lisää hönkää om603:seen

[Elkku_]

En muista ulkoa sitä. Veikkaisin näin näkömuistin perusteella että jotain n. 10 mm sisähalkasijaltaan ehkä. Öljynpaine tyhjäkäynnillä kylmänä näyttää täyttä 3 baria ja lämpimänä noin 1,5 baria.

[Sultzi]

Se on kyllä liian isoa

Taitaa olla normaali koko siinä jossain 4mm sisäreiällä. Eli teräspunosta päällimitoiltaan luokkaa 8-10mm. Ei se ahdin niin paljoa sitä öljyä vaadi, vielä vähemmän jos olisi kuulalaakeriahdin johon ainakin itellä harrastevehkeessä menee 1mm kuristimien läpi öljy.

[Elkku_]

Voi olla että on pienempikin. Heitin vaan hatusta. Ainakin se putkilähtöliittimessä oleva reikä eli se mikä kierretään turboon painelinjan sisäkierteeseen oli aika pienen näkönen... ehkä jotain noin 6 mm. Tarkotus on kyl teettää se paineletkukin viäl kerran uusiks just sellasesta teräspunosletkusta kun nyt on vaa sellanen tavallinen joku hydrauliletkusta teetetty väliaikasesti ens alkuun, että sai testattuu että letku on sopivan mittanen ja liittimet tulee oikeeseen asentoon eikä ota mihinkään kuumaan pakosarjaan tai muuhun kiinni. Siitä uudestahan saa sit teetettyä just sen kokosen ku kuulu olla.

Jos jotain kiinnostaa niin 1,3 baria muuten tuotti ahtopainetta ilman hukkaportin rajausta vakio elementeillä niin että syötöt on säädetty täysille diisselipumpusta mynän jäljiltä joskus aikasemmin.

[veskola]

Puuttuiskohan siitä vain sellainen kuristin, joka niissä yleensä tai ainakin joskus on. Olikos tämä ihan tavallinen 40 holsetti vai mikä se ahdin nyt olikaan ?

No mutta kuitenkin, ahtimen paluulinja on se kaikkein tärkein juttu ahtamisprojekteissa. Siellä ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen kuristus niin alkaa ongelmat, se oppi tuli heti kantapään kautta minullekin

Öljynpaine kannattaa tarkistaa, että se rajoittuu 5 Bariin kierroksilla, vaikka sieltä kannen päästä mittaa mekaanisella mittarilla (mittari tuulilasin pyyhkimen alle ja baanalle...)

[Elkku_]

Niin siis missä kohtaa sellanen kuristin kuuluis olla? Ahdin on HX 40 Super 17 cm2 pakopesällä.

[Sultzi]

Eipä noissa liukulaakeri turboissa käsittääkseni kuristimia ole. Noi kuulalaakeriahtimet sitten mihin niitä laitetaan (kuten itselläkin tossa harrastelaitteessa).

[Elkku_]

Nyt on paluulinja suurennettu ja ongelmat on kadonnut. Paluulinja on nyt 23 mm sisähalkasijaltaan, eikä enään ahdista, eikä savuta harmaata. Lohkoon on myös kairattu yhtä iso reikä niin ei jää sitten ainakaan siitäkään kiinni. Öljyä oli menny yhen illan aikana sillon pienemmällä paluulinjalla ahtimen läpi 1-1,5 l yhen illan aikana. Kuinkahan paljon välijäähdyttimeen on jääny öljyä? Kai ne ylimääräset sielt lähtee ku antaa vaan happee...

[Bryggi]

suosiolla tyhjentelet irroittamalla sen coolerin. Huonolla tuurilla kone imee öljyt sisään ja ottaa hullut ja sitten sitä keräillään lohkonkappaleita ympäri penkereitä.

[Elkku_]

Kai se olis ainaki varman päälle jos irrottelis sen. Ei vaan millään viitteis enää kun sit tarttis ottaa taas puskuri, sun muuta hilpettä pois. Sil on nyt kuitenkin jo ajeltu reilu 100 km ja on saanu kunnolla kenkää, eikä oo enää savuttanu eikä muitakaan oireita, paitsi tyjäkäynti on ollu välillä turhan korkeella. Parhaimmillaan 1000 rpm, mutta pääasiassa 800-900. Sillon viel kun paluulinja tulvis ni oli jopa 1100 rpm kieppeillä. Toki siinä on ollu kyl muutenki aika korkee tyhjäkäynti ihan pelkästään säädön takia, jotain 800 rpm luokkaa.

[kasiässä]

Pien reikä coolerin pohjaan.

[konstappi]

Tosiaan kannattaa porata siihen välijäähdyttimen pohjaan joku parin millin reikä. Cooleriin muutenkiin kondensoituu vettä niin tuleepahan sitä kautta pois.

[Elkku_]

Täytyis kai se siltikin ottaa pois ku menee metallisilppua sinne jäähdyttimen sisälle kuitenki... tai kai ne imurillaki sielt yht lail lähtee. Voiko sen reijän sit jättääkki ihan pysyvästi auki vai tarvisko se tulpata?

Onkohan tuon automaattilootan ohjaus jollain tapaa yhteydessä ahtopaineeseen? Kun nyt ahtimen, sun muiden osien vaihdon jälkeen ei vaihda enään lainkaa niin herkästi pienemmälle ku vakio hilppeillä vaihto. Jos painaa kaasun pohjaan niin ettei kuitenkaa mene kickdownille saakka ni ei vaihda välttämättä lainkaan pienemmälle, vaan pitää kolmosen tai nelosen päällä mielummin. Toisin ku ennen vaihto aika herkästi pienemmälle, vaikka ei painas edes pohjaan saakka. Kickdownillakin miettii aika kauan ennen ku vaihtaa pienempää pykälää. Eli kun isolla ahtimella on isompi ahtoviive, niin on myös isompi viive laatikossakin. Onkohan ajatuksessa perää?

[jekku90]

alkuperäisessä turbossa (mallissa) on jonkin sortin säätäjä aiihen alipaine hommaan mutta se kyllä vaikttaa terävyyteen

[Elkku_]

Sellanen asia askarruttaa kun seuraavaks tarttis laittaa diisselipumppuun isommat elementit ja niillähän kuulemma kaasun liikematka kasvaa entisestään. En ole asiaan vielä sen tarkemmin perehtynyt, mutta ajattelin kysellä asiasta hieman etukäteen. Eli kaasuvivustoja tarttis muokata jollain tapaa, jotta kaasu menee pumpussa täysille ku painaa kaasun pohjaan. Millä tavalla olette asian ratkassut? Niin ainaki ilmeisesti onnistuis että heittää kaasuvivut mäkeen ja laittaa pidemmän kaasuvaijerin ja laittaa vaijerin tulemaan auton edestä päin ja suoraan pumpuun kiinni. Mutta kun mulla on sellanen haaste että tarttis saada tempomaatti säilytettyä toiminnassa, kun olen varta vasten sen piirilevynkin korjannut niin ei raaskis kallista ja hienoa lisävarustetta heittää mäkeen kun kerrankin toimii lailles. Eli onko kukaan saanut muokattua kaasuvivustoja niin että olis saanut tempomaatin pysymään silti toiminnassa? Vai onko kaikki vaa nakannu kapistuksen surutta roskiin?

[konstappi]

Ainakin mynädieselin 8mm pumpussa syöttömäärää säädetään juuri tuolla kaasuvivun liikematkalla. Vivusto ei kyllä tarvii sovellusta kun syöttöpumpun vivussa on ne kaks palloa johon sen tangon voi laittaa ja sitten voi vielä säätää kaasuvaijerin pituutta siitä imusarjan vierestä vaijeria pyörittämällä. Kaasuvivuston toimintaan vaikuttaa aika pitkälti imusarjan toteutus, mutta ''vakio'' imusarjalla ei pitäs kyllä ongelmia tulla. Huomaa kyllä hyvin ahtopaineista kun syöttöpumpun kaasuvipu ei mene pohjaan

[Elkku_]

Vivusto ei kyllä tarvii sovellusta kun syöttöpumpun vivussa on ne kaks palloa johon sen tangon voi laittaa ja sitten voi vielä säätää kaasuvaijerin pituutta siitä imusarjan vierestä vaijeria pyörittämällä. Kaasuvivuston toimintaan vaikuttaa aika pitkälti imusarjan toteutus, mutta ''vakio'' imusarjalla ei pitäs kyllä ongelmia tulla.

Eli onko pumpun kyljessä olevassa vivussa tosiaan kaks palloniveltä juuri sen takia, että niistä saa liikematkan säädettyä sopivaksi? Mulla on vakiosta muokattu imusarja, johon jätettiin kaasuvaijerin ja vivuston paikat samaan kohtaan kun alunperin on ollutkin, joten mulla ei varmaa sitte sen liikematkan kans mitää ongelmia pitäs tulla.

[konstappi]

Minun käsittääkseni ne pallonivelet pumpun vivussa on juuri tuon takia. Ei sen kaasuvivuston kanssa ongelmia sinun tapauksessa pitäs tulla. Minulla on myös alkup. turbo 603 ja vaparin imusarjaan tehty painekotelo ja ongelmia kaasuvivuston kanssa ei ole ollut. Mulla tällä hetkellä kiinni mynän 8mm pumppu ja siinä on kyllä kaasuvivun liikematka huomattavasti pitempi kun 7mm, mutta ottaa silti pumpun tekijän laittamaan toppariin kiinni ja ruokaa tulee se 180 kuutiomilliä sillon.

[Elkku_]

Minulla on myös alkup. turbo 603 ja vaparin imusarjaan tehty painekotelo ja ongelmia kaasuvivuston kanssa ei ole ollut.

Mutta jos sulla on vaparin muokattu imusarja niin eiköst siinä mallissa mene muutenkin kaasuvivustot eri paikasta kun turbomallissa? Vaparissahan ne on kiinnitetty siihen imusarjan päälle ja turbossa vaijeri tulee sinne sarjan alapuolelle, josta lähtee kaasuvivustot ja ne on muutenki eri kohdassa ku vapaast hengittäväs. Eli sulla vissii kaasuvivut saanu kuitenki jonkun verran muokkausta(ko)?

[Elkku_]

Millanenkohan homma on irrottaa se diisselipumppu ku tarttis tosiaan nypätä se irti ja viedä se pikkuhiljaa mynä-dieselille elementtien vaihtoon? Koitin haulla hiukan ettiä mutta en ainakaan onnistunu löytämään. Jos semmonen topicci kuitenki on mis olis aihetta käsitelty valmiiks ni sen vois joku tänne linkittääkki.

[veskola]

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... 43#p334743" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.mese.fi/mekka/index.php?titl ... oittaminen" onclick="window.open(this.href);return false;

[Elkku_]

Sanokaas joku pian kun olen parhaillaan mersun syöttöpumppua irrottamassa että mikä on mynä-dieselin määrämä ajotus pumpulle elementtien vaihdon jälkeen. En nimittäin nyt saa kaveria kiinni ketä sen tietäis? Vai onko se ajotus joka pumpulle tapauskohtane?

[veskola]

Riippuu vähän elementeistä mitkä sinne laitetaan mutta välillä 16-20 astetta EYKK yleensä on. Hyvä arvaus olisi nyt:
8mm: 20 astetta
7mm: 18 astetta
vanhat pumput: 16 astetta

Pumpun kyljestä ja/tai jostain paperista todennäkölisesti löytyy asteluku käsittelyn jälkeen.

[Elkku_]

7 mm elementit sinne on tulossa. Eli sitten se olis se 18 EYKK, eikä JYKK? Kun yks toinen kaveri rupes väittää, joka oli kyl ihan tuhannen tuubas että se olis 18 JYKK. Mutta olin itse kans lukenu sieltä toisesta topicista että se on EYKK. Menen tänään jatkamaan taas irrotusta kun eilen joutusin jättämään kesken. Eihän sitä pumppua tarvi lukita vast kun asennus vaiheessa? Kun eikö nyt irrotusvaiheessa jo ole hyvä jättää ajotus siihen mikä se tulee uusilla elementeillä olemaan niin ei tarvi sit jakoketju löysänä ruveta säätämään ku pumppu on jo irti? Kunhan vaan kattoo ensi pumpun tarkistusreijästä mis kohtaa hahlo näkyy että kone on oikeassa tahdissa, eli että pumppu ei ole 180 astet eri ajotukses, ja sitte pyörittää konetta kaks kierrosta tohon Mynän määräämään ajotukseen valmiiks ja nyppää pumpun irti.

[veskola]

Kyllä juu EYKK on mynän pumput aina olleet, eli merkki ilmaisee todellisen ruiskutuksen alkamisajan. Ei tarvitse lukita irroitettavaa pumppua, katsoo vain että ollaan oikealla kierroksella siitä pumpun merkistä tai nokka-akselilta. Sitten pyörittää sen vajaa pari kierrosta ja jätät vaikka siihen 18 EYKK kohdalle. Pumpun mukana tulee sitten vielä se varmistus onko toi 18 se paras asteluku. Hienosäädöllä kuitenkin pärjää tuosta 18 kohdalta niin ei tarvitse konetta käänellä.

[Elkku_]

Sain tänään pumpun irti koneesta. Ajattelin kans että saa sitä sit hienosäädettyä pumpun päältä nurkasta muutaman asteen jos on kuitenkin hiukan eri kun toi 18 EYKK. Miettisin vaan et mist sit nään jos säädän siitä hienosäätöruuvista että mihin kohtaan ajotus muuttuu? Kun pumppuhan siinä silloin vaan ainoastaan kääntyy mutta eihän siinä ole kuitenkaan mitään asteikkoa mistä näkee kuinka monta astetta pumpun kääntäminen vaikuttaa ajotukseen. Vai säädetäänkö siitä sit vaa ns. mutu tuntumalla?

[veskola]

Sitten kun pumppu on hollilla käännät kampiakselilla asteluvun juuri oikeaksi ja samalla pidät huolen, että ketju on kireällä välillä nokka-akseli, pumppu, kampiakselin ratas, eli luonnollisesti moottorin pyörimissuuntaan kääntäessä pitää saada oikea asteluku kampiakselille. Seuraavaksi ihan silmällä katselet sitä pumpun reikää ja pumppua kallistamalla laitat merkin tarkasti keskelle. Toki siinä voi jotain ajoitustappiakin käyttää, jos ei pääse katsomaan suoraan.

Lohkoon päin kallistamalla ajoitus lisääntyy (eli tulee suurempi asteluku EYKK).

[Elkku_]

Osaako joku sanoa varmuudella, että onko OM603:sen vapaast hengittävän nokka-akseli jyrkempi verrattuna ahdetun mallin -akseliin? Tai onko niissä jotain muuta eroa vai onko täysin samanlaiset?

[veskola]

Ihan samanlaiset ne on minun silmällä katsottuna ja sillä tarkkuudella kun kotona pystyy mittaamaan. Mikäli 'parempaa' nokkaa haluaa niin RK koneistus tekee niitä. Laitoin sinne vaparin ja turbon nokan, ja en nyt muista kummasta ne sen teki mutta ei niissä heidänkään mukaan ollut muuta eroa kuin toinen oli veivannut 700+ tkm ja toinen 250 tkm, ja silti ei juuri eroa.

Tuo tehotavoite mikä on kirjattu topiikin alkuun (350) menee kyllä vakionokasta läpi helposti...eikä pelkän nokankaan vaihto taida tehdä autuaaksi.

[Elkku_]

Kävin tänään ite suoraan marmoritiskiltä ajan kulukseni kysymässä että onko niissä eroa. Menee kuulemma sillain että ahdetussa mallissa on ollu aina sama nokka-akseli ja vapaast hengittäväs on ensi ollu erilainen, mutta jossai vaiheessa vaihtunut samaksi kun turbomallissakin on. Vuosmallii ei osannu sanoo millon on vaihtunu, mutta sain sieltä varaosanumerot minkä perusteella tietää kumpi akseli on kyseessä. Enkä mä sitä tehotavotteeseen pääsemisen vuoksi vaihtaiskaan, vaan siinä toivossa että turbo heräis ja olis alarekisterissä aikasemmin voimaa. Kuulemma pitäs auttaa se vaparin nokka siihen. Eikä se haittaa vaikka siihen se lähemmäs 400 hv:kin tulis kunha vaan kestäis. Sen takia ahtopaineetki tarkotus pitää suht maltillisina ettei kansi/pahvi ny ainakaa heti antais periks.

[DuPu]

Onhan niissä eroa, nokkapyörän pultin kierre on erilainen, ei muuta...

DuPu