaukseen sisäpuoleltakin. Toki maalasin sisäpuolelta hyvin pitkälti ennen kun "kannet" hitsasin kiinni, mutta aina se hitsisauma jää ilman maalia. Olisko ideoita?
Juu. Spray happoväriä ja paineilmaa perään. Menee hyvin hukosiin.
Äkkiäkös siihen letkunpäähän jonkun suuttimen uuden tekee, joku tommonen on paras keino saada sinne se maali. Ylimääräset valuu pihalle rei'istä kuten kotelosuoja itsekin.. Ohentaa vaan sopivasti maalia.
Sultzi kirjoitti:Kotelosuoja ruiskulla vaan vetelee maalia sinne
Siihen pitäs värkätä jonkinlainen parempi "suutin" ettei tule maalia niin raakasti läpi ja muuttus sumuksi paremmin
Puhutko nyt koteloista vai pinnasta?
Pinta ruiskutushan on helppo, niin kuin sanoin väriä päälle ja paineilmaa perään.
Koteloihin todella paljon ohennettua väriä isolla paineella noin6bar.
alainen kirjoitti:
Puhutko nyt koteloista vai pinnasta?
Siis kotelon sisäpuolesta. Maalasin tähän tyyliin ne sisältä ennen pintapellin paikoilleen hitsausta, mutta nyt pitäs sisäpuolelle saada maalia, ettei jää paljaalle pellille, lähinnä hitsaus sauman kohdilta
Hieno tarina mallikkaasti etenevästä projektista, koritöistä voisi moni ottaa oppia.
Pari kommenttia omiin kokemuksiin pohjautuen, jotka voi ottaa huomioon tai sitten jättää omaan arvoonsa:
Happomaalit ovat tyypillisiä "2-in-1-tuotteita" -tekevät vähän sita ja tätä, eivätkä välttämättä kunnolla kumpaakaan.
Maalissa on sen nykyään verran niukasti happoa, ettei se välttämättä peittaa metallipintaa kunnolla, eikä maali muilta ominaisuuksiltaan suojaa niin hyvin kuin asianmukainen epoksi. Aikanaan maalasin happogrundilla ennestään ruosteettoman konehuoneen, joka oli vedetty kirkkaalle pellille. Puolen vuoden säilytyksen jälkeen happomaalattu pinta oli täynnä pieniä pintaruostepisteitä -tämä olosuhteissa, joissa kirkas suojaamaton pelti säilyy ruostumatta yli vuoden. Tästä johtuen mielummin peittaan peltipinnan fosforihapolla ja pohjamaalina käytän epoksia.
Voimakkaasti ohennettu liuotinmaali saattaa kiehua itsestään kohdissa, joihin sitä on valunut paksuksi kerrokseksi.
Kun maalilätäkön pinta nahoittuu ei sen sisältämä ylimääräinen ohenne pääsekään haihtumaan vapaasti vaan käyttäytyy maalissa aivan kuin ruokasoda leivoksessa ja lopputulos on sama. Jos tälläistä solumuovimaista kuonaa on kotelon alasaumassa, on siitä pelkkää haittaa.
Kannattaa siis testata aiotulla liuotinpitoisuudella kuinka valitsemasi maali käyttäytyy em. tilanteissa ennen koteloon suhuttelua.
Hieno tarina mallikkaasti etenevästä projektista, koritöistä voisi moni ottaa oppia.
Pari kommenttia omiin kokemuksiin pohjautuen, jotka voi ottaa huomioon tai sitten jättää omaan arvoonsa:
Happomaalit ovat tyypillisiä "2-in-1-tuotteita" -tekevät vähän sita ja tätä, eivätkä välttämättä kunnolla kumpaakaan.
Maalissa on sen nykyään verran niukasti happoa, ettei se välttämättä peittaa metallipintaa kunnolla, eikä maali muilta ominaisuuksiltaan suojaa niin hyvin kuin asianmukainen epoksi. Aikanaan maalasin happogrundilla ennestään ruosteettoman konehuoneen, joka oli vedetty kirkkaalle pellille. Puolen vuoden säilytyksen jälkeen happomaalattu pinta oli täynnä pieniä pintaruostepisteitä -tämä olosuhteissa, joissa kirkas suojaamaton pelti säilyy ruostumatta yli vuoden. Tästä johtuen mielummin peittaan peltipinnan fosforihapolla ja pohjamaalina käytän epoksia.
Voimakkaasti ohennettu liuotinmaali saattaa kiehua itsestään kohdissa, joihin sitä on valunut paksuksi kerrokseksi.
Kun maalilätäkön pinta nahoittuu ei sen sisältämä ylimääräinen ohenne pääsekään haihtumaan vapaasti vaan käyttäytyy maalissa aivan kuin ruokasoda leivoksessa ja lopputulos on sama. Jos tälläistä solumuovimaista kuonaa on kotelon alasaumassa, on siitä pelkkää haittaa.
Kannattaa siis testata aiotulla liuotinpitoisuudella kuinka valitsemasi maali käyttäytyy em. tilanteissa ennen koteloon suhuttelua.
Tsemiä projektiin
Happovärillä ei ole tarkoitus tehdä niinsanotua pintaa, vaan tarkoitus on tehdä ohut suoja!
Kuinka paksua peltiä käytät?
