Pakosarjasta

[PepeKyy]

Onko pakosarjan mitoitukseen jotain yleispätevää konstia? Lähinnä mikä on putkien halkaisija? Liian pienet ahdistaa ja liian suuri aiheuttaa viivettä vai?

Entäs pituus? Mahdollisimman lyhyet, vai jotain muuta? Pitäis olla kenties saman mittaiset?

Vai onko ihan yks lysti, kuhan vaan pakokaasut saa tubolle asti

Entäs mites nuo kaiken maailman thermoteipit ja keraamipinnoitteet? Onko niistä mitään käytännön iloa. Hintaa niillä ainakin on.

Ajatuksena on tehdä pakosarja haponkestävästä tavarasta. Plasmalla leikata laipat ja TIGgailla sitten käyristä kasaan. Hitsauksen jälkeen laipat jyrsitään tietysti suoriksi.

Mitäs vielä

[Aki P]

Juuri tuossa innostuin "histailemaan" loppuun superturbo miehen aloittamaa pakosarjaa: Kaikki viisi putkea näyttäis aika samanmittaisilta ja ulkohalkaisia putkilla 42mm. Putket kiertelee jonkinlaisia mutkia, että ne ois mahd. saman mittasia.
Helpoinhan olisi tehdä, että 1ja 4 vedetään siihen keskelle mutkalla ja 2 ja 3 siihen kylkeen ja laippa siihen kohti, mutta semmonen ratkaisu ei kyllä ole mitenkään mallia virtaava/ hyvin toimiva. Ominaisuuksina ehkä se, että siihen saa turbon kiinni...
Vielä pitäis tehä hukkaportti, että saa sopivan "siipiveikon" siihen kiinni.

[paloviita]

Joskus olen saanut sen käsityksen, että happosen vetely lämpötilan vaihteluiden seurauksena on suurempaa kuin mustalla. Saattaa aiheuttaa vuotoja tai ylimääräisiä rasituksia. Happostakin on toki useampaa lajia.

[TDIfreak]

http://not2fast.wryday.com/turbo/em/jani.html

Mallia happoisesta pakosarjasta.

En ole yhtään sarjaa tehnyt , mutta jos tekisin niin painottaisin ainakin dieselissä enemmän putkien lyhyyttä kuin tasapituisuuttaa, jotta dieselin suht viileät kaasut saadaan nopeasti hyödyksi. Toki ei sittenkään älyttömän jyrkkää mutkaa tms. Mallia tuli katseltua eräästä vetävästä kisalaitteesta tuossa kesällä.

Kannattaisiko halkaisijalle hakea mallia pakokanavan mitoista, siis pitäen poikkipinta-alan suunnilleen samana.

[epk]

nyt tulee tyhmältä taas kyssäri, mikäs etua kun pakosarjaan tehään toi laippa tuota mokkulaa varten, päästääkö hukkaportti tyyliin liiat paineet pois , vai pakosarjasta liiat paineet pois ?

ja mitä etua ?

[Heikki H.]

Kestääkö hyvin tuollainen austeniitti turposta aiheutuvan rasituksen ja lämmön alaisena? Mikä vika on tuupikäyriis..

[veskola]

nyt tulee tyhmältä taas kyssäri, mikäs etua kun pakosarjaan tehään toi laippa tuota mokkulaa varten, päästääkö hukkaportti tyyliin liiat paineet pois , vai pakosarjasta liiat paineet pois ?

ja mitä etua ?

Siis hukkaportin laippako ? Sehän vain päästää osa pakokaasusta ahtimen ohi pakoputkeen, kun haluttu eli riittävä ahtopaino on saavutettu...ja kyllä se samalla "päästää pakosarjan painetta pois" hukkaanporttiin.

Vai mitäkö etua on erillisestä hukkaportista...nooh jollei ahtimessa vaikkapa ole hukkaporttia tai se ei pysty avautumaan riittävästi.

[epk]

nyt tulee tyhmältä taas kyssäri, mikäs etua kun pakosarjaan tehään toi laippa tuota mokkulaa varten, päästääkö hukkaportti tyyliin liiat paineet pois , vai pakosarjasta liiat paineet pois ?

ja mitä etua ?

Siis hukkaportin laippako ? Sehän vain päästää osa pakokaasusta ahtimen ohi pakoputkeen, kun haluttu eli riittävä ahtopaino on saavutettu...ja kyllä se samalla "päästää pakosarjan painetta pois" hukkaanporttiin.

Vai mitäkö etua on erillisestä hukkaportista...nooh jollei ahtimessa vaikkapa ole hukkaporttia tai se ei pysty avautumaan riittävästi.

no lähinnä sitä meinasin että auttaako siihen ongelmaan, jos pakosarja paineet on liian korkeat. Eli jos pakosarja paine ei saisi olla yli ahtopaineen, ja jos näin satttuisi olemaan, saisiko ongelman tällä ratkaisulla poistettua (eli hukkis pakosarjassa)?

[Sivonen]

Joskus olen saanut sen käsityksen, että happosen vetely lämpötilan vaihteluiden seurauksena on suurempaa kuin mustalla. Saattaa aiheuttaa vuotoja tai ylimääräisiä rasituksia. Happostakin on toki useampaa lajia.

Happonen on kovempaa kuin musta rauta, eli murtuu se vähän helpommin. Lähinnä jos pakosarjassa hitsaa esim happosen putken mustaan putkeen kiinni, niin varmasti halkeaa sauman vierestä, kun eri pellit joustaa ja laajenee eri lailla.

Tärkein pointti on oikeat työvälineet, eli ainakin haponkestävällä puikolla voi hitsata (kuka idiootti hitsaa pakoputkea puikolla? Minä!), kaasua ja tigiäkin varten löytynee oikeanlaiset vehkeet. Saisiko jopa migiin happosta lankaa? Jos hitsaa happoseen putkeen mustan sauman, niin sehän halkeaa lähes varmasti.

[Sivonen]

no lähinnä sitä meinasin että auttaako siihen ongelmaan, jos pakosarja paineet on liian korkeat. Eli jos pakosarja paine ei saisi olla yli ahtopaineen, ja jos näin satttuisi olemaan, saisiko ongelman tällä ratkaisulla poistettua (eli hukkis pakosarjassa)?

Samalla lailla hukkis pudottaa pako- ja ahtopaineita, päästi se pakokaasut turbon ohi sarjassa tai turbossa olevan rännin kautta.

[Mauri H.]

no lähinnä sitä meinasin että auttaako siihen ongelmaan, jos pakosarja paineet on liian korkeat. Eli jos pakosarja paine ei saisi olla yli ahtopaineen, ja jos näin satttuisi olemaan, saisiko ongelman tällä ratkaisulla poistettua (eli hukkis pakosarjassa)?

No kai se sitäkin laskee niin kauan kuin portti on levällään, mutta lähtökohtaisesti jos pakopaineet on liian suuret niin turbon pakopesä on liian pieni.

[tt]

Esko Maunon kirjasta Virittäjän käsikirja: Nelitahtimoottori tai Virittäjän käsikirja 2: Alusta löytyy suuntaa antava pakosarjan mitoituskaava ja vähän muutakin perusasiaa.

[Teppo L]

Paljonkos nuo pakosarjan paineet on turbovehkeissä,pitääkö tuo paikkansa että ei saa olla ahtopainetta suurempi?

[Melitos]

Näinhän nuo superturpottajat ovat suositelleet. Kokeileminen käy kalliiksi, joten kannattanee uskoa.

Sitten kun joku ehkä kuitenkin ihmettelee että minkämoinen ikiliikkuja se turpo on kun se voi taikoa 1,5bar pakosarjanpaineesta 2,0bar ahtopaineen moottorin, niin kerrotaan että se johtuu pakokaasujen suuremmasta tilavuusvirrasta. Tämä taas johtuu polttoaineen muuttumisesta nesteestä kaasuksi ja kaasujen lämpölaajenemisesta moottorissa työtahdin aikana. Eli pakoputken päästä tulee jossain tietyssä ajassa suurempi litramäärä pakokaasuja, kuin mitä turbo samaan aikaan imee imuilmaa ilmansuodattimen läpi. Esim tuottaakseen 3 litraa normaali-ilmanpaineista pakokaasua, tarvii moottori vain 2 litraa normaali-ilmanpaineista imuilmaa (tämä vain esimerkkinä, luvut eivät varmasti ole tarkkoja).

[PepeKyy]

Happonen on lähinnä ulkonäkö valinta. Jos tässä innostuu eloksoimaan kaikki konehuoneen alumiini osat ja käyttämään putkistoissa yms. kohteissa rst tai haponkestävää matskua .

Halkeamis ongelmaa tuskin on. Onhan noita yhdessä sun toisessa vekottimessa. Monet epäilee happosen pakoputkenkin kestävyyttä, vaikka aika kovilla sekin on. Ensin ajetaan putki kuumaksi ja sitte lähes nolla asteiseen lätäkköön Ja putken liike on melkoinen auton ja koneen heiluessa.

[Heikki H.]

Ihan kuin korviini olisi kantautunut tieto, jonka mukaan tollanen tiskipöytä metalllista tehty turbopakosarja olisi antautunut.
mikä ero noilla haponkestävällä ja rst-llä on? Eikös rst:tä kin ole montaa sorttia lähinnä siinä mielessä että joissain on enee kromia. Eihän toi rst:kään sitten enää ole rst:tä kun hiili pääsee raerajalle vaatinee kuitenkin lämpötilaa jonninverran.

[Perttu K]

Sikäli kun muisti pelaa. Tarkistaakkaan ei oikein jaksa. Niin ruostumattomissa on lisäaineita yli puolet. Kromia taisi olla 10% Nimen omaan tuo kromi tekee siitä ruostumatonta.

[ramstein]

Ja tosta käytettävien käyrien/putkien halkaisijasta sen verran et pakoventtiilin halkaisija määrää sen. Tai siis se on hyväksi havaittu. Eli 0.85 kertaa pakoventtiilin halkaisija on hyvä putken sisähalkaisijaksi.

[D Vito]

Putkena saattaisi olla paras (muistelen lukeneeni jostain) sellainen tulenkestävä putki (on eräänlainen haponkestävän jatkojaloste)

[PepeKyy]

Ja tosta käytettävien käyrien/putkien halkaisijasta sen verran et pakoventtiilin halkaisija määrää sen. Tai siis se on hyväksi havaittu. Eli 0.85 kertaa pakoventtiilin halkaisija on hyvä putken sisähalkaisijaksi.

Joo tollasen kuulin muualtakin. Pitänee kai paikkaansa.

Niin kauan kun kenelläkään ei ole heittää faktaa haponkestävän pakosarjan kestävyydestä, etenen "kantapään kautta" tekniikalla

[Julli]

Ihan kuin korviini olisi kantautunut tieto, jonka mukaan tollanen tiskipöytä metalllista tehty turbopakosarja olisi antautunut.
mikä ero noilla haponkestävällä ja rst-llä on? Eikös rst:tä kin ole montaa sorttia lähinnä siinä mielessä että joissain on enee kromia. Eihän toi rst:kään sitten enää ole rst:tä kun hiili pääsee raerajalle vaatinee kuitenkin lämpötilaa jonninverran.

Austeniittisessa seos on suunile 18/8 (kromi/nikkeli). Haponkestävään on sitten lisätty vielä molybdeeniä. Ja ferriittisessä ei ole tuota nikkeliä oikeastaan ollenkaan. Pakoputkiteräkseksi vissiin suositellaan ferriittistä ruostumatonta, mutta on huono hitsata.
Itelä on koko pakoputkisto turbon jälkeen 3" ruostumatonta 2mm:n seinälä ja hyvin on tähän asti kestäny.

Niin ja sen verran vielä pakosarjasta, että koitin kans kysellä neuvoja mitotuksen suhteen, mutta loppujen lopuksi se tehtiin sillä periaatteella että joka pytystä mennee putki turbon laippaan Mutkat koitin tehä jouheasti.

[D Vito]

. Pakoputkiteräkseksi vissiin suositellaan ferriittistä ruostumatonta, mutta on huono hitsata.
Itelä on koko pakoputkisto turbon jälkeen 3" ruostumatonta 2mm:n seinälä ja hyvin on tähän asti kestäny.

Hieman tutkittuani Rautaruukin "rosteri" sivuja, täytyy todeta että puhut asiaa

[Antti K]

Kirkkaasta pakosarjoja olen tehnyt pari kappaletta materiaalista 316L (EN1.4432) eli matalahiilinen haponkestävä, jossa kromia16,5%, nikkeliä10,5%, 2,5% molybdeeniä ja hiiltä alle 0,03% 1,5 ja 2,0mm seinämällä. Hitsattavuus on hyvä, mutta huonona puolena suuri lämpölaajenemiskerroin. Tämä aiheuttaa helpolla saumojen ratkeamisia, jollei laajenemista ota huomioon. Hankalia on myös eri materiaalien liitokset - halkeemia tulee helposti, jos ei käytä samaa materiaalia olevia käyriä.

Ferriittiset eli kromiteräkset (EN1.4016/EN1.4510) on lämpölaajenemisen kannalta parempia samoin duplex(EN1.4162/EN1.4462) teräkset. Huonona puolena on niiden saatavuus järkevään hintaan. Hitsaaminen on oikeilla lisäaineilla mahdollista.

Tulenkestävät austeniittiset(EN1.4835) kestävät, jos lämpötila käy riittävän korkealla normaalikäytössä muuten ne kovettuvat hauraaksi kuin lasi. Hilseilylämpötila naillä on luokkaa 1200-1300C joten kuumaa kyllä kestää. Dieselin pakolämpötila on n.700C joten jos pakosarjan eristää tulenkestäväkin voisi menestyä.

Pelkään että "paskaraudasta" eli hiiliteräksestä saa edullisimmalla parhaan pakosarjan. Käyttää voi vaikka vesijohtoputken käyriä (FE52/32) mitä pehmeämpää sen parempi. Laippoina voi käyttää kirkasta jos haluaa.

Vesileikattuna tai laserleikattuna laipoista tulee helpoimmin hyvät. Plasmaleikkeihin pultinreijät joutuu poraamaan jälkikäteen. Itse olen käyttänyt 12-15mm laippoja - on sitten varaa oikaista jos on tarvetta. Jigi on hyvä väsätä etukäteen että saa laipat oikeaan asentoon.

Hitsaamisessa olen käyttänyt TIG-hitsausta ja hyvä on tullut ainakin mielestäni Puikkoa voisin käyttää myös ja menisihän se MIGilläkin jollei muuta ole. Suojakaasu putkessa ei ole haitaksi. Tärkeää on saada saumat hitsattua hyvin "läpi" saakka. Turbo on painava ja pakosarja on ainaisessa tärinässä ja lämpötilan vaihtelussa joten kovilla on.

[juudas]

Joskus olen saanut sen käsityksen, että happosen vetely lämpötilan vaihteluiden seurauksena on suurempaa kuin mustalla. Saattaa aiheuttaa vuotoja tai ylimääräisiä rasituksia. Happostakin on toki useampaa lajia.

Happonen on kovempaa kuin musta rauta, eli murtuu se vähän helpommin. Lähinnä jos pakosarjassa hitsaa esim happosen putken mustaan putkeen kiinni, niin varmasti halkeaa sauman vierestä, kun eri pellit joustaa ja laajenee eri lailla.

Tärkein pointti on oikeat työvälineet, eli ainakin haponkestävällä puikolla voi hitsata (kuka idiootti hitsaa pakoputkea puikolla? Minä!), kaasua ja tigiäkin varten löytynee oikeanlaiset vehkeet. Saisiko jopa migiin happosta lankaa? Jos hitsaa happoseen putkeen mustan sauman, niin sehän halkeaa lähes varmasti.

migiin saa happosta lankaa ja ei ole kovin kallistakaan, n.80-100€ pikku kerä... (polar teknik / kova tinkaus )
kaasuksi käy ihan tavallinen misoni mitä käytetään mustan hitsauksessa ( argonia vai mitä se nyt oli käytetään sitten kun luokkaa hitsataan).
viime syksynä hitsasin puikolla pakoputken kun tein sen happosesta ja en tiennyt ettei tuo lanka ole tuon kalliimpaa migillä onnnistuu kyllä paljon paremmin...
nyt pitäisi tehdä uus putki niin jos sen sitten migillä hitsais läjään

[matti_h]

paitsi ei oo enää halpoja nuo rosteri puikotkaan....

[jamo]

järvenpäässä on semmoinen liike kun aristeel oy ostin sieltä tulenkestävää rosteriputkea 6m salko 42mm 1.5mm seinämällä. maksoi muistaakseen jotain 120e sieltä saa valmiiksi taiteltuja käyriäkin. parilla kaverilla on ollu rosteri sarjat useamman vuoden ja ei ole ollu mitään ongelmia et olis halkeillu. tässä kuva sarjasta minkä vääntelin hukka portin putket puuttuu vielä.
http://jalanen.photosite.com/Album2/IMG_0233.html

[veskola]

migiin saa happosta lankaa ja ei ole kovin kallistakaan, n.80-100€ pikku kerä... (polar teknik / kova tinkaus )

Kyselin samaa lankaa Turun polttolaitoksen lähellä olevasta 'kaasupullomyymälästä' siis siitä kun ajetaan laitoksen ohi orikedolle. Kertoi sen maksavan noin 50 € ja mun mielestä siinä oli verotkin mukana. Koko taisi olla 0,5 tai 1 kg.

Jos se nyt kuitenkin maksaa puolet enemmän tai sitä on puolet vähemmän rullassa niin inuu tarvii lynkata