W210 Paavon jarrut ja vuosittainen ruosteen torjunta.

[Nastamuumio]

Pitäisi saattaa Paavo katsastus kuntoon. Mitenhän tässä mahtaa käydä? Viimeksi kun ryhdyin jarrukilpia vaihtamaan W202, niin lopulta oli takakelkka irti ja kaikki muukin mahdollinen perä osissa mukaan lukien. Nyt olisi vilpitön tarkoitus pitäytyä kohtuudessa. Vaimo jo arveli homman päätyvän jonkinlaiseen riistäytymiseen ja muistutteli omasta auton tarpeestaan => eli hänen kulkineensa ei ole rajattomasti käytössäni.
Perinteinen 4,5h pesu oli aloitus ja tänään rupesin vielä irrottamaan levyjä takaa. Niistä vasen ei ole juurikaan enään jarrutellut. Oikeakin oli ihan valmis. Oli hiukan haasteellista saada ruuvarin pää osumaan käsijarrujen kiristinryörään, jotta saisin jarrulevyt irti. Naama kiinni levyssä tirkistelin pultin reiästä ja muutaman kerran osuin vissiin rillaan, kun sain levyt vedettyä irti. Tätä ennen tietysti ankaraa vasarointia, jotta irtoaisi navasta.

Levyt käytännössä murenee ja palat oli aivan putua. Homma olisi pitänyt tehdä jo ainakin vuosi sitten. Satulatkin pitää huoltaa kunnolla. Mäntä ruosteessa. Kaippa niihinkin korjaussarja löytyy?

Satulat otin irti ja jätin letkut roikkumaan letkupihdeillä puristettuna tukkeeseen. Huomenna etupään kimppuun. Hiukan jo naama nykii, kun odotan rojektin mukanaan tuomia haasteita. Jotenkin toivoisin tämän pysyvän hallinnassa.

[dealer]

Toisinaan Nastamuumio poistuu viidakosta ja liikkuu kaupungissa kuin kuka tahansa meistä.

Ja asiaan; taitaa olla jo aika halpoja vaihtosatulat ? Ettei kannata keittää, missäseoli suolaliuoksessa ?

[Nastamuumio]

Se oli sitruunahapposammio, missä keittelin osasoppaa. Selaista ei enään rakenneta. Se oli virhe.

Tänään irroittelin etujarrujen osat ja jarruletkut ja aloitin hinkauksen ja rukoilun. Hiontahommista ei tullut oikein mitään, mutta jotain sain alkuun.

Etu levyjen irroituksessa olikin yllärinä 7mm 6-kolo, mitä ei löytynytkään minun sarjoista. Toki tiedän, että 6mm mennään suoraan 8mm noissa sarjoissa ja joskus on 7mm av ollut joissain säätö ruuveissa työhommissa, mutta ei ole ollut tarvetta kotohommissa aiemmin. Pihassa ei sitten ollut yhtään ajo autoakaan ja 7km matka Jopolla työkalukauppaan ei innostanut. Korkeammat voimat olivat puolellani ja naapurin tallistä löytyi tuollainen mini-sarja, missä tuo 7mm kaivattu avain oli. Samalla kerjäsin lainaan 11mm kiintoavaimen, koska minulla oli vain 11mm jarruletkuavain, millä ei tehnyt yhtään mitään jarruletkun avaamisessa. Mutteri on putken puolella matala ja tuossa KingKong avaimessa oli tartuntapintaa vain keskellä avainta => muljaa mutterin reunat ekalla yrityksellä. Luonnollisesti se ensimmäinen yritys tehtiin siihen mikä oli jokseenkin 100% jumissa.

Kulumisenilmaisimen muovinen runko oli järkyttävän kireässä T30 ruuvilla ja jollain helvetillisperkeleellisen lukitteen avustuksella ja samaa ruikkua oli ilmeisesti jarrusatuloiden vastakappaleessa 19mm av:llä olevissa 6-kanta ruuveissa. Siihen muoviseen kulumisenilmaisimeen ei uskaltanut antaa kuumaakaan, joten sellainen keskivaikea väsytys valikoitui avaamis menetelmäksi. Sarjastani oli yksi torx jo katkennut Pösön jarrulevyn irroituksessa, joten luotto Bonduksen sarjaan oli hiukan rakoillut. 19mm ruuvit avasin pelkällä voimalla. 1/2" tavallisella vääntiöllä en jaksanut avata mutta joskus ratin irroitukseen hankitulla voimavarrella narisivat ruuvit auki.

ja

Satulassa olevat 7mm 6-kolot eivät olleet myöskään kohtuullisessa kireydessä avaimen varteen suhteutettuna, mutta löyti sopivaa jatketta ja ne avautuivat halutusti, mutta ei kireys minusta ihan normaali ollut. Ruuveissa olevat liut kannattaa muuten työntää ulos, ennen kuin alkaa kampeamaan satulaa irti.



Koska olin jo henkisesti päättänyt Paavon hylkäämisen katsastuksessa tehdä mahdollisimman vaikeaksi, niin jarruletkujen uusinta oli vakaassa päätöksessä. KAIKKI aikaisemmat jarruletku ja -puki kokemukset ovat synkkiä ja katstrofaalisia, traumaattisia ja pelottavia. Tästä syystä koko homman aloitus aiheutti kylmää hikeä. Lukuisien epäonnistumisien kokemuksella yritin välttää noita perusasioita, mitä jarruputkistoon liittyy. Yksi liitos oli lähes ylivoimainen. Kuumensin sen ja sain kuin sainkin sen auki. Olisi vain pitänyt olla kunnollinen avain heti alkuunsakkin. Kuumaa jarrunestettä suhisi iloisesti ulos löysteneestä liitöksesta.

[Häksä]

Mukavaa luettavaa

[Nastamuumio]

Lienee tehokkainta hiekkapuhaltaa ruosteet, mutta lopputukoksena on suunnaton siivo ja runsaasti maalattavaa. Oma rajoittunut perspektiivi on kihnuttaa mahdollismman vähän ja rajoitetusti sekä hapotella jäljelle jääneet oksidit toiseen olotilaa, eli vähemmän aktiivisiksi.
Sitten rajataan teipillä ja maalataan. Lopuksi toivotaan, että olisi kohtuu siisti mutta ennen kaikkea, ei enään kuplisi. Maalaukset kilikali-menetelmällä, kun ei ole kykyä muuhun. Eli perinteinen piharemppa kaikkine siihen liittyvine hienouksineen, eli toivotaan että onnistuu ja ei rikota enempää. Tälläistä persaukisen nyhjäämistä.

Perustyökaluina käytän rälläkkää ja koirankullismirgeliä. Rälläkässä lamellilaikka ja "neekerin tukkaa" ja sitten koloset nysvään karahiomakoneella. Pinnan sipasen sitten tuukinauhalla ja sitten Bräkleenillä tai vastaavalla puhdistus. Jäljelle jääneen ruosteenpoistoon Anitrolin ja Bilteman sekoitusta. Tälllä saa mämmin pysymään pinnassa.


Sitten pestään ruosteenpoistojelly pois ja maalataan rost conventterillä eli ruosteenmuuntimella. Muuntimen pitää antaa olla 24h ja sen päällä ryhdytään sitten maalaamaan lopullista pintaa pohjamaaleilla ja muilla hiomaväreillä. Toimii joskus erinomaisesti ja joskus kuplii 1/2 vuoden päästä. 80% onnistuu jokseenkin tyydyttävästi, eikä tarvitse ainakaan seuraavana vuonna uusia. Tätä on tullut harrastettua jokseenkin joka kesä, mutta näissä W202 ja W210 hommissa on päässyt toteuttamaan itseään ihan huolella. Ei vain pysty antaa Paavon mädäntyä, kuten moni kanssakulkija on sallinut käyvän. Tämän päivänen hionta -95 w210 oikeasta takakaaresta. Massat on laitettu 2015 (sisäloksun alla säilynyt) ja nyt jouduin hiomaan kaaret. Nuo pistehitsithän toimivat yhtenä ruoste kiihdykkeenä. Aikaahan tässä menee ihan ruokottomasti, kun yhtä sieltä ja toista täältä, mutta rahnaa ei juurikaan. Kilikalina saa kaikkea mitä tarvitsee.



Jarrusatuloita törkin hetken ja huomasin että toisen männän pölysuoja on murtunut aavistuksen ja kun murtumaa piteli lisää se suorastaa laajeni. Lienenkö tökännyt ruuvarilla, kun kampesin mäntiä sisään palojen takaa. Jarruletkun puoleiset (sisemmät) männät eivät juurikaan halunneet liikkua. Suukkasin paineilmapillilä letkunreikään ja PLOP lensi ulompi mäntä ulos. Sisemän sitten törkkäsin tuurnalla ja vasaralla letkun reiästä. Ei irronnut tökkäämällä.



Mäntien päät on näemmä epäsymmetriset ja paksumpi osa siihen suuntaan mistä levy tulee satulaan jarruttaessa. Omassa männät vain ruosteessa ulko-osin mutta muuten tuntuvat olevan ok. Ajattelin vain hioa pääistä korroosion pois.

Mistähän osaisi tilata uudet männäntiivisteet ja pölysuojat? Saakohan mäntää satulaan uudella tiivisteellä, kun vanhakin kinnaa vastaan ihan kunnolla? Vaihtaisi vain pelkät pölysuojat?
Tämä tutkitaa jotenkin. Vinkkejäkin otetaan vastaan. En ole eläissäni jarrusatuloita kunnostellut. Nyt olisi vakaa meininki.

Sellaiset 5h tuntia meni tässä tämän päivän hinkkailussa. Huomenna teipataan ja suojataan. Jos ehtii, niin RostOff* pohjamaalia ruikitaan johonkin pintaan.

*)se on RostStop

[dealer]

Satula on oikein helppo kasata uusilla tiivisteillä. Jumitus johtuu pääosin siitä että tiivisteen uran pohjalla on likaa - joka pitää huolellisesti kaivella piikillä pois - ja ehkä turvonneesta tiivisteestä (laitettu kumin alle öljyä jumituksen poistamiseksi )
Älä missään tapauksessa kasaa pelkästään uudella pölysuojalla.

[S202]

Tuosta kaarestahan tulee vielä hyvä kun ei ole ruoste päässyt ulko- ja sisäkaaren väliin

[Nastamuumio]

Jääväämättä tappioon päättyvää sotaa tässä käydään ja lopulta mieluinen Paavoni päätyy sinne, minne niin moni muukin kanssa toverinsa. Ei ole kylmässä Pohjolassa paikkaa missä vanhat Väykyt saisivat kiiltää kilpaa ehtoonsa ilta-auringossa. Jokainen meistä päätyy tuhkakuppiin aikoinaan. Annetaan nyt hapen ja veden nakertaa saksalaista suurlujuusterästä (tuskin se nyt sellaista on?), mutta lyödään jonkin verran kapulaa rattaisiin.

Sellainen teippistä ja paperista tehty ITE-taide teoshan tuohon pihaan syntyi. Pitäisköhän peittää, ettei ole aamulla Kiasmassa ja joudun elämään apurahoilla lopun vuotta?



Eipä tuosta ole paljon kerrottavaa, mutta katsellaan sitten lopputulosta aikoinaan. Pitäis ne jarrusatuloiden korjaussarjat tilata. Huomenna on rippijuhlaa ja muuta äxönzäksön-toimintaa, että hyvä jos kerkee pikkusen spräyllä ruiskia.

Ja taustalla pilkottava Korealainen ei ole minun, eikä edes sukulaisen. Huoneeni on avoin kaikelle kansalle ja annan autojen tulla pihaani lepäämään. Minulla ja Taivaan Taatolla on tallissa kyllä tilaa mitä erikoisimmille hitusvinkuloille.

[Nastamuumio]

Tänään aamulla ruiskin pintaväriä ja illan suussa lakkaa päälle. Kaaret olisi jokseenkin valmiit. Huomenna töihin, joten muuttuu iltahommiksi ja taitaa tulla rokulia näihin hommiin, jos kapitalistin näkemys työreissusta Kainuuseen muuttuu todeksi.

[Nastamuumio]

Piipahdus Herran huoneessa antoi vissiin siunausta myös tähän askareeseen, koska sain jarrusatulat tehtyä ja helman maalattua. Kävin kaapilla puhaltamassa satulat ja teräsharjalla ennallistin männänpäät. Pientä jäkeä oli mäntien tiivistepinnassa, mutta kelpuutin ne jatkoon. Kaikki urat hinkkasin niin puhtaaksi, kuin kohtuudella sain. Eli niihin ei jäänyt vierasta ainesta. Kiltisti ohjeen mukaan.



Tiivisteen laittossa ei ollut mitään ihmeellistä, jarruvaseliiniä ja painelemalla lokoseensa. Vaikka kuinka tihrustin, niin keskimmäisessä kuvassa oleva takasatulan, tiiviste saanee mennä kumminpäin hyvänsä, kuten myös etupää. Takapään pölysuojat olivat eri mallia, kuin edelliset, ja uudet pölysuojat lukittiin lukkorenkaalla, kun taas aiempi oli urassaan puristuksella. Jotenkin jäi fiilis, että vanha oli laadukkaampi.
Etupäähän pölysuojan jamelointi toi mieleen flashbackejä aikojen takaa, kuin niin sanotusti "päästiin pukille" ensimmäisiä kertoja. Vaseliinissä olevan pölysuojan venyttely mäntään oli kuin spärdärin käpistely vapisehin käsin. Jotenkin selvittiin silloin ammoin ja menihän se nytkin. Eli pölysuoja mäntään puoliksi, niin että sisemmän huulen saa satulassa olevaan uraan, sitten mäntä satulaan ja painetaan se sisään, nyt saa pölysuojan ulomman huulen taas männän uraan. Aluksi meinasi fiilis latistua, kun yritin toisin ja kaikki muljahteli mihin sattuu. Väkisin laittamalla hajoaa varmaan kumi ja silloin ei taas pääse tavoitteeseen, paitsi jos on toinen kumi.

Päivän päätteeksi asensin vielä levyt taakse ja säädin käsijarrun + maalailin helmoja ynnä suukkasin massaa aiemmin maalattuun etulokaraiden sisäpintaan, eli sinne alareunan taskuun, mikä aiheuttaa lokarin helman haihtumisen. Takalevyt oli kakkos osat, eräästä toisesta autosta, mutta kun olivat ihan mitoissaan, niin kelpuutin ne alle. Hiukan rälläköin reunoja, erityisesti käsijarrun puolelta, ettei se rahisisi niin vietävästi jarrukilpeen.

Puhalluksineen jarruhommissa meni yli 3h ja levyjen ja käsijarrun kanssa melkein 3h. Tiivisteet/korjausssarjat sekä uudet jarruletkut maksoivat 105€ (siinä on myös uudet tapit yms. taakse).

Netistä tilaamani etulevyt ja kaikki palat ovat vielä matkalla, ja niihin meni 108€. Eli 213€ kustannukset tähän mennessä. Maalit ja liuottimet on tietty päälle, mutta ne on sellaista pientarviketta mitä nurkissa pyörii aiemmista räpellyksisitä. Muutamia kymppejä.

[Nastamuumio]

Eilen taas jatkoin Paavon ennallistamista ja laitoin loputkin jarruista nippuun uusilla paloilla levyillä (eteen) + jarruletkut. Ilmailin jarrut ja nyt ainakin etujarrut on aivan yhtä puuta? Mitä ihmettä? Takana ulommat männät on vielä sisällä ja edessä koko paska yhtä nippua. Pikku ihmisen ilo osata ei taaskaan toteutunut. Ehken sisäänajolla saadaan parempaa asentumista.

Maalauksen suojauksetkin olivat sitten riittämättömät, ja nyt on lokarin kaarien ulkopuolella pohjamaalia. Kivat rajat Viimeksi kävi jotain vastaavaa ja pitää hinkata ne pois. Tinneri taitaa olla ainoa liuotin, joka puree ja loput vahalla "myllyttämällä". Eli tein tyhmyyttäni taas työmaan itselleni. Koskanan sitä oppii että maalaus on yhtä sotkemista.

ja

Sumarit suuntasin niin alas, kuin ne menee. Niistä on ollut jupinaa jokaisessa katsastuksessa.

Perästä ronkin huohotinta, koska katsastaja oli sitä mieltä, että se perä vuotaa, mutta kun se ei vuoda? Vetoakseleiden sisemmissä päissä ohut varsin kiinteä öljypölykerros. Olisko käynyt niin, että taannoin syksyllä vaihdettu peräöljy pysyy paremmin sisällä? Jotain Teboil Hypoid EP 80/90 ruikkua se muistaakseni nyt kuitenkin ja nimenomaan peräöljyä.

Nyt vain fillarit alle koeajoa ja kiillotusta. Kojelaudan lamppuja vaihtelen jos ehdin tai jaksan. Ei taida ihan kaikkia ollakkaan? Mittariston repiminen ei ole nyt kovin ylhäällä kiinnostuksessa. Jos ne jarrut rupee hankalaksi poltan koko auton

[noroljan]

Maalauksen suojauksetkin olivat sitten riittämättömät, ja nyt on lokarin kaarien ulkopuolella pohjamaalia. Kivat rajat Viimeksi kävi jotain vastaavaa ja pitää hinkata ne pois. Tinneri taitaa olla ainoa liuotin, joka puree ja loput vahalla "myllyttämällä". Eli tein tyhmyyttäni taas työmaan itselleni. Koskanan sitä oppii että maalaus on yhtä sotkemista.

Kolme vuotta sitten ässästä korjailin noita helmoja, niin tuli suojattua kokoauto. Taisi olla eka kerta kun ei ollut joka puolella roiskeita (Nyt jo kukkii vaikka luulin tehneeni kunnolla homman)

maalaus_assa.jpg

Täytyisi tollainen samanlainen helmojen korjaus tehdä ML:läänkin, kun sinäkin olet tehnyt. Ainakin ennenkuin pahemmin ruostuu. Kuitenkin jo näkyvissä ruostetta siinäkin tuolla lokarin sisäreunoissa Täytyisi vaan kehitellä joku nosturi tai muu, kun ei pysty enää maassa tekemään mitään, mutta en kyllä annan mersun ruostuakkaan

[Nastamuumio]

Juurikin noin, kunnolla kääröön koko auto. Itseasiassa pohjamaalista selviää mutta lakka se vasta mukavaa poistettavaa on. Hinkkasin koko päivän Fareglaa ja kliineriä. Tinnerin jätin väliin. Jukolauta oli hommaa. Tuon kiilloituksen kruunasin sitten vahalla. Oikeastaan tuli ihan hyvä ja kun kyseessä on orkkis -95 maalipinta niin kehtaan olla ihan tyytyväinen. Kuskin ovessa yksi kohta ilman viimistä pintamaalia, mutta siihen on syynsä => jäi jotenkin piiloon teipin alle. Korjaan sen joskus, mutta nyt en jaksanut ryhtyä taas suojailemaan.




Illan suussa vaihdoin vielä lämmityslaitteen lamput, tuhkiksen lampun ja vaihdekulissin lampun. Nopeusmittariin ei enään kiinnostus riittänyt. Sisäpuolella kyllä olisi jonkin verran puuhaa, mutta ei juuri nyt ole mielenkiintoa.

Pitäisi käydä viellä sielä katsastuksessa. Varoiksi yritän päästä käymään rullilla ennen katsastusta. En kyllä huomannut pitään huolestuttavaa koeajolla. Jarruttelin silleen sopivasti ja ei puoltanut ja käkkärikin piti n 7-9 naksun jälkeen auton hyvin paikoillaan, vaikka antoi kaasuakin. 11 naksulla oli jo varsin jämäkkä. Tietty se jäi toiseksi jos antoi enemmän "syöttöä". Ylipäätään mikään ei vinkunut tai haagannut, ainakaan vielä.

Syntyykö jatkoa selviää katsastuksen jälkimainingeissa ja voisihan tuon sisustankin puutteet hoitaa pois.

[Nastamuumio]

Menihän se läpi.
0% oli jarrujen ero edessä tai takana. Hiukan hämmästyin. Käsijarrukin ok n reilu 20% eroa. Alkuperäiset iskarit hiukan väsyneet. Vasen sumari näyttää vieläkin UFOja taivaalle. Pitänee vääntää kunnolla alaspäin.

[Pertti K]

Onhan polttimo kunnolla paikoillaan? Noiden katsastusasemien iskaritesteille en paljoa arvoa anna. Yhdestä autosta oli takaiskarit niin loppu ettei uskaltanut satasta ajaa, kun perä hyppäsi aina sivulle asfaltin poikkisaumoissa. Testerin mukaan ok...

[Nastamuumio]

Onhan polttimo kunnolla paikoillaan? Noiden katsastusasemien iskaritesteille en paljoa arvoa anna. Yhdestä autosta oli takaiskarit niin loppu ettei uskaltanut satasta ajaa, kun perä hyppäsi aina sivulle asfaltin poikkisaumoissa. Testerin mukaan ok...

Pitääkin tarkistaa. Kuvio oli ainakin vastaava, kuin oikeanpuoleisella, kun hätaisesti seinään yritin kohdistaa. Iskarin pompottelu nyt on mitä on. Ei paljon kerro, mutta saapahan laillisesti ajaa, ettei Sipilän veronkerääjät vie kilpiä konttorille. Varmaankin vuoden sisään vaihtuu iskarit joka nurkassa.