Reilun puolentoista vuoden käytön jälkeen on ”kuherruskuukausi” takana. Tämä on järjestyksessä toinen mersuni, edellinen oli mallivuoden 2007 W211 E200 kompressor ja erilaisia autoja on ollut alla vuodesta -80 lähtien.
Nykyinen kulkupeli on Vehon maahantuoma W212 E350 4Matic, mallivuosi 2010. Moottorina on vuonna 2004 tuotantoon tullut M272 200kW bensiini-V6 monipisteruiskulla. Saman mallivuoden takavetoisissa versioissa on suorasuihkutus (CGI) joka tarjoaa 15kW enemmän tehoa. Vaihteistona 7G-tronic. Kesäpyörissä Pirelli 17/45/245, talvipyörissä Continental 17/45/235. Kesärenkaat taitavat olla alkuperäiset, kun auton matkamittarissa on nyt 50tkm ja kulutuspinta alkaa olla lopussa.
Auto on väriltään kupriitinruskea, joka on kuulemma kyseisen mallin ”esittelyväri” - no ainakin sama sävy on käyttöohjekirjan kannessa olevassa autossa. Sisusta on vaaleaa kangasta ja somisteet keskivaaleaa puuta, elegance -tyylin mukaisesti. Vaihdevalitsin on viiksessä, joten keskikonsolin etuosa on avara. Etuosassa olevan luukun alla on mukitelineet ja hieman säilytystilaa. Etuistuinten keskellä on säilytyslaatikko W211 -mallin tapaan. Comandia operoidaan joko laitteessa olevilla painikkeilla, rattinapeilla, ääniohjauksella tai keskikonsolin ohjauspyörällä. Aluksi Comandin käytössä oli opettelemista, vaikka se olikin jo edellisestä autosta periaatteessa tuttu.
Itse etupäässä kaupungissa ajavana ja jo varttuneena kuskina vaadin eniten varusteilta, jotka tehostavat ympäristön huomioimista, kuten ajovalot, tuulilasin pyyhin- ja pesujärjestelmä, huurteenpoisto ja parkkitutkat. Niiden jälkeen huomioni kiinnittyy mukavuusvarusteisiin, joista olennaisimmat minulle ovat äänentoisto ja vakionopeussäädin.
Muita turvallisuuteen vaikuttavia lisävarusteita autossa ovat kaistavahdit, kuolleen kulman varoitin ja Distronic Plus -toiminnallisuuden mahdollistama automaattinen hätäjarrutus. Lisäksi autossa on vakiona vireystilan valvonta ja automaattinen turvavöiden kiristysmekanismi liikkelle lähdettäessä. Lisäksi löytyy Keyless Go, moottoroitu takaluukku, varashälytin ja ortopedipenkit.
Edelliseen W211 -karvalakkimalliini verrattuna mieluisimmat parannukset ovat ILS-valojärjestelmä, Keyless Go -lukitus sekä mukautuva vakionopeudensäädin Distronic Plus. Myös NGT4 Comand on kätevämpi, eritoten bluetooth -puhelinkäytön ja muistikortilta onnistuvan MP3 soittovalmiutensa ansiosta. Navigoinnissa ei ole olennaisia eroja edelliseen malliin verrattuna, ehkä osoitteen syöttö on näppärämpää keskikonsolin rullalla. Toki näyttössä on enemmän informaatiota, mutta käytän navigointia muutenkin melko satunnaisesti.
Pikkuseikkana mainittakoon takaluukun avaaminen sadekelillä: w212 -mallissa on selvä parannus, koska luukun päälle kertynyttä vettä ei valu luukkua avatessa tavaratilaan yhtä herkästi kuin W211 -korimallissa.
Vaikka autoilu täällä Kehä-III sisäpuolella on ajoittain hektistä ja rasittavaa, tällä autolla ajaminen tuottaa iloa edelleen, vaikka hankinnasta on jo niin pitkä aika. Kuskin penkiltä koettuna auto tuntuu hiukan isommalta kuin W211, mutta auton käsittely on erittäin näppärää, koska kaikki hallintalaitteet ovat ”amerikkalaismaisen” kevytkäyttöisiä (paitsi käsijarrun poljin).
Parasta autossa on
- Yleinen helppous ja stressittömyys liikenteen hälinässä
- Auton herkkä reagointi kuljettajan tahtoon
- Moottorin sivistyneisyys, äänettömyys ja värinättömyys
- Nitinöiden ja natinoiden poissaolo
- Valot ja ilmanvaihto
- Ortopedipenkit
Autossa on myös asioita jotka voisivat olla paremminkin, joista mainittakoon
- 7G -vaihteisto on comfort -asennossa turhan verkkainen (sport -asento on kelvollinen)
- Parkkitutkat eivät juurikaan ole kehittyneet edellisestä malliversiosta
- Ilmastoinnin automaattiasennossa auto huurtuu talvella herkemmin kuin W211
- Takakontti on yllättävän matala, luukun sulkumoottori rajoittaa korkeutta
- Epäkäytännöllinen rengaskoko (eritoten kesärenkaissa)
Neliveto on ollut minulle toistaiseksi melko huomaamaton, tämä ja viime talvi kun ovat olleet niin vähälumisia täällä etelässä. Eipä tainnut kojelaudan kolmio vilkahtaa kertaakaan missään tilanteessa edes talvella! Edellisessä autossani kolmion vilkkuminen tuli huomattavasti tutummaksi.
Käyttökuluiltaan auto on kokoluokkansa edustaja: kaskovakuutus ovat melko kallis ja bensiiniä palaa rauhallisessa (comfort!) esikaupunkipainotteisessa ajossa 12,2 litraa sadalla, mikä on kaikista tankkauksista mitattu keskiarvo. Huoltohinnat ovat kuusisylinteriselle autolle mielestäni hyvinkin kohtuulliset, jos kohta takana onkin vasta yksi A ja yksi B huolto. Auto on ollut myös erittäin huoleton, mitään odottamatonta rahanmenoa ei ole ilmennyt kausihuoltojen lisäksi.
Näin jälkikäteen, järjellä ajateltuna tulin hankkineeksi ehkä tarpeettomankin ylellisen auton. Olen silti todella iloinen että tunne sai ostopäätöstä tehdessä yliotteen.