Mikä on Foorumin kovin SUPERTURBODIESEL?

[nokileka]

bensaturbon voi piristää siten että kulutus pysyy samana. lähinnä koneet joissa on myös vakiona turbo. jos sisuskaluihin ei tule muutoksia niin teoriassa kulutus pysyy samana. käytännössä parantunutta suorituskykyä tulee käytettyä ja kulutus vähintään 1,5-kertaistuu

[XUX63]

Tuota kulutuksen nousua bensavehkeissä oon monasti ihmetellyt kun eihän diesel samalla tavalla kulutuksen suhteen "pompsahda" kuin bensa ??? Olisko viisaammilla jotain kommentoitavaa???

[Sivonen]

Nokileka:
Jep, paineiden nostolla toteutettu tehonlisäys ei nosta kulutusta, jos ajelee nätisti. Kun ei sitä painetta kirkkomatkalla tule enempää kuin vakiollakaan.

XUX63:
Otetaan helppo esimerkki, eli nostetaan turbodieselin kierroksia, syöttöä, ja ahtopainetta.

Kone toimii pienillä paineilla ja ilman paineita (l. pienellä kaasulla) edelleen samalla tavalla kuin ennen viritystä, koska kierrokset, syöttö, ja paineet on samat kuin vakiokoneella. Ne nousevat vasta kun antaa kunnolla länkeä.

Ja jos pumppuun pistää isommat tapit, niin koneen hyötysuhde kasvaa lyhyemmän suihkutusajan myötä jonkin verran, ja kulutus pienenee.

Myöskään iso turbo ei ahdista pakokaasuja niin paljoa kuin pieni, eikä ahtopaineesta ole pintakaasulla hyötyä, kunhan kone saa tarpeeksi ilmaa polttaakseen kaiken suihkutetun löpön ilman paineitakin.

Tietysti jos kaasu on pohjassa, niin virikone vie enemmän löpöä.


Eli rauhallisesti ajamalla viridieselin pitäisi olla jonkin verran taloudellisempi kuin vakion. Näin kai onkin?

Sitten kun aletaan ottamaan tehoja myös kantta, nokkia, ja alakertaa muokkaamalla, niin saadaan normaalivirityksen ensimmäinen tavoite paremmalle mallille, eli polttoaineenkulutusta lisättyä.

[XUX63]

XUX63:
Otetaan helppo esimerkki, eli nostetaan turbodieselin kierroksia, syöttöä, ja ahtopainetta.

Kone toimii pienillä paineilla ja ilman paineita (l. pienellä kaasulla) edelleen samalla tavalla kuin ennen viritystä, koska kierrokset, syöttö, ja paineet on samat kuin vakiokoneella. Ne nousevat vasta kun antaa kunnolla länkeä.

Mutta juuri tuon mukaan ajateltuna sopivasti viritetyn bensakoneen ei pitäisi syödä sen enempää kuin virittämättömänkään, ellei jopa vähemmän kuten diesellissä?

[Mauri H.]

Eiväthän lastuviritetyt bensaturbot kulutakaan sen enemmän kuin vakioiset, siistissä ajossa siis.

[Sivonen]

Mutta juuri tuon mukaan ajateltuna sopivasti viritetyn bensakoneen ei pitäisi syödä sen enempää kuin virittämättömänkään, ellei jopa vähemmän kuten diesellissä?

Jos vakioturbokoneen painetta nostetaan, niin ei viekään.

Vaan jos konetta on "oikeasti" viritetty, eli nokkia muutettu jyrkemmiksi, kantta avarrettu, mäntiä laskettu, niin koneen hyötysuhdetta on pakko tiputtaa pienillä kierroksilla, jotta sitä saa nostettua suurilla kierroksilla. Konehan saa koko ajan optimaaliset seokset, joten samanlainen kikkailu kuin dieselin syöttöpumpun kanssa ei onnistu. Lisäksi bensakone kiertää vakiona sen mitä se kestää. Dieseleissä kierroksia voi nostaa lähes parilla tuhannella ilman että kone porsii.

Bensakoneessa kun täytyy pitää seossuhde koko ajan melko vakiona, ja se seos poksahtaa jos sylinterissä on liikaa painetta. Puristussuhdetta pitää laskea jos lisää paljon ahtopainetta, koska suurilla kierroksilla ahtopaine kompensoi puristuksien pienenemisen, ja tuo reippaasti lisää tehoa ilman että kansi lentää ylös, ja öljypohja alas.

[SamuliS]

eikös se niin ollu että Diesel on (tehollinen keskipaine tjn muu hienon kuuloinen sana se oli) männänpäältä laskettuna aina bensaa tehokkaampi. Eli mitenhän tän koulunpenkillä opitun ja unohdetun kääntäis Suomeks, no niin kuitenkin että Dieselin hyötysuhde on parempi ja sitä, kuten muitakaan luonnonlakeja, ei muuta vaikka kuinka ahtais tai rakentais.

[XUX63]

Niinpäniin, aikoinaan kun minin kanssa harrastettiin ( vieläkin tallissa) niin kaveri pulttas melkein vakio cooperiin (järeämpi kannen tiiviste) turbon ja hyvä ettei kansi tullut läpi konepellistä !!! Asiaa kun selviteltiin niin kaikki oli muuten ok, mutta ajoitus oli hiukan pielessä ja kansipahvi olis saanut olla vielä vahvempi johtuen portatusta ja lasketusta kannesta.

[Sivonen]

Luulisin että hyötysuhde on dieselissä parempi (tietoa ei ole), mutta sitäkään tosiasiaa ei pidä unohtaa, että samankokoisesta bensakoneesta saa enemmän tehoa kuin dieselistä. Tämä asia tuppaa tällä foorumilla unohtumaan melko usein. En tietenkään aliarvosta näitä monsteri-dieseleitä yhtään, älkää käsittäkö väärin.

[Jarno.v]

Luulisin että hyötysuhde on dieselissä parempi (tietoa ei ole), mutta sitäkään tosiasiaa ei pidä unohtaa, että samankokoisesta bensakoneesta saa enemmän tehoa kuin dieselistä. Tämä asia tuppaa tällä foorumilla unohtumaan melko usein. En tietenkään aliarvosta näitä monsteri-dieseleitä yhtään, älkää käsittäkö väärin.

Ja se että diiseli kestää ahtimen asennuksen/vaihdon isompaan johtuu taas siitä että se on alunperin tehty huomattavasti järeämmin ja korkeammille sylinteripaineille(varsinkin mersut). Niinkuin monet alunperin ahdetuiksi tehdyt bensatkin.

[teejay]

Kuka muuten tunnustaa olleensa viime lauantai iltana Kaustisella Konstassa tommosella "hiukan" piristetyllä w124 turbo dieselillä. Oli ihan sedani, isoa vannetta ja muutenkin vähän tuuninkia, väriltään joku tumma. Lähti mukavasti edestä Kokkolaan päin savupilven ja turbonvihellyksen saattelemana. Joku foorumilaisista ? On rekkari ylhäällä jos ei tunnista noista antamista tuntomerkeistä.

Kaverit jokka ei oo kuullukkaan näistä tehodieseleistä olivat aika ihmeissään.....

[Melitos]

eikös se niin ollu että Diesel on (tehollinen keskipaine tjn muu hienon kuuloinen sana se oli) männänpäältä laskettuna aina bensaa tehokkaampi. Eli mitenhän tän koulunpenkillä opitun ja unohdetun kääntäis Suomeks, no niin kuitenkin että Dieselin hyötysuhde on parempi ja sitä, kuten muitakaan luonnonlakeja, ei muuta vaikka kuinka ahtais tai rakentais.

Teoriassa dieselissä on huonompi hyötysuhde. Jos tehtäisiin vaparidiesel 15:1 puristuksilla (kylmäkäynnistys vaikeaa) ja vaparibensa 15:1 puristuksilla (vaatii tosi korkeaoktaanista superhyperbensaa), niin bensakoneessa on parempi hyötysuhde täydellä kuormituksella.

Koska kuitenkin dieseleissä on puristukset ~20:1 ja bensakoneissa ~10:1 sekä lisäksi bensakoneiden hyötysuhde laskee rajummin osakuormilla (kaasuläpällä kuristetaan ilmansaantia), on käytännön ajossa diesel taloudellisempi. Lisäksi turboahtaminen oikein tehtynä nostaa hyötysuhdetta.

[Petri K]

eikös se niin ollu että Diesel on (tehollinen keskipaine tjn muu hienon kuuloinen sana se oli) männänpäältä laskettuna aina bensaa tehokkaampi. Eli mitenhän tän koulunpenkillä opitun ja unohdetun kääntäis Suomeks, no niin kuitenkin että Dieselin hyötysuhde on parempi ja sitä, kuten muitakaan luonnonlakeja, ei muuta vaikka kuinka ahtais tai rakentais.

Teoriassa dieselissä on huonompi hyötysuhde. Jos tehtäisiin vaparidiesel 15:1 puristuksilla (kylmäkäynnistys vaikeaa) ja vaparibensa 15:1 puristuksilla (vaatii tosi korkeaoktaanista superhyperbensaa), niin bensakoneessa on parempi hyötysuhde täydellä kuormituksella.

Koska kuitenkin dieseleissä on puristukset ~20:1 ja bensakoneissa ~10:1 sekä lisäksi bensakoneiden hyötysuhde laskee rajummin osakuormilla (kaasuläpällä kuristetaan ilmansaantia), on käytännön ajossa diesel taloudellisempi. Lisäksi turboahtaminen oikein tehtynä nostaa hyötysuhdetta.

Oiskohan kuitennii niin että Diesel on taloudellisempi Otto-moottoriin verrattuna johtuen tuosta sytytystavasta (itsesytytys) Otto-moottorissa (lue bensa-koneessa) tahtoo aina karata palamatonta seosta pakoputkeen kun imu ja pakoventtiilit ovat yhtäaikaa auki hetken aikaa pakotahdin vaihtuessa imutahtiin.
Mitä korkeampiviritteinen otto-moottori on, sitä pitempään pako ja imuventtiilit ovat auki yhtäaikaa.

Dieselissähän ruiskutetaan polttoaine sylinteriin vasta puristustahdin aikana jolloin tuoretta polttoainetta ei enää pääse palamattomana pakopuolelle.

Onhan markkinoilla jo joku suoraruiskutusperiaatteella toimiva Otto-moottorikin, joilla päästään jo lähemmäs Diesel:in hyötysuhdetta, ei kuitenkaan samalle tasolle johtuen bensan huonommasta puristuskestävyydestä. Ei vain voi käyttää yhtä korkeita puristussuhteita kuin Diesel:illä voidaan eikä yhtä korkeita ruiskutuspaineita.
Dieselin etuna on myös polttoaineen ja ilman hyvä sekoittuvuus johtuen korkeasta ruiskutuspaineesta.

[esko]

bensamoottorin ja dieselin hyötysuhteesta on varmasti kirjallisuutta
dieselin hyötysuhde olis parempi mutta raskaammasta rakenteesta, nostaa kustannuksia, johtuen kaupallisesti huonompi vaihtoehto

300 12v turboD automaattivaiht. kulutus,johtuen luonnollisesti reilusta ajotyylistä, varsinkin talvella, keskimäärin 13 l /100 km
tehoja on käytettävissä ... riittävästi
vähänkin fiksummin ajettaessa alle 10 l satasella