W163 ML320A 2002

Uusien ja käytettyjen Mersujen koeajoraportit.
Vastaa Viestiin
Avatar
eerola
Asiantuntija
Asiantuntija
Viestit: 2998
Liittynyt: To 17.04.2003 13:17
Paikkakunta: Pirkanmaa
Viesti:

W163 ML320A 2002

Viesti Kirjoittaja eerola »

Koeajon kohteena on 2002-mallinen W163 ML320A Amerikka-varusteilla. Eli ML230:n poistuttua mallistosta pienimoottorisin bensa-ML. Tämä malli on ollut valmistuksessa vuosina 1998-2002. Vuodesta 2002 alkaen sen on mallistossa korvannut puoli litraa suuremmalla moottorilla varustettu ML350A.

Ulkoa
ML:ää pidetään yleisesti isona autona. Ja iso se onkin, mutta kaikki on suhteellista. Pysäköityäni sen Ford Excursionin ja GMC Envoyn väliin se näytti yhtäkkiä "ponpannapilta". Se on matalampi, kapeampi ja lyhyempi. Sen renkaat ovat pienemmät ja aitoamerikkalaiset SUV:it tuntuvat linttaavan sen väliinsä. Onneksi tämä on Mersuforum, ja lukijakunta pääasiassa suomalaista. Siksipä tämä ongelma voidaan ohittaa olankohautuksella. Harvoin Excursion ja Envoy sattuvat ML:si kanssa samaan aikaan juupajoen unionin pihaan.

Mutta ilman mammuttimaisien kilpailijoiden machoilua viereisissä parkkiruuduissa ML:n kokonaisuus pääsee oikeuksiinsa. Kun Turun tuomiokirkon kokoiset järkäleet on saatu raivatuksi pois, jäljelle jää pihaan hienostuneen näköinen golfklubimaasturi. Siinä missä rytmipuhetta kuunteleva afrikkalaista sukujuurta oleva nuorimies valitsee ison Fordin ja vielä isommat kromivanteet, rauhallisempaa elämäntapaa arvostava ja puberteettinsa yli päässyt mies valitsee todennäköisemmin Mersun. Kovan jätkän profiilia ML:llä siis on turha lähteä pönkittämään.

Koeajettavana oleva auto on kullanvärinen ja siinä on kermanvärinen nahkasisusta. Pikaisen kotipihassa tapahtuvan gallupin tuloksena voidaan todeta että maasturille epätavallinen sirous miellyttää silmää ja kultaan taittuva väri sopii siihen hienosti. Hieman lyhyenä autoa korkeuteensa nähden pidetään - erityisesti kantaakseen L-kirjaimeen loppuvaa mallimerkintää - mutta ei niin lyhyenä, että se vaikuttaisi katkaistulta.

Sisältä
Ensivaikutelma oven avaamisen jälkeen on, että ML:n sisätilat ovat yllättävän pienet. Koska ML on todellisuudessa iso auto, sisältä odottaisi hallimaista avaruutta. Sitä ei löydy - ei vaikka vetäisi lasikattoluukun peittolevyn pois. Yleensä tuntuu että lasikatto tuo yhden mallisarjan verran lisää tilan tuntua. Mutta ML:ssä ei tämäkään auta.

Pienuus on kuitenkin suhteellista, sillä sivutilaa on varsin ruhtinaallisesti. Molemmat etumatkustajat mahtuvat pitämään kyynärpäitään keskituen päällä ilman, että tulee kilpailua nojapaikasta. Ja melkoisen pystyn istuma-asennon ansiosta etuistuimen pituussuuntainenkin väljyys täyttää kaikki järkevät vaatimukset. Mutta silti: Tunne voisi olla toisenlainenkin!

Sisustan suhteen tunnelma on varsin ylellinen. Rypytetty pehmoinen nahka ja jalopuut sopivat tällaiseen autoon hienosti. Kromilla kehystetyt säätimet ovat hieno yksityiskohta samoin kuin keskikonsolin COMAND-näyttö. Runsaiden nappuloiden ja sähkösäätöjen keskellä herää kuitenkin kysymys: Miksi ohjauspyörä säätyy ainoastaan ylös-alas -suunnassa? Kaikkein takimmaisetkin sivuikkunat säätyvät sähköllä ja musiikki soi Bosen tahdissa - mutta ohjauspyörää ei saa lähemmäksi.

ML:n kaltaisia mukamas-maastureita ei useinkaan hankita todellisia maastotarpeita varten. Ne kilpailevat ns. tila-autojen ja farmariautojen kanssa paikasta perheen kuljettamisessa harrastuksiin. Näitä vastaan niiden kilpailuvaltti on maavaran huolettomuus, josta pääsee nauttimaan teillä joissa on tavallista isompia töyssyjä. Eli mökkiteillä (ja teksasilaisilla maanteillä).

Koska ML on todellisuudessa suurimaavarainen perheauto, odottaisi että sen suunnittelijat olisivat paneutuneet takatilojen suunnitteluun huolellisesti. Tila-autojen tarjoamiin jalkatiloihin tottuneet takapenkkiläiset huomauttavat kuitenkin polvitilojen rajallisuudesta välittömästi, kun isokokoinen kuljettaja säätää penkkinsä mukavasti.

Sama yllättävä tilan niukkuuden tunne, joka on ominaista sisätiloille jatkuu myös tavaratilassa. Tilaa kyllä on, mutta ei niin ruhtinaallisesti kuin odottaisi. Monella tavalla kippaava ja kaatuva takapenkki helpottaa pitkien tavaroiden mahduttamista tavaratilaan, ja kiinnityskoukkuja on lattiassa enemmän kuin joissakin pakettiautoissa. Tämä ei kuitenkaan auta matkaan lähdettäessä. Koko "joukkueen" ollessa kyydissä tila on omituisen lyhyt.

Tietysti, jos tavarat kasaa tavaratilaan noudattaen samaa "pystyssäistumisperiaatetta", jolla ihmisetkin mahtuvat hyvin kyytiin, saa sinne mahtumaan ison joukon kasseja. Mutta kuinka moni jaksaa arkikäytössä optimoida kuormausta, kun halvemmalla saa paljon käyttökelpoisempaa tilaa tarjoavia autoja?

ML:n tavaratilasta löytyvät lisäistuimet kahdelle. Näiden toteutuksen ajattelu on vain myös jäänyt hieman puolitiehen. Tämänhintaiseen autoon olisi odottanut löytyneen varaa suunnitella mekanismi, jolla penkit uppoavat tasaisen lattian alle kuten esim. Chryslerin Voyagerissa/ Town And Countryssä. Nyt penkit kiinnitetään pystyyn ikkunan viereen. Mekanismi sopii varmasti hyvin sotilasmaasturiin, mutta ei autoon, jolla ajetaan golfklubille. Lisäksi pystyssä olevat istuimet rajoittavat tavaratilan sivuttaismittaa aikalailla. Nyt voi tietysti sanoa: "Saahan lisäistuimet pois." Niin saakin, mutta silloin ne ovat kotona varastossa kun kuudes henkilö haluaa kyytiin!

Viimeinen valitus tavartilaan liittyen on sen luukkumekanismi. Luukku nousee erittäin ylös ja on raskas sulkea. Kahvasta on nykäistävä voimakkaasti, ennenkuin luukku suostuu sulkeutumaan kunnolla. Tätä kun vertaa useiden kilpailijoiden tarjoamaan sähkömekanismiin joka sulkee luukun ilman rehkimistä, tulee suru puseroon. Erityisesti minua huomattavasti kevyempi vaimoni kritisoi luukun raskautta kovasti, eikä syyttä. Ja kyllä itseänikin turhauttaisi kun syksyn loka on peittänyt luukun, ja juuri kun se taas jää raolleen, naapuri tulee ja sulkee japanilaisen maasturinsa peräluukun kaukosäätimestä!

Liikenteessä
Ensimmäinen havainto, kun lähden ML:llä liikkeelle C-Mersun ja SLK:n jälkeen on pehmoinen alusta. Korkea auto tuntuu huojuvan, enkä tahdo lainkaan uskaltaa nostaa nopeutta normaalille tasolle. Korkeus aiheuttaa myös arkailua mutkissa. Takapuolituntumalla pienen norsun kokoista autoa ei tahdo uskaltaa tuoda tavallisiin mutkiin muun liikenteen kanssa samaa tahtia.

Mutta kaikkeen tottuu ja huojuminen unohtuu. ML kulkee pehmeästi ja hienosti niin kadulla kuin maantielläkin. Korkealla istuen on mukava katsella liikennettä ja auto alkaa tuntua jopa hauskalta! Ainoa alusta, jolla ML:stä on todellista huomauttamista on nimismiehenkihara. Pehmeä jousitus alkaa nypyttää ja sisään tulee asiaan kuulumatonta tärinää. Tämä myös tuo esiin ainakin tässä yksilössä olevan hieman välinpitämättömän viimeistelyn. Näennäisen ylelliset sisustuselementit ja mukinpidikkeet alkavat rämistä tärinän myötä. Ford saa rämistä, mutta ei Mersu!

Auton kiihtyvyydeksi luvataan 9,0 s 0-100 km/h. Tämä on aika hyvin lähes kolme tonnia painavalle autolle. Käytännössä tätä tuskin kovin usein saavuttaa, sillä 3,2 l:n moottori joutuu työskentelemään tosissaan jo silloin kun autolla kiihdyttää täysin normaalisti risteyksestä maantielle. Kun vauhtiin on päästy, moottori riittää kyllä ihan hyvin.

Kokonaisvaikutelma moottorista on, että sama moottori kookas C-Mersussa, on tässä autossa hiukan alimittainen. Ja tätä todistaa polttoainemittarikin, joka vajoaa sellaiseen tahtiin, että käytännössä uskon kaupunkikulutukseksi luvattavan 18,6 l/ 100 km olevan lähellä käytännön sekalaisen ajon kulutustakin.

Yhteenveto
Ihan jees, mutta Mersu-miehellä tulee ongelma eteen, jos valintaa yrittää perustella järjellä. ML on Mersu ja siinä on tähti, mutta useilta kilpailijoilta löytyy vastaavia, mutta mietitympiä tuotteita. Ihmetystä aiheuttaa, kuinka monen yksityiskohdan suunnittelu on jäänyt kesken. Etenkin, jos auton todellinen käyttötarkoitus on perheen kuljettaminen harrastuksiin, järkiperusteet ML:n hankkimiselle ovata hankalasti löydettävissä.

Pienin bensakone ei ole oikein riittävä isoon maasturiin. ML on varmasti parempi - ja järkevämpi - hankinta CDI:llä kuin 3,2 l:n bensakoneella. CDI järkeistää varmasti polttoaineenkulutusta ja dieselimäinen voiman tunne sopii tähän autoon bensakoneen kierrosluonne.

Yleisen laatuvaikutelman heikkous huolettaa. Toivottavasti tässä on kyse ainoastaan "maanantaiyksilöstä".


-T


EDIT: Muotoilin yhteenvedon uudelleen, ettei kuulostaisi, että auto on täysi susi. Koska ei se sitä ole. :wink:
Vastaa Viestiin