Mistä nostetaan w124:sta?

[HandiCap]

Tervehdys forumin lukijat!

Olen jo jonkin aikaa kurvaillut saksantuontimerssulla ja nyt kiinnostaisi vilkaista sinne alakertaan.

Tarkoituksena olisi ottaa kaverilta lainaan hallitunkki ja pukit ja nostaa vuoronperään sekä keula että perä ylös, jotta pääsisin tutkimaan kaikkia niitä puslia ja niveliä, joiden kulumisesta ja vaihtamisesta olen tältä forumilta lukenut.

Joten neuvokaapa aloittelijaa (intoa enemmän kuin taitoa), mistä pitää hallitunkilla nostaa keulasta sekä perästä ettei tule vahinkoa? Nostanko perämurikasta vai mistä? Entä onko keulassa jotain palkkia mikä kestää nostamista?

Hakuakin olen kokeillut, mutta niillä ei löytänyt tähän asiaan liittyvää. Lienenkö osannut käyttää oikeita hakuehtoja?

Sen verran kyllä ymmärrän ettei pelkän tunkin varassa auton alle mennä vaan pukkien päälle se on laskettava ja niillehän kyllä löytyy paikat kynnyskotelosta.

Lisää kysymyksiä on tulossa, mutta otetaanpa asia kerrallaan.

[dealer]

Helman alle kun kurkkaat, siellä on kumiset tyynyt nostamista varten.

Niveliä on vähän hankala tutkia "maajalassa",mutta kyllä se jotenkin onnistuu.


"Lisää kysymyksiä on tulossa"

Tiedetään,tiedetään.

[HandiCap]

Kiitti pikavastauksesta, mutta...
jos tarkoitit niitä kumityynyjä, jotka ovat siinä kynnyskotelossa olevien reikien vieressä (2/puoli, mb:n oma tunkki), niin ne olen siitä hoksannut.

Ideana oli, että nostaisin molemmat tassut yhtä aikaa ilmaan, jolloin pukit voisi näppärästi sijoittaa molemmille puolille yhtäaikaa.

Mietin sitä, että jos nostan hallitunkilla tuosta kumityynystä, niin auto kallistuu ensin toiselle kyljelleen, siitä nostetulle puolelle pukki alle, tunkki siirretään toiselle puolelle, nosto, auton toinen puoli nousee ja pukki alle.

Voisiko siinä kääntelyssä ja vääntelyssä olla "pukilta putoamisen" mahdollisuus?
Näissäkään asioissa tumpelo ei viittisi käydä sitä kuuluisaa uups-oho -koulua.

[keef]

no olen nostanut bilsteinillä siittä reiästä ylös ja laittanut pukin sen kumityynyn alle, ei ole auto tippunut vielä naamalle, joku on kyllä ulkonäköä kommentoinut....hallitunkki ja renkaat varmistukseksi.

[dealer]

"jos tarkoitit niitä kumityynyjä, jotka ovat siinä kynnyskotelossa olevien reikien vieressä (2/puoli, mb:n oma tunkki), niin ne olen siitä hoksannut."

heh, tulipa myöhemmin mieleen että niin varmaan oletkin, ja tarkemmin lukien sen jo kerroitkin kysymyksessäsi.

Tosiaan, kun tutkit alapalloniveliä, sinun pitäisi sitten keulan ollessa koholla nostaa alatukivarren alta että tunnet välyksen ; onhan siinä tuo - no,pukilta putoamisen vaara.

Sama takana kun "narinahelojen" kunto on tutkinnassa.

[HandiCap]

joo..

Tuli tuossa viikonloppuna vilkaistua sinne alakertaan.
Takaa löysimme sopivan kohdan nostaa, koskapa tässä on irrotettava vetokoukku. Perämurikasta (onkohan tuo oikea termi) en edes yrittänyt nostaa, kun ei tiennyt kestääkö se ja mitä se vääntää.

Eli hallitunkilla perä ylös, pukit kumityyjen kohdalle ja pino renkaita varmistamaan vielä auton alle.

Aikaisempien näiltä sivuilta lukemieni ohjeiden perusteella löysinkin helposti alatukivarren sekä sen puslat. Sisemmät olivat jo halkeilleet aika pahasti ja pursunneet ulos holkista eli ne menee vaihtoon. Ulommaisista kuskinpuoleinen näytti jotenkin jo kärsineeltä joten sekin kait menee vaihtoon. Hintakin tiedossa: ulompi 21 e ja sisempi 10 e. Työn hinnasta ei aavistustakaan.

Takapalkin etukumityynyt olivat haljenneet molemmilta puolilta ja metallia näkyi kumin halkeamien alta. Olikohan nämä hydrauliset tyynyt ? Miten varmistan onko vaihto tarpeellinen, kun vuotojälkiä ei näy? Mittaamalla vai arpapelillä?

Muista pulsista taikka nivelistä ei takaa löydetty kaverin kanssa mitään ihmeellistä, vai tietävätkö muut, onko näissä päällepäin näkymättömiä vikoja?

Etupäästä piti nostopaikkaa etsiä pitempään. Sitten huomasimme öljypohjan takaa pienen poikittaisen palkinpätkän, josta sitten uskalsimme tunkilla nostaa.

Pienempi tunkki alatukivarren alle ja vääntelyä rengasraudalla: kuskin puolella näyttäisi olevan pientä väljää muutaman millin. Jokohan siinä olisi uusimisen paikka? Eihän tuo osana niin hirveän kallis 28 e, mutta työnä varmaan senkin edestä? Meillä kaverin kanssa vaihdosta ei varmaan tule tolkkua ("intoa enemmän kuin taitoa"), mutta jollakin pajalla se kait vaihtuu näppärästi.

Iskareista ei päällepäin näkynyt mitään vuotoja, mutta ilmeisesti pieni veltostuminen ei näkyviä vuotoja aiheutakaan? Tuulisella säällä ja urien yli ajettaessa tuntuu sellaista heilahtelua ettei ne iskarit varmaan enää huippuiskussa ole.

Muuten alusta näytti olevan kunnossa, massaus oli paikoillaan eikä kolhuja näkyvillä. Pakoputki näytti tosin olevan takimmaisen pöntön edestä huonossa kunnossa, taitaa olla alkuperäinen putki ainakin leimojen perusteella. Eturoiskeläpät pitää varmaan hommata heti ettei hiekkasuihku pääse syömään pohjaa.

Ja vielä raportin lopuksi tiukka metallurgian kysymys:
Jos esimerkiksi alustassa jokin pusla on niin tiukassa, että konstit alkaa loppua, niin vaikuttaako puslan kumin polttaminen pois töhöllä (kaasupoltin) tukivarren kestävyyteen eli muuttuuko rauta ns. melloksi?

Nimim. kuka kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata?

ps. pukilta ei pudottu

[dealer]

"Ulommaisista kuskinpuoleinen näytti jotenkin jo kärsineeltä joten sekin kait menee vaihtoon. Hintakin tiedossa: ulompi 21 e ja sisempi 10 e. Työn hinnasta ei aavistustakaan. "

Vajaa puoli tuntia työtä.(jos pultti lähtee puslasta irti, kuten yleensä) ,siis ulompi pusla / kappale.
Sisempiä ei ole tarvinnut ikuna vaihtaa.

"Takapalkin etukumityynyt olivat haljenneet molemmilta puolilta ja metallia näkyi kumin halkeamien alta. Olikohan nämä hydrauliset tyynyt ? Miten varmistan onko vaihto tarpeellinen, kun vuotojälkiä ei näy? Mittaamalla vai arpapelillä? "

Jos sisäosa on kumista irti, vaihda(ta) uudet.

"Muista pulsista taikka nivelistä ei takaa löydetty kaverin kanssa mitään ihmeellistä, vai tietävätkö muut, onko näissä päällepäin näkymättömiä vikoja? "

Viat tuntuvat erilaisina välyksinä, eivät näy päällepäin.

"kuskin puolella näyttäisi olevan pientä väljää muutaman millin. Jokohan siinä olisi uusimisen paikka? Eihän tuo osana niin hirveän kallis 28 e, mutta työnä varmaan senkin edestä?"

Uutta vaan. Työtä puolisen tuntia ja osa 19 €.

"Tuulisella säällä ja urien yli ajettaessa tuntuu sellaista heilahtelua ettei ne iskarit varmaan enää huippuiskussa ole"

Alustan nivelet ja puslat kuntoon + nelipyöräsuuntaus - ei heilu urissa.
Kevyt madallus - tuuliherkkyys vähenee.
Toki huonot iskaritkin vaikuttaa näihin.
"

[epk]

itse olen aina perämurikasta nostanut, ja olen mieltänyt että siitä kärsii nostaa.

edestä sitten joko siitä öljypohjan takaa olevasta poikittaistuesta, taikka jomman kumman puolen alatukivarren kiinnityskohdasta.

[Sivonen]

itse olen aina perämurikasta nostanut, ja olen mieltänyt että siitä kärsii nostaa.

Niin minäkin, eikä yksikään ole hajonnut, vaikka tunkin päällä on ollut heikompaakin tavaraa, esim. Fiat, Ford, Nissan, Olds, jne jne.

[jackie]

itse olen aina perämurikasta nostanut, ja olen mieltänyt että siitä kärsii nostaa.

edestä sitten joko siitä öljypohjan takaa olevasta poikittaistuesta, taikka jomman kumman puolen alatukivarren kiinnityskohdasta.

Pakkohan sen perämurikan on olla vahvasti kiinni ku sen kauttahan välitetään tiehen 200D:n julmat tehot . Ja keulassa toi palkki on kyväksi koettu, mut jos autossa on oikee pohjapanssari ni sen palkin kohilla on siinä panssarissa sopiva kumpu mistä on kanssa hyvä nostaa. Sitte vaan pölkyt kumityynyjen alle ja auto niitten varaan, ettei käy akuankasti.

[spede10]

Jos esimerkiksi alustassa jokin pusla on niin tiukassa, että konstit alkaa loppua, niin vaikuttaako puslan kumin polttaminen pois töhöllä (kaasupoltin) tukivarren kestävyyteen eli muuttuuko rauta ns. melloksi?

Jos osat on tehty karkenevasta teräksestä (terästähän kaikki ovat, vaan eivät kaikki karkenevia), niin silloin tohottaminen tietysti vaikuttaa.
Mitä ilmeisimmin puslien holkit, siis ne joihin puslat painetaan, on tehty prässäämällä tavallisesta teräksestä, jolloin niihin tietysti jää erinäisiä jännityksiä.
Jos kuumentaminen tapahtuu punahehkuiseksi ja jäähtyminen on hidasta, niin silloin jännitykset poistuvat. Teräs on ns. meltoa, eli pehmeätä.
Kun en tunne puslateräksen koostumusta, niin suosittelen, että tohotat vain sen verran, että kumi palaa. Oisko lämpötila silloin jossain 250 asteen paikkeilla? Silloin ei pitäisi tulla ongelmia metallurgian suhteen.

[HandiCap]

Kiitos tuosta polttovinkistä. Eihän sitä puslaa todellakaan tarvi punahehkuiseksi polttaa vaan rittää, että kumi käryää

On hyvä lukea noita vanhojakin juttuja, vaikka ilman hakua. Niistäkin saa vinkkejä, että heilahtaa kuten esim. viime viikolla.

Aivan sattumalta löysin topicin (nyt en edes muista sen nimeä), jossa kerrottiin matkan hyytymisestä, kun moottori ei enää vastannutkaan kaasupolkimen painallukseen. Syyksi paljastui kaasuvaijerissa, moottorinpuoleisessa päässä, olevan mustan mustan muoviholkin halkeaminen ja irtoaminen kaasuvivustosta.

No, tuohan piti heti käydä tarkistamassa omastakin. Ilmanputsari pois ja kurkkimaan... halkihan se oli mullakin. Ties miten olisi käynyt ensi talven pakkasilla tai vaikka aikaisemminkin. Nyt siinä on uusi holkki ja yksi vika vähemmän... vaikka taitaa niitä uusiakin ilmaantua kunhan jaksaa oottaa...

[vito cdi]

Minun kantani lämmittämiseen on EI! kuvitteleppa, että siellä on valuvika. Vahingossa voit karkasta sen ja mikä sen vaarallisempaa, järki käteen ei mitään rautalanka virityksiä kun mersuista puhutaan

[epk]

ei taida alustan "puslakehikoissa" olla ainuttakaan valettua osaa.

[dealer]

" ei mitään rautalanka virityksiä kun mersuista puhutaan "
merkistä riippumatta.

Eipä siellä lämmittää tarvi montaa paikkaa.
"Narinanivelen" kun vaihtaa niin sen silmukkaan olen laiskuuttani lämmittänyt "punaisen pisteen" - ei tarvi niin kovasti hakata kun sen puslan irrottaa...

[vito cdi]

tuo siis yleinen esimerkki alustan osista ja kyllähän tuolla on semmosta metallia, joka karkastuu hyvin äkkiä, vaikka ei siis semmosta muotissa valettua

[spede10]

Minun kantani lämmittämiseen on EI! kuvitteleppa, että siellä on valuvika. Vahingossa voit karkasta sen ja mikä sen vaarallisempaa, järki käteen ei mitään rautalanka virityksiä kun mersuista puhutaan

Otetaan esimerkiksi vaikka alatukivarren puslien vaihto. Kysymyksessä on puhtaasti pellistä prässätyt osat, jotka eivät karkene vaikka kuumentaisi punahehkuiseksi ja sammuttaisi veteen. Kumipuslien poisto ei edellytä hirveitä lämpötiloja, joten tuskin metallin rakenteessa tapahtuu haitallisia muutoksia.
On täysin eri asia lähteä kuumentelemaan esim. raidetankoa tai muita vastaavia osia. Niistäkin pitäisi tietää koostumus, koska ne saattavat olla karkenevaa terästä. En tiedä, mutta voin kyllä kokeilla, vaihdoin keväällä sellaisen ja taitaa olla vielä autotallin hyllyssä.
Hitsaaminen on jo sitten taas eri asia. Vaikka mitään muutosvyöhykkeitä ei tulisikaan, voi hitsi olla muuten niin heikko so. koruhitsi, ettei se kestä mitään.
On prässin käytössäkin omat vaaransa. Voit helposti painaa vaikka em. alatukivarren rakennelman kieroon, jos et käytä oikeanlaista vastinkappaletta, tai painat muuten vinoon. Prässillä saat myös uudet puslat entisiksi, jos painat niitä paikalleen. Itse sain puslat ihan käsipelillä paikalleen. Onnistuu hyvin, kunhan puhdistaa entiset mujut pois huolellisesti.
Ylipäätään, tuo metallien käyttäytyminen eri tilanteissa on joskus melkoista mystiikkaa. Pitäisi ehdottomasti tuntea koostumus, jolloin homma on helposti hallittavissa.

[jorma-k]

Otetaan esimerkiksi vaikka alatukivarren puslien vaihto. Kysymyksessä on puhtaasti pellistä prässätyt osat, jotka eivät karkene vaikka kuumentaisi punahehkuiseksi ja sammuttaisi veteen. Kumipuslien poisto ei edellytä hirveitä lämpötiloja, joten tuskin metallin rakenteessa tapahtuu haitallisia muutoksia.

Metallurgian lyhyennetty kurssi:
Teräksillä lämpötilat sinihehkuun saakka ovat päästölämpötiloja, niillä siis poistetaan karkaisua. Karkaisulämpötilat alkavat kirkkaasta punahehkusta aina valkohehkuun saakka. Osa teräksistä on veteen tai öljyyn karjastavia, osa karkenee jopa ilmaan. Ensimmäiset pehmenevät ilmassa myös "karkaisulämpötiloista".
Vanha sepän nyrkkisääntö "karkaistaan pillunpunaiseksi ja päästetään taivaansiniseksi" pätee seostamattomille hiiliteräksille 0,7 - 1,0 % hiiltä. Ylihiiliset karkenevat "lasinkovaksi" ja alihiiliset ei ollenkaan.
Seostetuista teräksistä on tiedettävä koostumus, jotta lopputuloksesta voisi ennustaa jotakin.
Pääsääntöisesti karkenevat teräkset eivät ole hitsattavia tai vaativat erikoiskäsittelyn, esim. esikuumennuksen. Tyypillisin vika on jäähtymismurtuma tai särö hitsin vieressä.

Autoissa alusta-, runko-, kori- yms. osat ovat noita alihiilisiä seostamattomia (=ei-karkenevia) teräksiä, eli hitsattavia ja niihin edes hehkuttaminen ei vaikuta sitä eikä tätä.
Jouset ovat niuksti seostettuja hiiliteräksiä (karkaistavia ja päästettäviä) ja esim. vetoakselit runsasseostettuja nuorrutus- tai automaattiteräksiä, joissa lämpökäsittely voi aiheuttaa odottamattomia seuraamuksia.

OT:nä kerrottakoon, että kierrejousesta saa jopa paremman puukon kuin lattajousesta (on enemmän seostettu ja sitkeämpi).

[vito cdi]

Meidänperheessä on puukot tehty viiloista

[spede10]

Vanha sepän nyrkkisääntö "karkaistaan pillunpunaiseksi ja päästetään taivaansiniseksi" pätee seostamattomille hiiliteräksille 0,7 - 1,0 % hiiltä. Ylihiiliset karkenevat "lasinkovaksi" ja alihiiliset ei ollenkaan.

Oli aika tyhjentävä selvitys, toivottavasti asia tuli nyt selväksi.

Kun on joskus tullut opiskeltua metallurgian pitkä kurssi, niin viilaan pilkkua vielä sen verran, että hiiliteräksen päästölämpötila riippuu aina kulloisestakin käytötarkoituksesta.
Karkaisulämpötila on useimmiten 800-850 asteen välillä. Väri on hiukan sitä p....a kellertävämpi. Päästö on sitten 200-350 välillä. Väri vaihtelee oljenkeltaisesta tummansiniseen. Mitä kovemmaksi halutaan metallin jäävän, sitä matalampi päästölämpötila. Jääpi myös silloin melkoisen hauraaksi.

Esimerkki: Miekat taotaan yleensä 0.6-07. hiiliteräksestä. Karkaisu 830 asteessa ja sammutus öljyyn. Päästö 330 asteessa tunnin verran ja sammutus öljyyn. Kestää hyvin vaikka kaulan katkaisun!

Mersun etujousen paukkuvat tunnetusti aika herkästi. Kuinka herkästi päästämätön jousii murenee, voi jokainen kokeilla itse. Kuumennus keltahehkuiseksi ja nopea sammutus öljyyn tai veteen. Sen jälkeen pudotus metrin korkeudelta betonilattialle, niin todennäköisesti menee sen tuhannen päreiksi.