Miniprojekti: Etupyörän laakerien vaihto

[Jööran]

Alkoi auto pitää jurinaa joka voimistui aina vasemmalle kääntäessä.

Moottoritietä päivittäin 100 km ajavana mietitytti, millaisia seurauksia olisi etupyörän laakerin kiinnihitsautumisesta. (Ei niin, että hennoisin moottoritielläkään käskeä Vanhaa Uskollista kovin kovalla kädellä.) Vähän aikaa piti kerätä rohkeutta, koska vaativin tähänastinen yksilösuoritukseni on ollut jarrusatulan huoltaminen. Yhtä automiestä ja toista auto- ja konemiestä haastateltuani kovetin sitten kumminkin luontoni ja kävin toimeen.

Ensin nostin joka kulman vuorollaan ylös ja kuulostelin laakerivikaa rengasta pyörittelemällä. Ei kuulunut mitään. Arvonnan jälkeen tunkkasin apukuskin puolen etukulman ylös. Välystä oli tässä pyörässä, kuten toisellakin puolella, tasan nolla. (Siis ei hyvä.) Sitten rengas irti, jarrusatula irti ja napa irti. Kaikki purkaantui tosi helposti. Haynesin korjausoppaassa on sangen surkeat kuvat, mutta sen perusteella murjoin sisäpuolen laakerin rasvatiivisteen irti aivan suoraviivaisesti. Rättejä kuluu paljon vanhojen rasvojen ja paskojen siivoamisessa, mutta työskentely on mukavampaa ja tulos on varmasti parempi, kun pitää huolta työhygieniasta.

Vaativin vaihe koko projektissa oli laakereiden ulkokoolien irrottaminen. Tästä ei Haynes tietenkään sano halaistua sanaakaan. Ulkokoolithan jäävät vielä paikalleen, kun laakerin nostaa pois. Se on kuitenkin pakko vaihtaa, jos vaihtaa laakerin. Kappale on prässätty paikalleen ja istuu siis kohtuullisen tiukassa, ja sitä pääsee lyömään vain alta millin leveään olakkeeseen vastakkaiselta puolelta keskiötä. Koska minulla ei ollut varaa jättää autoa päiväkausiksi seisomaan, oli ainut vaihtoehto onnistuneelle laakerinvaihdolle se, että saan sen kasattua vanhoilla vermeillä ennalleen. Eli ulkokoolia ei aukarttaisi tärvellä, jos en sitten saakaan sitä irti.

Aloitin ulkopuolisen laakerin ulkokoolista, koska sitä pääsi lyömään vähän paremmin. Otin tämän vaiheen niin varman päälle kuin osasin, ja lämmitin napaa tohottimella ulkopuolelta. Lopuksi vielä livautin pakastimessa temperoidun vanhan laakerin paikalleen jäähdyttämään koolia hetken sisäpuolelta. Sitten napa ympäri ja nasakoita iskuja ison vasaran ja tuurnan kanssa koolin olakkeeseen vuoron perään vastakkaisille puolille. Pelotti ja jännitti. Erityisesti koska tarjoustalon tuurnasta lohkesi siru joka iskulla. Ison vasaran valitsin konemiestuttuni suosituksesta, ja pyrin saamaan iskuista imeviä samaisen suosituksen mukaisesti. Ja hyvin pelitti: Ulkokooli tuli ulos hitaasti mutta varmasti. Sisäpuolisen laakerin ulkokooli on selvästi hankalammin lyötävä, mutta ulos tuli sekin. Iso helpotus.

Sitten uudet ulkokoolit pakastimeen ja napaa lämmittämään. Tolkuttomasti ei tarvinnut lämmittää, eikä liioin tarvinnut hosua jäähdytetyn kappaleen kanssa. Kun pisti vanhan ulkokoolin uuden päälle nurinpäin, niin ei tarvinnut pelätä uuden tärveltymistä vasaralla lyödessä, vaan sai rauhassa kolhia, taas vuorotellen vastakkaisille puolille, uuden koolin vanhan avulla paikalleen. Äänestä kuulee aivan selvästi kun kappale on pohjassa.

Liukupinnoille laakerirasvaa ja uudet laakerit sitä täyteen. Sisäpuolinen laakeri paikalleen ja rasvatiivistettä asentamaan. Haynes neuvoo lyömään tiivisteen paikalleen halkaisijaltaan samankokoisella hylsyllä. Muuten hyvä, mutta kenellä on sen kokoinen hylsy keittiön kaapissa. 70 mm reikäsahan terä olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta olisi vaatinut hampaiden rälläköimisen sileäksi. Rälläkkä olisi ollut, muttei viilapenkkiä, ja teräkin olisi maksanut 15 euroa. Vesijohtoliikkeestä ostin sitten mustarautaisen, putken tulppaamiseen tarkoitetun hatun, joka oli juuri sopivan suuri ollakseen murjomatta rikki kumista tiivistehuulta rasvatiivisterenkaan sisäpinnalla. Jälkeenpäin totesin, että olisi kannattanut laittaa kangas tiivisterenkaan ja lyötitulpan väliin, koska tulpasta varisi lyödessä rautahilettä.

Lahmin hilevaseliinit pois laakerin sisäpinnalta ja nimesin laakeriin mahdollisesti jääneet hileet asennushiekaksi. Sitten napa paikalleen. Rasvatiiviste teki sen verran tiukkaa, että ryhdyin epäilemaan uuden laakerin sopivuutta. Veholta on ennenkin myyty väärän kokoisia osia. Nyt ei ollut osissa vikaa, ja napa solahti lopulta paikalleen. Ulkopuolen laakeri perään ja kiristysmutteri. Haynesin ja muidenkin ohjeiden mukaan napaa piti kiristää siihen asti, kunnes laakerit alkavat selvästi kanittaa. Selvää muutoskohtaa ei löytynyt, joten valitsin kanituskohdan perstuntumalta ja löysäsin siitä (ohjeiden mukaisesti) 1/3 kierrosta. Sitten vielä nasakka isku keskiöön laakerien asettumista varten, kiristysmutterin lukitusruuvi kiinni ja maltillisesti täytetty rasvakuppi paikalleen. Vanhaa ulkokoolia voi käyttää rasvakupinkin kolhimisessa. Se sopii juuri rasvakupin ympärille.

Kun olin saanut jarrusatulan ja renkaan paikalleen totesin välyksen jääneen ehkä liiankin suureksi, joten vähän jäi parsittavaa. Keljumpaa kuitenkin oli, ettei jurina ollut hävinnyt. Seuraavaksi vaihdan sitten laakerit eteen kuskin puolelle. Voisiko jurina johtua kypsistä etupään nivelistä ja niiden johtamista rengasäänistä? Näyttivät kaikki olevan tosi valmiita yhtä vastavaihdettua alapalloniveltä lukuunottamatta.

Vaativuudeltaan tämä hanke oli puolitumpelolle harrastajalle aivan ylärajoilla. Työkalujen puolesta (lyöntituurnaa lukuunottamatta) halpahallilaatu kelpaa hyvin - eikä tässä montaa työkalua tarvittukaan. Tuurnaksi pitäisi löytyä malliltaan sopivampi ja materiaaliltaan kestävämpi kalu.

[dealer]

"Voisiko jurina johtua kypsistä etupään nivelistä ja niiden johtamista rengasäänistä?"

Sanoisinpa että ei.
Joku muu pyöränlaakeri rikki.

Muuten, aina kun lyödään laakerikoolia vasaralla tai tampin välityksellä, tai vasaralla toisen vasaran päälle, pitää olla maski tai vähintään suojalasit päässä ja hanskat kädessä.
Mitä kovempaa metallia sen suurempi vaara saada siru silmään.

[ripe]

Voisko jurina tulla kartaanista
Laakerin vaihto onnistu minun mielestä hienosti, asennushiekkakin tahtoo kuulua aina asiaan ainakin takapyöränlaakerin asennuksessa.

[Jööran]

Voisko jurina tulla kartaanista
Laakerin vaihto onnistu minun mielestä hienosti, asennushiekkakin tahtoo kuulua aina asiaan ainakin takapyöränlaakerin asennuksessa.

Kardaanin kannatinlaakeri on ainakin vaihdettu n. 100 kkm sitten.

Onko ehdotuksia päteväksi lyöntituurnaksi? Testaisin ehdokkaita toisen etupyörän laakerien kanssa.

Ja jollei ongelma vieläkään poistu, uskallanko ryhtyä takapyörien laakereihin?

[ripe]

Takapyöränlaakerin vaihto.
Se vaatii erikoistyökalun?
Muistaakseni täytyy ottaa vetoakseli ensin pyörästä irti sen jälkeen tarvii sitä erikois hylsyä jossa on neljä kynttä, kokoa en muista.
Itse laakerit on aika ilkeet lyödä pois kun on ahdasta ja asennus hiekkaa tahtoo mennä joka paikkaan. Suosittelisin peseen ensin painepesurilla koko työkohteen, tai ehkä olis paras ottaa koko alatukivarsi irti ja vaihtaa laakeri sitten vasta. Itse aijon tehdä homman mahdollisella seuraaavalla kerralla siten. Otan kokoalatukivarren pois ja käyn Venetmäeltä lainaamassa avainta tai käyn siä aukasemassa ja kiinnitämässä pultin.
Jarrusatula irti ja roikkuun rautalankan varaan.

Niistä tuurnista en oikein tie. Mulla itsellä on kans ollu aina semmosia halpoja, mut halvalla ei voi saada hyvää.

[dealer]

Korjaamolla takapyöränlaakerin vaihto tunnin,allekin,homma.

Jos etupyöränlaakerin vaihto on:
"Vaativuudeltaan tämä hanke oli puolitumpelolle harrastajalle aivan ylärajoilla"
niin melkein suosittelen korjaamon palveluita.

Tee urakka.

[timo230e]

Hylsy satsin jatkokappale on aika hyvä laakeri kehän irroitukseen, ainakin mulla se oli sopivan pehmeä, ei lohkeillut.

[jorma-k]

"Vaativuudeltaan tämä hanke oli puolitumpelolle harrastajalle aivan ylärajoilla"
niin melkein suosittelen korjaamon palveluita.

Mutta ihan kunniallahan tuo sujui!
Tulppien vaihdosta kai meistä itse kukin on remontikorjuuhommat aloittanut, ja siihen nähden pyörän laakerin vaihto on toisen kokoluokan työmaa.

Ei muuta kuin onnea ja menestystä seuraavissakin remonteissa.

OT:nä oma kämmi Corillan venttiilirempasta ja syttyjen ajoituksesta:
Nokka kohdallaan, välykset kohdallaan, sytty kohdallaan ja tulppien johdot paikoillaan, silti auto yskii ja köhii kuin hinkuyskään sairastunut virtahepo!
N+1 tarkastuskertaa (N on jokin iso luku) ja pari tuntia myöhemmin, kun vielä kerran tarkastin ajoitukset nokasta lähtien, oli virranjakajan kansi irti ja huomasin, että se pyörii eri suuntaan kuin kanteen on merkitty!
Sama kansi käy kuulemaa johonkin toiseenkin autoon, jossa pyörimissuunta on vastakkainen.
Sattuuhan niitä vahinkoja, sanoi sonni kun traktorin raiskasi.

[Aki P]

Hylsy satsin jatkokappale on aika hyvä laakeri kehän irroitukseen, ainakin mulla se oli sopivan pehmeä, ei lohkeillut.

Se on sen jälkeen sitte hyvä tuurna.... ei jatkovarsi

Itsellä ei ainakaan ole vara käyttää kamasaa, sandvik bahcoa, tai magnum toolsin jatkovarsia tuurnana!
Jatko jatkona ja tuurna tuurnana, niin ei ole kaikki työkalut myläpaskoja, oli sitten halpoja tai kalliita työ kaluja.

Kyllä se laakerikooli lähtee ihan oikealla tuurnalla kun lyö molemmilta laidoilta koolia tasaisesti.