Noh, raportti ja raportti mutta jotain fiiliksiä kyseisestä "miljoonamersusta". Nostalgiasyistä piti Raumalta asti lähteä Toijalaan tätä kokeilemaan, samainen auto kun sytytti minussa (tuolloin 5-vuotiaassa pojankoltiaisessa) ikuisen mersuhulluuden kesällä -91, jolloin isäni sen hommasi. Ostohetkellä mittarissa oli 180 tuhatta, mutta kuten tavallista siihen aikaan, paljastui että pääkaupunkiseudun vanha taksihan se oli eli pari kolmesataa tuhatta puuttui todellisuudesta. Neljä vuotta ja kolmisensataa tuhatta kilometriä lisää entisiin se kaupparatsufaijaani palveli uskollisesti. Vuonna -95 kun autosta jouduttiin luopumaan jäi mersumiehen alkua kalvamaan suunnaton ikävä jolle löytyi lohtu vasta eilen illalla kun nettiautosta pomppasi silmiin tuo ylläoleva ilmoitus.
Ei siinä muu auttanut kuin paikan päälle ja koeajolle, melkein tuli aikusella miehellä tippa linssiin kun vanha maailmaa nähnyt OM601 hörähti käyntiin ensi yrittämällä. Ulkokuoreltaan aika nuhjuinen (ruostetta siellä täällä, tökeröjä paikkamaalauksia yms) ikiliikkuja tuntui silti ajoltaan aika ryhdikkäältä, ainakin varmasti toista miljoonaa ajetuksi - ei mitään ylimääräisiä ääniä ja suoraan meni nätisti ja niin suorituskykyisesti kuin 200D:stä nyt voi olettaakaan. Haikein mielin palautin auton liikkeeseen, hinta oli sen verran kova etten nyt pelkästään muistojen vuoksi viitsinyt vanhaa herraa mukaan ottaa. Tämä kokemus kuitenkin vahvistaa mielikuvaani, ei näitä vehkeitä pe*kele ajamalla rikki saa! Toivottavasti "Bexi" löytää uuden hyvän kodin ja jatkaa taivallustaan vielä muutaman vuoden edes
Siinä sama auto ja sama mies 1991 & 2011.. (harmi että nuo Melberin vanteet olivat hävinneet matkan varrella jonnekin):
Minä päätän täältä tähän, over and out
