Luopumisen tuskasta

[Jööran]

Eilen sitten saattelin vanhan rouvan uudelle ottajalle. Matkalla tuli käsittämättömän haikea olo. Kaikenlaista oli yhdessä koettu ja pidemmällekin meneviä tulevaisuudensuunnitelmia tehty. Niin vain kävi, että rouva alkoi vaatia enemmän aikaa ja rahaa kuin olin valmis sen ikäiselle ja kuntoiselle tarjoamaan. Viimeisellä matkalla kuitenkin järki vaikeni ja antoi sydämen itkeä. Syyllisyys kaikista luvatuista mutta tekemättä jääneistä asioista painoi mieltä. Onneksi tähän ei kuitenkaan tultu siksi, että olisin ihastunut toiseen ja antanut vanhan suhteen haaleta sen vuoksi. Yritän lohduttautua ajatuksella, että uudessa kodissa rouva saa osakseen parempaa huolenpitoa kuin mitä minulta olisi liiennyt.

Talossa on nyt kuitenkin uusi saksatar. Enemmän rahaahan tuo nuorempi osaa kuluttaa mutta toivottavasti vaatii vähemmän aikaani kuin vanha. Luonnekaan ei ole kovin kehittynyt, vaan mukava on antaa katseen levätä rypyttömällä poskella.

Ja aikaa myöden asettuvat päivät vanhan rouvan kanssa muistoiksi muiden joukkoon, niin paremmat kuin pahemmat, päällimmäiseksi paremmat.

[Timo L.]

*snif*

Toivottavasti en koskaan, koskaan joudu samaan tilanteeseen Jakobsonin kanssa!

[Kaapo]

Pahasti vanhat kotkat pääsevät kietomaan miehet vilkkuviiksensä ympärille...
Toisaalta - sitten kun auton hukkaaminen on oikeasti aiheellista, niin luovarin kirjoituksen jälkeen pitää juoda ja laulaa kuin juutalaisissa hautajaisissa
Mersut ovat tähän asti tulleet ja menneet melkoi lailla vailla jälkimietteitä, mutta nykyisestä luopumiseen pitää olla tosi hyvät syyt.

Toinen asia on sitten se ensimmäinen, MB-poikuuden vienyt suhde. W114 250:n ostaisin takaisin, jos se elävien kirjoissa olisi ja vieläpä kunnossakin. Voi ollakin... että vielä kerran saan kietoa kiihkeät käteni odottavan ohjauspyörän ympärille, tuntea niskatuen pehmeän nukan hyväilyn poskellani, tarttua uhmakkaana odottavaan vaihdekeppiin, oho.. hupsista...

[Aku P]

tuntea niskatuen pehmeän nukan hyväilyn poskellani, tarttua uhmakkaana odottavaan vaihdekeppiin,:

Olisko ylläoleva esim. tästä lainattu novellinpätkä:

[Daaz]

Voi ollakin... että vielä kerran saan kietoa kiihkeät käteni odottavan ohjauspyörän ympärille, tuntea niskatuen pehmeän nukan hyväilyn poskellani, tarttua uhmakkaana odottavaan vaihdekeppiin, oho.. hupsista...

Sitä se teettää kun omistaa saksattaren, josta kulmaan takaa ilmestyy ensimmäiseksi uhkeat, pystyt... lamput.

-Daaz

[Kaapo]

tuntea niskatuen pehmeän nukan hyväilyn poskellani, tarttua uhmakkaana odottavaan vaihdekeppiin,:

Olisko ylläoleva esim. tästä lainattu novellinpätkä:

Itse asiassa voisi olla hauskaa olla Beatlesia mukaillen ns. paperback writer ja suoltaa vasemmalla kädellä harlekiinikirjallisuutta pötkönään Mutta tuon kolliosaston fantasiat pitää kyllä loppupeleissä jättää varsinaisille alan miehille - tai mistäs sen tietää, ketkä kaiken maailman Tom of Finland -kategorian tarinat minnekin kirjoittelevat; perimätieto kertoo, notta jallukalletabu- yms. akselin kaikken härskeimmät jutut ovat naisten kynistä lähtöisin... , lukijoiden sitä mitenkään edes aavistamatta.

[Antti K]

Mitä voiko ensimmäisen mersun myydäkkin - ei voi .

[RH]

Mitä voiko ensimmäisen mersun myydäkkin - ei voi .

Voipas! Tee niinkuin minä. Myy eka mersusi. Osta se takaisin ja myy se sitten taas. Ei näihin nyt niin rakastua saa.
Sitä paitsi, elämässä pitää olla jännitystä, kun ei tiedä, tuleeko se vielä ostettua takaisin.

[sooppa]

kyllä toi monta vuotta palvelleesta autosta luopuminen voi olla vaikeaa.mieli tekee uudempaa,mutta jokin ääni takaraivossa käskee kumminkin korjaamaan vanhaa ja ajamaan sillä.hulluksiko tässä alkaa tulla? eikai sentään?

[Jani Haataja]

Näihin saksattariin tulee ajan myötä kiintymystä toisin kuin esimerkiksi Japanilaisiin geishoihin joilta haluaa vain kyydit ja kun alkaa pikkuhiljaa näkyä vanhuuden merkkejä niin potkitaan pois ja otetaan nuorempi tilalle...
Mutta Mercedes neidon kanssa voi itsekkin vanhentua arvokkaasti eikä tarvi vilkuilla nuorempia sillä silmällä, tietenkin kuolema korjaa satonsa mutta sitten voikin haeskella perjantai tansseista samantyylistä iäkkäämpää seuraa...

[Antti K]

Olen aina ollut huono myymään autoja ostan niitä vain lisää ja lisää ja lisää...

[enska]

Mitenköhän meikäläisen käy, kun tiisseli rupee tuntumaan siltä oikeelta autolta ja pensameseä on tullu kohta 1,5 vuotta hellästi hoivattua(paitsi sillon kerran kun meinas jättää tyttöystävän talon pihaan -25 asteen pakkasessa rikkinäinen ufokapselihan siitä tuli )

Ehkä se vaihtoehto on samanlainen kuin empulla, eli 230E tuunatuksi kakkosautoksi Who knows?!

Tällä hetkellä auton vaihto ei ole ongelma kun välirahat on vielä ansaitsematta...