Hage kirjoitti: ↑Pe 26.04.2024 14:52
[quote=S202 post_id=<a href="tel:1396038">1396038</a> time=<a href="tel:1714111919">1714111919</a> user_id=15249]
Kuinka paljon kilometrit vaikuttaa näissä museoikäisissä, jos auto on muuten hyvä etenkin koriltaan?
Tätä olen itekkin miettinyt pitkään, foorumia luettaessa saa sellaisen kuvan että jos autolla on 40 vuoden aikana ollut yli 2 omistajaa ja ajettu yli 150tkm niin heti tulee noottia että kauhia kiertopalkinto ja ihan loppu koko kottero eli hinnasta aina otettava ensimmäinen numero pois, vähintään. Esimerkiksi oma 560:ssä on tällä hetkellä 353tkm ja joka viikonloppu tulee lisää, tosin auton entisöintiin ja kuluvien osien vaihtoon on mennyt enemmän rahaa kuin mitä koskaan uskallan kertoa kenellekään mutta se taas on tuonut eräänlaista varmuutta siitä että näillä korjauksilla, huolloilla ja entisöinneillä auto kestää varmasti enemmän käyttöä kuin sitä yli puolet elämästään tallissa seisonutta yksilöä jossa jokainen tiiviste on kovettunut koppuraksi käyttämättömyyden vuoksi kun ajo tapahtuu vain vappuna jos on hyvä sää, eli kovin harvoin.
Tietenkin se on harvinaisempaa että 350tkm ajettu on yhtä hyvässä kunnossa kuin 150tkm ajettu, mutta kyllä katse kohdistuisi ainakin mulla siihen enemmän ajettuun jos siihen on kaikki laitettu ja auto on yhtä hyvässä kunnossa kuin se puolet vähemmän ajettu, loppujen lopuksi kilometrit on vain numeroita. Kunto pitäisi olla se joka määrittää arvon, eikä jokin mittari koska sehän tarkottaisi sitä että ainoastaan Japanin ruuhkissa 20 vuotta tyhjäkäynnillä seisoneet autot on lähtökohtaisesti aina arvokkaampia kuin eurooppalaisilla moottoriteillä huristelleet kun niissä on vain 60tkm mittarissa ja meidän +200tkn ajetut euromalliset on kaikki niihin nähden huonompia? Vai?
Omasta puolestani voin suoraan sanoa, että kaikki harrasteautot mitä teen pitää A joko tuottaa kunnostettuna enemmän kuin se on maksanut, tai B se pitää pystyä myymään omilleen. Se että itse tekisin näitä jotenkin rakkaudesta lajiin on kyllä ihan hevonpaskaa jos joku näin ajattelee.
Olen tehnyt monia autoja, sekä hyvin, että sinnepäin. Autot pitää aina rakentaa loppuun, eikä roikottaa puolivalmiina vuosikymmentä ja myydä motivaation puutteessa. Se pitääkö lopputuloksen virheettömyydestä tinkiä, on pieni hinta jos laite ei koskaan valmistu. Surullisen paljon näkee kun lähdetään liian isolla ja sitten loppuu paukut/rahat/terveys tms. Jokatapauksessa näitä kaikkia yhdistää se, että vähän ajettu menee heti ja paljon ajettu ei mene. Paljon ajetusta siististä yksilöstä kaikilla historian nippelitiedoillakaan ei haluta maksaa ja on jopa kyselty onko ilmoituksessa virhe kilometrilukeman suhteen kun auto ei näytä siltä. Vähän ajetussa ostajat ei ole edes kiinnostuneita historiasta. Harrastaja ehkä olisi, mutta ostaja ei.
Ne (tavalliset) ihmiset joilla on varaa ostaa valmis ehjä auto, ei osta paljon ajettua, oli se kuinka täydellinen hyvänsä. Maaginen raja on 300tkm. Heillä uudessa Toyotassa tai Bemarissa, tai missä vaan käyttökikkareessa on muutama kymmenen tkm mittarissa. Keräilijät sitten taas ajattelee puhtaasti sijoitusmielessä ja silloin isot metrit on aina este.
Autoharrastajille taas kelpaa hyvä paljonkin ajettu, se ostajaryhmä vaan ei halua maksaa siitä autosta mitään. Eli jälleen kerran kukin tehköön mitä huvittaa, mutta omien useiden kunnostuksien ja myyntien perusteella en enää osta ainuttakaan autoa laitettavaksi missä on kilometrit yli kolmosen. Oli se todellinen tai ei, tai muuten paska tai ei. Kilometrit tässä maailmassa on sille ostajalle, joka ei tahdo käsiään liata, iso kynnyskysymys.
Ja mitä 16V tulee, niin olen sellaisen rakentanut, tiedän mitä se maksaa ja tiedän mitä haasteita sellaisessa on. Tiedän myös millaista sellainen on myydä kun ”harrastajien” ajatus on juuri ”Johan on hinta” tyyppisiä. Kunhan nyt totean, että en näe yhtään mitään järkeä edes aloittaa tollasen loppuun poljetun entisöintiä. Paremman hinnan saa osina.
