pakolämpö ja pakopainemittaus

[Ropsoni88]

no joo kone on pukissa niin ois kätevä vielä tehä antureille paikka ja painelähtö, ni arvelin kysellä kumpiko se nyt on tähellisempi mitata? kumpaako se kannattaa seurata enämpi pakolämpöö vaiko painetta? vai kumpaakin.. mistä porukka on ostellu nuita pakolämpöantureita ja siihen käypäsää piuhaa, meinaan normikaapeli ei maha kestää

[Sultzi]

Molemmat tietysti jos mahdollisuus siihen on, kumpikin aika oleellisia mitata. Lämmöstä pystyy päätteleen ajotusta/ruokamäärää ja paineesta näkee ahtimen toimintaa.

Pakopainemittauksen oon tehnyt vaan 6mm rst helmiliitoksella kollektoriin ja siitä 6mm rst putkella kiepin kautta koneen taakse josta lähtee perus 4mm pneumatiikkaletku mittarille, hyvin on kestänyt ja toiminut.

Lämmölle on erilaisia antureita, yleisin on sellainen jossa esim. 2m piuhaa kiinteästi kiinni anturissa.

ps. mulla on joku kiinalainen mittari jossa tulee anturikin mukana jos kiinnostaa, käyttämätön.

[jolavi]

http://thesensorconnection.com/egt-prob ... -series-dp" onclick="window.open(this.href);return false;

Tästä päivittäisessä ammattikäytössä kokemuksia. Erittäin hyvä.

[Ropsoni88]

Molemmat tietysti jos mahdollisuus siihen on, kumpikin aika oleellisia mitata. Lämmöstä pystyy päätteleen ajotusta/ruokamäärää ja paineesta näkee ahtimen toimintaa.

Pakopainemittauksen oon tehnyt vaan 6mm rst helmiliitoksella kollektoriin ja siitä 6mm rst putkella kiepin kautta koneen taakse josta lähtee perus 4mm pneumatiikkaletku mittarille, hyvin on kestänyt ja toiminut.

Lämmölle on erilaisia antureita, yleisin on sellainen jossa esim. 2m piuhaa kiinteästi kiinni anturissa.

ps. mulla on joku kiinalainen mittari jossa tulee anturikin mukana jos kiinnostaa, käyttämätön.

mitäpä pyyät mittaripaketista

[T-D]

Lämpöjen mittaus sit sylinterikohtasesti, muuten täysin turhaa.

[Ropsoni88]

Lämpöjen mittaus sit sylinterikohtasesti, muuten täysin turhaa.

Meinaatko että joka torveen oma anturi ja mittari kabinettiin?? eipä maha tulla

[Ropsoni88]

mitä ne lämmöt muuten saapi olla? tai siis piikkinä käydä vedossa esim

[mamu]

Lämpöjen mittaus sit sylinterikohtasesti, muuten täysin turhaa.

Onko linkata dieseliin mitään kustannustehokasta monikanavaista EGT-mittaria? Yhden löysin jenkeistä, mutta itse mittari +400 dollaria ja anturit 50 dollaria/kpl.

Tällä hetkellä Mainline Sensorilta tilattu EGT, jossa diginäyttö ja yksi mittausanturi. Pakosarjassa kylläkin jo pyttykohtainen valmius.

[jolavi]

Lämpöjen mittaus sit sylinterikohtasesti, muuten täysin turhaa.

minkähän takia?
joo näkee erot jos epäilee ettei toimi samanlailla mutta esimerkiksi turbon toimintaa ajatellen kollektorista ainut oikea paikka. nimittäin se energia pyörittää ahdinta ja on pakosarjan kuumin paikka.

[tuikku]

.
Minun mielestäni.
Täyttä höpötystä noiden mittaaminen.
Paaaaaljon tärkeämpää olisi miettiä, miten ne asiat saa pysymään kurissa - ei mitenkään.
Muutama perättäinen kiihdytys +500 heppaisella esikammiodieselillä ja hommat on niin sanotusti paketoitu.
Eipä se siitä mittaamalla muuksi muutu.

Suorasuihkarille noin viissataa on vielä "helppo nakki".
Parhailla moottoreilla pääsee jo aika lähelle tuota ihan vakio-osilla.

Pakosarjan "toivoton" tilanne johtuu esikammioisen toimintaperiaatteesta.
Esikammioinen kehittää runsaasti lämpökuormaa itseensä, muttei kestä sitä.
Täysin mekaaninen pumpun säätö meinaa käytännössä sitä, ettei se ole koskaan oikein kohdallansa.
Suorasuihkarin toimintaperiaatteeseen kuuluu kapea ruiskutusikkuna ja palotila männässä.
Tällä on hyvä vaikutus lämmön tuottoon, sekä kestoon.
Säädöt saa ohjelmasta ihan laskemalla sellaisiksi kun haluaa, ja ne pysyy.

[T-D]

.
Minun mielestäni.
Täyttä höpötystä noiden mittaaminen.
Paaaaaljon tärkeämpää olisi miettiä, miten ne asiat saa pysymään kurissa - ei mitenkään.
Muutama perättäinen kiihdytys +500 heppaisella esikammiodieselillä ja hommat on niin sanotusti paketoitu.
Eipä se siitä mittaamalla muuksi muutu.

Suorasuihkarille noin viissataa on vielä "helppo nakki".
Parhailla moottoreilla pääsee jo aika lähelle tuota ihan vakio-osilla.

Pakosarjan "toivoton" tilanne johtuu esikammioisen toimintaperiaatteesta.
Esikammioinen kehittää runsaasti lämpökuormaa itseensä, muttei kestä sitä.
Täysin mekaaninen pumpun säätö meinaa käytännössä sitä, ettei se ole koskaan oikein kohdallansa.
Suorasuihkarin toimintaperiaatteeseen kuuluu kapea ruiskutusikkuna ja palotila männässä.
Tällä on hyvä vaikutus lämmön tuottoon, sekä kestoon.
Säädöt saa ohjelmasta ihan laskemalla sellaisiksi kun haluaa, ja ne pysyy.

Mä näen sen asian sitten taas niin että sylinterikohtasia mitataan juuri siksi että ne asiat saataisiin pysymään kurissa. Tos esikammios ku ei sitä kapeeta ruutua oo ja lämpöä kertyy herkästi niin asia vielä korostuu. Joo, kollektori hyvä paikka mitata esimerkiksi perusennakon vaikutusta lämpöarvoon. Noita rakennellessa vaan muuttujia on paljon. Suuttimet, esikammiot,elementit, säädöt,imusarja, venttiilit,kanavat, seetit ym. Joilla on vaikutusta sylinterikohtaisiin lämpöihin. Tämän vuoksi ei myöskään eri moottoreita voida verrata toisiinsa.

[tuikku]

.
No, eihän tiedon keruussa mitään pahaa tietenkään ole.

Sitten on sellainen peruennakko/dynaaminen ennakko asia.
Lopputulos on käytännössä sellainen, että parhailla pumpun tekijöillä homma kuitenkin toimii, muttei ennakko mahda olla never ever aivan oikein heidänkään pumpuissa, kun vahingossa joillain kierroksilla.