Legendaariset s211 "ilmajouset"

[w211c8]

Morjensta pöytään, pahoittelut jo heti alussa tästä kyselystä mutta ei tunnu löytyvän järkevää selitystä mistään näistä foorumin keskusteluista,
Eli autona siis s211 220cdi jossa perä laskee yön aikana mutta heti ku aukasee ovet nii pomppaa kyllä ylös ja päivästä kun on auto käyttämättä muutaman tunnin niin ei laske melkeempä yhtään silmämääräsesti? eli onko vika pusseissa vai jossakin letkuissa tai liittimissä?
Kiitoksia valmiiksi vastauksista!

[eppe]

Pussit vuotaa. Muuten vaikuttais olevan kunnossa.

[w211c8]

kiitoksia!

[Ari89]

En lähtis siltikään pusseja vaihtamaan tutkimatta. En varma ole, mutta kai se näissäkin on jonkinlainen venttiiliblockki joka voi vuotaa/jumitella? Itsellä oli airmatic ja siinä kovilla pakkasilla putos keula pari kertaa vaikkei mitään vuotoa ollut. Tässä tapauksessa oli siis kosteutta, mutta iän myötä voi olla muutenkin kulunut. Youtubessa mahtaa olla nykyään videoita aiheesta..

[MJPfin]

Pusseissa on itsessään venttiilit, kompurassa yksi laskua varten.

[S.S.S]

Eli autona siis s211 220cdi jossa perä laskee yön aikana mutta heti ku aukasee ovet nii pomppaa kyllä ylös ja päivästä kun on auto käyttämättä muutaman tunnin niin ei laske melkeempä yhtään silmämääräsesti?

Yöllä pakkasta ja päivällä lämpötila nollan tietämillä?

[w211c8]

Eli autona siis s211 220cdi jossa perä laskee yön aikana mutta heti ku aukasee ovet nii pomppaa kyllä ylös ja päivästä kun on auto käyttämättä muutaman tunnin niin ei laske melkeempä yhtään silmämääräsesti?

Yöllä pakkasta ja päivällä lämpötila nollan tietämillä?

Kyllä vain perä laski taas tänä päivänä ja oli tontissaan jo tunnin päästä

[Nozki]

Pusseissa on itsessään venttiilit, kompurassa yksi laskua varten.

Olen pitkään ihmetellyt, että miten tuo systeemi toimii, osaisko joku täsmentää... Johonkin keskusteluun oli kaaviokin linkitetty, mutta se taisi lopulta olla Airmaticista enkä siitäkään päässyt ihan selville systeemistä.

Eli kompura painaa ilmaa jousiin kuorman lisääntyessä ja kun perää lasketaan, niin jousissa ollut ilma poistuu kompuran läpi. Samalla on tarkoitus, että jousista tuleva toivottavasti kuiva ilma vie kosteutta pois kompuran kosteudenkerääjästä.

Mutta mikä merkitys noilla venttiileillä on? Tietenkin venttiilit avataan, jotta saadaan ilmaa pois jousista, mutta kun niitä on sekä jousissa että kompurassa, niin miten se toimii? Äkkiseltään kuvittelisi, että riittää, jos jousissa on venttiilit ja silloin kompuran ja jousien välinen letku on paineeton aina kun kompura ei pumppaa, mutta joku tarkoitus sillä kompuran venttiililläkin täytyy olla. Olenko mä nyt jotenkin ihan hakoteillä tämän kanssa? Vai toimiiko se niin, että ensin avataan molempien jousien venttiilit ja näin tasataan jousien paine (jos toisesta on vaikka vuotanut) ja vasta sen jälkeen avataan kompurasta venttiili ja näin molemmista jousista tulee samaan tahtiin ilmaa pihalle?

Onko se asiaankuuluvaa, että kompuralta jousille lähtevässä letkussa on painetta ns. normaalioloissa? Viimeksi kun omasta avasin, niin sieltä ainakin hiukan suhahti ilmaa pois. En tiiä johtuiko lämpötilaerosta, kun auto oli kylmänä ajettu sisään nosturille ja vasta lämpenemisen jälkeen sen avasin. Jos kaikki kolme venttiiliä on koko ajan ollut kiinni, niin tuo voisi olla ihan luonnollista. Muuten kai se toimii niin, että perä pysyy ylhäällä, vaikka paineletkun irrottaisi kompuralta? Pysyy tietysti vain niin kauan kunnes ilma on tavalla tai toisella karannut jousista...

[S.S.S]

Olen pitkään ihmetellyt, että miten tuo systeemi toimii, osaisko joku täsmentää... Johonkin keskusteluun oli kaaviokin linkitetty, mutta se taisi lopulta olla Airmaticista enkä siitäkään päässyt ihan selville...

Kaikilla jousilla on yksi yhteinen paineilmalinja. Jousien venttiileillä voidaan kukin jousi erottaa yhteisestä linjasta. Kompuran venttiilillä valitaan joko jousien täyttö tai tyhjennys. Kun halutaan täyttää jousta, kompuran venttiili on kiinni ja halutun jousen venttiili auki kompuran käydessä. Jousta tyhjennettäessä kompuran venttiili on auki ja myös halutun jousen venttiili on auki. Ilma poistuu vastavirtaan kuivaimen ryynien läpi. Normaalitilanteessa kaikki venttiilit ovat kiinni.

Samaan aikaan ei voida täyttää yhtä ja tyhjentää toista jousta. Linjassa taitaa olla aina vähintään ~3 bar paine. Viisaammat korjatkoon.

[Nozki]

Kiitos. Lisäkysymys, onko oikeasti jossain vaiheessa sellainen tilanne, jossa vain toista takajousta täytetään (tai tyhjennetään)? Kun ainakin mulle on kerrottu, että siellä on taka-akselilla vain yksi korkeusanturi, niin äkkiseltään vaikuttaisi, ettei järjestelmällä ole mitään keinoa päätellä kumpaan yksittäiseen takajouseen pitäisi painetta saada muutettua. Käsittääkseni jousissa ei ole myöskään mitään paineantureita.

Nyt siis puheena 211 farmari ilman Airmaticcia.

[MJPfin]

Molemmissa jousissa oltava venttiilit että saadaan pidettyä jousipaine vakiona, ja mahdollisen täyttölinjan rikkoontumisen varalta. Tyhjennystä varten se ilma on saatava johkin sieltä jousesta ja siihen tarvitaan sitä kolmatta venttiiliä joka on kompurassa.

Täyttöä varten avataan vain pussien venttiilit ja kompurassa on takaisku, tyhjennystä varten kompuran venttiili ohittaa takaiskun ja kaikki kolme venttiiliä on auki.

Yhtä venttiiliä kerrallaan ohjataan kun pussit esiasetetaan starill ja puolien väliset korkeuserot ajetaan manuaalisesti tasan.

[DBFI]

Vastasiko tuo Nozkin pohdintaan? Ymmärsin että kyse oli tasonsäädön toiminnasta ja auton takapään puolien mahdollisesta tasaamisesta?

Tästä "kinataan" monesti enkä ole ihan varma mutta oma käsitykseni on että sekä Airmaticilla että pelkällä tasonsäädöllä kalibroinnissa tallenetaan vain tasoanturin "lukema" eikä pussien paineita jolloin ajossa auto ei voi tasata takapäätä vaan painaa takapusseihin tasapaineen kunnes tasoanturi näyttää kalibroitua lukemaa (tai Airmaticin tapauksessa mökkiasennon arvoa tai sport asentoa).

Takapään tasonsäädön tapauksessa asia on yksinkertaisempi. Jos vaikka etujousesta on kierre poikki niin takapään voi kalibrionnissa ajaa tasan mutta silti vain yksi lukema tallennetaan ja myöhemmin kun takapäätä tasataan niin etupää painaa sen vinoon kun pusseissa on sama paine. Tasonsäädössä kun ei ole ollenkaan paineanturia niin ohjainlaitteen ei ole edes mahdollista tallentaa tavoitetason lisäksi "tavoitepaineita" eli kalibrointihetkellä mitattuja jousipussien paineita.

Vähän eri asia sitten joissakin muissa kuin 211:ssä kun takana voi olla molemmilla puolilla tasoanturi (esim. W212).

[S.S.S]

Nyt siis puheena 211 farmari ilman Airmaticcia.

Tosiaan Airmatic:ia ajattelin, mutta periaate normi farmarin takajousissa taitaa olla sama.

Testerillä voi takapäätä ohjata erikseen vasen/oikea, mutta tämä on mielestäni turhaa, kun vain yksi anturi ja ohjainlaite tasaa molempien takajousien paineet aika ajoin.

Jousia asennettaessa tuo on eri puolien täyttö/tyhjennys erikseen on kyllä sitten kätevä.

[Nozki]

Kiitos lisäselvennyksestä!

Molemmissa jousissa oltava venttiilit että saadaan pidettyä jousipaine vakiona, ja mahdollisen täyttölinjan rikkoontumisen varalta. Tyhjennystä varten se ilma on saatava johkin sieltä jousesta ja siihen tarvitaan sitä kolmatta venttiiliä joka on kompurassa.
...

Jep, kuulostaa loogiselta. Toinen vaihtoehto (jos se olisi alun perin rakennettu niin) olisi vain jousissa venttiilit ja tyhjennys taivaan tuuliin eikä takaisin kompuran linjaan. Jousen venttiili tietysti pitäisi olla erilainen, ehkäpä monimutkaisempi ja menetettäisiin se, että jousien paluuilma huuhtelee kompuran kuivausrakeita.

...

Yhtä venttiiliä kerrallaan ohjataan kun pussit esiasetetaan starill ja puolien väliset korkeuserot ajetaan manuaalisesti tasan.

Ja sitten tää meneekin taas yli ymmärryksen. Joo sen tajuan, että jos Starilla täyttää / tyhjentää yhtä jousta kerrallaan, niin perän saa sillä systeemillä suoraan. Mutta sitten kun sen on kerran tehnyt ja auto istuu suorassa, ja seuraavan kerran ruvetaan jousia täyttämään tai tyhjentämään, niin eikö niissä ole sen seurauksena taas sama paine? Vai onko tuon tarkoitus vain ajaa se auto kerran tarkalleen oikeaan asentoon ja sen jälkeen kertoa autolle, että tämä on nyt juuri se referenssikorkeus, johon jatkossa on syytä pyrkiä?

Katselin Bilsteinin opetusvideota jousien vaihdosta (kun sitä seuraten ne joskus itsekin vaihdoin), mutta ei siinäkään ollut mainintaa korkeuserojen tasaamisesta.

EDIT: Oli tullut yksi lisäviesti tässä välissä, tossa nyt vähän päällekkäistä juttua ehkä...
EDIT2: Eiku olikin kaksi viestiä tullut, en äsken huomannut kuin tuoreemman.

[Nozki]

Vastasiko tuo Nozkin pohdintaan? Ymmärsin että kyse oli tasonsäädön toiminnasta ja auton takapään puolien mahdollisesta tasaamisesta?

Tästä "kinataan" monesti enkä ole ihan varma mutta oma käsitykseni on että sekä Airmaticilla että pelkällä tasonsäädöllä kalibroinnissa tallenetaan vain tasoanturin "lukema" eikä pussien paineita jolloin ajossa auto ei voi tasata takapäätä vaan painaa takapusseihin tasapaineen kunnes tasoanturi näyttää kalibroitua lukemaa (tai Airmaticin tapauksessa mökkiasennon arvoa tai sport asentoa).

Takapään tasonsäädön tapauksessa asia on yksinkertaisempi. Jos vaikka etujousesta on kierre poikki niin takapään voi kalibrionnissa ajaa tasan mutta silti vain yksi lukema tallennetaan ja myöhemmin kun takapäätä tasataan niin etupää painaa sen vinoon kun pusseissa on sama paine. Tasonsäädössä kun ei ole ollenkaan paineanturia niin ohjainlaitteen ei ole edes mahdollista tallentaa tavoitetason lisäksi "tavoitepaineita" eli kalibrointihetkellä mitattuja jousipussien paineita.

Vähän eri asia sitten joissakin muissa kuin 211:ssä kun takana voi olla molemmilla puolilla tasoanturi (esim. W212).

Tämä vastaa juuri siihen mitä kysyin ja asia mitä ilmeisimmin on niin kuin arvelinkin (vrt. mun edellinen viesi). Tänks!

[S.S.S]

S211:ssä takapään jousilla ei voida vaikuttaa eri puolien väliseen korkeuseroon. Tämä tehdään etupään jousilla oli auto sitten Airmatic tai ei.

Seuraava on mutua, mutta ohjainlaitteen (ei Airmatic) toiminta taitaa olla seuraavanlainen:
Aika ajoin tasataan takajousien paine. Jos tasauksen jälkeen korkeusanturin mittaama taso poikkeaa riittävästi normaalitasosta, säädetään molempien takajousien ilmamäärää samanaikaisesti. Säätö tehdään myös heti, jos taso poikkeaa merkittävästi normaalista esim. kontin lastauksen aikana.

[janttu]

Siellä on myös se jakotukki mikä kannattaa tarkistaa.
Omassa ex s211 oli kierteet menny siitä ja vuoti sieltä.
Vaihdoin pussinkin turhaan ennenkuin huomasin.
45e tais kustantaa.

[Nozki]

Siellä on myös se jakotukki mikä kannattaa tarkistaa.
Omassa ex s211 oli kierteet menny siitä ja vuoti sieltä.
Vaihdoin pussinkin turhaan ennenkuin huomasin.
45e tais kustantaa.

Tarkoitat sitä, jossa edestä tuleva yksi letku jaetaan oikealle ja vasemmalle siellä taka-akselin tuntumassa jossain?

Pitää itsekin tuota ihmetellä, kun viime viikolla oikeasti kunnolla kylmällä kelillä ajaessa perä laski omia aikojaan ja bonuksena kompressori piti huomattavasti kovempaa meteliä kuin se normaalisti pitäisi. Tai siis olettaakseni oli kompuran meteli, joka jostain syystä resonoi koriin. Muuten on tuntunut toimivan ihan normaalisti pikkupakkasilla ja plussakeleillä.

Tuossa oli kovan pakkasen lisäksi sellainen, että alkumatkasta oli märkää lunta ja loskaa ja vähän pakkasta, jolloin lunta ja jäätä kerääntyi vähän joka paikkaan ja lopulta matkan jatkuessa jäätyivät todella koviksi kimpaleiksi mikä mihinkin, kun pakkasta oli 25 ja enemmän. Että on siellä jossain voinut olla jotain ylimääräistä jäämassaa häiritsemässä, vaikka ei sen kyllä käsittääkseni mitään vuotoja pitäisi ainakaan aiheuttaa. Tiiä sitte.

[janttu]

Joo. Sitäpä juuri. Sieltä vajui omassa, ja olihan se aika karun näköinen jo muutenkin.

[kankkis]

jos 211 vajoo putkisto vuodon takia niin on silloin palkeissa olevissa venttiileissäkin vikaa ja vuotoa, pitäis pysyä ylhäällä vaikka putket olisivat palkeista irti

[DBFI]

jos 211 vajoo putkisto vuodon takia niin on silloin palkeissa olevissa venttiileissäkin vikaa ja vuotoa, pitäis pysyä ylhäällä vaikka putket olisivat palkeista irti

Tarkoitat vajoamista parkissa. 211:ssä tasonsäädöllä saattaa kyllä istahtaa kerrasta lattiaan jos ajossa yrittää säätää alustaa eikä paineenlaskuventtiili toimikaan vaan päästää ilmat pihalle. Parkissa tuolla venttiilillä ei pitäisi olla väliä.

[kankkis]

jos 211 vajoo putkisto vuodon takia niin on silloin palkeissa olevissa venttiileissäkin vikaa ja vuotoa, pitäis pysyä ylhäällä vaikka putket olisivat palkeista irti

Tarkoitat vajoamista parkissa. 211:ssä tasonsäädöllä saattaa kyllä istahtaa kerrasta lattiaan jos ajossa yrittää säätää alustaa eikä paineenlaskuventtiili toimikaan vaan päästää ilmat pihalle. Parkissa tuolla venttiilillä ei pitäisi olla väliä.

Eiköhän tuossa edellä nimenomaan ollut kyse parkissa vajoomisesta.
Kyllä mulla on aika tarkkaan tiedossa mersujen ilmajousitusten rakenteet ja toimintaperiaatteet, 16 vuotta kuitenkin työkseni niitä jo korjannut

[Nozki]

Kyllä mulla on aika tarkkaan tiedossa mersujen ilmajousitusten rakenteet ja toimintaperiaatteet, 16 vuotta kuitenkin työkseni niitä jo korjannut

Ei sitä kai kukaan kyseenalaistanut eikä sitä mitä kirjoitit, eikö tuo ollut ihan vaan täsmennys, että kaikki ymmärtävät asian samalla tavalla, kun tässä nyt on aiheesta sittemmin kirjoitettu paljon muustakin kuin ekan viestin parkissa vajoamisesta.

... 211:ssä tasonsäädöllä saattaa kyllä istahtaa kerrasta lattiaan jos ajossa yrittää säätää alustaa eikä paineenlaskuventtiili toimikaan vaan päästää ilmat pihalle. Parkissa tuolla venttiilillä ei pitäisi olla väliä.

Onko se siis sen verran pöhkö systeemi, ettei se tuossa tilanteessa laita jousien venttiilejä kiinni ennen kuin perä on niin alhaalla, että on syytä lopettaa ajaminen? Tuossa jos oikein ymmärrän niin tilanne on sama kuin että olisi putki poikki? Siis että sen kannalta mitä siinä tapahtuu, ei ole niin väliä että onko putkirikko vai väärällä hetkellä läpi päästävä kompuran venttiili, lopputulos ja tapahtumamekanismi on molemmissa sama. Tai no jos se kompuran venttiili on, kuten edellä kerrottu, takaisku ja se on pumpun ja jousien välissä, niin silloin ei jousien täytössä auki jääneen venttiilin vuoksi tietenkään pääse perä putoamaan sillä tavalla kuin putkirikossa kävisi.

[Nozki]

Ai niin vielä…

Osaako joku kertoa, miten määritetään taka-akselille se oikea korkeus? Edellä kerrottiin, että Starilla voi ajaa molemmat puolet erikseen oikeaan korkeuteen ja nollata sen sitten nollatasoksi / referenssiarvoksi.

Mutta mikä se oikea korkeus on? Äkkiseltään katsottuna WIS tiesi kertoa, että alatukivarresta mitataan mitta c ja säädetään niin, että se on 19mm. Ei ollut kuvaa. Eli mistä kohdasta, mitä mitataan, millä mittalaitteella ja eikö tuossa ole eroa jos on Avantgarde vs. vakiojousitus ja vissiin erikseen on vielä korkean maavaran jousitus olemassa?

WIS kertoi vain takavedolle ja 4Maticille millin verran eri lukemat. Eikö missään ole ns. virallista dataa vaikka pyörän keskeltä lokasuojan kaareen mitattavaksi niin kuin yleensä kaltaiseni kadunmiehet tykkäävät mitata?

[kankkis]

Ai niin vielä…

Osaako joku kertoa, miten määritetään taka-akselille se oikea korkeus? Edellä kerrottiin, että Starilla voi ajaa molemmat puolet erikseen oikeaan korkeuteen ja nollata sen sitten nollatasoksi / referenssiarvoksi.

Mutta mikä se oikea korkeus on? Äkkiseltään katsottuna WIS tiesi kertoa, että alatukivarresta mitataan mitta c ja säädetään niin, että se on 19mm. Ei ollut kuvaa. Eli mistä kohdasta, mitä mitataan, millä mittalaitteella ja eikö tuossa ole eroa jos on Avantgarde vs. vakiojousitus ja vissiin erikseen on vielä korkean maavaran jousitus olemassa?

WIS kertoi vain takavedolle ja 4Maticille millin verran eri lukemat. Eikö missään ole ns. virallista dataa vaikka pyörän keskeltä lokasuojan kaareen mitattavaksi niin kuin yleensä kaltaiseni kadunmiehet tykkäävät mitata?

Katso WIS dokumentti AR40.20-P-0301T siinnä ohjeet alustan korkeuden määrittämiseen ja arvot eri malleille

[DBFI]

Onko se siis sen verran pöhkö systeemi, ettei se tuossa tilanteessa laita jousien venttiilejä kiinni ennen kuin perä on niin alhaalla, että on syytä lopettaa ajaminen? Tuossa jos oikein ymmärrän niin tilanne on sama kuin että olisi putki poikki? Siis että sen kannalta mitä siinä tapahtuu, ei ole niin väliä että onko putkirikko vai väärällä hetkellä läpi päästävä kompuran venttiili, lopputulos ja tapahtumamekanismi on molemmissa sama. Tai no jos se kompuran venttiili on, kuten edellä kerrottu, takaisku ja se on pumpun ja jousien välissä, niin silloin ei jousien täytössä auki jääneen venttiilin vuoksi tietenkään pääse perä putoamaan sillä tavalla kuin putkirikossa kävisi.

Tähän en osaa vastata kun ei ole yhtään tuntia kokemusta korjaamon palkkalistoilla. Jos se ohjainlaite päättelisi että perä vaan laskee vaikka kompura on määrätty pumppaamaan ilmaa niin missä kohtaa sitten luovuttaisi ja toivoisi pussien venttiilien sentään toimivan. Startissako yrittäisi uudestaan vai pitäisikö käydä korjaamolla "aktivoimassa". Kai suunnittelijat on vaan lähteneet siitä että systeemi toimii jos osat on kunnossa ja kun ohjattavuus sentään jotenkin säilyy vaikka vauhdissa tipahtaisi niin ei tarvitse hankkia osaavampia softan koodaajia.

[Nozki]

Tähän en osaa vastata kun ei ole yhtään tuntia kokemusta korjaamon palkkalistoilla. Jos se ohjainlaite päättelisi että perä vaan laskee vaikka kompura on määrätty pumppaamaan ilmaa niin missä kohtaa sitten luovuttaisi ja toivoisi pussien venttiilien sentään toimivan. Startissako yrittäisi uudestaan vai pitäisikö käydä korjaamolla "aktivoimassa". Kai suunnittelijat on vaan lähteneet siitä että systeemi toimii jos osat on kunnossa ja kun ohjattavuus sentään jotenkin säilyy vaikka vauhdissa tipahtaisi niin ei tarvitse hankkia osaavampia softan koodaajia.

Joo kieltämättä kuulostaa ihan loogiselta kun sen noin ajattelee. Onhan myös esim. ne letkut kyllä sen verran hyvin suojattuna, että jos ne vaikka jonkun mekaanisen iskun avulla saa yllättäen rikki, niin melko varmasti jousien tyhjeneminen jonkin ajan kuluttua on varsin pieni ongelma enää siinä vaiheessa.

[TPLtre]

Tähän en osaa vastata kun ei ole yhtään tuntia kokemusta korjaamon palkkalistoilla. Jos se ohjainlaite päättelisi että perä vaan laskee vaikka kompura on määrätty pumppaamaan ilmaa niin missä kohtaa sitten luovuttaisi ja toivoisi pussien venttiilien sentään toimivan. Startissako yrittäisi uudestaan vai pitäisikö käydä korjaamolla "aktivoimassa". Kai suunnittelijat on vaan lähteneet siitä että systeemi toimii jos osat on kunnossa ja kun ohjattavuus sentään jotenkin säilyy vaikka vauhdissa tipahtaisi niin ei tarvitse hankkia osaavampia softan koodaajia.

En minäkään ole ollut töissä korjaamolla, mutta ihmetellyt kyllä tasonsäädön mysteereitä jonkin verran. En tiedä S211:stä, mutta 212:ssa on kahdenlaista kompuran suojausta. Ensinnä se sammuttaa kompuran, ellei perä nouse tietyssä ajassa. Se on sitten pois jonkin aikaa, minuutteja. Toinen suojaus tapahtuu jossain vaiheessa, ellei se saa perää asetettuun korkeuteen useammankaan yrityksen jälkeen, niiden lukumäärää en tiedä. Se on suojaus, joka täytyy poistaa starilla.

Oliko tätä 211:ssä, on toinen juttu, kuvittelisin jonkinlaisen suojauksen olevan.

[eppe]

Nozki kadunmieshän säätää perus s211 perän korkeutta pyöräyttämällä kallistuksenvakaajassa olevaa anturitangon kiinnitystä suuntaan tai toiseen. Perä joko nousee tai laskee. Silmää miellyttävä kohta löytyy varmasti.

[DBFI]

Nozki kadunmieshän säätää perus s211 perän korkeutta pyöräyttämällä kallistuksenvakaajassa olevaa anturitangon kiinnitystä suuntaan tai toiseen. Perä joko nousee tai laskee. Silmää miellyttävä kohta löytyy varmasti.

Näin sen varmaan jokainen auton omistaja tekeekin paitsi jos haluaa täsmälleen tehtaan ohjeen mukaisen korkeuden. Jotenkin hassua että virallisessa ohjeessa mittaillaan tukivarsien kulmia ja renkaan ja lokasuojan kaaren väliin jää sitten rakoa miten sattuu. Varmaan käytännössä tarkkakin säätö myös ulkonäkökriteerein, tehdas vaan ei halua antaa numeroita siinä muodossa kuin vaikkapa star-harrastajat haluaisi.