722.3 veto loppui... remppa... NIPUSSA

[Maastis]

Moi

Apuja diagnosointiin kaivataan Veto loppui päivällä ja ilta sitten plarattu foorumi keskusteluja niin suomesta kun ulkomailta. Mitään ihan yksiselitteistä diagnoosia ei kuitenkaan ole saatu koostettua... Oliskohan täällä jollain kertoa mikä oli pielessä vastaavien oireiden seurauksena?

Eli laatikko on W123 300 turbodieselin perässä oleva 722.303 loota. Alunperin ilmeisesti kotoisin jenkkiversion ässästä. Laatikkoon häntä vaihdettu mekaaniselle mittarille. Kuulopuheiden mukaan: "18.12.-14 Vaihteisto remontoitu (hieman kiukuttelevan pakin johdosta) uudet levyt yms... " eli lootaa olis korjattu ennen kuin se minulle tuli.

Kun auto on minulle tullut on se joskus takkuillut pakin kanssa, eli pakki ei kytkeydy tai vetää huonosti. Välillä toiminut taas ihan hyvinkin. Laatikko on vuotanut öljyä jostainpäin oikeasta etukulmasta ja öljyä on pitänyt aina vähän lisäillä... odotellut suodattimen, öljyjen ja 2-->3 vaihdon jousisarjan vaihtoa, jotka nyt onkin hankittuna. Alipaine modulaattorista on myös ollut kaikki letkut poissa ja koko alipaine venttiili pumpunkyljestä. Modulaattorin toimintaa on testailtu käsikäyttöisellä alipainepumpulla ja osia keräilty pikkuhiljaa. Nyt kuitenkin tänään alkoi tulla rutkasti uusia ongelmia... Kylmänä kaikki toimi aluksi normaalisti. Sitten kun loota lämpeni alkoi vaihto-ongelmat. Ei meinaa vaihtaa ykköseltä ollenkaan ja kun rinkiä on riittävästi, vaihtaa suoraan kolmoselle. Pakki ei pelaa juuri ollenkaan. Laitoin sitten painemittauksen modulointipaineen liitokseen. Jäähtyneen auton kun käynnistää nousee paine noin 5 bariin P asennossa. käsin pumppaamalla alipainetta modulaattoriin laskee hydraulipaine ja kun alipaineen poistaa nousee se takaisin. Ajaessa noin 50km/h on paine noin 4bar, joskin se vispaa 3,5-4,5. Kun loota lämpenee putoaa paineet... nollaan ja meno loppuu, ei reagoi mihinkään kepin asentoon muuta kuin kovilla kierroksilla. Kun taas venailee jonkin aikaa ja käynnistää nousee paine hetkellisesti, kunnes taas laskee, silti auto ei liiku paineiden ollessa ylhäällä... Edellinen omistaja mainitsi, että painetta nostettu modulaattorista summittaisesti ette loota antaudu päätähuimaavista teholukemista .

Muita huomioita. Laatikon öljynpinta nousi yllättäen. Moottorin sammuttaessa laatikossa joku jää pyörimään vaikka kone on jo pysähtynyt. Jotenkin tuntuisi, että turbiinista on öljyt valahtanut laatikkoon... ja siksi pinta ylhäällä? Sellainen tuli vielä mieleen, että aiemmin auto on yleensä lähtenyt liikkeelle 2 vaihteella ja siitä vaihtanut kolmoselle ja melkein heti perään neloselle. Ykköselle on mennyt vain satunnaisesti.

Onko tietoo/ideoita mitä kannattais lähteä ensinalkuun tekemään?

T:J

[touhottaja]

öljypumppu saattaa olla vaurioitunut laatikon paikalleen laitossa (turbiini ei ole ollut pohjassa)

[Maastis]

Moi

Juu, primary öljypumpun viasta löysin myös juttua englanninkieliseltä foorumilta. Todensivat sen lopulta ennen laatikon irroitusta ottamalla lauhduttajan putken irti ja sieltä ei tullut öljyä juuri nimeksikään... kumpiko putkista on tulo laatikolta? Apparin vai kuskin puoleinen? Se vain mietityttää että miksi paine nousee aluksi ja lopahtaa sitten hetken kuluttua... kattelin myös noita venttiilipöydän kuvia, että mikä rajoittaa pumpun paineen ja voisko olla joku rajoitusventtiilin kara jumis...

Jos aloittais:
- käyttää kunnes paine nollilla ja sitte lauhduttajan putki irti. Jos virtaa heikosti tai ei ollenkaan on pumppu vika ehkä...
- jos virtaa kohtalaisesti tai runsaasti, niin sitten ehkä jotakin venttiilipöydässä...
- öljyt pois, pohja auki. Katsoo mitä pohjasta löytyy ja onko suodatin kiinni jne. (jos olis jotakin pahasti irti, niin voisko käydä niin, että pumppu hotii ilmaa???)
- sammutuksen jälkeinen ääni jostain pyörivästä ja paineen laskun myötä nouseva lootan öljypinta viittaisi siihen, että turbiiniin ei mene äljyä...
- jos ei vieläkään keksi mitään järkevää, niin loota irti.

Onko siinä tosiaan joku juttu, että turbiinin asennuksella onnistuu sössimään pumpun? Ja voiko se tulla esille muutaman tuhannen kilsan jälkeen? Laatikko ei ole luistanut millään vaihteella vaan on ottanut hyvin napakasti kiinni etenkin kun sitä on ajanut kepistä. D asennossa 2-3 vaihto on ollu sellaanen "viipyvä" ja siksi hommasin sen korjaussarjan. Vaihdot myös todella teräviä muuten pintakaasulla kun ei ole ollut sitä alipainelinjaa ollenkaan. Nyt siihen olis osat haalittuna.

Tuosta etupään öljyvuodosta. Luin, eetä vanhemmissa laatikoissa olis joku ruuviporaus (öljypumpun??) joka olis läpiporaus ja se voi vuotaa. Uudemmissa vastaava poraus ei olisi läpiporaus. Pitääpä lukea uudellaan. Aamun pikkutunnit ei ole parasta pänttäysaikaa .

T.J

[touhottaja]

mitä sen väliä kumpika putki se on, loota vaan irti ja katot sen öljypumpun sen kyllä huomaa jos pumpun "nipukat" ovat rikki

[Maastis]

Joo, ei kai siinä auta kun ruuvata irti ja avata...

Ajattelin vaan, että jos sitä pumpun toimivuutta olis vielä voinu varmistella, ettei turhaan purkaa täs vaihees ylimääräistä, jos onkin joku painerajoitusventtiili jumis tms. Syksyllä tarkoitus kuitenkin nostaa tekniikka ulos ja nyt olis vielä parikuukautta ajoaikaa... eli jos vaan sais mahdollisimman pienellä vaivalla vielä liikkumaan...

ruuvasin juuri ässästä 722.311 laatikon ulos. Siitä kaiketi menis venttiilipöytä suoraan tähän 722.303 laatikkoon? Ja varmaan sais myös osat öljypumpun puolelle... jos raaskii ehjää V8 laatikkoa pieniä osiksi...

722.6 laatikko ja aftermarket ohjain houkuttelisi pidemmässä tähtäimessä... mutta ei taida ihan bolt-on ratkaisua löytyä OM617 kanssa? Startti uudemmissa toisella puolella, onkohan pulttijaossa/paikoitussokissa muuten mitään yhteistä? Niin ja moottori ei vaihdu. Pitää olla 5 sylinteriä ja 3 litraa

T:J

[touhottaja]

laita se toisesta lootasta suoraan koko pumppu lootan tarvii mennä paikalleen ihan käsin työntämällä kiinityspinnat vastakkain jos ei mene sillon turbiini ei ole pohjassa ja rikkoo pumpun

[Maastis]

Hei

Oon ehtinyt vasta pudottaa öljyt pois laatikosta. Se oli hieman yllättävää... vaikka öljyn taso on ollut ylämerkissä (tarkistettu käydessä D:llä) oli laatikossa öljyä vain ehkä noin 4litraa... turbiinista tuli pari litraa. Mietin vaan kun loota vaikuttaisi vähän tekeleeltä,ja ehkä käytetty osia eri laatikoista, niin onkohan 722.3 lootissa käytetty eripituisia öljytikkuja ja tikun putkia? jos juurisyy olis tuossa... ja liian vähä öljy olis sitte aiheuttanu lisää vikaa...

osaako joku sanoa kuinka korkealla öljypinta tulis normaalitilanteessa olla lootan pohjalta. jos työntäis jonku varpin pohjaan saakka ja kattois kuinka korkealla pinta tulis olla ja vertaa sitten tikun merkkeihin. sais varmuuden tikun oikeellisuudelle.

nyt jokatapauksessa loota ulos ja auki. esti pitää vilkaista se öljypumppu... saako näihin tiivisteitä jostain erillään vai aina koko sarjoja? pumpun taakse tulee vissiin paperitiiviste ja sitte ison laipan ja lootan kuoren väliin O rengas.

T.J

[touhottaja]

öljyn tasohan tarkistetaan käyntilämpösenä kepin ollessa joko P:llä taikka N:llä ja pinta pitäs olla ylärajan tuntumassa
tuohon lootaanhan menee sellanen 6.8 litraa
kaiketi siihen saa erikseenki tiivisteitä, mutten tiijä mistä itse olen ostanu aina koko sarjan, esim. tuolta
http://www.vaihteistokauppa.fi/category/47/72237224" onclick="window.open(this.href);return false;

[Maastis]

Nyt ehti vähä alkaa perehtyä "aiheeseen"...

Otin öljypohjan auki ja sieltä sitten löytyikin langanpätkiä, jotka etäisesti muistuttaa jousta

http://i1033.photobucket.com/albums/a41 ... 5ruzne.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

seuraavaksi otin venttiilipöydän irti. Sen alta ei löytymyt mitään mielenkiintoista... paitsi, että venttiilipöydän kanavista puuttuu prosyyristä ja nettikuvista löytyvä muovikikkare. mitähän tuo tekee? Nimi prosyyrissä on "plate check valve with bore". ja netistä napattu kuva, osa punaisen neliön sisällä:

http://i1033.photobucket.com/albums/a41 ... vgqpq2.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Sitte otin sen ison välilevypellin irti seuraavaksi ja sen päältä löytyy lisää kiekuroita, lootan etuosasta:

http://i1033.photobucket.com/albums/a41 ... vfebqm.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

ja kiekuroita näkyy etummaisen rummin kohdilta vähän joka raosta (kellertävän muoviosan välissä):

http://i1033.photobucket.com/albums/a41 ... prq4gu.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

ja vasemmalla kinnitysruuvin vieressä olevassa raossa

http://i1033.photobucket.com/albums/a41 ... 6tcw32.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Mistähän nuo olis? Olisko rummun sisältä levypakan jousia... ja miksi ne on sieltä irtautunut...

Seuraavaksi loota irti ja pumppu + muuta irti ja miettiä miksi antautui.

T:J

[S202]

Kiinnostaisko ehjä 300 turbodieselin alkuperäinen laatikko?

[Mika.T]

Melkein voisin väittää että nuo jousien jämät on hajonneesta pakkimännästä.

[Maastis]

Moi

Eli juuri niitä pieniä jpusia, joita on kehällä useita pakkimännän takana ja kokonaisuus purkautuu ulos öljypumpun mukana?

Jousen langan halkaisija on noin 1mm ja syrpystä päätellen jousen ulkohalkaisija ollu ehkä non 12mm luokkaa.

Onko siihen joku erityinen syy miksi hajoaa? Onko sen laatikon remppaaja onnistunu huolimattomalla työllä pilata... lootaa oli ennen minulle tuloa peukaloitu juuri kiukuttelevan pakin takia...

No, eipä sillä nyt sen enempää merkitystä. Auki vaan ja kattoo saako lootasta kalua. Tiivisteitä pitää nyt haalia ainakin se venttiilipöydän alle tulevan välilevyn iso tasotiiviste ja sitte se öljypumpun tiiviste. Stefoja ja o-renkaita löytyy varmaan sopivan kokoosia paikallisesta hydrauliliikkeestä.

Onkos ajatuksia sen venttiilipöydästä puuttuvan pikku namiskuukkelin suhteen? "plate check valve with bore"

T.J

[pera8x]

sen enempää tietämättä, mitä sille lootalle on tehty ja mitenkä sitä on käytetty ennen ja jälkeen remontin, niin tuota eikös toi pakin mäntä rikota juurikin niin, että kun pakki alkaa oireileen, eikä tahdo kytkeytyä, niin annettaan vähän hanaa, että kytkeytyy. sitten se kytkeytyy kovilla kierroksilla, eikä tykkää siitä ja lopulta hajoo kokonaan.

[touhottaja]

sen enempää tietämättä, mitä sille lootalle on tehty ja mitenkä sitä on käytetty ennen ja jälkeen remontin, niin tuota eikös toi pakin mäntä rikota juurikin niin, että kun pakki alkaa oireileen, eikä tahdo kytkeytyä, niin annettaan vähän hanaa, että kytkeytyy. sitten se kytkeytyy kovilla kierroksilla, eikä tykkää siitä ja lopulta hajoo kokonaan.

näinpä se osapuilleen tapahtuu, hajoominen

[Jolle]

http://www.mese.fi/forum/viewtopic.php? ... c&start=90" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuon näköistä silppua oli omassa 722.3 lootassa. Tuo ongelma välttämättä ole (ainakaan suoranaisesti) pakin männästä johtuva vaan ainakin tässä oli kyseessä rempattu loota josta oli jostain kumman syystä jätetty tuon pakin pakan levyt vaihtamtta. Kun pakka pääsee liian ohueksi se alkaa pohjata (näkee vastapuolen jälkistä) ja kovemmin pakittaessa pääsee vääntämään tuota jousipakettia. Tämä on eräänlainen tyyppivika näissä lootissa, harvempi mitään oireilee ja rikkoo koskaan noita jousia mutta oireita on tosi monessa laatikossa.

[Maastis]

Moi,

Joo, samannäköistä tavaraa oli tuolla mun lootassa. Jousenpätkät vaan oli jo alkanu kulkeentua edemmäs, eli rummun sisällä ei ollu juuri mitään. Oon nyt purkanu sen. Se vähän ihmetuttää, että kuinka se jousien vastalevy, joka kaiketi tulis olla sen lukkorenkaan takana, ei ollut siellä ja lukkorengas kuitenkin ehyt ja paikallaan. Samoin se pultirinkulan keskiosa ihan ehyt...

Auton edellisen omistajan mukaan loota oli laitettu... ja kyllä sielä kitkat ja pannat hyviltä näyttääkin. Manuaali ohjeistaa mittaamaan ja säätämään tuon alumiitikruunun ja kitkojen välisen välyksen shimmeillä akselilla olevan päittäislaakerin taakse. Olisko tuo välys sitten jäänyt liian suureksi, shimmit pois tms. Että pakkimännältä olis loppunu liike...

Pakko kai tuo on nyt purkaa kauttaaltaan atomeiksi ja putsata jokapuolelta... sitte pitää kai malttaa laittaa V8 laatikko lihoiksi, että saa tähän osat. Edelleen myös häiritsee tuo aiemmin mainitsemani kikkareen puuttuminen venttiilipöydästä... no jos ottaa koko venttiilipöydän 8 laatikosta ja kattoo, että siinä kaikki tallella.

Onkohan muuten näis laatikois kaikis malleis samat välitykset? Kun tarkoitus laittaa harvempi perä, niin oliskohan tuon ässän laatikon välityksissä myös eroa? No 4 on tietyst 1:1. Sitte tietysti pitää myös turbiini sopia yhteen stall speedin osalta, että ei luista kokoajan maantiellä, ja pitäähän sen sitten sopia myös turbon heräämisen kanssa... paikalla oli 124 OM603 kanssa ollut turbiini. Mitähän sen stalli on paperilla?

T.J

[Maastis]

Päivitetään hieman tilannetta.

Purkasin laatikon atomeiksi. romua sisällä oli liittyen pakin mäntään. lisäksi pohjimmainen pakin kitkalevy oli jäänyt kynsistään planeettapaketin väliin ja kynnet taittuneet, eli ei käytännössä osallistunut voiman välitykseen... todennäköisesti edellisen remppaajan asennusvirhe. Tämän lisäksi purkasin rinnalle -84 500SE laatikon. Itse asiassa tuosta hajonneesta laatikosta löytyi yhteensä 5 puutetta verrattuna 500 laatikkoon. Pahin puute oli päittäislaakeri välyssäätöprikkoineen pumpurungon akseliputken ja planeettanipun välistä! tän lisäksi venttiilipöydästä uupui 3 kpl erilaisia muovinipukoita ja sitten puuttui sellainen 4 sakarainen E kirjain ohkaisesta pellistä joka ilmeisesti jonkin sortin jousi pakin levyille?? Muuta huomiota hajonneesta laatikosta. Siihen oli jo vaihdettu uudenmallinen B2 mäntä. Mäntien pesät, etenkin B2 on kuluneet...

500 laatikosta mielenkiintoista oli, että pakilla oli kitkoja sama 4kpl kun tuossa hajonneessakin, mutta K1 ja K2 oli 1 kitka enemmän, eli 5kpl kummassakin. Ilmeisesti vahvistettaessa näihin laitetaan vieläkin enemmän kitkoja? Ja ohennetaanko silloin välilevyjä?

Noiden pannan mäntien suhteen. Mittailin ja ajattelin ajaa pesät ylikokoon. B2 voisi mennä omavalmiste tiivisteellä, mutta B1 pitää varmaan koko mäntä tehdä uusi. Onko kellään kokemusta mäntien suurentamisesta? Mitä pannoille yleensä tehdään kun laatikkoa vahvistetaan? Ylikoolla pääsisin eroon kuluneista pesistä ja samalla pinta-ala kasvaisi.

T:J

[touhottaja]

mitähän E-kirjainta sää oikein tarkotat, saisko kuvia

[Maastis]

Laitetaanpa tilannepäivitystä tästäkin hiiiitaaaasti edenneestä rempasta. Hieman nälkä kasvoi syödessä ja sitte tulikin muutakin tekemistä välillä...

Mutta, laatikon kasaus alkanut. Purkasin pöydälle myös W126 S500 laatikon ja valikoin osia molemmista. Hajonneessa laatikossa oli sisukaluja -90 lukuisesta G mallista ja akseliston laakerointi "tukevampi" eli käytännösä yksi neulalaakeri takaosassa enemmän. Lisäksi turbiinin kaulalle öljypumpussa rullalaakeri. Ässän laatikossa taas oli K2 rumpu "billet" eli umpi teräksestä koneistettu (muuten pellistä prässätty). Lisäksi K1 pakan mäntä oli halkaisijaltaan isompi. Lisäksi välityksiltään ässän laatikossa ykkönen harvempi, saattaa olla eroa muissakin välityksissä... Kitkoja ässän lootas oli 5+5 ja hajonneessa 4+4. Hajonneessa kitkat oli hieman luistaneet, mutta kuluneilta levyt ei vaikuttaneet, joskin ässän levyjä tummemmat. Ässän kitkoissa taas näkyy vielä varaosanumerotkin kitkapinnoilla.

Vahvistusta. En tiedä mitä näille yleensä tehdään, mutta itse tein seuraavaa. Valitsin ässän laatikosta parhaat palat ja sekoitin mukaan hajonneesta laatikosta mielestäni paremmat osat kuten lisätyn laakeroinnin. Pakkoihin laitan kitkoja ohuemmilka välilevyillä niin että K1 saa 7 levyä ja K2 6 levyä. K1 tuli ässän laatikon isompi mäntä. K1 sorvasin suuremman pesän ja modasin mäntää. Halkaisija kasvoi 95-->106. Pannat. Pantojen mäntien pesät ajoin niin suuriksi kun kannet antoi myöden, eli kansien kanssa samoihin halkaisijoihin. Mäntiin tuli sitten sopivalla mitalla tehdyt teflon tiivisteet. Eli joka paikkaan lisää voimaa ja lisää kitkaa!

Nyt kasaus siis käynnissä. Kitkalevyt ajattelin käyttää vanhoista, koska ne näyttää hyviltä ja on kaikki lähes saman paksuisia 2.1-2.15. Pakkiin tilasin yhden uuden levyn kun ässän levyt ei kelvanneet varaosiksi, koska ne oli siinä laatikossa aivan kuluneet... Nyt on vuorossa kitkapakkojen kasaus ja välyksen trimmaus. Manuaali antaa välykseksi 0.7-1.2, mutta tähän tarviisin nyt apuja! Kuinka välys mitataan? Levypakka kitkojen ja välipellien kanssa joustaa ja painuu kasaan käsivoimin noin 1.5mm. Tuleeko tuo pakan välys trimmata levyt käsin nippuun puristettuna vai ihan vapaana? Jos vapaana, niin tuntuu isolta, että männän liike olisi sitten lähes 3mm kytkennässä... Tuo jousto nippuun tulee siitä, että kitkalevyt ei ole suoria vaan säännöllisesti aaltoilevia. Ajattelin, että onko ne huonoja, mutta tilaamani uusi pakin kitkalevy aaltoilee samalla tavalla... ATSG manuaali ei ohjeista mittausta tarkemmin, eli saako painaa kasaan vai ei. Kaveri tutki Fordin manuaalia ja siinä ohjeistettiin puristamaan 11kg voimalla ja sitten mitata välys. Pelkohan on, että jos pakka liika tiukalla alkaa se kuumeta... Jos taas löysällä niin on kytkentä hidas... Eli apua välyksen mittooseen kaivataan.


Sitten lisää kysymystä venttiilipöydästä. Mistä tunnistaa onko venttiilipöytä mallia, että loota lähtee D asennossa ykkösellä ja mikä sitte taas kakkosella? Ässän loota lähtee kakkosella, se on varma. Mutta tuo hajonneen laatikon venttiilipöytä on 90 luvulta. Pitääskö sen ampua matkaan aina ykkösellä? Mistä tunnistaa ja kuinka toiminnon saa muutettua? Vai saako muutettua? Jenkki sivuilta jotakin löysin, mutta sitte ongelma, että ei vaihda kakkoselle alta 3000rpm... Haluaisin 1st gear start, koska autoon tulee harva ässän lukkoperä.

Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Puhelimen näppäimistö on ahdas pikisille sormille...

T.J

[Jolle]

Laitetaanpa tilannepäivitystä tästäkin hiiiitaaaasti edenneestä rempasta. Hieman nälkä kasvoi syödessä ja sitte tulikin muutakin tekemistä välillä...

Mutta, laatikon kasaus alkanut. Purkasin pöydälle myös W126 S500 laatikon ja valikoin osia molemmista. Hajonneessa laatikossa oli sisukaluja -90 lukuisesta G mallista ja akseliston laakerointi "tukevampi" eli käytännösä yksi neulalaakeri takaosassa enemmän. Lisäksi turbiinin kaulalle öljypumpussa rullalaakeri. Ässän laatikossa taas oli K2 rumpu "billet" eli umpi teräksestä koneistettu (muuten pellistä prässätty). Lisäksi K1 pakan mäntä oli halkaisijaltaan isompi. Lisäksi välityksiltään ässän laatikossa ykkönen harvempi, saattaa olla eroa muissakin välityksissä... Kitkoja ässän lootas oli 5+5 ja hajonneessa 4+4. Hajonneessa kitkat oli hieman luistaneet, mutta kuluneilta levyt ei vaikuttaneet, joskin ässän levyjä tummemmat. Ässän kitkoissa taas näkyy vielä varaosanumerotkin kitkapinnoilla.

Vahvistusta. En tiedä mitä näille yleensä tehdään, mutta itse tein seuraavaa. Valitsin ässän laatikosta parhaat palat ja sekoitin mukaan hajonneesta laatikosta mielestäni paremmat osat kuten lisätyn laakeroinnin. Pakkoihin laitan kitkoja ohuemmilka välilevyillä niin että K1 saa 7 levyä ja K2 6 levyä. K1 tuli ässän laatikon isompi mäntä. K1 sorvasin suuremman pesän ja modasin mäntää. Halkaisija kasvoi 95-->106. Pannat. Pantojen mäntien pesät ajoin niin suuriksi kun kannet antoi myöden, eli kansien kanssa samoihin halkaisijoihin. Mäntiin tuli sitten sopivalla mitalla tehdyt teflon tiivisteet. Eli joka paikkaan lisää voimaa ja lisää kitkaa!

Nyt kasaus siis käynnissä. Kitkalevyt ajattelin käyttää vanhoista, koska ne näyttää hyviltä ja on kaikki lähes saman paksuisia 2.1-2.15. Pakkiin tilasin yhden uuden levyn kun ässän levyt ei kelvanneet varaosiksi, koska ne oli siinä laatikossa aivan kuluneet... Nyt on vuorossa kitkapakkojen kasaus ja välyksen trimmaus. Manuaali antaa välykseksi 0.7-1.2, mutta tähän tarviisin nyt apuja! Kuinka välys mitataan? Levypakka kitkojen ja välipellien kanssa joustaa ja painuu kasaan käsivoimin noin 1.5mm. Tuleeko tuo pakan välys trimmata levyt käsin nippuun puristettuna vai ihan vapaana? Jos vapaana, niin tuntuu isolta, että männän liike olisi sitten lähes 3mm kytkennässä... Tuo jousto nippuun tulee siitä, että kitkalevyt ei ole suoria vaan säännöllisesti aaltoilevia. Ajattelin, että onko ne huonoja, mutta tilaamani uusi pakin kitkalevy aaltoilee samalla tavalla... ATSG manuaali ei ohjeista mittausta tarkemmin, eli saako painaa kasaan vai ei. Kaveri tutki Fordin manuaalia ja siinä ohjeistettiin puristamaan 11kg voimalla ja sitten mitata välys. Pelkohan on, että jos pakka liika tiukalla alkaa se kuumeta... Jos taas löysällä niin on kytkentä hidas... Eli apua välyksen mittooseen kaivataan.


Sitten lisää kysymystä venttiilipöydästä. Mistä tunnistaa onko venttiilipöytä mallia, että loota lähtee D asennossa ykkösellä ja mikä sitte taas kakkosella? Ässän loota lähtee kakkosella, se on varma. Mutta tuo hajonneen laatikon venttiilipöytä on 90 luvulta. Pitääskö sen ampua matkaan aina ykkösellä? Mistä tunnistaa ja kuinka toiminnon saa muutettua? Vai saako muutettua? Jenkki sivuilta jotakin löysin, mutta sitte ongelma, että ei vaihda kakkoselle alta 3000rpm... Haluaisin 1st gear start, koska autoon tulee harva ässän lukkoperä.

Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Puhelimen näppäimistö on ahdas pikisille sormille...

T.J

Ventiilikoneistoissa ei muistaakseni ole eroa vaikka toinen auto lähtee 1 liikkeelle ja toinen 2 . Muuta eroa niissä ei ole kun yksi osa on kasattu toisinpäin, korjatkaa viisaammat jos olen väärässä mutta näin minun mielestäni.

Sitten toinen joka eroaa bensiinimoottoristen ja dieseleiden ventiilipöydässä on sen ruuvin asento jossa säädetään miten pitkälle loota kierrättää kaasu pohjassa.

[Maastis]

Moi

Yees, sellaista infoa myös löysin, että yhdessä karassa olisi jousi toisella puolen, riippuen lähteekö ykkösellä vai kakkosella. Siinä samassa tekstissä vaan oli, että osat käännettynä kierrätti aina yli 3000 ennenkuin vaihtoi kakkoselle... Pitää koittaa käydä yksitellen läpi ja vertailla näiden kahden venttiilipöydän eroja. Jaa, että vaihtoon vaikuttaa jonkin ruuvin säätö? Onko sille jotain ohjetta vai meneekö ihan kokeilupelillä... Ajattelin, että vaihtokierroksiin olisi tehty ero kuvernöörin eroilla tms. Mutta jos siihen sitten on ruuvi.

Sain tänään vahvistuksen, että kitkalevyt kuuluu olla aaltomaisia. Ja välystä pitää jättää levyjä painamatta, mutta ei ilmeisesti kovinkaan ronkeli välyksen suuruudelle.

TJ

[Maastis]

Noniin, nyt parina päivänä laatikolla ajeltu. Toimii.

Mutta venttiilipöydän toimintaan en ole vielä tyytyväinen. Päädyin käyttämään S500 venttiilipöytää kun toisesta venttiilipöydästä en tiedä mitä sille on tehty tai muokattu... Haluaisin auton lähtevän liikkeelle ykkösellä. Siihen googlettelin infoa ja löysinkin tietoa, että karoista 44 ja 41 (numerointi ATSG manuaalista) tulee ottaa jousi pois. Karasta 44 jos jousi on ulommaisena. Tekstissä vielä toistettiin, että molemmat pois, muuten ei lähde ykkösellä. Tämän lisäksi lun topicia jossa joku purki ja kirjasi hyvin tietoa 722.303 laatikosta. 303 on 1st gear start. Vertailin sen purkukuvia oman 311 laatikon venttiilipöytään. Erona oli, että karassa 44 ei ollut jousta, mutta 41 oli samanlainen kuin omassanikin. Lisäksi eroa näkyi karoissa 11 ja 17 joissa omastani puuttui alin jousi... Sitte olin vielä yhteydessä englantilaiseen venttiilipöytiä kunnostavaan firmaan. Sieltä vastattiin, että venttiilipöydän puolikkaiden välistä pitää poistaa "red relief valve" ja jousi karasta jonka numeroa ei siinä tilantees osannut sanoa. Pöydässäni oli yksi punainen "check valve with restrictor" joka mainittiin manuaalissa kuuluvan 722,4 venttiilipöytään...

No sen perusteella, että 722.303 kuvissa mainituissa 41 ja 44 karoissa vain 44 erosi niin jätin siitä jousen pois. Paras tehdä vain yksi muutos kerrallaan. Mutta, ei lähde halutulla tavalla ykkösellä. Lähtee ykkösellä kun auto ollu sammuksissa. Paikallen pysähdyttyä lähtee kevyessä kiihdytyksessä kakkosella ja vaihtaa hienosti kolmosen ja nelosen, joskin tosi pienessä nopedessa. Siihen varmaan syynä kuvernoori joka on ollut yhdessä 2,24 perävälityksen kanssa ja nyt autossa 3,46. Päivitän perän 2,47 välitykseen myöhemmin. Rivakammassa lähdössä lyhyen, hyvin lyhyen tuumauksen jälkeen pudottaa ykköselle ja toimii sitten ok ja vaihtokierroksetkin jo vähän korkeammat. Sitte kunnon repäisys pudottaa ykköselle, kiekat ylös ja vaihtaa kakkosen kautta kolmoselle... tuohonkin varmaan vaikuttaa se harvemman perän kansa ollut kuvernööri?

Eli vanapöytää pitää vielä tuunata. Oliskohan jossain tietyssä 722.3 laatikossa jollain tapaa toisia parempi venapöytä aihioksi? Kun lukee keskusteluja eri foorumeilta, niin tulee mielikuva, että oikein mikään venttiilikoneistoista ei ole "täydellinen" ja että toimivaksi saa vasta kun hakee paineakkuihin itselleen mieluisat jouset siftkiteistä lähinnä kokeilemalla... eli on edessä venttiilipöytäjumppa mali pura/kasaa?

TJ