KK laakerit

[jari_w123]

Siis tarvike laakeri oli parasta mitä saa eli Glyco merkkiset laakerit juuri niinkuin alkuperäisetkin. Olen aina pyrkinyt laittamaan vain parasta ettei tarvis uudestaan tehdä huonojen osien takia. Eipä näemmä onnistunut sittenkään

[jari_w123]

IMG_20210226_125410.jpg

Tästä kuvasta näkee, molemmissa sama logo. Laakerit itsessään erilaiset niin viimeistelyltään kuin rakenteeltaan

[dealer]

Aivan ! Sitäpä minäkin, ettei ole p*skaan käsiä tietoisesti isketty.

[E200kompressor]

En tiedä onko saatavana jotain "oudonmerkkisiä" tarvikelaakereita enkä nyt lue koko viestiketjua uudelleen että onko merkki jossain mainittu, mutta tuskin kaima mitään ihan autodocintavaraa on erehtynyt ostamaan ?
Itse en ole koskaan kuullut että tarvikelaakeri olisi jotenkin huonompi kuin alkuperäinen. Erikoinen tapaus.

Varaosanumeron mukaan Glyco mikä on aivan tunnettu merkki ja yleisesti käytetty.

https://federalmogul.com.ua/sites/defau ... gy1601.pdf

[Maastis]

Koitappa ihan kuriittaan laittaaliuskat vaikka siihe 5 kankeen ja laakeripesän kansi pultit ihan vaan sormin kiinni. Sitte koita rakoveittellä meneekö mitään pesän liitospinnan väliin, tietysti molemmin reunoin kokeillen. Kokeile sama homma myös uusilla laakereilla. Jos on pieni momenttiavain niin voi kokeilla ihan vaikka 10nm myös.

[jari_w123]

Kyllä se laakerikansi meni ihan kiinni asti, nyt ei voi enään kokeilla kun pohja on paikoillaan ja auto koekäytetty. Vielä ei kuulunut koputusta, pitää koittaa huomenna uudestaan kun moottori jäähtyy kunnolla tuolla ulkona. Illalla pitää tietysti ajaa kunnon koeajo että tietää pysyykö romut sisällä

[E200kompressor]

IMG_20210226_125410.jpg

Tästä kuvasta näkee, molemmissa sama logo. Laakerit itsessään erilaiset niin viimeistelyltään kuin rakenteeltaan

Löytyi mielenkiintoinen sivusto lentokonemoottoreiden laakereiden analyyseista. Sivulla 18:ta kuvan sarja selityksineen ja erityisesti kuvat 7 ja 10 voisivat sopia tähän ongelmaan.

https://www.slideshare.net/bhagatyatish ... e-bearings

Kuvien perusteella noissa Mersun laakereissa ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin alkava kuluminen voitelun vähäisyydestä.

Olen edelleen sitä mieltä että vika on ihan jossain muualla.

[jari_w123]

Se on kummallista kun öljynpainetta on ja vieläpä hyvinkin. Kuumana 730 kierroksen tyhjäkäynnillä 1,5 bar ja hieman kierroksia nostettaessa mittari nousee 3bar tappiin. Tässä siis mekaaninen mittari mittaristossa. Orkkis mittari toki loppuu 3bar, vois mitata erillisellä mittarilla ihan maksimi paineetkin Öljy virtaa oikein hyvin kun öljykorkista katsoo. Tässä on kuitenkin sama öljypumppu kuin alunperinkin tässä moottorissa. Sekin on purettu ja todettu ihan virheettömäksi

[E200kompressor]

Se on kummallista kun öljynpainetta on ja vieläpä hyvinkin. Kuumana 730 kierroksen tyhjäkäynnillä 1,5 bar ja hieman kierroksia nostettaessa mittari nousee 3bar tappiin. Tässä siis mekaaninen mittari mittaristossa. Orkkis mittari toki loppuu 3bar, vois mitata erillisellä mittarilla ihan maksimi paineetkin Öljy virtaa oikein hyvin kun öljykorkista katsoo. Tässä on kuitenkin sama öljypumppu kuin alunperinkin tässä moottorissa. Sekin on purettu ja todettu ihan virheettömäksi

Mittarissa on öljynpainetta mutta onko laakerikaulalla...? Ihan mielenkiinnolla seuraan mistä vika löytyy kun selkeää syytä ei vielä löydy.

[jari_w123]

Se onkin sitten vaikeampi selvittää, ainakin kanavat on auki ja toki huolella puhdistettu koneistamon jäljiltä Periaatteessa pääöljykanavassakin pitäis olla painetta koska sitä on yläkerrassakin Se on tosiaan mielenkiintoista seurata uusiutuuko vika ja palaako ääni takaisin. Jos niin käy, vaihdan vanhan moottorin takaisin paikoilleen. Sitten on jo aika luovuttaa, tämä on sitten vastustanut tarpeeksi.

[Maastis]

IMG_20210226_125410.jpg

Tästä kuvasta näkee, molemmissa sama logo. Laakerit itsessään erilaiset niin viimeistelyltään kuin rakenteeltaan

Löytyi mielenkiintoinen sivusto lentokonemoottoreiden laakereiden analyyseista. Sivulla 18:ta kuvan sarja selityksineen ja erityisesti kuvat 7 ja 10 voisivat sopia tähän ongelmaan.

https://www.slideshare.net/bhagatyatish ... e-bearings

Kuvien perusteella noissa Mersun laakereissa ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin alkava kuluminen voitelun vähäisyydestä.

Olen edelleen sitä mieltä että vika on ihan jossain muualla.

Heps

Toi teoria ja äänen lähde mitä esitin jo aiemmin, eli liian lyhyt liuska ja päät ei puristu yhteen johtais myös todennäköisesti tähän "ulkonäköön" huonosta vaitelusta. Rako liuskojen päissä toimisi tehokkaana kanavana johtamaan voitelun pois laakerilta. Ehkä jopa ihan "kuorisi" öljyfilmiä kammentapilta... ja jos näppituntumalta pesän puolikkaat kolahtaa pinnat vastakkain liuskan kanssa niin lyhyitähän ne sitten on. Öljynpaineessa tämä ei tietysti näkyisi kun ei se laakeri sinänsä väljä ole...

TJ

[jari_w123]

Juuri tähän lopputulokseen tulin itsekkin.

[E200kompressor]

IMG_20210226_125410.jpg

Tästä kuvasta näkee, molemmissa sama logo. Laakerit itsessään erilaiset niin viimeistelyltään kuin rakenteeltaan

Löytyi mielenkiintoinen sivusto lentokonemoottoreiden laakereiden analyyseista. Sivulla 18:ta kuvan sarja selityksineen ja erityisesti kuvat 7 ja 10 voisivat sopia tähän ongelmaan.

https://www.slideshare.net/bhagatyatish ... e-bearings

Kuvien perusteella noissa Mersun laakereissa ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin alkava kuluminen voitelun vähäisyydestä.

Olen edelleen sitä mieltä että vika on ihan jossain muualla.

Heps

Toi teoria ja äänen lähde mitä esitin jo aiemmin, eli liian lyhyt liuska ja päät ei puristu yhteen johtais myös todennäköisesti tähän "ulkonäköön" huonosta vaitelusta. Rako liuskojen päissä toimisi tehokkaana kanavana johtamaan voitelun pois laakerilta. Ehkä jopa ihan "kuorisi" öljyfilmiä kammentapilta... ja jos näppituntumalta pesän puolikkaat kolahtaa pinnat vastakkain liuskan kanssa niin lyhyitähän ne sitten on. Öljynpaineessa tämä ei tietysti näkyisi kun ei se laakeri sinänsä väljä ole...

TJ

Eli kyseessä olisi erittäin vakava laatupoikkeama laakerivalmistajalta?

Joillakin sivustoilla mainitaan bearing crushiksi eli esijännitykseksi 0,01 - 0,014mm enemmän kuin kiertokangen silmukan halkaisija.
Jos liuska on niin lyhyt, että öljynpaine karkaa siitä välistä mikä olisi täysin teoreettinen, pyörisivät ne liuskat pitkin kiertokankea päivät pitkät.
Samalla tulee muistaa, että öjy nimenomaan poistuu kk-laakeroinnista kiertokangen sivujen kautta joissa on välystä useampia sadasosamillejä ja hylkyraja jopa 0,10mm.

[Maastis]

Eli kyseessä olisi erittäin vakava laatupoikkeama laakerivalmistajalta?

Joillakin sivustoilla mainitaan bearing crushiksi eli esijännitykseksi 0,01 - 0,014mm enemmän kuin kiertokangen silmukan halkaisija.
Jos liuska on niin lyhyt, että öljynpaine karkaa siitä välistä mikä olisi täysin teoreettinen, pyörisivät ne liuskat pitkin kiertokankea päivät pitkät.
Samalla tulee muistaa, että öjy nimenomaan poistuu kk-laakeroinnista kiertokangen sivujen kautta joissa on välystä useampia sadasosamillejä ja hylkyraja jopa 0,10mm.

Kyllä, erittäin vakava laatupoikkeama.

Onhan sielä ne kynnet kuitenkin ja jos niistä jo näki että liuska on liikkunut pesässä niin tekeehan sekin jo tätä samaa. Ja öljy poistuu nimen omaan sivuista ja paineen tehtävä ei myöskään ole voidella. Voitelu tulee viskositeetista ja painetta/virtausta tarvitaan kuumentuvan öljyn korvaamiseen uudella viileämmällä. Ja jos liuskojen päihin jäisi konkreettisesti rakoa niin se epäjatkuvuuskohtana ohentaisi kauttaaltaan öljyfilmiä ja siksi laakerit näyttää kauttaaltaan niin kiillottuneilta...

TJ

[E200kompressor]

Eli kyseessä olisi erittäin vakava laatupoikkeama laakerivalmistajalta?

Joillakin sivustoilla mainitaan bearing crushiksi eli esijännitykseksi 0,01 - 0,014mm enemmän kuin kiertokangen silmukan halkaisija.
Jos liuska on niin lyhyt, että öljynpaine karkaa siitä välistä mikä olisi täysin teoreettinen, pyörisivät ne liuskat pitkin kiertokankea päivät pitkät.
Samalla tulee muistaa, että öjy nimenomaan poistuu kk-laakeroinnista kiertokangen sivujen kautta joissa on välystä useampia sadasosamillejä ja hylkyraja jopa 0,10mm.

Kyllä, erittäin vakava laatupoikkeama.

Onhan sielä ne kynnet kuitenkin ja jos niistä jo näki että liuska on liikkunut pesässä niin tekeehan sekin jo tätä samaa. Ja öljy poistuu nimen omaan sivuista ja paineen tehtävä ei myöskään ole voidella. Voitelu tulee viskositeetista ja painetta/virtausta tarvitaan kuumentuvan öljyn korvaamiseen uudella viileämmällä. Ja jos liuskojen päihin jäisi konkreettisesti rakoa niin se epäjatkuvuuskohtana ohentaisi kauttaaltaan öljyfilmiä ja siksi laakerit näyttää kauttaaltaan niin kiillottuneilta...

TJ

Tuota, se poikkeama on siis ainoastaan sylinterissä no. 5..? Muut eivät kolkota.

Käsitykseni mukaan nimenomaan paine pitää yllä voitelukalvoa ja tuosta esimerkkinä öljynvaihdon jälkeinen käynnistys kun suodatin on hetken aikaa kuivana. Kun paine nousee, muuttuu käyntiääni normaaliksi.
Voin toki olla väärässäkin.

Ennen moottorinvaihtoa ehdotan edelleen vetolevyn tarkistusta murtumien varalta.

[Maastis]

Käsitykseni mukaan nimenomaan paine pitää yllä voitelukalvoa ja tuosta esimerkkinä öljynvaihdon jälkeinen käynnistys kun suodatin on hetken aikaa kuivana. Kun paine nousee, muuttuu käyntiääni normaaliksi.
Voin toki olla väärässäkin.

Paine tarvitaan vain virtauksen aikaansaamiseksi, että laakeroinnille saadaan "tuoretta" öljyä kun aiempi kitkasta johtuen lämpenee ja lopulta menettää voitelukykynsä... kalvo tulee viskositeetista ja muista voiteluominaisuuksista. Vertaa kierokangen yläpäät jossa öljy vaan "putoaa" syöttöaukkoon kangen yläpäässä. Toki edestakainen liike edesauttaa sen pääsyä laakerille.

TJ

[jari_w123]

Vitonen oli tosiaan pahin, siinä ei ollut ollenkaan esijännitystä. Kaikissa muissa oli esijännitys sellainen että liuska juuri ja juuri pysyi paikoillaan kun laakerikannen käänsi nurinpäin. Muista ei vielä kuulunut kolinaa tai en ainakaan stetoskoopilla kuullut. Myös laakerikansiin oli tullut kolot lukituskynsistä kun laakeri oli jo melkein pyörähtänyt eli ihan viittävaille oli vakavampaa vauriota. Lukituskynsien tehtävä ei ole suoranaisesti estää laakeria pyörimästä pesässään. Tässätapauksessa ne juuri sen verran estivät ettei pahempaa vauriota tullut.

[jari_w123]

IMG_20210227_211748.jpg

Laakerimateriaali on näissä ilmeisesti alumiinia ja jotain tina seosta noin pääpiirteittäin Teräs on painavampaa kuin alumiini joten painosta vois päätellä että terästä on enemmän alkuperäisissä liuskoissa

IMG_20210227_211948.jpg

Ylhäällä alkuperäinen liuska ja alhaalla tarvike

[jari_w123]

Toki puntari on tarkkaan mittaukseen epätarkka ja muutenkin hieman karkea. Koitin toistaa punnituksen mahdollisimman monesti että saisin mahdollisimman luotettavan tuloksen. Aina se puntari pysähtyi samaan. Painoero toki niin pieni että se ei varmasti yksistään selitä tapahtunutta.

[E200kompressor]

Toki puntari on tarkkaan mittaukseen epätarkka ja muutenkin hieman karkea. Koitin toistaa punnituksen mahdollisimman monesti että saisin mahdollisimman luotettavan tuloksen. Aina se puntari pysähtyi samaan. Painoero toki niin pieni että se ei varmasti yksistään selitä tapahtunutta.

Noita laakerimetalleja on nykyään erilaisia enkä ole asiasta jyvällä muutoin kuin että mainitsemassani rikkinäisessä moottorissa koko öljytila oli täynnä metallihilettä kun laakeriliuskat olivat pyörineet murretussa kiertokangessa. Mutta, kuten sanoin, laakerikaula oli kuitenkin vielä spekseissään, Aivan alarajalla (noin 0,05mm välys) mutta kuitenkin.
Ne pyörineet liuskat olivat jotakin samanlaista mitä kuvasit, alumiinin näköistä ja vaikka olivat sorvautuneet lähes puolen millin välykseen niin terästä ei ollut näkyvissä.

Tuo esijännitys on minusta epäolennainen juttu koska kiertokangen reikä määrittelee sen muotoutumisen ja paikallaan pysymisen. Laakeriliuskahan on vääränmuotoinen irtaallaan ja jos se tipahtaa purettaessa pois, kertoo se liuskan olevan oikeanlainen eli pyöreä.
Sen uuden laakeriliuskan esijännitys on niin pieni, että sormivoimalla saa sen liuskan asennettua. Vastaavasti kiertokangen pulttien/-muttereiden puristusvoima on ties kuinka monta tonnia.

[jari_w123]

Tässä moottorissa nuo liuskat on alunperin todella järeitä eli ne liuskat saa ihan tosissaan painaa paikoilleen. Jopa niin että mäntien ollessa paikoillaan se oli jopa todella hankalaa. Tarvikkeet oli helpompi asentaa jo silloin viimeksi kuln nuo uudet alkuperäiset kun jännitystä oli vähemmän. Mutta kuten todettua syy on todennäköisesti siinä että tarvikeliuska on hieman lian lyhyt Ja tosiaan ihan ekakertaa moottoria purettaessa oli alkuperäiset liuskat kunnossa ja niissä sellainen jännitys etteivät liuskat irronneet kuin ihan käsin irroittamalla kiertokangista ja laakerikansista. Viimeksi tein koneremontin Nissan X-Trailiin, siinä murretut kanget ja ei lukkokynsiä. Remontti tehtiin halvalla eli hoonaus ja uudet männänrenkaat. Esijännitys oli toki paljon heikompi kuin tässä mun moottorissa alunperin mutta sitä oli kuitenkin. Moottori kasattiin siis vanhoilla laakereilla, ei niissä mitään vikaa ollutkaan. Sitten oli eräs V50 Volvo joka kolisi, siinä oli ehkä noin pari kierrosta kerinnyt liuskat pyörimään. Niissäkin laakereissa oli vielä jonkinlainen esijännitys. Vaihdoin kuitenkin uuden kiertokangen koska asiakkaan auto ja pitää olla varma ettei myöhemmin hajoa. Kampiakselin kaulasta hion kiinni tarttuneet laakerimetallit pois 1200 hiomapaperin ja öljyn avulla pois. Ilmeisesti homma onnistui koska on ollut jo monta vuotta ajossa eikä ole tullut takaisin

[E200kompressor]

Tässä moottorissa nuo liuskat on alunperin todella järeitä eli ne liuskat saa ihan tosissaan painaa paikoilleen. Jopa niin että mäntien ollessa paikoillaan se oli jopa todella hankalaa. Tarvikkeet oli helpompi asentaa jo silloin viimeksi kuln nuo uudet alkuperäiset kun jännitystä oli vähemmän. Mutta kuten todettua syy on todennäköisesti siinä että tarvikeliuska on hieman lian lyhyt Ja tosiaan ihan ekakertaa moottoria purettaessa oli alkuperäiset liuskat kunnossa ja niissä sellainen jännitys etteivät liuskat irronneet kuin ihan käsin irroittamalla kiertokangista ja laakerikansista. Viimeksi tein koneremontin Nissan X-Trailiin, siinä murretut kanget ja ei lukkokynsiä. Remontti tehtiin halvalla eli hoonaus ja uudet männänrenkaat. Esijännitys oli toki paljon heikompi kuin tässä mun moottorissa alunperin mutta sitä oli kuitenkin. Moottori kasattiin siis vanhoilla laakereilla, ei niissä mitään vikaa ollutkaan. Sitten oli eräs V50 Volvo joka kolisi, siinä oli ehkä noin pari kierrosta kerinnyt liuskat pyörimään. Niissäkin laakereissa oli vielä jonkinlainen esijännitys. Vaihdoin kuitenkin uuden kiertokangen koska asiakkaan auto ja pitää olla varma ettei myöhemmin hajoa. Kampiakselin kaulasta hion kiinni tarttuneet laakerimetallit pois 1200 hiomapaperin ja öljyn avulla pois. Ilmeisesti homma onnistui koska on ollut jo monta vuotta ajossa eikä ole tullut takaisin

Jep, tuo on juuri sitä, että vaikka miten yrittää niin asiat menevät joskus pieleen ilman omaa syytä. Jos ne laakeriliuskat tosiaan ovat kelvottomat niin uskon valmistahan osallistuvan jollakin tavalla noihin kustannuksiin.
Ainakin pitäisi koska osat ovat varaosanumeron mukaan ihan ok ja std.

[jari_w123]

Nyt on viikko ajettu uusilla kk laakereilla. Moottori toimii hienosti ja ehkä kampikoneisto on hieman aiempaa hiljaisempi. Se alkuperäinen koputtava ääni ei kuitenkaan hävinnyt, ihan niinkuin täällä veikattiin. Eilen äänen lähde kuitenkin löytyi ihan vahingossa ja ei ole vaarallista. Saattaa jopa olla ominaistakin Varmistin äänen lähteen vielä tänä aamuna ja sen tosiaan saa poistumaan kun ajaa auton alamäkeen Kopioin tähän toisaalle kirjoittamani tekstin niin saadaan yhdessä nauraa sille

Näinköhän alkaa mersun koputus selviämään Pesin töitten jälkeen auton, kerkes jonotettaessa käymään tyhjää jonkin aikaa jolloin koputus lähes häipyi. Siirsin pesun jälkeen auton työpisteen oven taakse käymään, siinä on kohtuu jyrkkä ylämäki halliin ja huomasin että kylläpä nyt koputtaa lujempaa kuin yleensä. Siitä siirsin jarrudynolle jossa on alamäki ja sinne käymään. Kappas vaan kun koputus häipyi kokonaan Moottori siis vajaa puolilämmin. Taitaa olla niin että hieman kieron vetolevyn tai hihnapyörän takia kampiakseli liikkuu tyhjäkäynnillä ihan pikkuisen edestakaisin joka aiheuttaa koputusta erityisesti kylmänä jolloin välykset suuremmat eikä käyntikään ihan täysin tasaista. Saattaa olla että kaikista kuuluu tuo sama koputus kuuluu kaikista. Se vaan hukkuu karkeampaan käyntiin ja manuaalilaatikon kolinaan joita nämä suurimmilta osilta on. Manuaalissa kolina loppuu kun painetaan kytkintä ja kampiakseli työntyy eteenpäin. Jos tosiaan näin on niin hyvä olis koska tuo ei ole vaarallista eikä aiheuta toimenpiteitä. Mulla on sopivasti pieni mäki pihassa, täytyy peruuttaa siihen ja kuunnella huomenna kun moottori on kylmä.

[jari_w123]

Mittasin ennen remonttia päittäisväkyksen kampiakselista. Löysin vanhat mittaustulokset ja välys oli 0,15mm. Minimi 0,10mm ja maksimi 0,30mm. Viimeksi auki ollessaan päittäislevyt näyttivät hyväkuntoisilta, niitä ei siis ole uusittu missään vaiheessa. Mitään laakerimetallia ei öljypohjan sisältä löytynyt kun viikko sitten vaihdoin kk laakerit eli oletettavasti päittäisliuskat ovat vieläkin kunnossa. Kokeiltaessakin välys tuntuu olevan ihan ok.

[E200kompressor]

Nyt on viikko ajettu uusilla kk laakereilla. Moottori toimii hienosti ja ehkä kampikoneisto on hieman aiempaa hiljaisempi. Se alkuperäinen koputtava ääni ei kuitenkaan hävinnyt, ihan niinkuin täällä veikattiin. Eilen äänen lähde kuitenkin löytyi ihan vahingossa ja ei ole vaarallista. Saattaa jopa olla ominaistakin Varmistin äänen lähteen vielä tänä aamuna ja sen tosiaan saa poistumaan kun ajaa auton alamäkeen Kopioin tähän toisaalle kirjoittamani tekstin niin saadaan yhdessä nauraa sille

Näinköhän alkaa mersun koputus selviämään Pesin töitten jälkeen auton, kerkes jonotettaessa käymään tyhjää jonkin aikaa jolloin koputus lähes häipyi. Siirsin pesun jälkeen auton työpisteen oven taakse käymään, siinä on kohtuu jyrkkä ylämäki halliin ja huomasin että kylläpä nyt koputtaa lujempaa kuin yleensä. Siitä siirsin jarrudynolle jossa on alamäki ja sinne käymään. Kappas vaan kun koputus häipyi kokonaan Moottori siis vajaa puolilämmin. Taitaa olla niin että hieman kieron vetolevyn tai hihnapyörän takia kampiakseli liikkuu tyhjäkäynnillä ihan pikkuisen edestakaisin joka aiheuttaa koputusta erityisesti kylmänä jolloin välykset suuremmat eikä käyntikään ihan täysin tasaista. Saattaa olla että kaikista kuuluu tuo sama koputus kuuluu kaikista. Se vaan hukkuu karkeampaan käyntiin ja manuaalilaatikon kolinaan joita nämä suurimmilta osilta on. Manuaalissa kolina loppuu kun painetaan kytkintä ja kampiakseli työntyy eteenpäin. Jos tosiaan näin on niin hyvä olis koska tuo ei ole vaarallista eikä aiheuta toimenpiteitä. Mulla on sopivasti pieni mäki pihassa, täytyy peruuttaa siihen ja kuunnella huomenna kun moottori on kylmä.

Tuota, auton moottorit eivät koputa erikseen ylä- tai alamäissä. Joku muu siihen löytyy.

Minulla oli VAG:n bensakone joka koputti lämpimänä. Koputus aiheutui siitä kun vauhtipyörä sorvasi lohkon takapäätä koska painelaakeriliuskat olivat tippuneet öljypohjaan. Kuva noista painelaakereista aiemmissa viesteissä.
Jos sinulla on päittäisvälys edes millilleen kohdallaan, ääni tuskin tulee sieltä.

Katsoitko sen vetolevyn pulttikehän ympäristön...?

[jari_w123]

Ei todellakaan yleensä koputa ylä tai ala mäessä. Tämä yksilö kuitenkin tekee niin, oikeastaan ainoa joka siellä hieman siirtyy on kampiakseli. Tai se on se raskain osa ja jonka seudulta se äänikin kuuluu. Näissähän moottori on alunperinkin hieman pysty asennossa niin että moottorin etupää on ylempänä kuin takapää. Tuossa kun sanoin että kaikista kuuluu, tarkoitin juuri näitä om617 moottoreita, en siis muita autoja tai moottoreita. Pitäis oikein kuunnella omaa turbodieseliä että miltä se kuulostaa. Siinä on huomattavasti karkeampi käyntiääni ja laatikkokin kolisee tyhjäkäynnillä kytkin ylhäällä. Voi hyvin olla että siitä löytyy sama kevyt koputus, sitä ei vain kuule muun melun läpi

[E200kompressor]

Ei todellakaan yleensä koputa ylä tai ala mäessä. Tämä yksilö kuitenkin tekee niin, oikeastaan ainoa joka siellä hieman siirtyy on kampiakseli. Tai se on se raskain osa ja jonka seudulta se äänikin kuuluu. Näissähän moottori on alunperinkin hieman pysty asennossa niin että moottorin etupää on ylempänä kuin takapää. Tuossa kun sanoin että kaikista kuuluu, tarkoitin juuri näitä om617 moottoreita, en siis muita autoja tai moottoreita. Pitäis oikein kuunnella omaa turbodieseliä että miltä se kuulostaa. Siinä on huomattavasti karkeampi käyntiääni ja laatikkokin kolisee tyhjäkäynnillä kytkin ylhäällä. Voi hyvin olla että siitä löytyy sama kevyt koputus, sitä ei vain kuule muun melun läpi

Selitys ei oikein siltä osin kuulosta uskottavalta koska raskaan dieselin kampiakselilla on suuri hyrrävoima pyöriessään eikä sitä ihan pienet voimat siirtele akselin suunnassa. Eikä missään tapauksessa sellaista sykli, että se naputtaisi.
Ei minun käsitykseni mukaan millään voi tulla kampiakselin päittäisvälyksen johdosta tuollainen ääni ellei sitä välystä ole millimetrejä.

Katsoit ja varmistit kunnolla sen vetolevyn pulttikehän ympäristön säteittäisten murtumien varalta...?

[dealer]

En oikein ymmärrä tätä laakeriasian puintia loppupelissä, kun avausviestissä kirjoitettu

Oma veikkaus on että tarvikelaakereissa on liian pehmeä tausta metalli jolloin lyhyen käytön jälkeen jännitys katoaa ja alkaa liuska liikkumaan kiertokangen silmukassa.

- sitten jo todettu koneen avaamisen jälkeen että vika oli niissä
- kuitenkin oli alun alkaenkin tiedossa että alkuperäisosat

Siis tarvike laakeri oli parasta mitä saa eli Glyco merkkiset laakerit juuri niinkuin alkuperäisetkin. Olen aina pyrkinyt laittamaan vain parasta ettei tarvis uudestaan tehdä huonojen osien takia.

kaikkihan me tiedetään ettei laakeri siitä miksikään muutu jos se erilaiseen pakettiin laitetaan.

Joka tapauksessa, mielenkiintoinen tapaus, ja mukava aikanaan kuulla mistä vika löytyy.
Toivottavasti ei mitään isoa remonttia vaativaa, tai ei kai kaimalle mikään remontti näissä niin iso liene

[jari_w123]

Juu, vetolevy on katottu siltä osin kun sitä pääsee näkemään. Ehjältä vaikuttaa, pultit on kiinni eikä pohjaa mihinkään. En mä oikein ite keksi muuta kuin tuon päittäisvälyksen aiheuttaman kevyen koputuksen. En mä muuten tuota miettis mutta kun koputus häviää auton keula alhaalla ja voimistuu kun keula on ylhäällä. Enpä ole tuollaiseen ilmiöön ennen törmännyt

[jari_w123]

En oikein ymmärrä tätä laakeriasian puintia loppupelissä, kun avausviestissä kirjoitettu

Oma veikkaus on että tarvikelaakereissa on liian pehmeä tausta metalli jolloin lyhyen käytön jälkeen jännitys katoaa ja alkaa liuska liikkumaan kiertokangen silmukassa.

- sitten jo todettu koneen avaamisen jälkeen että vika oli niissä
- kuitenkin oli alun alkaenkin tiedossa että alkuperäisosat

Siis tarvike laakeri oli parasta mitä saa eli Glyco merkkiset laakerit juuri niinkuin alkuperäisetkin. Olen aina pyrkinyt laittamaan vain parasta ettei tarvis uudestaan tehdä huonojen osien takia.

kaikkihan me tiedetään ettei laakeri siitä miksikään muutu jos se erilaiseen pakettiin laitetaan.

Joka tapauksessa, mielenkiintoinen tapaus, ja mukava aikanaan kuulla mistä vika löytyy.
Toivottavasti ei mitään isoa remonttia vaativaa, tai ei kai kaimalle mikään remontti näissä niin iso liene

Niin, tässä avausviestissä mietin mahdollisia syitä ennen avaamista. Nehän lopulta selvisi, järkevin selitys että liuskassa mittavirhe minkä johdosta käy noin kuin käy eli liuska liikkuu pesässään koska on aavistuksen lyhyt. Se on totta ettei sillä väliä onko paketissa mersun merkki vai ei. Nyt vain on niin että vaikka liuskat oli samaa merkkiä on ne valmistettu ehkä eri tehtaalla tai jotain koska ovat hieman erilaisia. Valitettavasti tämä näkyy muissakin auton osissa. Mulla hyvänä esimerkkinä lemförderin apusimpukan korjaus sarja. Ei kestänyt kiristää pulttia vaadittuun momenttiin, krymppäs helat jolloin apusimpukka jumiutui. Alkuperäinen mersulta ostettu apusimpukka oli myös lemförder, siinä helat ilmeisesti kovempaa meteriaalia kun näyttivät pinnaltaan erilaisilta ja kestivät kiristää pultin vaadittuun momenttiin.