Compound-ahtamisen teoriaa

Asiaa ahtimista ja ahtamisesta.

Sisäänajossa
Sisäänajossa
Viestit: 25
Liittynyt: Ke 25.09.2013 13:17
ViestiLähetetty: Ma 04.12.2017 10:54
Compound-ahdettuja laitteita kun liikkuu maailmalla ja kotimaassakin ihan toimivina konstruktiona, niin mielenkiinto moiseen herää väkisinkin.

Joskus tavanomaisempien ahtimien lukuja on tullut ihmeteltyä ja karttoja äimättyä, mutta compound-ahtimista tai oikeastaan niiden mitoituksesta tiedon löytäminen onkin haastavampaa. Samoin ahdinten ohjauspuoli on mystisen verhon peitossa.

Hakua koitin kyllä käyttää, mutta jotain saattoi mennä ohi, joten linkatkaa tänne jos aihetta on jo laajemmin käsitelty.

Erityisesti kiinnostaa korkeapaineahtimen mitoitus. Jotain laskentaa löysin lontooksi, linkkaan tähän kun löydän jutun. Siinä tosin oli muutama erikoinen juttu mm. yksikkömuunnoksissa, joten en tuohon lähtisi kovin luottamaan.

Samoin ahto- ja pakopaineiden ohjaus ja hallinta, miten nämä on toteutettu? Erityisesti ns. täysin mekaaniset konstit kiinnostavat.

Eli jos moisten kanssa on tullut painittua, olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia. Vaikka YV:llä jos tuntuu että joku saattaa hyötyä moisten salaisuuksien paljastamisesta.



Mersumies
Mersumies
Viestit: 569
Liittynyt: Ke 22.07.2015 09:48
Paikkakunta: Mökillä
ViestiLähetetty: Ma 04.12.2017 11:59
Samikoo kirjoitti:Compound-ahdettuja laitteita kun liikkuu maailmalla ja kotimaassakin ihan toimivina konstruktiona, niin mielenkiinto moiseen herää väkisinkin.

Joskus tavanomaisempien ahtimien lukuja on tullut ihmeteltyä ja karttoja äimättyä, mutta compound-ahtimista tai oikeastaan niiden mitoituksesta tiedon löytäminen onkin haastavampaa. Samoin ahdinten ohjauspuoli on mystisen verhon peitossa.

Hakua koitin kyllä käyttää, mutta jotain saattoi mennä ohi, joten linkatkaa tänne jos aihetta on jo laajemmin käsitelty.

Erityisesti kiinnostaa korkeapaineahtimen mitoitus. Jotain laskentaa löysin lontooksi, linkkaan tähän kun löydän jutun. Siinä tosin oli muutama erikoinen juttu mm. yksikkömuunnoksissa, joten en tuohon lähtisi kovin luottamaan.

Samoin ahto- ja pakopaineiden ohjaus ja hallinta, miten nämä on toteutettu? Erityisesti ns. täysin mekaaniset konstit kiinnostavat.

Eli jos moisten kanssa on tullut painittua, olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia. Vaikka YV:llä jos tuntuu että joku saattaa hyötyä moisten salaisuuksien paljastamisesta.


Siis tämän tyylistä systeemiä

Kuva

yksinkertaistettuna toinen ahdinmitoitta siihen asti mistä toinen lähtee ja se ensimäin siihen mistä sen sen haluais lähtevän
tarkojen mitoitus kaavojen löytäminen voi olla siksi vaikeaa että variaatiota on lähes rajaton määrä
Täysin mekaanisesti jos on ohjailtava niin ikivanhan hukaportin ohjauksen tapaa pakopaine ohjaaman pakopuolen säätöventiileitä
vaikka pelkkä jousi kuormaa vastaan, ahtopaine ohjaus vaikapa suoraan ahtoputkeen tulevalla riitävän isolla paine ohjatulla
ventiilillä

mihin käytöön on tulossa useimpin tarkoituksiin tulee yhtä hyvä
ellei jopa paremi yhdellä ahtimella varsinkin jos ohjaus on oltava mekaaninen
vai ihan vaan rakentamisen/tukimisen ilosta?
Mökkillä

Sisäänajossa
Sisäänajossa
Viestit: 25
Liittynyt: Ke 25.09.2013 13:17
ViestiLähetetty: Ma 04.12.2017 12:54
FinlandMerceds kirjoitti:
Siis tämän tyylistä systeemiä


yksinkertaistettuna toinen ahdinmitoitta siihen asti mistä toinen lähtee ja se ensimäin siihen mistä sen sen haluais lähtevän
tarkojen mitoitus kaavojen löytäminen voi olla siksi vaikeaa että variaatiota on lähes rajaton määrä
Täysin mekaanisesti jos on ohjailtava niin ikivanhan hukaportin ohjauksen tapaa pakopaine ohjaaman pakopuolen säätöventiileitä
vaikka pelkkä jousi kuormaa vastaan, ahtopaine ohjaus vaikapa suoraan ahtoputkeen tulevalla riitävän isolla paine ohjatulla
ventiilillä

mihin käytöön on tulossa useimpin tarkoituksiin tulee yhtä hyvä
ellei jopa paremi yhdellä ahtimella varsinkin jos ohjaus on oltava mekaaninen
vai ihan vaan rakentamisen/tukimisen ilosta?


Kyllä, eli tässä hieman selkeämpi kuva.

2029352218_web.jpg


Isomman, eli ns. matalapaineturbon kompuran mitoituksen käsitin niin että se määräytyy kokonaismassavirran mukaan, joka siis lasketaan kokonaispainesuhteen, esim. 2.5, mukaan. Tätä massavirtaa sitten ihmetellään eri kompurakarttoihin sopivaksi, esim. 1.8 painesuhteella.

Ongelmaksi muodostuu korkeapaineturbon "näkemä" massavirta, joka on matalapaineturbolta tullessaan esim. 110C ja 0.8bar ylipaineessa. Tämä vielä rustistetaan 1.4 painesuhteella eteenpäin, jolloin lämpötila hatarien laskujen mukaan olisi n. 150C. Siis jos sain otettua huomioon massavirran lämpötilan aiheuttaman pienentymisen.

Kaivan vielä lähteen minkä mukaan noita pähkäilin, kunhan ehdin. Edit: Tässä ainoita löytämiäni pähkäilyitä jossa on tehty muutakin kuin lyöty vehkeet nippuun arvailujen varassa. Toki tuokin metodi toimii joskus, mutta mieluusti koittaisin ensin ymmärtää miten sen pitäisi toimia, ennen kuin huomaa ettei se käytännössä toimikaan niin. Toimiviakin rakennelmia on, niistä vaan ei ole tietoa miten lopputulokseen on päädytty.

Ja ihan huvin ja urheilun vuoksi tätä selvitän, kai tähän joku on keksinyt metodin millä noita mitoitetaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Avatar
Mersumies
Mersumies
Viestit: 3196
Liittynyt: Ma 05.06.2006 23:50
ViestiLähetetty: Ti 05.12.2017 09:10
Jeff Hartmanin kirjassa Turbocharging Performance Handbook, Motorbooks, ISBN 978-0-7603-2805-7 löytyy jenkkiyksiköillä laskentakaavat kahdelle compound-turbolle (staged turbochargers). Kaavoissa on painovirhe kohdassa h) sivulla 258: density ratio 2,34 pitää olla 2,15.

Samaa asiaa löytyy myös ruotsalaisen GIK-turbon sivuilta gikturbo.se kohdasssa Performance -> Downloads -> Teoridel, tosin sielläkin on kaavoissa pieniä virheitä.

Kahden turbon kanssa kannattaa käyttää kahta jäähdytintä: välijäähdytin turbojen välissä ja jälkijäähdytin toisen turbon jälkeen.

Avainsanat: compound turbo, compound turbocharging, compound-antaminen, kaksi turboa

tomant
Kilpuri 190E 201.024 Kuva1,951 - 13,077 / 171,51
Kuljetin 309D 602.417
Käyttöauto C200 202.020

Sisäänajossa
Sisäänajossa
Viestit: 25
Liittynyt: Ke 25.09.2013 13:17
ViestiLähetetty: Ti 05.12.2017 17:33
tomant kirjoitti:Jeff Hartmanin kirjassa Turbocharging Performance Handbook, Motorbooks, ISBN 978-0-7603-2805-7 löytyy jenkkiyksiköillä laskentakaavat kahdelle compound-turbolle (staged turbochargers). Kaavoissa on painovirhe kohdassa h) sivulla 258: density ratio 2,34 pitää olla 2,15.

Samaa asiaa löytyy myös ruotsalaisen GIK-turbon sivuilta gikturbo.se kohdasssa Performance -> Downloads -> Teoridel, tosin sielläkin on kaavoissa pieniä virheitä.

Avainsanat: compound turbo, compound turbocharging, compound-antaminen, kaksi turboa

tomant


Kiitos. Pitää hommata tuo kirja, edelliset kirjat on hankittu yli kymmenen vuotta sitten eikä niissä mainita compoundeja tai muitakaan unorthodox-metodeja lainkaan. VNT-ahtimistakin on vain lyhyt tarina.

Etsin eilen jo vanhoja moottoritekniikan monisteita mutta jäivät vielä löytymättä, olisi voinut aikansa kuluksi selailla löytyykö niistä mitään vinkkiä.

Tuo ruåtsalainen teksti on hieman raskasta luettavaa näin virkamiesruotsin pohjalta, pitää vilkuilla noita kaavoja ajatuksen kanssa.

Joitain tarinoita ulkomaisilta foorumeilta jo löysin, jostain syystä vielä ei osunut kohdalle tapausta jossa asiaa olisi julkisesti mietitty ja homma olisi viety maaliin asti.

tomant kirjoitti:
Kahden turbon kanssa kannattaa käyttää kahta jäähdytintä: välijäähdytin turbojen välissä ja jälkijäähdytin toisen turbon jälkeen.

tomant


Jälkijäähdytin tuossa visiossa onkin ehdottomasti, mutta mites tuo välijäähdytin? Oma mieli ei keksi muuta fiksua konstia kuin vesi/ilma-jäähdyttimen, ja se taas nostaa kustannuksia ja tekee rakenteesta monimutkaisen pumppuineen ja omine jäähdyttimineen.

Unohtui muutes mainita että omat visiot ja projektit usein perustuvat kohtalaisen pienen budjetin ratkaisuihin, johtuen mm. asuntolainasta, liian monesta harrastuksesta ja projektista ym. Rahalla saa, sen tiedän, mutta ei tässä olekaan tarkoitus rahamiesten vehkeitä kyykyttää.

Mersumies
Mersumies
Viestit: 840
Liittynyt: Su 15.06.2008 13:04
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: Ke 06.12.2017 07:50
Tässä hyvä infoa laskemisesta
http://vwdiesel.net/forum/index.php/topic,28781.0.html

Ja laskuri
http://www.not2fast.com/turbo/glossary/turbo_calc.shtml?FeetASL=370&Tamb=25&Bore=79.5&Stroke=95.5&nCyl=4&RPM=4500&VE=70&Boost=35&Ec=75&Eic=80&PdropIC=1.5&TambIC=25&wiPercentMethanol=50&wiRate=100&wiTemp=21&SFC=0.37&AFR=17.5&maxInjectorDutyCycle=85

Sekä lisäksi on yksi exel taulukko laskemiseen, näitä kolmea käytin ja mielestäni onnistui ihan kohtuullisesti :)
Käyttis: W210 E55 AMG -00

Sisäänajossa
Sisäänajossa
Viestit: 25
Liittynyt: Ke 25.09.2013 13:17
ViestiLähetetty: Pe 08.12.2017 12:34


Noiden kahden linkin pohjalta minäkin olen asiaa lähestynyt, saa nähdä saanko aikaiseksi kokeilla käytännössä miten homma toimii. Pienempi turbo olisi jo hyllyssä ja isomman saisi asevelihintaan koekaniiniksi. Samoin moottoriuhri olisi jo pukissa odottamassa kannen irrotusta ja pakosarjan tekoa. Samalla vaivallahan sitä tekisi väliputken toiselle ahtimelle.

Mitenkäs mahdollisten hukkaporttien ohjaus? Itse pähkäilin että pikkuturbon kiinteää hukkaporttia ohjaisi pakosarjan paineella, ja isompi turbo olisi portiton. Omassa kokoonpanossa on siis oletus että isompi ahdin ei koskaan saa niin paljon pakokauhua että ahtaisi liikaa, tämä oletus saattaa kyllä olla väärä ja joudun laittamaan ulkoisen portin väliputkeen.

Paluu Turbot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

   






AUTOIHINvaraOSAT.fi

kl-varaosat.fi

mbosa.fi

eurovanne.fi

lukitusturva.fi

https://Www.AutoDoc.fi