Koeajo "vanha taxi": W211 E200 CDI ´04 242tkm

[Eldorado]

Kerrotaanpa hieman pikaisesta koeajosta 211-koppaisella cee-dee-iillä.

Ajoin ko. auton Oulusta Ylivieskaan, eli sen verran matkaa (n. 150 km) tuli että jotain kuvaa autosta sentään ehti saada. Kyseessä on siis 211-koppainen sedan, valmistettu ja rekisteröity Suomeen 2004, ja ollut sen jälkeen ammattiajossa taksiautona. Ajokilometrejä noin 242 tuhatta. Perusvarusteinen classic-malli, ainoat lisävarusteet omistajan mukaan metalliväri ja ajonopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostus, ja sitten taksivarustus tottakai.

Ulkopuolelta tarkasteltuna auto on kohtuullisen siisti, ainoastaan vänkärin puolella takapuskurin kulmassa on pieni painauma ja takavalon lasi on hieman halki. Mitään ruosteenalkuja tai muuta vastaavaa ei ulkopelleistä löydy. Alustan kuntoa en tarkastellut. Auton väri on Cubaniitinhopea joka on aika jees, muttei kuitenkaan erityinen suosikkini. Maalipinta on pysynyt yllättävän siistinä, tässä mallissa on ilmeisesti ollut jo se ns. kovalakka. Väyrysiä vaivannut ruoste/maali-ongelma ei ilmeisesti vaivaa enää 211-koppaisia.

Sitten sisään. Sisustus näyttää erittäin siistiltä ammattikäytössä olleeksi autoksi, mutta takseistahan pidetäänkin hyvin huolta. Omistajan mukaan autossa on ollut istuinpäälliset uudesta asti, joten irtopäällisten alta pitäisi löytyä virheettömät kangaspenkit. Tilaa on edessä vaikka kuinka paljon, takana sitten vähemmän jos edessä asuu pitkiä ihmisiä. W211 on kuitenkin yllättävän niukka takatiloiltaan auton kokoluokka huomioonottaen. Huomattavasti parempi kuitenkin kuin C-sarjainen, tottakai. Kaikki nippelit ja "lelut" (ne mitä tässä nyt on) toimivat pikaisten kokeilujen jälkeen. Koko totuus ei vielä paljastu.

Nimittäin kun auto startataan käyntiin, niin ensimmäinen mielenkiintoinen viesti ilmestyy mittaristoon: ESP - visit workshop! No, mitäs tuosta, lähdetään liikkeelle. Suurin onneton tapaus autossa on että siinä on käsinhämmennettävä vaihteisto. Laitan ykkösen silmään ja lähden liikkeelle varmastikin luistattaen kytkintä liikaa. Se siinä on kun on tottunut ajamaan automaatilla. Käsivalintaisen ajaminen on yksinkertaisesti rasittavaa. Ja nimenomaan mersuun (jopa kakssataseen) kuuluu automaatti! Onnistun myöhemmin eräässä liikkellelähdössä jopa sammuttamaan auton. Hieman hävettää. Liikkeelle kuitenkin päästään ja hetken kuluttua tulee uusi hieman hämmentävä juttu. Auton keskuslukitus lukitsee ovet hieman liikkeellelähdön jälkeen mutta kuskin ovesta kuuluu vain tiuha naputus kun järjestelmä yrittää lukita ovea muttei onnistu. Pysähdyn, avaan oven ja lähden uudelleen liikkeelle. Nyt ovi lukittuu, mutta yhä takellellen.

Pikku hiljaa päästään isolle tielle ja matkavauhtiin. Enää ei vaihteidenvaihto rasita, vaan auto kulkee mukavan leppoisasti suurimmalla vaihteella moottoritietä eteenpäin. Liikenne on hiljainen ja päätänpä antaa vakionopeudensäätimen hoitaa vauhdinpidon. Napaus viiksestä ja... ilmoitus jälleen mittariston näyttöruutuun: Speedtronic - visit workshop! No niin. Ajellaan sitten kaasujalalla.

RDS-radion kanssa en jostain syystä päässyt sinuiksi. Radio ei mielestäni hakenut kuuluvinta taajuutta itsestään, vaan rupesi rätisemään ja selkiytyi vasta manuaalihaun jälkeen, kuitenkin RDS-merkki oli kokoajan päällä. Vika tässä asiassa saattoi toki olla käyttäjässäkin. Ohjekirjaa ei viitsinyt alkaa kaivamaan. Autossahan oli tietysti kaikissa 211 malleissa oleva integroitu radio, ilmeisesti täysin perusvarusteinen (= halvin) malli ilman mitään herkkuja. Onkos se nyt muistaakseni Audio 20 vai mikälie.

Matka-ajossa Mersu on elementissään, matkanteko on leppoisaa ja mukavaa. Ja jos cruise siis vain olisi vielä toiminut. Vaikka olen usein kuullut moittivaan sävyyn toteamuksia 211:n ajotuntumasta, minulle tämä tyyli sopii loistavasti. Ohjaus ja tuntuma on ehkä lievästi tunnoton (kuten monissa nykyautoissa) mutta ei kuitenkaan mielestäni liian "tietokonepelimäinen". Autossa on selvästi oikeanlainen rengastus, ajolinja kulkee suoraan ja rengasmelukin on siedettävissä rajoissa. Rengasmelua lukuunottamatta auto on erittäin hiljainen. Kierroksia nostettaessa moottorin ääni kuuluu sopivasti sisään että aistii kiihdytyksen muutenkin kuin nopeus/kierroslukumittareista. Myös jousitus/iskunvaimennus toimii moitteettomasti hieman huonomallakin pinnalla jollaisella tuli pieni ajopätkä kokeiltua. Ei tietystikään mitään airmatic-tasoa mutta pois ovat tällöin myös mahdolliset airmatic-ongelmat (= kallista, kallista). Alla on normikokoa (205/60 R 16) olevat michelinit, jotka kuten sanottua tuntuvat sopivan tähän autoon.

Ohittaminen normaaleista 80-100 km/h ajavista autoista on yllättävän vaivatonta ottaen huomioon auton rajalliset voimavarat (90 kW/122 hv ja 270 Nm) ja kohtuullisen suuri paino (yli 1600 kg). Vääntöä on kuitenkin tarjolla aika alhaisilla kierroksilla ja ohittamiseen ei yleensä tarvi vaihtaa edes viitoselle, vaan suurimallakin mennään ihan mukavasti. Tietenkään kovin tiukkoihin paikkoihin ei kannata lähteä yrittämäänkään, tai ainakin pitää pienentää vaihdetta pykälä tai pari. Aikanaan ajettuani 170 heppaista ja 400 Nm vääntöistä fecelift E220 CDI:tä ajattelin että E200 CDI:n kanssa ei voisi ajatella koskaan elävänsä koska 220 oli niin namu peli kulkemaan, mutta ei tämän ajokokemuksen perusteella kakssatastakaan ihan mopoksi voi tuomita. Kyllä normaaleissa ajotilanteissa pärjää mainiosti.

Yksi tällaisen auton parhaita puolia on tietysti se, että se myös on taloudellinen. Tämän ajomatkan keskikulutus oli noin 6 litraa/100 km.

Summauksena tämän pikaisen koeajon perusteella voisi sanoa että aiemmat kokemukseni/mielipiteeni 211-mallista saivat aikalailla vahvistusta. Auto on kokonaisuutena ajatellen mukava ja tyylikäs matka-auto, mutta sähkö/elektroniikkapuolen pikkuvikoihin saa varautua. Omistajan mukaan niitä on ollut "hieman liian paljon", mutta suurin osa on korjattu takuuseen tai ainakin osat ovat menneet takuun piiriin, joitakin työsuorituksia on veloitettu. Auto on nytkin menossa pajalle edellämainittujen "visit workshop" ongelmien takia. Moottori ja voimansiirto ovat kuitenkin pelanneet ongelmitta.

Useat ongelmat yleensä jäävät pois sitä mukaa kun tuotantovuosia tulee lisää, joten voisi ajatella että juuri nyt tuotannossa olevien facelift-mallisten kaks-yks-ykkösten laatu tältä osin alkaa olla kunnossa. Näihin autoihin on normaalilla rahvaalla kuitenkin varaa vasta 5-10 vuotta vanhoina, joten vasta aivan alkupään 211 olisi jollain lailla omassakin haarukassa. Tai ei ehkä ihan vielä sellainenkaan. Täytynee vain odottaa...

[Timo L.]

Kiitos koeajosta, näitä on aina mukava lukea. Taidan illalla raapustaa oman raporttini "8 päivää W204:n ratissa".