W140 500 SE -92

Uusien ja käytettyjen Mersujen koeajoraportit.
Vastaa Viestiin
Avatar
Mesedesi
Mobilisti
Mobilisti
Viestit: 3987
Liittynyt: Ma 01.09.2003 15:45
Paikkakunta: Kuopio

W140 500 SE -92

Viesti Kirjoittaja Mesedesi »

Viime syksynä eräänä iltana kävin pyörimässä tihkusateessa erään Kuopiolaisen autojobbarin plantaasilla katselemassa, minkälaisia autoja oli tarjolla.

Silloin silmiini osui hopeanvärinen 500SE, jossa oli kasireikäalut alla ja kattoluukku. Muuta en enää muista siitä autosta noitten lisäksi kun sen, että hintapyyntö oli 9900 euroa. Pidin sitä pikaisesti vilkaistuna kiinnostavalle, ja ajattelin paremmalla aikaa käydä tutustumassa tuotteeseen päivänvalon aikaan.

No sitten kun se sopiva aika olisi ollut, niin auto oli jo lähtenyt matkoihinsa - näin se vaan käy...

No viime tiistaina sitten pidettiin MB-klubin kokoontumista, ja siellä sitten tietysti juteltiin autoista ristiin ja rastiin. Eräs toveri sitten meni mainitsemaan, että erään (toisen) Kuopiolaisen autokauppiaan pihalla löhöttää 600SE.

No kun se auto oli ihan kävelymatkan päässä meikäläisen asunnolta, niin tuossa viime sunnuntaina sitten läksin koirien kanssa aamulenkille ja tepsuteltiin käydä katsomassa tätä ko. tusina-autoa.

No siellähän se oli. Pikaisella silmäyksellä katsoin, että no onhan se kuussatku, mutta se ei herättänyt minussa juuri sen kummempaa kiinnostusta.

Mutta kuinka ollakaan. Saman tontin nurkalla nököttää myös hopeanvärinen möhkö, ja ei kun askeleet vaan tätä toista yksilöä kohti.

Kuinka ollakaan. Hopeinen ässä. 500SE, kattoluukku, kasireikäalut ja hintapyyntö 9900 euroa...kappas. Taitaa olla sama auto kyseessä.

Sitten pieni tutkailu auton ympärillä päivänvalossa, josta tein tämmösiä havaintoja:

-Vanteet tavattoman jarrupölyn peitossa, jotkut vanhat Continentalin kitkakumit alla.
-Harmaa kangassisusta sähkösäätöpenkeillä ilman muistia.
-Sonyn radio.
-Takalasi oli imassu laminoinnin väliin kosteutta monesta kohtaa.
-Ruostepilkkuja kaikissa pyöränkaarissa.
-Ei pahoja naarmuja maalipinnassa.
-Kosteutta kuskinpuolen ajovalossa.
-Vänkärinpuolen takaoven kahva ei painu ihan pohjaan asti.

Soitin illalla myyjälle, joka kertoi seuraavaa.

-Hankkinut auton Loimaan laatuautosta (Firman tarra takakontissa).
-Ei huoltokirjaa.
-Ei ainankaan allensa vuoda öljyjä.
-Katsastettu kesäkuussa (Kuukausi saattaa heittää, mutta näin muistelen).

No maanantaina en ottanut uutta yhteyttä kun vettä satoi koko päivän, mutta tänään soitin ja tehtiin treffit auton luokse.

Myyjä kertoi, että hän vaihdatti vanteet, koska ne, jotka ovat nettiauton kuvissakin, olivat tavattoman kierot ja niitä ei kannattanut ruveta korjaamaan. Ei ne alla olleet kasireikäalutkaan mitenkään kauneudellaan loistaneet, mutta olivatpahan alkuperäiset.

Mutta sitten sisään. Ensimmäisenä kuskin jalkotilassa odottaa hiekkaa huonon soramontullisen verran kangasmaton päällä, noh - käytön jälkiä vanhassa autossa...

Kiertelen autoa ympäriinsä, maalipinta näyttää ihmeen siistiltä, mutta tiivisteet kertovat useasta korjausmaalauksesta. Takakyljet on ainankin molemminpuolin maalattu. Myös peruutusavustimien ympärillä olevat kumit on maalissa. Ruostetta kyllä löytyy jokaisesta ovesta sisäpuolelta ihan riittävästi.

Kiinnostus rupeaa jo hiipumaan, mutta katsellaanhan nyt...

Auto on 500SE mutta siinä ei ole imuovia. En tosin muista, mutta oletuksena itselläni on, että senkokoisella myllyllä varustetussa ne olisivat vakiona - mutta lienen väärässä.

Tönästäämpä virta-avainta pesään ja katsotaan kuinka käy. Väännän virrat päälle, ja kuuntelen kuinka bensapumppu rupeaa surisemaan. Surinaa riittää noin 10 sekunnin ajan, mikä vaikuttaa vähän epänormaalille. Eikös sen pitäisi pärähtää näissä uudemmissakin vain hetken...

Starttaus. Hinkatahinkatahinkataproooooom. Lähtihän se tulille ja kierrokset nousee kylmäkäynnistyksestä noin 1000 kierroksen seutuville. Moottorissa ei kuulu nostimen kalinoita, mutta aivan kuin pari kertaa olisi vähän rykinyt ennenkuin pääsee täyteen tyhjäkäyntiin.
Annan koneen pyöriä lämmetäkseen ja rupean testailemaan sähköhimppeitä:

-Penkit toimii molemminpuolin jokasuuntaan.
-Vilkut toimii.
-Valot näyttäs toimivan.
-Peruutuskepit nousee.
-Vänkärinpuolen takalasi ei toimi, kaikki muut nousee ja laskee.
-Taustapeilien säädöt toimii, kuten myös tilttaus.
-Kattoluukku toimii.
-Ilmastoinnin puhallin on mykkä.
-Keskellä olevien ilmasuutinten yläpuolella oleva pikkuisen säilytyslokeron kansi on jumissa.

Vilkaisu konehuoneeseen ei hymyilytä. Öljyvuotoa on molempien kansien päädyissä ja pannuhuone muutenkin näyttää aika nuhjuiselta. Painepesurilla olis töitä koko päiväksi. Flektin tuulikotelo on jäänyt ajan kanssa jonnekin...

No käydäänhän lenkki ajamassa.

Ensimmäisenä pistää silmään turvavöiden varoitusvalo, vaikka vyö onkin kiinni, ja heti kakkosena se, että rattia pitää pitää vinossa, jos aikoo ajaa suoraan.

Talutetaampa möhkö motarille, näytäppä todellinen luontosi:

Täysikaasutuksessa tulee hirmuinen pörinä ja vanhan jenkkikasin lotkotus persauksen alta. Nousee epäilys, että onkohan hormisto nyt täysin kunnossa. Kiihdytyksessä ei ole oikeen minkäänlaista voimantuntoa. Kyllähän se kiihtyy, mutta jotenkin tuntuu voimattomalle.

Rampin mutkaan ajaessa öljynpainemittarista katoaa kaikki luvut ja punainen valo syttyy tauluun. Hetken vilkaisun jälkeen myös kieppimittari putoaa pekkasille ja rivi erilaisia varoitusvaloja tulee viihdyttämään kuljettajan matkantekoa.
Taitaa olla sähköt vähän kärsineet kuumuudesta...Tilanne palautuu ykskaks normaaliksi

Ajettaessa jonossa noin 90 kilometriä tunnissa renkaitten epätasapainon ravistus kasvaa entisestään. Ratti heiluu hillittömästi ja keulamerkkikin alkaa sambaamaan siihenmalliin, että kuljettajan amalgaamit siirtyy kohtapuolin ruoansulatuksen puolelle. Tämä tivolilaite ei saavuta samanlaista mielihyvää kuin Linnanmäen yrjöhyrrät. Epäilen jo, että onkohan kaikki renkaanpultit todellakin paikoillaan ja kiristettynä.

Jarruttaessa tunnemyrsky kasvaa. Elämäni arveluttavimpia fiiliksiä on todeta, että poljin painuu melko vasteettomasti pohjaan. Useampi tallominen tekee vähän enemmän toivottua hillitsemistä ja niimpä möhköfantti hiljentää etenemistään hallittavasti ennen rampin loppua. Mittariston discobileet saavat jatkoajan ja valoshow alkaa uudelleen...

Astuttaessa vaunusta ulos, tulvii nokkaan palavan jarrupinnan ja öljynkäryn hegemoninen tuoksu. Kuvittelisin tuoksun kuuluvan jonnekin ralliradan reunalle varikkopilttuuseen, mutta ei edustusluokan mersun ympärille.

Vilkaisemme takakonttiin tutkiaksemme talvirenkaita, mutta kontti on tyhjä. Matossa on kaksi ruosterinkiä kertomassa, että tässä ne ovat olleet. Samalla huomaan, että avauskahvaa ei ole. Se on otettu pois ja paikalle on laitettu peltilätkä.

Kontin pohjassa on aika tavalla ruostetta. Niihin sais maalaustaitojaan harjoitella, jos vaan kiinnostas. Samoiten varapyörän vanteen keskellä pitää kotiaan GumGumin pakoputken paikkausmassapurkki.

Vilkaisu pohjaan kertoo, että autolla on ilmeisesti osallistuttu jonkinlaisiin offroad kisoihin. Kuhmuja on paikoitellen syviäkin ja pakoputki on todella raskaan ruosteen peitossa.

Tutkimme autoa ja pyörittelemme päätä...voivoivoi ja eieieiei. Tulee samanlainen olo, ja kysymys, kun näkee hyljätyn kesäkissan. Miksi?

Miksi kaikkien autojen äiti on näin surkeeseen kuntoon päästetty?
Eikö jokaisen pitäisi huolehtia näin hienosta autosta sen vaatimalla tavalla?

Palaamme takaisin, jutustelen myyjän kanssa niitänäitä autosta ja kysyn, että paljonko olisi tiukka tarjous tuosta ko. autosta.

9200 euroa kaikkine vikoineen. Meillä on selvästikin erilainen käsitys rahan arvosta...

http://www.nettiauto.com/mercedes-benz/s/2663725

Sitten sain autosta tietää muita reittejä myöten että:

Tämän vuoden aikana ollut Jokioisissa, Marttilassa, Loimaalla ja Tampereella.

21 eri omistajalla mukaanlukien autoliikkeet. Muutaman kerran kiertänyt samoissa autoliikkeissä mm. Marttilassa. Aika paljon viettänyt aikaa myyntivarastoissa. Ilmeisesti on kolhittukin ihan kunnolla 2007 kun ollut tietojen mukaan korjausajossa. -92 ja -93 keulaa kolhittu ainakin.
Tosin ei hirveen pahasti korjauskustannuksista päätellen.

Jos myyjä olisi puhunut jostain 3000 €:n hinnasta, niin ymmärtäisin hintaa paremmin.
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
Avatar
Pakardinen
Mersumies
Mersumies
Viestit: 3144
Liittynyt: Ti 31.10.2006 11:18
Paikkakunta: Rautalampi, Pohjois-Savo

Viesti Kirjoittaja Pakardinen »

:lol:

Sulla se on tuo sana hallussa. Kuset meinas tulla housuun sillon aikoinaan, kun kaupittelit sitä omaa s124:sta ja menin lukemaan myynti-ilmon. Tämä meni kyllä samaan kastiin. :)

Tuskinpa kukaan foorumilainen tuohon ainakaan haksahtaa. Enää. :)
Savolaiset ovat kaikista komeimpia ja kaikessa ylivertaisia. Säälittävän primitiivisessä kateudessaan muut heimot yrittävät heitä pilkata.
johtaja300
Vakiokalustoa
Vakiokalustoa
Viestit: 488
Liittynyt: Su 12.03.2006 17:17
Paikkakunta: oulu

Viesti Kirjoittaja johtaja300 »

Eipä tuo äkkiseltään hullummalta kuullostanut.
250CE 1969
Avatar
Mesedesi
Mobilisti
Mobilisti
Viestit: 3987
Liittynyt: Ma 01.09.2003 15:45
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Mesedesi »

Tietysti tämmöisten selontekojen jälkeen on kaksi vaihtoehtoa.

1) Myyjät ei anna enää minkäänlaisia mersuja koeajoon.
2) Myyjät maksaa jos en kirjota.
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
jpkn
Vakiokalustoa
Vakiokalustoa
Viestit: 91
Liittynyt: Ma 24.10.2005 13:24
Paikkakunta: Satakunta

Viesti Kirjoittaja jpkn »

Samanlaiset kokemukset kyseisestä autosta ilman koeajoa.

Auto oli huhti-toukokuussa myynnissä autoliikkeessä Pispalassa, hintaan 12900 euroa jos en nyt väärinmuista. Kovasti myyjä pyyteli tarjousta mutta ei oikein auto enää innostanut.

Itsellä kanssa omanäkemys auton arvosta lähempänä 3000 euroa. Oli kyllä huonoon kuntoon päästetty/ mennyt.
Vastaa Viestiin