Auton tuonti ruotsista

[E500 mb]

Hiukan tarinaa omasta auton tuonnista
Haettiin tosiaan auto 25.1.2018 ruotsista ja koska auto oli liikkeestä niin oli omasta mielestä helppo päätös lähteä autoa katsomaan,auto olikin jopa siistimpi mitä kuvissa ja eikun kaupantekoon.kun auto oli tilisiirrolla maksettu ja kuitti maksusta saatu niin tulikin ilmi että papereita ei saa mukaan vaan lähettävät postitse perässä,hiukan epäilytti mutta koska liike jolla kauppa näytti käyvän(seurattiin aiemmin netistä) niin luotettiin siihen että paperit tulee perästä.
No eipä tullut ja ei ole vieläkään tullut eikä liike vastaa mihinkään yhteydenottoihin.
Eli joudutaan ottamaan poliisiin yhteyttä ja toivoa että sieltä tulis apuja tähän.
Voisi sanoa että ensimmäinen tuonti ei mennyt niin kuin strömsöössä

[Ed Hunter]

Ihan mielenkiinnosta, että mitä papereita jäi rajan taakse?

[E500 mb]

Ihan mielenkiinnosta, että mitä papereita jäi rajan taakse?

Molemmat rekisteri paperit del1 ja del2

[tj86430]

Paha sanoa ryhtyykö poliisi mihinkään toimiin. Luultavasti ei.

Euroopan kuluttajakeskus sen sijaan voisi osata auttaa. https://www.ecc.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

[MouTine]

Mikä liike kysymyksessä? Onko autossa vielä siis ruotsin kilvet?

[HJP]

Varmasti itsestäänselvä kysymys, mutta kysyn kuitenkin: muistittehan tarkistaa Vägverketin palvelusta ettei autossa ole osamaksuvelkaa päällä?

[sportsman]

Ihan aikuisten oikeasti; auto ja sen paperit samalla kun maksu siirtyy myyjälle.
Kuka maksaa Suomessa auton jos et saa myös luovaria ja trafinvarmennetta itsellesi, niin
miksi tekisit niin ulkomailla?
Jenkkien dollarin setelissä lukee ” in god we trust” ja monessa kaupan
kassakoneessa lukee jatko ” others pay in cash”...

[tn62634]

Saksaan olen maksanut näkemättä edes kuvaa autosta.

[karra]

Onhan teillä kauppakirja ja kuitti. Ei ku takaisin haparandaan hakemaan papereita.

[Simo M. A.]

Itsellänikin oli aikoinaan hieman nihkeitä saada mukaansa sekä del 1 että del 2 Ruotsista, kun myyjä ei välttämättä saa autoa pois Ruotsin rekisteristä ilman molempia rekisteriotteen osia. Autoliitto auttoi asiassa hyvin ja myyjä sai auton pois nimistään Ruotsissa jolloin veron / käyttömaksun maksaminen loppui Ruotsissa myyjältä kun faxasin Suomalaisen rekisteröintotodistuksen myyjälle Ruotsiin ja laitoin kilvet postissa Vägverketille. Eräs kaverini taas jätti tuomansa Porschen rekisteröimättä Suomessa eikä myyjä saanut käyttömaksuja lakkaamaan Ruotsissa ja kaveri ajeli tyytyväisenä Ruotsin kilvissä olevalla autolla Helsingissä. Eipä siitäkään koira perään haukkunut eikä tarvinnut kaverin maksaa autoveroja eikä käydä rekisteröintikatsastuksessa, mutta laitontahan tuo taisi olla ja myyjää Ruotsissa alkoi ahdistaa kun ei saanut autoa pois nimistään Ruotsissa ja käyttömaksut juoksivat. Myyjä sitten soitteli perään Ruotsista kaverille ja kaveri hoiti rekisteröinnin Suomessa kuntoon ja sai auton nimiinsä. Kertoi vain että oli kiva ajella Ruotsin kilvissä olevalla Porschella niin ei viitsinyt hoitaa asiaa kuntoon ennen kuin myyjä alkoi ahdistella. Ei se auton myynti ja osto EU:sta taida olla edellenkään niin helppoa ja yksinkertaista jos myyjä ei halua antaa Del 1ja Del 2 -osia mukaansa eikä ostaja saa autoa Suomessa sitten rekisteriin. Eikä ulkomaan kilvissä olevalla ulkomaisella autolla saa suomalainen ajaa Suomessa lain mukaan ilmeisesti metriäkään edellenkään eli ne tarrakilvet tarvitsee ja niitä varten taas paperit ja vakuutukset suomalaisesta liikennevakuutusyhtiöstä. Saksastahan saa kyllä ne punaiset siirtokilvet oliko se nyt viikon ajalle niin on aikaa hoitaa Suomessa paperisotaa rekisteröintikatsastuksineen ja autoveroilmoituksineen Tullille yms. kuntoon. Mutta kai käytännössä voi ajella Ruotsin kilvissäkin olevalla autolla Suomessa, ei se kaveri siitä ainakaan kiinni jäänyt parissa viikossa.

[DBFI]

Mutta kai käytännössä voi ajella Ruotsin kilvissäkin olevalla autolla Suomessa, ei se kaveri siitä ainakaan kiinni jäänyt parissa viikossa.

Autoa voi ajaa ilman kilpiäkin.

Vai meinaatko että suomalainen kuski saisi Suomessa ajaa autoa laillisesti jos autossa on ulkomaiset kilvet eikä rekisteriotteeseen merkattu omistaja ole kyydissä (tai perheenjäsen, miten se nyt tarkkaan ottaen meni)?

[E500 mb]

Liike wollie ab ja toki kuitti maksusta on
Ruotsin kilpiä ei ole ne jäi liikkeeseen.
Sen verran tullut nyt liikkeestä tietoa että isopomo palannut lomalta ja otti yhteyttä ja lupasi hoitaa paperit?
Saa nähdä tuleeko vieläkään

[Simo M. A.]

Mutta kai käytännössä voi ajella Ruotsin kilvissäkin olevalla autolla Suomessa, ei se kaveri siitä ainakaan kiinni jäänyt parissa viikossa.

Autoa voi ajaa ilman kilpiäkin.

Vai meinaatko että suomalainen kuski saisi Suomessa ajaa autoa laillisesti jos autossa on ulkomaiset kilvet eikä rekisteriotteeseen merkattu omistaja ole kyydissä (tai perheenjäsen, miten se nyt tarkkaan ottaen meni)?

Tarvitsee se nyt jotkut kilvet, ainakin ne tarrakilvet, muuten jää ainakin helposti kiinni, jos ei ole suomalaisia kilpiä, ei ruotsalaisia kilpiä eikä edes tarrakilpiä. Mutta se kaveri on tuonut parikymmentä autoa Saksasta ja Ruotsista, yhden Porschen osti Tukholmasta yksityiseltä myyjältä, ajoi Ruotsin kilvillä Suomeen ulos autolautasta ja jatkoi ajelua sillä Ruotsin kilvissä Helsingissä ainakin pari viikkoa, en tiedä ottiko Siihen suomalaista liikennevakuutusta, kaakon ainakin otti. Ruotsin myyjä hätyytteli perään palauttamaan kilvet ja hoitamaan rekisteröinti Suomeen, kun ruotsalainen myyjä ei saanut autoa pois rekisteristä Ruotsissa ja vakuutukset yms. juoksivat myyjällä edelleen.

Kaveri kertoi että ei halunnut heti luopua Ruotsin kilvistä kun oli siistiä ajella sillä Ruotsin kilvissä olevalla Porschella Helsingissä.Ei sille mitään siitä koskaan seurannut, tosin ei siis varmaan vain jäänyt kiinni. Mistäpä ne poliisitkaan tietävät kuka sitä autoa ajelee, onko joku tullut Ruotsista Suomeen käymään laivamatkalla auton kanssa Tukholmasta Helsinkiin. Ratsiassa olisi voinut tulla toki ongelmia.

Selvintähän se olisi että olisi EU:ssa vapaa liikkuvuus ja vapaa kauppa ja saisi ostaa autonsa mistä haluaa samalla lailla kuin nyt Suomessakin autokaupasta. Eihän se auton rekisteri muutu Suomessakaan aina omistajan myötä. Laittaisi vain sen ulkomaalaisen rekisteritunnuksen Suomen rekisteriin sellaisenaan eikä mitään rekisteröinti/maahantulokatsastuksia tarvittaisi. Miten se auto muuttuu heti tieliikennekelvottomaksi kun se tuodaan Ruotsista laivalla Suomeen ja ruotsalainen saa ajella sillä täällä Suomessa Ruotsin katsastuksen ollessa voimassa. Vanhaa hapatusta. Vapaa tavaran liikkuminen olisi tätä päivää EU:ssa. Sitten joku ei saa autoa Suomessa nimiinsä kun puuttuu jokin del 2 paperi Ruotsin Vägverketiltä, mitä järkeä.

[Juhani Halmeenmäki]

Vägverketin sivuilla on ainakin ennen ollut ohjeet myyjälle jos auto menee vientiin. Eli ruåtsalaisenkin on helppo ymmärtää sekä uskoa, että tekemällä kuten VV neuvoo, homma hoituu.
Siellä oli myös joku kaavake, jonka avulla myyjä saa sen ajoneuvonsa maksut katkeamaan Ruotsissa, vaikka ostaja vie kilven & molemmat osat otetta, eikä palauttaisi mitään.
Itse muutama vuosi sitten täytin myyjän luona tuon lomakkeen, ja sain osat ja kilven, jonka palautin. Muistaakseni olisin saanut otteen osatkin takaisin kun Tulli/katsastuskonttori oli ne itse itselleen kopioinut, mutta sitä en enää jaksa muistaa varmaksi.
Enivei helppoa kun ottaa etukäteen selvää, ja etenkin kun Suomen tarrakilvet kelpaa Ruotsissakin, eli kilven voisi jättää suoraan myyjällekin, jos vaan on ottanut tarrat valmiiksi mukaansa = liki varma kauppa tiedossa.

[DBFI]

Tarvitsee se nyt jotkut kilvet, ainakin ne tarrakilvet, muuten jää ainakin helposti kiinni, jos ei ole suomalaisia kilpiä, ei ruotsalaisia kilpiä eikä edes tarrakilpiä.

Välillä puhut voiko autolla ajaa ja välillä siitä jääkö kiinni. Minusta autolla voi ajaa vaikka ilman jarruja mutta ei se ole sallittua vaikka ei jäisi kiinni. Selkeämpi terminologia olisi paikallaan vaikka minusta foorumilla olisi parasta puhua vain siitä mikä on sallittua/laillista.

[Simo M. A.]

Sitä vähän itsekin ihmettelin kun kaveri on tuonut parikymmentä autoa, suurimman osan Saksasta ja osan Ruotsista. Helpoimmalla on kuulemma selvinnyt kun on laittanut rahat turkkilaisella häkkikauppiaalle Saksaan ja sieltä pyytänyt laivaamaan TT-Audin Suomeen. Oli vielä kuulemma paras ja virheettömin tuontiauto mitä koskaan on hankkinut ja parempi kuin yksikään SuomiAudi, joissa Long Life moottorit levinneet satatuhatta ajettuna Suomen pakkasissa lyhyttä matkaa ajettuna. Ja näiltä häkkikauppiailta ostetuista on tullut parhaat voitot sitten myydessä muutaman kuukauden päästä Suomessa. Sitä vähän ihmettelinkin kun jatkoi sillä yhdellä Porschella ajelua huoleti Ruotsin kilvissä pari viikkoa Suomessa. Luuli vissiin ettei siinä mitään ongelmaa ole kunhan nyt ajastaan sen rekisteröi Suomeen kunhan ehtii. Ei kai tuo kovin iso rikos ole, varmaan suuremman rangaistuksen saa 30km/h ylinopeudesta tai no riippuu tuloista ja siitähän saa tuplarangaistuksen eli jopa tuhansien eurojen sakot ja kortti lähtee, mikä tuollainenkin kaksoisrangaistus on oikeastaan sekin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista / kiellettyä, mutta kun sitä ajo-oikeuden menetystä ei muka katsota rangaistukseksi vaikka pahempihan se on kuin sakot yleensä, itse maksaisin ainakin 1500-2000€/kk mieluummin kuin menettäisi kortin siis per kuukausi.

[Simo M. A.]

Vägverketin sivuilla on ainakin ennen ollut ohjeet myyjälle jos auto menee vientiin. Eli ruåtsalaisenkin on helppo ymmärtää sekä uskoa, että tekemällä kuten VV neuvoo, homma hoituu.
Siellä oli myös joku kaavake, jonka avulla myyjä saa sen ajoneuvonsa maksut katkeamaan Ruotsissa, vaikka ostaja vie kilven & molemmat osat otetta, eikä palauttaisi mitään.
Itse muutama vuosi sitten täytin myyjän luona tuon lomakkeen, ja sain osat ja kilven, jonka palautin. Muistaakseni olisin saanut otteen osatkin takaisin kun Tulli/katsastuskonttori oli ne itse itselleen kopioinut, mutta sitä en enää jaksa muistaa varmaksi.
Enivei helppoa kun ottaa etukäteen selvää, ja etenkin kun Suomen tarrakilvet kelpaa Ruotsissakin, eli kilven voisi jättää suoraan myyjällekin, jos vaan on ottanut tarrat valmiiksi mukaansa = liki varma kauppa tiedossa.

Kyllä ruotsalaiset varmaan nauravat näille Suomen tarrakilville kun niitä liimaillaan siellä ruotsalaisessa autokaupassa että mihin ihmeen Bulgariaan näitä autoja suomalaiset ovat viemässä. Ja tietävätköhän kaikki ruotsalaiset poliisit että tuollaiset tarrat ovat viralliset suomalaiset rekisterikilvet edes. Saksastahan saa oikean kilvenkin siihen autoonsa kun sen sieltä ostaa, toki siis väliaikaisen. Ja mitä ihmeen kiusaa sekin on Trafilta että muissa EU-maissa on standardikokoiset EU-kilvet, jotka käyvät suoraan esim. Mersun kiinnikkeisiin. Sitten jotkut poraavat neljällä metalliruuvilla ne Suomikilvet kiinni Mersun takakilvelle tarkoitettuihin tehdaskiinnikkeisiin tyylikkäästi kilvistä läpi ja jää tyhjät reiät vielä Suomikilpeen. Vaikka Motonetista saisi sovitteen jolla sen Suomikilven saa alkuperäisiin kiinnitysreikiin Mersuun siististi eli EU-kilpisovite. Maksaa kympin. Ja sen saa ruostumattomilla muoviruuveilla kiinni sen Suomikilven alkuperäisiin reikiin tekemättä lisää reikiä siihen uuteen Suomikilpeen. Sitten ne itse poratut metalliruuvit ruostuvat vielä ajastaan siihen Suomikilpeen kiinni.

[koff]

Tämä liike vai https://www.blocket.se/wollie" onclick="window.open(this.href);return false;

[koff]

Etelän miehiä https://www.merinfo.se/foretag/Wollie-A ... u1rk-1n9f5" onclick="window.open(this.href);return false;

[Simo M. A.]

Tarvitsee se nyt jotkut kilvet, ainakin ne tarrakilvet, muuten jää ainakin helposti kiinni, jos ei ole suomalaisia kilpiä, ei ruotsalaisia kilpiä eikä edes tarrakilpiä.

Välillä puhut voiko autolla ajaa ja välillä siitä jääkö kiinni. Minusta autolla voi ajaa vaikka ilman jarruja mutta ei se ole sallittua vaikka ei jäisi kiinni. Selkeämpi terminologia olisi paikallaan vaikka minusta foorumilla olisi parasta puhua vain siitä mikä on sallittua/laillista.

Niin, no selittämään tälläkin foorumilla monet laittomista EGR / DPF -virityksistä, suorastaan annetaan vinkkejä niihin / yllytetään rikkomaan lakia. Suomen lain mukaan muuten rikokseen yllyttäjä saa saman rangaistuksen kuin lain rikkojakin vaikka tätä ei lapsille koulussa oikein opetetakaan vaan päinvastoin.

Rikos: Rikokseen yllyttäminen
Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen.

Opettajat koulussa eivät vain ymmärrä laista oikein mitään. Muistan kun kaveri al-asteella heitti sakset ulos luokan ikkunasta ja perusteli tekoaan sillä että luokkakaveri yllytti niin ei se yllyttäjä saanut mitään rangaistusta. Sanoipa opettaja jotain niin typerääkö kuin että ”jos tuo olisi kehottanut sinua hyppäämään kaivoon niin olisitko hypännyt”

[tj86430]

Rikos: Rikokseen yllyttäminen
Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen.

Rikoslain yllytyspykälä kuuluu näin:

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Sitä onko esim. vinkkien antaminen rikoslain tarkoittamaa yllyttämistä vai ei, voidaan pohtia. Tärkeämpää ehkä on, että rikoslain yllytyspykälä koskee rikoslain alaisia rikoksia. Esim. EGR/DPF-viritykset eivät kuulu tähän kategoriaan, vaikka laittomia olisivatkin.

[etrade]

Kyllä ruotsalaiset varmaan nauravat näille Suomen tarrakilville kun niitä liimaillaan siellä ruotsalaisessa autokaupassa että mihin ihmeen Bulgariaan näitä autoja suomalaiset ovat viemässä. Ja tietävätköhän kaikki ruotsalaiset poliisit että tuollaiset tarrat ovat viralliset suomalaiset rekisterikilvet edes. Saksastahan saa oikean kilvenkin siihen autoonsa kun sen sieltä ostaa, toki siis väliaikaisen. Ja mitä ihmeen kiusaa sekin on Trafilta että muissa EU-maissa on standardikokoiset EU-kilvet, jotka käyvät suoraan esim. Mersun kiinnikkeisiin. Sitten jotkut poraavat neljällä metalliruuvilla ne Suomikilvet kiinni Mersun takakilvelle tarkoitettuihin tehdaskiinnikkeisiin tyylikkäästi kilvistä läpi ja jää tyhjät reiät vielä Suomikilpeen. Vaikka Motonetista saisi sovitteen jolla sen Suomikilven saa alkuperäisiin kiinnitysreikiin Mersuun siististi eli EU-kilpisovite. Maksaa kympin. Ja sen saa ruostumattomilla muoviruuveilla kiinni sen Suomikilven alkuperäisiin reikiin tekemättä lisää reikiä siihen uuteen Suomikilpeen. Sitten ne itse poratut metalliruuvit ruostuvat vielä ajastaan siihen Suomikilpeen kiinni.

Lähinnä naurattaa nuo sinun älyttömät jutut.
Onko kilvet muovia, metallia tai tarra, ei merkitse mitään, vaan sen sisältämä informaatio merkitsee, jonka viranomaiset saavat selville tietotekniikkaa hyväksikäyttäen.

[Simo M. A.]

Rikos: Rikokseen yllyttäminen
Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen.

Rikoslain yllytyspykälä kuuluu näin:

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Sitä onko esim. vinkkien antaminen rikoslain tarkoittamaa yllyttämistä vai ei, voidaan pohtia. Tärkeämpää ehkä on, että rikoslain yllytyspykälä koskee rikoslain alaisia rikoksia. Esim. EGR/DPF-viritykset eivät kuulu tähän kategoriaan, vaikka laittomia olisivatkin.

No onko taivuttelu tekemään jotain sama asia kuin yllyttäminen voidaan toki saivarrella, itse katsoisin sen samaksi asiaksi, Tuomarihan sen asian lopuksi päättää. Itse katsoisin sen että joku kehottaa minua ajamaan ylinopeutta kehottamalla näyttämään miten tämä sinun Mersusi oikein kulkee minun taivuttelemiseksi ajamaan ylinopeutta houkuttelemalla ja oikein yllyttämällä siihen. Eli yrittää vaikuttaa mieleeni taivuttamalla minua tekemään jotain mitä en ehkä muuten tekisi. Netin lakiohjeissa käytetään yleisesti sanaa yllyttäminen, sitä Asianajajaliiton asianajajatkin käyttävät. Jos kaveri pyytäisi minua ajamaan ylinopeutta esim. kiireen takia ja jäisin kiinni niin sanoisin kyllä Poliisille asiasta että tuo yllytti jotta kaverikin saisi lain mukaisesti sitten sakot ja häneltäkin lähtisi mahdollisesti vaikka kortti, jättäisipä ehkä jatkossa yllyttämättä tai taivuttelemaan rikkomaan jotain lakia. Kyllä foorumillakin taivutellaan laittomuuksiin DPF EGR asioissa kehumalla niiden poiston etuja, kyllä se jonkun mielen voi taivuttaa tuon rikkomuksen kannalle vaikka muuten ei mieleen tulisikaan tämä laittomuus.

Rikokseen yllyttämisestä säädetään rikoslaissa. Lain mukaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen henkilön tahalliseen rikokseen tai rikoksen rangaistavaan yritykseen, on tuomittava yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Yllytyksellä tarkoitetaan sitä, että joku tahallisesti taivuttelee toisen tahallisen rikoksen tekemiseen taikka rikoksen yritykseen, joka on laissa säädetty rangaistavaksi. Yllytyksessä henkilö näin ollen vaikuttaa rikoksen varsinaiseen tekijään siten, että tekijä päättää tehdä rikoksen. Siitä, millä keinoilla yllyttäjä saa aikaan rikoksentekopäätöksen tekijässä, ei ole erikseen säädetty.

Monessa oikeuskulttuurissa rikoksista erotetaan rikkomukset, eli lievät rikokset (esimerkiksi liikennerikkeet), jotka käsitellään eri tavalla kuin varsinaiset rikokset. Suomessa kaikki rangaistavaksi säädetyt teot ja laiminlyönnit ovat kuitenkin rikoksia, joita koskevat yhteiset säännökset esimerkiksi rikoslain yleisessä osassa.

Rikos on oikeustieteellisten määritelmien mukaan teko tai laiminlyönti, josta on laissa säädetty rangaistus. Rikos määritellään yleensä tietyn tunnusmerkistön täyttäväksi ja oikeudenvastaiseksi teoksi, joka osoittaa tekijässään syyllisyyttä. Tuomioistuimen pitää langettaa tällaisesta teosta rangaistus. Eräiden rikosten osalta myös yritys on rangaistava. Esim vaikka yrittäisi ohittaa sen aaEGR:n mutta se ei onnistuisi ja jäisi siitä kiinni niin saa sakot jos jää kiinni.

[Simo M. A.]

Rikos: Rikokseen yllyttäminen
Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen.

Rikoslain yllytyspykälä kuuluu näin:

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Sitä onko esim. vinkkien antaminen rikoslain tarkoittamaa yllyttämistä vai ei, voidaan pohtia. Tärkeämpää ehkä on, että rikoslain yllytyspykälä koskee rikoslain alaisia rikoksia. Esim. EGR/DPF-viritykset eivät kuulu tähän kategoriaan, vaikka laittomia olisivatkin.

No onko taivuttelu tekemään jotain sama asia kuin yllyttäminen voidaan toki saivarrella, itse katsoisin sen samaksi asiaksi, Tuomarihan sen asian lopuksi päättää. Itse katsoisin sen että joku kehottaa minua ajamaan ylinopeutta kehottamalla näyttämään miten tämä sinun Mersusi oikein kulkee minun taivuttelemiseksi ajamaan ylinopeutta houkuttelemalla ja oikein yllyttämällä siihen. Eli yrittää vaikuttaa mieleeni taivuttamalla minua tekemään jotain mitä en ehkä muuten tekisi. Netin lakiohjeissa käytetään yleisesti sanaa yllyttäminen, sitä Asianajajaliiton asianajajatkin käyttävät. Jos kaveri pyytäisi minua ajamaan ylinopeutta esim. kiireen takia ja jäisin kiinni niin sanoisin kyllä Poliisille asiasta että tuo yllytti jotta kaverikin saisi lain mukaisesti sitten sakot ja häneltäkin lähtisi mahdollisesti vaikka kortti, jättäisipä ehkä jatkossa yllyttämättä tai taivuttelemaan rikkomaan jotain lakia. Kyllä foorumillakin taivutellaan laittomuuksiin DPF EGR asioissa kehumalla niiden poiston etuja, kyllä se jonkun mielen voi taivuttaa tuon rikkomuksen kannalle vaikka muuten ei mieleen tulisikaan tämä laittomuus.

Rikokseen yllyttämisestä säädetään rikoslaissa. Lain mukaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen henkilön tahalliseen rikokseen tai rikoksen rangaistavaan yritykseen, on tuomittava yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Yllytyksellä tarkoitetaan sitä, että joku tahallisesti taivuttelee toisen tahallisen rikoksen tekemiseen taikka rikoksen yritykseen, joka on laissa säädetty rangaistavaksi. Yllytyksessä henkilö näin ollen vaikuttaa rikoksen varsinaiseen tekijään siten, että tekijä päättää tehdä rikoksen. Siitä, millä keinoilla yllyttäjä saa aikaan rikoksentekopäätöksen tekijässä, ei ole erikseen säädetty.

Monessa oikeuskulttuurissa rikoksista erotetaan rikkomukset, eli lievät rikokset (esimerkiksi liikennerikkeet), jotka käsitellään eri tavalla kuin varsinaiset rikokset. Suomessa kaikki rangaistavaksi säädetyt teot ja laiminlyönnit ovat kuitenkin rikoksia, joita koskevat yhteiset säännökset esimerkiksi rikoslain yleisessä osassa.

Rikos on oikeustieteellisten määritelmien mukaan teko tai laiminlyönti, josta on laissa säädetty rangaistus. Rikos määritellään yleensä tietyn tunnusmerkistön täyttäväksi ja oikeudenvastaiseksi teoksi, joka osoittaa tekijässään syyllisyyttä. Tuomioistuimen pitää langettaa tällaisesta teosta rangaistus. Eräiden rikosten osalta myös yritys on rangaistava. Esim vaikka yrittäisi ohittaa sen aaEGR:n mutta se ei onnistuisi ja jäisi siitä kiinni niin saa sakot jos jää kiinni.

DPF poisto on laitonta.

Jokamiehen päästöhuijaukset yleistyvät nyt kovaa vauhtia – Trafi uhkaa vastaiskulla
Yhä useampi diesel-auton omistaja turvautuu laittomaan hiukkassuodattimen poistoon, koska tukkeutuneen suodattimen uusiminen on kallista. Trafi varoittaa ottavansa ensi vuonna käyttöön uusia aseita, joilla huijaukset paljastetaan.

https://yle.fi/uutiset/3-8486593" onclick="window.open(this.href);return false;

Luvattomat hiukkassuodattimen poistot ovat yleistymässä diesel-autoissa kovaa tahtia. Monissa 2010-luvun vaihteessa valmistetuissa autoissa suodattimet lähestyvät sitä ikää, että ne on pakko uusia. Koska remontti maksaa paljon, osa autoilijoista haluaa oikaista poistattamalla koko suodattimen.

– En lähde arvuuttelemaan, tehdäänkö näitä kymmeniä, satoja vai tuhansia. Mutta ilmiö kasvaa voimakkaasti, sanoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvo-osaston päällikkö Otto Lahti.

Vaikka toimenpide on kielletty, osa yrityksistä mainostaa avoimesti tekevänsä sitä. Yksi Kuopiossa toimiva yritys markkinoi toimenpidettä sivuillaan isosti, ja samalla kertoo sen olevan laiton. Toinen vastaava firma luetteloi huolettomasti: "Audeista taas tipahdellut DPF:iä (hiukkassuodattimia) pois niin pitänyt niistä softaa näplätä".

Sitähän tämä on, rikollista.

Tuossa voi tätä rikollista toimintaa tekevät firmat olla kusessa sakkoineen yllyttämisestä laittomuuksiin vielä, saas nähdä.

Hiukkassuodattimen poistaminen on kiellettyä, koska lain mukaan merkittävästi päästöjä vähentävää laitetta ei saa poistaa, jos päästövaatimuksia ei voi täyttää ilman kyseistä laitetta. Käytännössä hiukkassuodatinta ei saa missään olosuhteissa poistaa Euro 6 -päästöluokan (luokitus astui voimaan vuonna 2011) autoista eikä Euro 5 -luokan (2008) kuorma-autoista.

Joissakin tapauksissa DPF:n poistaminen on mahdollista, jos auto sen jälkeen läpäisee muutoskatsastuksen. Trafin mukaan tämä on kuitenkin harvinaista. Tyypillisempää on, että rike tehdään tietoisesti.

Toisaalta euro5 luokan päästöillä toiminta ei ole tuon jutun mukaan laitonta, vaan vain rike jonka myötä auto hylätään katsastuksessa jos siitä jää kiinni:

Suomen laki ei kriminalisoi hiukkassuodattimen poistoa. Ainoa sanktio on auton hylkäys katsastuksessa.

Mutta:

Hiukkassuodattimen poistaminen on kiellettyä, koska lain mukaan merkittävästi päästöjä vähentävää laitetta ei saa poistaa, jos päästövaatimuksia ei voi täyttää ilman kyseistä laitetta. Käytännössä hiukkassuodatinta ei saa missään olosuhteissa poistaa Euro 6 -päästöluokan (luokitus astui voimaan vuonna 2011) autoista

Trafi ei kerro miten jatkossa katsastuksessa nuo autot löydetään ja hylätään ja sitten pääsee ostamaan uutta hiukkassuodatinta. Ja taas dieselautoilija ”säästää” kun saa halvempaa polttoainettta ja kulutus on vähän pienempi lämpimällä koneella.

Trafin ylitarkastaja Otto Lahdella on varoituksen sana niille autoilijoille, joita houkuttelee kalliin suodatinremontin välttäminen laittomasti. Ensi vuoden aikana käyttöön otetaan uusia mittaus- ja tarkastustapoja, jotka helpottavat DPF-poistojen havaitsemista.

– En todellakaan tule paljastamaan sitä, mitä se tarkoittaa. Emme kerro valmiiksi, miten huijareita valvotaan, jotta he eivät saa lisää etumatkaa.

Lahden mukaan uudentyyppistä valvontaa otetaan käyttöön aluksi siellä, missä vaikuttavuus on mahdollisimman suuri.

– Usein, kun on valvontaa olemassa, tulee myös pelotevaikutus.

Tällä hetkellä tukkeutuneet hiukkassuodattimet on usein pakko vaihtaa uuteen. Lähivuosina menetelmät suodattimien puhdistukseen yleistyvät ja varmaan alkaa olla järkevämpää patsailla niitä suodattimia kuin poistaa niitä kokonaan, ainakin siis euro6 päättöluokan autoilla vm. 2011 alkaen. Ja säästäähän siinä muiden kansalaisten sairastumisiakin kun ei kärytä pienhiukkasia ilmoille törkeitä määriä:

Hänen mukaansa hiukkaspäästöt voi kertoa kymmenillä, jos DPF:n poistaa. Joissakin tapauksissa päästöt voivat olla jopa korkeammat kuin sellaisissa autoissa, joissa suodatinta ei ole ollut alun alkaenkaan.

– Niissä päästöjä on hallittu moottorin säätöjen kautta.

Kalliitahan nuo uudet suodattimet olivat ainakin jokunen aika sitten:

Hiukkassuodattimen uusiminen voi maksaa automallista riippuen jopa 4 000 euroa. Luvattoman DPF-poiston ohjelmointeineen saa noin tuhannella eurolla, joten säästö on selkeä.

Tosin tarvikesuodattimen taitaa saa Mersuunkin tonnilla. Alkuperäinen maksanee enemmän.

[tj86430]

Kyllä Suomenkin laissa on rikos ja rikkomus erikseen. Rikoslaki käsittelee edellämainittuja, esim. laki rikesakon määräämisestä käsittelee jälkimmäisiä. Tietääkseni yllytystä rikkomukseen ei ole säädetty rangaistavaksi.

[Simo M. A.]

Ei ole, joissain maissa on, mutta ei kaikissa eikä esimerkiksi Suomessa. Suomessa kaikki lain rikkomukset kuuluvat rikoslain alaisuuteen, ei ole erikseen olemassa mitään rikkomuslakia ja rikoslakia Suomessa

Suomen käytössä oleva rikoslaki säädettiin vuonna 1889, ja se tuli voimaan huhtikuussa 1894. Rikoslain kokonaisuudistuksessa rikoslakia on modernisoitu vuodesta 1991 lähtien.

Esim. Suomessa rikoslaki 28 luku:

3 § (24.8.1990/769) Näpistys. Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon.

Jopa näpistys on Suomessa rikoslain alainen rikos.

On yllättävän yleinen harhaluulo että Suomessa on erikseen rikoslaki joka koskee vain jotain erikseen määriteltyjä rikoksia ja jostain lievemmästä rikkomuksista jokin oma lakinsa.

Wikipediassa asiasta on aika hyvä tiivistelmä:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rikos" onclick="window.open(this.href);return false;


Toki löytyy laki erikseen rikesakkorikkomuksista, jossa on määritelty ne lainrikkomukset joista riittää rangaistukseksi vain rikesakko.

Kuitenkin Suomessa kaikki rangaistavaksi säädetyt teot ja laiminlyönnit ovat rikoksia, joita koskevat yhteiset säännökset rikoslain yleisessä osassa.

Rikosoikeus jaetaan yleensä yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisellä osalla tarkoitetaan rikosvastuun yleisiä edellytyksiä koskevia yleisiä oppeja eli vastuuoppia sekä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Vastuuoppiin kuuluvat esimerkiksi kausaalisuutta, syy-yhteyttä, tahallisuutta, tuottamusta, laiminlyönnin rangaistavuutta, vaarantamisvastuuta, yritystä ja osallisuutta koskevat opit. Suomessa yleisiä oppeja koskevat säännökset ovat rikoslain 3-5 luvuissa.

Rangaistuksentavoitteena on aiheuttaa kärsimystä väärin tehneelle yksilölle. Eli suomeksi aiheuttaa jolle kulle henkilölle tahalleen sitä että sitä ketuttaa, esim. laittaa se maksamaan rahaa tai riistää siltä vapaus tai ottaa ajo-oikeus pois.

Tällä pyritään ensinnäkin ehkäisemään rikoksia ja ajatellaan että laittamalla rikollinen kärsimään rikollinen tasoittaa tilinsä muun yhteisön kanssa eli ikään kuin kostetaan. Ajatuksena on, että rangaistuksen eli tahallisen ennalta yhteiskunnassa yhteisesti sovitun kärsimyksen ja vitutuksen oikeutus tulee sen pelotevaikutuksest

[tj86430]

On yllättävän yleinen harhaluulo että Suomessa on erikseen rikoslaki joka koskee vain jotain erikseen määriteltyjä rikoksia ja jostain lievemmästä rikkomuksista jokin oma lakinsa.

Mikäs sitten on esim. mainitsemani Laki rikesakkorikkomuksista (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160986" onclick="window.open(this.href);return false;), jos ei juurikin laki lievemmistä rikkomuksista?

Lisäksi, jos katsot useimpia lakeja, joissa säädetään jotain niiden rikkomisesta, todetaan tähän tyyliin (esimerkkinä vaikkapa tieliikennelaki):

8 luku Liikennerikokset

98 § (30.4.1999/546) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä.

99 § (30.4.1999/546) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rangaistus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 2 §:ssä.

100 § (30.4.1999/546) Liikennejuopumus
Rangaistus rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle ja liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla säädetään rikoslain 23 luvussa.

101 § (30.4.1999/546) Liikennepako tieliikenteessä
Rangaistus liikennepaosta tieliikenteessä säädetään rikoslain 23 luvun 11 §:ssä.

102 § (30.4.1999/546) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
Rangaistus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta säädetään rikoslain 23 luvun 10 §:ssä.

103 § (15.7.2005/567) Liikennerikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta muuten kuin 98–102 tai 105 a §:ssä mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava liikennerikkomuksesta sakkoon. (28.12.2012/1082)

Rikesakosta eräiden liikennerikkomusten ainoana rangaistuksena säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016). (18.11.2016/991)

Eli on joukko rikoksia, joista säädetään rikoslaista, ja sitten on rikkomuksia, joista säädetään yleensä ao. laissa tai sitten esim. juurikin tuossa laissa rikesakkorikkomuksista.

Toinen esimerkki (metsästyslaki):

10 luku Lainvastaisen toiminnan seuraamukset

72 § (11.3.2011/234) Metsästysrikos
Rangaistus metsästysrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 48 a luvun 1 ja 1 a §:ssä.

73 § (14.6.2002/516)
73 § on kumottu L:lla 14.6.2002/516.

74 § (22.12.2011/1422) Metsästysrikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta metsästää

1) vastoin 20 §:n 3 momentissa, 23 §:n 1 momentissa, 32 §:ssä, 33 §:n 1 tai 2 momentissa tai 38 §:n 1 momentissa säädettyä tai mainittujen säännösten nojalla annettua kieltoa tai rajoitusta tai

2) 37 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna rauhoitusaikana tai ilman 10, 26, 41 tai 49 a §:ssä tai 52 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa taikka rikkoen 10 §:n tai 41 a §:n 4 momentin nojalla säädettyä alueellista kiintiötä,

on tuomittava, jollei teko ole rikoslain 48 a luvun 1 tai 1 a §:n nojalla rangaistava tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästysrikkomuksesta sakkoon.

Metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) menettelee vastoin 25 §:ssä tarkoitettua asutuksesta, viljelyksestä tai liikenneväylästä johtuvaa rajoitusta,

2) metsästää vastoin 34 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käytön rajoitusta,

3) kuljettaa metsästysasetta vastoin 35 §:n kieltoa,

4) häiritsee riistaeläintä vastoin 36 §:n kieltoa,

5) järjestää vastoin 30 §:ää metsästyksen ilman metsästyksen johtajaa, tai metsästää vastoin metsästyksen johtajan 30 §:n nojalla antamaa määräystä tai kieltoa,

6) menettelee vastoin 29 §:n nojalla annetun asetuksen nojalla pyyntilupaan liitettyä määräystä tai mainitun pykälän nojalla annetussa asetuksessa saaliin ilmoittamisesta säädettyä velvollisuutta tai määräaikaa, tai metsästää pyyntiluvasta 27 §:n nojalla rajatun alueen ulkopuolella,

7) menettelee vastoin 10 §:n 1 momentin tai 41 §:n 4 momentin taikka 41 a §:n 4 momentin nojalla annetun asetuksen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa taikka saaliin ilmoitusvelvollisuutta taikka alueellista kiintiötä koskevassa säännöksessä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai asetuksen nojalla pyynti- tai poikkeuslupaan otettua määräystä,

metsästää käyttämättä 29 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä hirvieläinten metsästyksessä käytettäviä varusteita, tai vastoin 29 §:n nojalla annetun asetuksen säännöstä hirvieläinten metsästyksessä käytettävästä koirasta,

9) metsästyksen johtajana jättää suorittamatta hänelle kuuluvan 30 §:n nojalla annetulla asetuksella säädetyn tehtävän,

10) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana suorittamatta riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa säädettyä riistanhoitomaksua,

11) toimii ampujana vastoin 21 §:ssä säädettyä velvollisuutta ampumakokeen suorittamisesta,

12) laiminlyö metsästyskortin tai ampumakoetodistuksen esittämisen 22 §:ssä säädetyllä tavalla,

13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla tuomittua metsästyskieltoa tai

14) jättää saaliin ilmoittamatta vastoin 38 a §:n 2 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta.

(10.7.2017/504)
75 § (14.6.2002/516) Metsästyslain säännösten rikkominen

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) vahingoittaa riistaeläintä tai häiritsee sen soidinta, pesintää tai poikasia 37 §:n 1 momentin nojalla annetulla asetuksella säädettynä rauhoitusaikana,

2) liikkuu luvatta riistansuojelu-alueella vastoin 39 §:n nojalla annettua rajoitusta tai kieltoa,

3) tuo maahan tai laskee luontoon vierasperäisen riistaeläimen tai vierasperäisen riistaeläinkannan taikka tuo Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen tai vierasperäisen riistaeläinkannan muualle Suomeen tai laskee tällaisen eläimen luontoon muualla Suomessa ilman 42 §:ssä säädettyä lupaa tai lupaehdon vastaisesti, (30.12.2015/1711)

4) jättää noudattamatta 43 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä riistan kauppaa koskevaa kieltoa tai rajoitusta,

5) luvatta pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen vastoin 49 §:ssä säädettyä kieltoa tai 50 §:n nojalla annetun asetuksen säännöstä taikka menettelee vastoin 41 b §:n 3 tai 4 momentissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai mainitun pykälän 5 momentin nojalla annetun asetuksen säännöstä saalisilmoituksen määräajasta tai hyväksymispäätökseen sisältyvää määräystä, (10.7.2017/504)

6) pitää koiraa luvatta irti vastoin 51–53 §:n kieltoa tai

7) jättää heitteille tai hylkää kissan vastoin 85 §:n säännöstä,

rikkoo 34 a §:n 1 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä kieltoa tai 4 momentissa säädettyä merkintä- tai ilmoitusvelvollisuutta, (10.7.2017/504)

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Metsästyslain säännösten rikkomisesta tuomitaan myös se, joka saattaa pyyntivälineen toimintakunnottomaksi tai muulla tavoin häiritsee pyyntiä estääkseen tai vaikeuttaakseen 31 §:n vastaisesti toisen laillista metsästystä.

Sama periaate, mutta tässä tulee vielä kolmaskin aste (rikoksen ja rikkomuksen lisäksi): lain säännösten rikkominen.

Netistä löytyy parempiakin lähteitä kuin wikipedia.

[Simo M. A.]

Kuitenkin Suomessa kaikki rangaistavaksi säädetyt teot ja laiminlyönnit ovat rikoksia, joita koskevat yhteiset säännökset rikoslain yleisessä osassa.

Rikosoikeus jaetaan yleensä yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisellä osalla tarkoitetaan rikosvastuun yleisiä edellytyksiä koskevia yleisiä oppeja eli vastuuoppia sekä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Vastuuoppiin kuuluvat esimerkiksi kausaalisuutta, syy-yhteyttä, tahallisuutta, tuottamusta, laiminlyönnin rangaistavuutta, vaarantamisvastuuta, yritystä ja osallisuutta koskevat opit. Suomessa yleisiä oppeja koskevat säännökset ovat rikoslain 3-5 luvuissa.

Eli tuo yleinen osa määrittelee sen että muissakin laeissa joissa määrätään rangaistuksia ovat ne teot rikoksia koska niistä saa rangaistuksen eli laitetaan kärsimään. Nuo muut lait ovat sitä myöten ikään kuin alisteisia rikoslaille.

[Simo M. A.]

On yllättävän yleinen harhaluulo että Suomessa on erikseen rikoslaki joka koskee vain jotain erikseen määriteltyjä rikoksia ja jostain lievemmästä rikkomuksista jokin oma lakinsa.

Mikäs sitten on esim. mainitsemani Laki rikesakkorikkomuksista (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160986" onclick="window.open(this.href);return false;), jos ei juurikin laki lievemmistä rikkomuksista?

Lisäksi, jos katsot useimpia lakeja, joissa säädetään jotain niiden rikkomisesta, todetaan tähän tyyliin (esimerkkinä vaikkapa tieliikennelaki):

8 luku Liikennerikokset

98 § (30.4.1999/546) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä.

99 § (30.4.1999/546) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rangaistus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 2 §:ssä.

100 § (30.4.1999/546) Liikennejuopumus
Rangaistus rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle ja liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla säädetään rikoslain 23 luvussa.

101 § (30.4.1999/546) Liikennepako tieliikenteessä
Rangaistus liikennepaosta tieliikenteessä säädetään rikoslain 23 luvun 11 §:ssä.

102 § (30.4.1999/546) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
Rangaistus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta säädetään rikoslain 23 luvun 10 §:ssä.

103 § (15.7.2005/567) Liikennerikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta muuten kuin 98–102 tai 105 a §:ssä mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava liikennerikkomuksesta sakkoon. (28.12.2012/1082)

Rikesakosta eräiden liikennerikkomusten ainoana rangaistuksena säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016). (18.11.2016/991)

Eli on joukko rikoksia, joista säädetään rikoslaista, ja sitten on rikkomuksia, joista säädetään yleensä ao. laissa tai sitten esim. juurikin tuossa laissa rikesakkorikkomuksista.

Toinen esimerkki (metsästyslaki):

10 luku Lainvastaisen toiminnan seuraamukset

72 § (11.3.2011/234) Metsästysrikos
Rangaistus metsästysrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 48 a luvun 1 ja 1 a §:ssä.

73 § (14.6.2002/516)
73 § on kumottu L:lla 14.6.2002/516.

74 § (22.12.2011/1422) Metsästysrikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta metsästää

1) vastoin 20 §:n 3 momentissa, 23 §:n 1 momentissa, 32 §:ssä, 33 §:n 1 tai 2 momentissa tai 38 §:n 1 momentissa säädettyä tai mainittujen säännösten nojalla annettua kieltoa tai rajoitusta tai

2) 37 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna rauhoitusaikana tai ilman 10, 26, 41 tai 49 a §:ssä tai 52 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa taikka rikkoen 10 §:n tai 41 a §:n 4 momentin nojalla säädettyä alueellista kiintiötä,

on tuomittava, jollei teko ole rikoslain 48 a luvun 1 tai 1 a §:n nojalla rangaistava tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästysrikkomuksesta sakkoon.

Metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) menettelee vastoin 25 §:ssä tarkoitettua asutuksesta, viljelyksestä tai liikenneväylästä johtuvaa rajoitusta,

2) metsästää vastoin 34 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käytön rajoitusta,

3) kuljettaa metsästysasetta vastoin 35 §:n kieltoa,

4) häiritsee riistaeläintä vastoin 36 §:n kieltoa,

5) järjestää vastoin 30 §:ää metsästyksen ilman metsästyksen johtajaa, tai metsästää vastoin metsästyksen johtajan 30 §:n nojalla antamaa määräystä tai kieltoa,

6) menettelee vastoin 29 §:n nojalla annetun asetuksen nojalla pyyntilupaan liitettyä määräystä tai mainitun pykälän nojalla annetussa asetuksessa saaliin ilmoittamisesta säädettyä velvollisuutta tai määräaikaa, tai metsästää pyyntiluvasta 27 §:n nojalla rajatun alueen ulkopuolella,

7) menettelee vastoin 10 §:n 1 momentin tai 41 §:n 4 momentin taikka 41 a §:n 4 momentin nojalla annetun asetuksen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa taikka saaliin ilmoitusvelvollisuutta taikka alueellista kiintiötä koskevassa säännöksessä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai asetuksen nojalla pyynti- tai poikkeuslupaan otettua määräystä,

metsästää käyttämättä 29 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä hirvieläinten metsästyksessä käytettäviä varusteita, tai vastoin 29 §:n nojalla annetun asetuksen säännöstä hirvieläinten metsästyksessä käytettävästä koirasta,

9) metsästyksen johtajana jättää suorittamatta hänelle kuuluvan 30 §:n nojalla annetulla asetuksella säädetyn tehtävän,

10) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana suorittamatta riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa säädettyä riistanhoitomaksua,

11) toimii ampujana vastoin 21 §:ssä säädettyä velvollisuutta ampumakokeen suorittamisesta,

12) laiminlyö metsästyskortin tai ampumakoetodistuksen esittämisen 22 §:ssä säädetyllä tavalla,

13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla tuomittua metsästyskieltoa tai

14) jättää saaliin ilmoittamatta vastoin 38 a §:n 2 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta.

(10.7.2017/504)
75 § (14.6.2002/516) Metsästyslain säännösten rikkominen

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) vahingoittaa riistaeläintä tai häiritsee sen soidinta, pesintää tai poikasia 37 §:n 1 momentin nojalla annetulla asetuksella säädettynä rauhoitusaikana,

2) liikkuu luvatta riistansuojelu-alueella vastoin 39 §:n nojalla annettua rajoitusta tai kieltoa,

3) tuo maahan tai laskee luontoon vierasperäisen riistaeläimen tai vierasperäisen riistaeläinkannan taikka tuo Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen tai vierasperäisen riistaeläinkannan muualle Suomeen tai laskee tällaisen eläimen luontoon muualla Suomessa ilman 42 §:ssä säädettyä lupaa tai lupaehdon vastaisesti, (30.12.2015/1711)

4) jättää noudattamatta 43 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä riistan kauppaa koskevaa kieltoa tai rajoitusta,

5) luvatta pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen vastoin 49 §:ssä säädettyä kieltoa tai 50 §:n nojalla annetun asetuksen säännöstä taikka menettelee vastoin 41 b §:n 3 tai 4 momentissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai mainitun pykälän 5 momentin nojalla annetun asetuksen säännöstä saalisilmoituksen määräajasta tai hyväksymispäätökseen sisältyvää määräystä, (10.7.2017/504)

6) pitää koiraa luvatta irti vastoin 51–53 §:n kieltoa tai

7) jättää heitteille tai hylkää kissan vastoin 85 §:n säännöstä,

rikkoo 34 a §:n 1 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä kieltoa tai 4 momentissa säädettyä merkintä- tai ilmoitusvelvollisuutta, (10.7.2017/504)

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Metsästyslain säännösten rikkomisesta tuomitaan myös se, joka saattaa pyyntivälineen toimintakunnottomaksi tai muulla tavoin häiritsee pyyntiä estääkseen tai vaikeuttaakseen 31 §:n vastaisesti toisen laillista metsästystä.

Sama periaate, mutta tässä tulee vielä kolmaskin aste (rikoksen ja rikkomuksen lisäksi): lain säännösten rikkominen.

Netistä löytyy parempiakin lähteitä kuin wikipedia.

Juu löytyy. Esim. Suomen laki osoitteesta finlex.fi

[Simo M. A.]

Voisi siis yleistää että ellei meillä olisi rikoslakia ei meillä olisi lakia liikennerikkomuksistakaan, koskapa liikennerikkomuksista säädetään rikoslain yhdessä osassa ja tarkennetaan sitten taas tieliikennelaista.