Et ottanut huomioon sitä, että jos moottorin lämpötila on +5, niin auton sisällä ei ole lähelläkään sitä, kun pakkasta on -20. Ainakaan 16 minuutissa. Jotta tuossa ajassa sisällä olisi +5, niin kuinka lämmintä tulee veden/moottorin lämpötilan olla siellä lämppärin kennolla? Eli jos vartissa on noin kylmää vielä, niin ei puolessa tunnissa vielä ihmeitä ole tapahtunut.Efraim kirjoitti: ↑Ma 18.01.2021 10:53Vähän alkuperäisen aiheen ohi. Aihe kiinnostin, joten piti kaivaa laskin ja taulukkokirja esiin.
Oletetaan että auton sisällä on ilmaa 3 m3 - massa noin 4 kg ja konepellin alla 200kg alumiinia. Kummatkin -20C. Kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmittämään ne +5C lämpötilaan? Mun laskujen mukaan noin 4600kJ. Jos lämmittimen teho on 4,6 kW, tähän kuluu aikaa 1000s ~>16 min.
Tämä siis koulufysiikaa 100% hyötysuhteella.
Siis ideaalitilanteessa lämpiäminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Vaikka huomioitaisiin erilaiset häviöt, niin ei lämpiäminen pitäisi tunteja kestää. Vanhat webastot/eberit olivat nopeita ja tukivat teoriaa. Nykysysteemeistä en tiedä mihin energia hukkuu tai mikä on pullonkaula jos/kun energia ei siirry lämmittimestä autoon.
Nyt kun sinulla on kaavat esillä, niin laita moottorin lämpötilaksi vaikka se täällä mainittu 60 astetta, jolloin sisälle puhaltuva ilma on jo kunnolla lämmintä. Tai vaikka edes +40.
Kun tähän vielä lisätään se tosiasia, että hyötysyhteet eivät ikinä ole 100%, pakoputkesta tulee aika paljon kuumaa harakoille sulattamaan maahan pyören läntin jne. niin aika äkkiä voidaan todeta, että monet tarinat Webastojen tehokkuudesta ovat ihan urbaanilegendoja. Mutta kuten todettu, esilämmittimiähän nuo ovat. Ja taukolämmittiminä verratomia, kun autolla on hetki sitten ajettu, ja pohjalämpö on olemassa.
Se mikä käytännössä olisi kaikkein parasta olisi se, että voitaisiin portaattomasti määritellä, kuinka iso osa tehosta suunnataan kabiiniin, ja kuinka paljon mootoriin. Ideaalitilannehan olisi sellainen, että moottorin lämmitys lakkaisi vaikka siinä +20 asteen kohdalla, mutta lämmittimen kennolla saisi hyvin olla se +60.
Se lohkon kuumentaminen haukkaa sen suurimman osan energiasta, ei veden eikä ilman.
Isäukko rakensi/asensi joskus aikoinaan autoonsa (taisi olla joku japsimaasturi) webaston siten että se puhalsi kuumaa ilmaa suoraan kabiiniin (olikohan vielä sisäilman kiertokin?) ohi lämmityslaitteen. Moottoriveden lämmitys tapahtui isoilla putkilla ja kiertovesipumpulla suoraan lohkoon.Sen ei pitkää tarvinnut pitkään puhkua kun sisätila ja moottori olivat lämpöisenä lähtötilasta riippumatta. Tämä oli varmaankin ideaaliasennus, koska kumpikin lämmitettiin rinnakkain. Nykyaikaisessa täyteen ahdetussa bittiauton konehuoneessa tuollainen kytkentä tuskin onnistuu ilman että asennus otetaan huomiooon jo autoa suunnteltaessa.
