Veneeseen OM605. Mikä ahdin????

[kuopiojpj]

Juu ja kun jos meri dieselissä on remmi, niin siellä on myös pakokaasuahdin. Kun juurikin sitä miettinyt et miks niissä ei ole pelkkää remmiä. Vesijeteissähän käytetään pelkkää remmiä mut ne onkin hieman eri käyttöön tarkoitettuja. Ja jos itse alan tekemään tuplana niin kokonaiskustannukset nousee niin korkeiksi et sit olis ollu ihan sama ostaa valmis kone..

Ja jos nyt katsoo et minkälaisia dieseleitä samankokoisissa veneissä on, niin ne on käytännössä 150-200 heppaisia..

[Unique387]

jos remmiahdinta sinne laittaa, niin sit se pitää tehdä sillain, ettei se ahda siellä kokoajan. sehän jarruttaa jonkun verran tehoa pyöriessään, toki se tuottaa enemmän tehoa, mitä käyttää toimiakseen, mutta noin niinkun yhteenlaskettuna nostaa kulutusta jonkun verran. mutta jos sen rakentaa sillain järkevästi, mitenkä ne nyt kait normaalisti kaikissa vehkeissä nykyään onkin, ettei ahda pintakaasulla, niin toi kulutuksen nousu on kaiketi aika pientä, jos sitäkään.

tää on tällästä mutuilua, en noista remmiahtimista tiedä käytännössä juuri mitään. joku joka noitten kanssa on pelannut osaa varmaan tarkentaa tuota toimintatapaa.

Itsellä oli veneessä KAD 42 Volvo, 240hv. Siinä oli tosiaan turbo sekä remmiahdin. Vene n. 8.5 m. Tosin alumiini keskihytti. Se oli juurikin mojova moottori siihen. Pelkän veneen paino ilman moottoria ja vetolaitetta n. 1600 kg. matkanopeudella n. 20-25 solmua se vei 15- 20 litraa tunnissa löpöä. Runkonopeudella jotain naurettavan vähän. Se nousi liukuun tosi räväkästi.

Remmiahdin lähti ahtamaan heti alhaalta,mutta muistaakseni jäi pois pelistä ehkä välillä 1500 -2000 kierrosta. Ahtimen päässä on sellainen magneettikytkin joka piti siitä huolen. Turbo vei siitä eteenpäin ja hyvin veikin.

Jos käytössä pelkkä remmiahdin, varmaankin sen vetoalueita pystyy säätämään, "viiraamaan". KAD 42 moottorin pituus muistaakseni 1224 mm.
Ehkä ei mahdu ilman lisätöitä. Muuten kannattaa kääntyä moottoreiden kanssa TOP BOAT liikkeen puoleen. Olleet tekemisissä niiden kanssa n. 50 v. Suosittelen. Heiltä löytyy/saattaa löytyä hyviä läpikäytyjä, käytettyjä moottoreita. Asiantuntijoita.

[kuopiojpj]

jos remmiahdinta sinne laittaa, niin sit se pitää tehdä sillain, ettei se ahda siellä kokoajan. sehän jarruttaa jonkun verran tehoa pyöriessään, toki se tuottaa enemmän tehoa, mitä käyttää toimiakseen, mutta noin niinkun yhteenlaskettuna nostaa kulutusta jonkun verran. mutta jos sen rakentaa sillain järkevästi, mitenkä ne nyt kait normaalisti kaikissa vehkeissä nykyään onkin, ettei ahda pintakaasulla, niin toi kulutuksen nousu on kaiketi aika pientä, jos sitäkään.

tää on tällästä mutuilua, en noista remmiahtimista tiedä käytännössä juuri mitään. joku joka noitten kanssa on pelannut osaa varmaan tarkentaa tuota toimintatapaa.

Itsellä oli veneessä KAD 42 Volvo, 240hv. Siinä oli tosiaan turbo sekä remmiahdin. Vene n. 8.5 m. Tosin alumiini keskihytti. Se oli juurikin mojova moottori siihen. Pelkän veneen paino ilman moottoria ja vetolaitetta n. 1600 kg. matkanopeudella n. 20-25 solmua se vei 15- 20 litraa tunnissa löpöä. Runkonopeudella jotain naurettavan vähän. Se nousi liukuun tosi räväkästi.

Remmiahdin lähti ahtamaan heti alhaalta,mutta muistaakseni jäi pois pelistä ehkä välillä 1500 -2000 kierrosta. Ahtimen päässä on sellainen magneettikytkin joka piti siitä huolen. Turbo vei siitä eteenpäin ja hyvin veikin.

Jos käytössä pelkkä remmiahdin, varmaankin sen vetoalueita pystyy säätämään, "viiraamaan". KAD 42 moottorin pituus muistaakseni 1224 mm.
Ehkä ei mahdu ilman lisätöitä. Muuten kannattaa kääntyä moottoreiden kanssa TOP BOAT liikkeen puoleen. Olleet tekemisissä niiden kanssa n. 50 v. Suosittelen. Heiltä löytyy/saattaa löytyä hyviä läpikäytyjä, käytettyjä moottoreita. Asiantuntijoita.

Juurikin noin eli ylimitoitettu kone aina parempi. Mutta itsellä on jo tuo kone ja aika pitkälle työt tehtynä niin pitäydytään siinä.
Mut ihailtavan pieni kulutus tuossa koneessa ja siihen tässä pyritään

[Unique387]

jos remmiahdinta sinne laittaa, niin sit se pitää tehdä sillain, ettei se ahda siellä kokoajan. sehän jarruttaa jonkun verran tehoa pyöriessään, toki se tuottaa enemmän tehoa, mitä käyttää toimiakseen, mutta noin niinkun yhteenlaskettuna nostaa kulutusta jonkun verran. mutta jos sen rakentaa sillain järkevästi, mitenkä ne nyt kait normaalisti kaikissa vehkeissä nykyään onkin, ettei ahda pintakaasulla, niin toi kulutuksen nousu on kaiketi aika pientä, jos sitäkään.

tää on tällästä mutuilua, en noista remmiahtimista tiedä käytännössä juuri mitään. joku joka noitten kanssa on pelannut osaa varmaan tarkentaa tuota toimintatapaa.

Itsellä oli veneessä KAD 42 Volvo, 240hv. Siinä oli tosiaan turbo sekä remmiahdin. Vene n. 8.5 m. Tosin alumiini keskihytti. Se oli juurikin mojova moottori siihen. Pelkän veneen paino ilman moottoria ja vetolaitetta n. 1600 kg. matkanopeudella n. 20-25 solmua se vei 15- 20 litraa tunnissa löpöä. Runkonopeudella jotain naurettavan vähän. Se nousi liukuun tosi räväkästi.

Remmiahdin lähti ahtamaan heti alhaalta,mutta muistaakseni jäi pois pelistä ehkä välillä 1500 -2000 kierrosta. Ahtimen päässä on sellainen magneettikytkin joka piti siitä huolen. Turbo vei siitä eteenpäin ja hyvin veikin.

Tuli vielä mieleen että kaveri laittoi myös KAD 42:sen, kait 1990 Baylainer 2655 Sunbridge:een. Tiukkaa vähän teki mutta kyllä se on jyllänny siellä

7v.

Jos käytössä pelkkä remmiahdin, varmaankin sen vetoalueita pystyy säätämään, "viiraamaan". KAD 42 moottorin pituus muistaakseni 1224 mm.
Ehkä ei mahdu ilman lisätöitä. Muuten kannattaa kääntyä moottoreiden kanssa TOP BOAT liikkeen puoleen. Olleet tekemisissä niiden kanssa n. 50 v. Suosittelen. Heiltä löytyy/saattaa löytyä hyviä läpikäytyjä, käytettyjä moottoreita. Asiantuntijoita.

Juurikin noin eli ylimitoitettu kone aina parempi. Mutta itsellä on jo tuo kone ja aika pitkälle työt tehtynä niin pitäydytään siinä.
Mut ihailtavan pieni kulutus tuossa koneessa ja siihen tässä pyritään

[Unique387]

Jaa a. Meni vähän pieleen kai lähetys. Mutta kaveri tosiaan laittoi 1990 Bayliner 2655 Sunbridge:een samanlaisen KAD 42. tiukkaa vähän teki mutta kyllä se on jyllännyt siellä 7v.

[Teuvo320]

Mielenkiintoinen rojekti. Palikat pitäisi olla kohdillaan, jos meinaa saada koneen kestämään venekäytössä.

Se, ettei marinemoottoreissa (yleisesti) käytetä pelkästään mekaanista ahtamista johtuu hyötysuhteen heikkenemisestä, rasitustason kasvamisesta tuotettuun akselitehoon nähden ja mekaanisille ahtimille korkeahkosta painesuhdetasosta. Pentoissakin prosessi herätetään mekaanisella ahtimella ja turbolla tehdään suuret ahtamistyöt, aivan kuten Unique387 tuossa kuvaili.

Tässä om605 ja 230 hv/3500 rpm tapauksessa ahtamiseen tarvittava teho on siinä 30 kW tuntumassa ja tuohon vielä mekaaniset häviöt päälle,mikäli käytetään mekaanista ahtamista. Turbolla siis tarvitaan tuon verran vähemmän tehoa kampiakselille ja moottorin rasitustaso laskee merkittävästi.

Mielestäni hyvä ahtamisratkaisu on Holsetin HE221W ja pakopesän on oltava 8,5 cm, vakio 7 ei taida riittää. Ei ole ilmainen turbo, mutta varmasti yksi parhaista tähän rojektiin, kun pidetään mielessä suorituskykyvaatimukset ja kestävyys. Älä päästä ahtoilmaa yli 50 asteen, eli kuuleri sen mukaan.

Onhan se om605 liian pieni tuohon paattiin, mutta keston määrittelee se, kuinka suurella kuormalla moottori on siinä halutussa matka-ajossa. Kuten Jukkis alussa sanoi, niin kyllä 7 millin pumppu on vaatimus keston kannalta.

Kyllä siitä hyvän moottorin voi saada.
Kaikkea hyvää tälle projektille

[Unique387]

Off topikikshan tää nyt vähän menee mutta . . . . .

Tuo alumiini veneeni jonka aikanaan hommasin oli tosiaan ajettu 200 hv. Yamaha perämoottori uimatasossa kiinni. Siinä oli monen kuution konehuone takakannen ison luukun alla, paitsi että sinne ei oltu koskaan asennettu minkäänlaista moottoria, eikä vetolaitetta.

Ensin myös ajattelin alkaa dieselöidä sitä Mersun kutosella tai viitosella, tietysti turbon kanssa. Velimies oli asentanut Mersun viitos dieselin veneeseen jossa tosin jo oli vetolaite ja se toimii kyllä ihan hyvin, mutta itseltäni puuttui tosiaan vetolaitekin. Nyt jälkeenpäin olen kiittänyt luojaani, että näin Pietarilan Arin . Top Boat , sattumoisin silloin venenäyttelyssä.

Ari sai minut vakuuttuneeksi, kuinka paljon vaivaa säästän kun teen sen Volvon koneella ja vetolaitteella. Nehän käyvät yhteen kuin kaksi leegopalikkaa. En tosiaan mainosta Volvoa millään lailla mutta, mutta meikäläisen "insinööritaidoilla" auton moottorin ja jonkun vetolaitteen yhdistäminen olisi ollut aikamoinen savotta minulle. Vetolevyineen, putkituksineen, johdotuksineen. . . kaikkineen.

Kun moottorille ja vetolaitteelle oli löytynyt paikat, loppu oli vain "askartelua" . Mittaristot johdotuksineen töpseleineen kaikkineen seurasi/seuraa moottorin mukana. No koko talvihan siinä meni askarrellessa. Tein sen kyllä kaikinpuolin muutenkin kondikseen.
Moottori jonka silloin ostin oli AQAD40B Volvo Penta. 165 hv. Joka jaksoi aivan kiitettävästi viedä venettä. Liukuun nousu nyt ei ollut tietenkään yhtä räväkkä kuin KAD 42.lla, Nopeudet ja kulutukset olivat miltei samat.

Muuten vuodesta -75 lähtien Volvo on tehnyt tuon kokoluokan moottorit samaan kuutoslohkoon, jonka tilavuus on edelleen sama 3.6 L
Uusimmat oli kai nimikkeellä KAD 300. Tarkoittaa hv.

Se velimiehen asentama MB 300 turbo diesel on toiminut tosi hyvin ja jaksaa viedä 7.5 metristä, katettua, puuvenettä ihan hyvin.
Ja sen kokonais polttoaineen kulutus oli kyllä jotain niin pientä että en edes muista Epäilemättä saat aikaiseksi hyvän paketin. Ja tietysti ne ropelit kohdalleen . . . . . . . .

Ps. Volvon Duopropin ja Single"ropelin" vedon ero on huomattava. Hyvää kesän odotusta.

[jari_w123]

Onko Uniquen veljellä 5syl 300D turbo OM617A veneessä?

[Unique387]

Onko Uniquen veljellä 5syl 300D turbo OM617A veneessä?

Muistini virkistyy taas vähän. . . . . Se oli varmastikin OM617 moottori mutta ilman A:ta, eli turboa. . . Ensin. . . Eli 5 syl. 300D - 80 luvun alun malli.

Velimies ja isäukko sen laittoi ja ajelivat kai kesän pari, ilman turboa, mutta huomasivat että voimat ei ihan riitä ja sitten asensivat siihen turbon. Sekä vähän jäähdytyksiäkin.

Nyt en muista oliko mersun oma turbo vai jonkun muun. Eihän sillä itseasiassa väliä. Sitten kuitenkin voimat on riittäneet.

[jari_w123]

Mukavaa kuulla että nuita vanhoja rautamoottoreita on vielä venekäytössäkin . 617 moottoria on ollu ihan tehdastekoisenakin venekäyttöön ja paikallismoottoreiksi tarkoitettuja versioita. Täällä keskipohjanmaalla on ollu kuulemma kallioporassakin 617 pyörittämässä hydraulipumppuja.

[Unique387]

Mukavaa kuulla että nuita vanhoja rautamoottoreita on vielä venekäytössäkin . 617 moottoria on ollu ihan tehdastekoisenakin venekäyttöön ja paikallismoottoreiksi tarkoitettuja versioita. Täällä keskipohjanmaalla on ollu kuulemma kallioporassakin 617 pyörittämässä hydraulipumppuja.

Juu toiminta varmuudessahan ne lähentelee kait maamoottoria

[kuopiojpj]

Mielenkiintoinen rojekti. Palikat pitäisi olla kohdillaan, jos meinaa saada koneen kestämään venekäytössä.

Se, ettei marinemoottoreissa (yleisesti) käytetä pelkästään mekaanista ahtamista johtuu hyötysuhteen heikkenemisestä, rasitustason kasvamisesta tuotettuun akselitehoon nähden ja mekaanisille ahtimille korkeahkosta painesuhdetasosta. Pentoissakin prosessi herätetään mekaanisella ahtimella ja turbolla tehdään suuret ahtamistyöt, aivan kuten Unique387 tuossa kuvaili.

Tässä om605 ja 230 hv/3500 rpm tapauksessa ahtamiseen tarvittava teho on siinä 30 kW tuntumassa ja tuohon vielä mekaaniset häviöt päälle,mikäli käytetään mekaanista ahtamista. Turbolla siis tarvitaan tuon verran vähemmän tehoa kampiakselille ja moottorin rasitustaso laskee merkittävästi.

Mielestäni hyvä ahtamisratkaisu on Holsetin HE221W ja pakopesän on oltava 8,5 cm, vakio 7 ei taida riittää. Ei ole ilmainen turbo, mutta varmasti yksi parhaista tähän rojektiin, kun pidetään mielessä suorituskykyvaatimukset ja kestävyys. Älä päästä ahtoilmaa yli 50 asteen, eli kuuleri sen mukaan.

Onhan se om605 liian pieni tuohon paattiin, mutta keston määrittelee se, kuinka suurella kuormalla moottori on siinä halutussa matka-ajossa. Kuten Jukkis alussa sanoi, niin kyllä 7 millin pumppu on vaatimus keston kannalta.

Kyllä siitä hyvän moottorin voi saada.
Kaikkea hyvää tälle projektille

No jäähdytys asiat on tässä kyllä jo sen verran ylimitoitettuja et jos lämpöjen kans tulee ongelmaa niin sit on kyllä maailmankirjat sekaisin. Cooleri itsessään on jo melko miehekäs puhumattakaan muista.
Mut tuli nyt jo ostettua 6mm pumppu koska oli sen verran halpa ja koitetaan sillä, jos tulee ongelmia niin sit isompaa tilalle. Tää nyt on muutenkin tällainen "stage 1" kone koska ei pahemmin tietoa samanlaisesta projektista ole niin kaikki täytyy tehdä enemmän tai vähemmän perstuntumalla. Mut tän projektin jälkeen muut saa ainakin suuntaa mikäli haluaa veneeseensä koneen vaihtaa
Ja mitä tohon koneen kokoon tulee ja siihen mitä kestää ja jaksaa niin eipä nuo suuritehoiset perämoottoritkaan litrakoolla mahtaile. Loppupeleissä tehoissa kysehän on viritystasosta ja kestossa on kyse siitä miten sitä käyttää.. Mutta kuten jo sanoin; En ole moista koskaan tehnyt eikä näytä tehneen kukaan muukaan joten mahdollisuutena on myös se et se koko kone räjähtää,vene uppoaa, männänpalanen lentää mua suoraan takaraivoon ja elän lopunelämääni vihanneksena laitoksessa. Kone projektista muistona päässä männänpalanen jossa lukee OM605.

Mutta kaikkien mielipiteitä kunnioittaen kiitän tähän astisista kommenteista

[kuopiojpj]

Off topikikshan tää nyt vähän menee mutta . . . . .

Tuo alumiini veneeni jonka aikanaan hommasin oli tosiaan ajettu 200 hv. Yamaha perämoottori uimatasossa kiinni. Siinä oli monen kuution konehuone takakannen ison luukun alla, paitsi että sinne ei oltu koskaan asennettu minkäänlaista moottoria, eikä vetolaitetta.

Ensin myös ajattelin alkaa dieselöidä sitä Mersun kutosella tai viitosella, tietysti turbon kanssa. Velimies oli asentanut Mersun viitos dieselin veneeseen jossa tosin jo oli vetolaite ja se toimii kyllä ihan hyvin, mutta itseltäni puuttui tosiaan vetolaitekin. Nyt jälkeenpäin olen kiittänyt luojaani, että näin Pietarilan Arin . Top Boat , sattumoisin silloin venenäyttelyssä.

Ari sai minut vakuuttuneeksi, kuinka paljon vaivaa säästän kun teen sen Volvon koneella ja vetolaitteella. Nehän käyvät yhteen kuin kaksi leegopalikkaa. En tosiaan mainosta Volvoa millään lailla mutta, mutta meikäläisen "insinööritaidoilla" auton moottorin ja jonkun vetolaitteen yhdistäminen olisi ollut aikamoinen savotta minulle. Vetolevyineen, putkituksineen, johdotuksineen. . . kaikkineen.

Kun moottorille ja vetolaitteelle oli löytynyt paikat, loppu oli vain "askartelua" . Mittaristot johdotuksineen töpseleineen kaikkineen seurasi/seuraa moottorin mukana. No koko talvihan siinä meni askarrellessa. Tein sen kyllä kaikinpuolin muutenkin kondikseen.
Moottori jonka silloin ostin oli AQAD40B Volvo Penta. 165 hv. Joka jaksoi aivan kiitettävästi viedä venettä. Liukuun nousu nyt ei ollut tietenkään yhtä räväkkä kuin KAD 42.lla, Nopeudet ja kulutukset olivat miltei samat.

Muuten vuodesta -75 lähtien Volvo on tehnyt tuon kokoluokan moottorit samaan kuutoslohkoon, jonka tilavuus on edelleen sama 3.6 L
Uusimmat oli kai nimikkeellä KAD 300. Tarkoittaa hv.

Se velimiehen asentama MB 300 turbo diesel on toiminut tosi hyvin ja jaksaa viedä 7.5 metristä, katettua, puuvenettä ihan hyvin.
Ja sen kokonais polttoaineen kulutus oli kyllä jotain niin pientä että en edes muista Epäilemättä saat aikaiseksi hyvän paketin. Ja tietysti ne ropelit kohdalleen . . . . . . . .

Ps. Volvon Duopropin ja Single"ropelin" vedon ero on huomattava. Hyvää kesän odotusta.

Itse sain juuri valmiiksi mallin välilaipasta joka tulee koneen ja vetolaitteen väliin. Ei mikään pikkuhomma mut ei myöskään rakettitiedettä. 5h pyörimistä työntömitan, rullamitan, muovipahvin, kynän ja mattopuukon kans niin hyvähän siitä tuli Vauhtipyörään pitää laittaa 19mm lisää ja adapterilevyn vahvudeksi tuli 5mm. Hieman sorvia, CAD ohjelmaa ja laserleikkuria vielä niin saa pultata kiinni. Eikä siihen sen jälkeen tule kuin Poltoaineletku, vesiletku, kaasuvaijeri ja mittareiden piuhat. Ei mikään asia ole vaikea jos niistä ei tee vaikeita. Ihmisiä ne siellä pentan tehtaallakin on

Duo proppia olen kyllä haaveillut veneen ostosta asti mut olkoon sitten seuraavassa, mikäli samantyyppisissä ylipäätään pysytään. Sen verran kallis paketti kuitenkin 24 vuotta vanhaan veneeseen. Samasta syystä ei myöskään houkuttele ostaa kallista konepakettia. Jos omalle ajalle ei hintaa laske niin tän projektin kokonaishinta pyörii siellä 2500e nurkilla. Joku varmaan haluaa huutaa seuraavaksi et saahan tolla rahalla helvetisti bensaa. Saahan sillä toki, viime kesänä ajoin n. 50h ja bensaan meni reilu 2000e.. Eli suomeksi tämä projekti maksaa itsensä takaisin kahdessa kesässä. Yritysmaailmassa sen verran seikkailleena uskallan sanoa et puhutaan jopa järkevästä sijoituksesta. Plus saan jälleen haastaa itseäni tekemällä jotain täysin uutta ja kokeellista jonka onnistumisesta ei ole mitään takuuta, ja siitähän kaikessa rakentelussa on kyse

[pera8x]

täältä tulee ainakin pointsit siitä, että uskaltaa kokeilla ja tehdä. ihmisiähän ne on kaikki, ketkä noita on tehtaallakin tehnyt. ei se sen kummempaa mielestäni ole. jos jostain jotain ymmärtää, taikka ainakin luulee ymmärtävänsä, niin siitä vaan kokeileen. turhan moni vaan tyytyy valmiisiin kaavoihin, eikä rohkene kokeilla mitään muuta. iham hyvä vaan, että tekee jotain itsekkin, eikä osta valmiita volvopentoja sinne veneeseen.

[kuopiojpj]

Joo Niinhän se on että kaikkea pitää koittaa Mutta se alkuperäinen kysymys on vieläkin ilmoilla eli Mikä ahdin? Lähinnä kokemuksia siitä et missä mikäkin herää?

[jari_w123]

Mulla on itellä OM617A 6mm pumpulla ja sen kaverina on holset HX30W elikkä pieni kiinteällä portilla oleva holsetti. Tämä herää jossain 2300rpm kohdilla kunnolla ja siitä eteenpäin noin 4200rpm asti vetää kohtalaisen hyvin. Ahtopainetta mulla on tuolla kokoonpanolla 1,5bar jota ei kannata tuolla turbolla ylittää. Täysin eri moottorihan tämä on mutta ehkä tästä jotain suuntaa antavaa tietoa saisi että mikä turbo siihen paattiin kannattaisi laitaa. Tämän moottorin kansi virtaa todella paljon huonommin kuin 605 20v kansi jolloin herääminen 605 koneessa on parempi mutta tässä valurauta motissa on tilavuutta 500 kuutiota enempi jolloin tulos voi olla sama. Ihte en juuri mitään näistä ymmärrä mut ehkä joku holset hy35w vois olla hyvä kiinteän hukkaportin takia ja siksi että se on himpun isompi kuin tuo mun hx30w. Luulisin että vene käytössä joku 2000-3000 rpm ja max vääntö vois olla olla hyvä? Ihte en tosiaan paljoa ahtamisesta tiedä ja veneilystä vielä vähemmän mut ehkä joku viisaampi oikoo jos on jotain pielessä näissä mun mietteissä .

[norsu]

Jo ehdotettu He221w isolla pesällä tai huomattavasti paremman hyötysuhteen omaava gtb2260vklr (mersun 265hv V6 cdi) painekellolle muutettuna. Molempien ahtien max teho sama (IDI 2.5L koneessa ~250-270hv), mutta vnt:ssä joutuu siipiä estämään "stoppi-ruuvilla", ettei ahda liian aikaisin (spoolaa siinä 1000rpm tietävillä). ~1500rpm etiäpäin antaa max ahtonsa sakkaamatta (joku 1,6-1,8bar järkevä pakopaineiden kannalta), joten tehoa on yllinkyllin plaaniin nousemiseen jo alta 2000rpm. Tällasessa on vesijäähdytetty runko.

[kuopiojpj]

Mulla on itellä OM617A 6mm pumpulla ja sen kaverina on holset HX30W elikkä pieni kiinteällä portilla oleva holsetti. Tämä herää jossain 2300rpm kohdilla kunnolla ja siitä eteenpäin noin 4200rpm asti vetää kohtalaisen hyvin. Ahtopainetta mulla on tuolla kokoonpanolla 1,5bar jota ei kannata tuolla turbolla ylittää. Täysin eri moottorihan tämä on mutta ehkä tästä jotain suuntaa antavaa tietoa saisi että mikä turbo siihen paattiin kannattaisi laitaa. Tämän moottorin kansi virtaa todella paljon huonommin kuin 605 20v kansi jolloin herääminen 605 koneessa on parempi mutta tässä valurauta motissa on tilavuutta 500 kuutiota enempi jolloin tulos voi olla sama. Ihte en juuri mitään näistä ymmärrä mut ehkä joku holset hy35w vois olla hyvä kiinteän hukkaportin takia ja siksi että se on himpun isompi kuin tuo mun hx30w. Luulisin että vene käytössä joku 2000-3000 rpm ja max vääntö vois olla olla hyvä? Ihte en tosiaan paljoa ahtamisesta tiedä ja veneilystä vielä vähemmän mut ehkä joku viisaampi oikoo jos on jotain pielessä näissä mun mietteissä .

Toi HY35w on jo aika monta kertaa noussu esiin ja alkais vaikuttamaan aika hyvältä. Plus saahan sen ulkoisen portin myös laittaa niin sais vähän enemmän pelivaraa. Ja onhan siellä koneessa voimaa jo siinä vaiheessa kun ahdot ei ole vielä noussut..

[kuopiojpj]

Jo ehdotettu He221w isolla pesällä tai huomattavasti paremman hyötysuhteen omaava gtb2260vklr (mersun 265hv V6 cdi) painekellolle muutettuna. Molempien ahtien max teho sama (IDI 2.5L koneessa ~250-270hv), mutta vnt:ssä joutuu siipiä estämään "stoppi-ruuvilla", ettei ahda liian aikaisin (spoolaa siinä 1000rpm tietävillä). ~1500rpm etiäpäin antaa max ahtonsa sakkaamatta (joku 1,6-1,8bar järkevä pakopaineiden kannalta), joten tehoa on yllinkyllin plaaniin nousemiseen jo alta 2000rpm. Tällasessa on vesijäähdytetty runko.

Noita VNT ahtimia on muutama jo ehdottanutkin mut vielä useampi on sanonut et ei kannata. Mene ja tiedä sit.. Kuinka tuollaisessa sit niitä siipiä säädetään? Kun en ole moisen kanssa ollut tekemisissä koskaan. Spoolaa? Painekello?

[norsu]

Noita VNT ahtimia on muutama jo ehdottanutkin mut vielä useampi on sanonut et ei kannata. Mene ja tiedä sit.. Kuinka tuollaisessa sit niitä siipiä säädetään? Kun en ole moisen kanssa ollut tekemisissä koskaan. Spoolaa? Painekello?

Täällä mersufoorumilla vain vanha on toimivaa...

Tuossa video toimintaperiaatteesta:

http://youtu.be/Gc2awh0O0Bc

Ohjainsiivet menevät "kiinni" ja ohjaavat pakokaasuvirran turbiinisiiven kärkiin, kun tarvitaan lisää pyörittävää voimaa (=ahdon tuotto pienillä kierroksilla). Yliahtaminen taas estetään avaamalla ohjaisiivet, jolloin pakokaasu ohjautuu siiven keskikohtaan (=hyvä pakokaasun virtaus, mutta ei turbiinia pyörittävää voimaa). VNT-siipien vaikutus pakopesän A/r-lukuun on yleisesti 0.3 - 1.3 (siivet kiinni - siivet auki), joka vastaa Holsetin 5cm2 - 18cm2 pesäkokoja noin suurinpiirtein. Suomeksi tuo tarkoittaa, että yhdellä ahtimella saavutetaan erinomainen heräävyys ja silti suuri teho, kun taas kiinteällä pesällä herääminen vs. max teho on aina kompromissi.

VNT-mekanismin huonoihin puoliin kuuluu tietty epävarmuus toiminnasta. Tämä johtuu karstan kerääntymisestä tuohon mekanismiin, jolloin siivet eivät enää liiku. Riippuen siitä mihin kohtaan siivet jumittavat, niin joko herääminen tai huipputeho kärsii. Jumittumisen estämiseksi täytyy öljyjen olla puhtaat (lyhyet vaihtovälit), mekanismia pitää liikuttaa alueensa äärilaidoilla ajoittain ("mummoa kirkkoon"- ajotyyli on pahasta) ja polttoainesyöttö on rajattava lähes savuttomaksi (jos haluaa enempi tehoa, niin on valittava kokoluokkaa suurempi ahdin). Toinen suuri ongelma on pakopaineet, mutta tämä taas johtuu käyttäjävirheestä. Ongelma syntyy, kun hukkisahtimiin tottunut käyttäjä ei täysin sisäistä VNT-mekanismia siipien ollessa kiinni-asennossa. Toisin kuin perinteisessä ahtimessa, VNT:ssä pakopaine voi helposti ylittää ahtopaineen myös toimialueen alkupäässä pienillä ahdoilla. Pakopaine voi olla helposti yli 3bar vaikka ahtopaine on vasta 0,1bar ja toisaalta tätä juuri haetaan, koska juurikin tuo pakopaine auttaa herättämään ahtimen toimintaan. Ongelma syntyy, jos pakopaine karkaa yli 3bar, sillä tuo tappaa laakeroinnin melko hätäseen. Kun ongelman tiedostaa, niin "stoppi-ruuvilla" estetään siipien liika kiinni-asentoon meneminen ja pakopainemittaria tarkkailemalla haetaan optimi herääminen vs. pakopaine. Maksimitehon alueella ahtopaine säädetään siten, että pakopaine on suurinpiirtein sama kuin ahtopaine. Suurin teho ahtimesta saadaan, kun ahtopaine on 0,7-1,0bar ahtopainetta suurempi, mutta venekäytössä en näe tuota kovin järkeväksi.

Gtb2260vklr on 3. sukupolven VNT-ahdin ja siinä on sähkömoottori hoitamassa VNT-siipien liikuttelua. Tuo sähkömötikkä pois (on helppo myydä, koska tuota ei saa erikseen ostaa) ja tilalle tavallinen ylipaineella toimiva painekello, jollainen hukkisahtimissa avaa hukkaporttia. Spoolaaminen on johdannainen englannin kielestä ja tarkoittaa ahtimen heräämiskohtaa.

Summa summarum, VNT:n kanssa on jonkin verran töitä tehtäväksi ennen kuin toimii halutulla tavalla. Toimintaan tarvittava rahamäärä on pieni (20-30e), mutta joitakin tuskaisia tunteja/päiviä tuohon helposti vierähtää ylimääräistä aikaa. Vaan kun saa toimimaan, niin toimii kyllä varsin makiasti. En kyllä suosittele ensikertalaiselle, tai ainakaan ensikertalaiselle, jolla ei ole virtaa kintaissa saada jotain uutta toimimaan. Tosiasiahan on että VNT toimii, kun vaan haluaa sen toimivan. Hx35 taas on mielestäni 100hv liian suuri tehotavoitteesi nähden ja alavääntö on pakko aikaansaada ylettömillä syötöillä (savuttaa), eikä taida vielä kahessa ja puolessa tonnissa oikein vetää. Toisaalta jos hx35 riittää plaaniin nostamiseen kuormalla, niin silloinhan tuollainen "ylisuuri" ahdin on matka-ajossa vallan hyvä. Tällä foorumilla pitäisi olla paljon tietoa OM605/hx35- paketeista ja varmaan dynolappujakin löytyy.

[kuopiojpj]

Noita VNT ahtimia on muutama jo ehdottanutkin mut vielä useampi on sanonut et ei kannata. Mene ja tiedä sit.. Kuinka tuollaisessa sit niitä siipiä säädetään? Kun en ole moisen kanssa ollut tekemisissä koskaan. Spoolaa? Painekello?

Täällä mersufoorumilla vain vanha on toimivaa...

Tuossa video toimintaperiaatteesta:

http://youtu.be/Gc2awh0O0Bc

Ohjainsiivet menevät "kiinni" ja ohjaavat pakokaasuvirran turbiinisiiven kärkiin, kun tarvitaan lisää pyörittävää voimaa (=ahdon tuotto pienillä kierroksilla). Yliahtaminen taas estetään avaamalla ohjaisiivet, jolloin pakokaasu ohjautuu siiven keskikohtaan (=hyvä pakokaasun virtaus, mutta ei turbiinia pyörittävää voimaa). VNT-siipien vaikutus pakopesän A/r-lukuun on yleisesti 0.3 - 1.3 (siivet kiinni - siivet auki), joka vastaa Holsetin 5cm2 - 18cm2 pesäkokoja noin suurinpiirtein. Suomeksi tuo tarkoittaa, että yhdellä ahtimella saavutetaan erinomainen heräävyys ja silti suuri teho, kun taas kiinteällä pesällä herääminen vs. max teho on aina kompromissi.

VNT-mekanismin huonoihin puoliin kuuluu tietty epävarmuus toiminnasta. Tämä johtuu karstan kerääntymisestä tuohon mekanismiin, jolloin siivet eivät enää liiku. Riippuen siitä mihin kohtaan siivet jumittavat, niin joko herääminen tai huipputeho kärsii. Jumittumisen estämiseksi täytyy öljyjen olla puhtaat (lyhyet vaihtovälit), mekanismia pitää liikuttaa alueensa äärilaidoilla ajoittain ("mummoa kirkkoon"- ajotyyli on pahasta) ja polttoainesyöttö on rajattava lähes savuttomaksi (jos haluaa enempi tehoa, niin on valittava kokoluokkaa suurempi ahdin). Toinen suuri ongelma on pakopaineet, mutta tämä taas johtuu käyttäjävirheestä. Ongelma syntyy, kun hukkisahtimiin tottunut käyttäjä ei täysin sisäistä VNT-mekanismia siipien ollessa kiinni-asennossa. Toisin kuin perinteisessä ahtimessa, VNT:ssä pakopaine voi helposti ylittää ahtopaineen myös toimialueen alkupäässä pienillä ahdoilla. Pakopaine voi olla helposti yli 3bar vaikka ahtopaine on vasta 0,1bar ja toisaalta tätä juuri haetaan, koska juurikin tuo pakopaine auttaa herättämään ahtimen toimintaan. Ongelma syntyy, jos pakopaine karkaa yli 3bar, sillä tuo tappaa laakeroinnin melko hätäseen. Kun ongelman tiedostaa, niin "stoppi-ruuvilla" estetään siipien liika kiinni-asentoon meneminen ja pakopainemittaria tarkkailemalla haetaan optimi herääminen vs. pakopaine. Maksimitehon alueella ahtopaine säädetään siten, että pakopaine on suurinpiirtein sama kuin ahtopaine. Suurin teho ahtimesta saadaan, kun ahtopaine on 0,7-1,0bar ahtopainetta suurempi, mutta venekäytössä en näe tuota kovin järkeväksi.

Gtb2260vklr on 3. sukupolven VNT-ahdin ja siinä on sähkömoottori hoitamassa VNT-siipien liikuttelua. Tuo sähkömötikkä pois (on helppo myydä, koska tuota ei saa erikseen ostaa) ja tilalle tavallinen ylipaineella toimiva painekello, jollainen hukkisahtimissa avaa hukkaporttia. Spoolaaminen on johdannainen englannin kielestä ja tarkoittaa ahtimen heräämiskohtaa.

Summa summarum, VNT:n kanssa on jonkin verran töitä tehtäväksi ennen kuin toimii halutulla tavalla. Toimintaan tarvittava rahamäärä on pieni (20-30e), mutta joitakin tuskaisia tunteja/päiviä tuohon helposti vierähtää ylimääräistä aikaa. Vaan kun saa toimimaan, niin toimii kyllä varsin makiasti. En kyllä suosittele ensikertalaiselle, tai ainakaan ensikertalaiselle, jolla ei ole virtaa kintaissa saada jotain uutta toimimaan. Tosiasiahan on että VNT toimii, kun vaan haluaa sen toimivan. Hx35 taas on mielestäni 100hv liian suuri tehotavoitteesi nähden ja alavääntö on pakko aikaansaada ylettömillä syötöillä (savuttaa), eikä taida vielä kahessa ja puolessa tonnissa oikein vetää. Toisaalta jos hx35 riittää plaaniin nostamiseen kuormalla, niin silloinhan tuollainen "ylisuuri" ahdin on matka-ajossa vallan hyvä. Tällä foorumilla pitäisi olla paljon tietoa OM605/hx35- paketeista ja varmaan dynolappujakin löytyy.

KIITOS! Ei jääny epäselvyyksiä Nopealla vilkaisulla noita Gtb2260vklr ahtimia ei kovasti käytettynä löydy. Ainakaan suomesta..

[kuopiojpj]

Noita VNT ahtimia on muutama jo ehdottanutkin mut vielä useampi on sanonut et ei kannata. Mene ja tiedä sit.. Kuinka tuollaisessa sit niitä siipiä säädetään? Kun en ole moisen kanssa ollut tekemisissä koskaan. Spoolaa? Painekello?

Täällä mersufoorumilla vain vanha on toimivaa...

Tuossa video toimintaperiaatteesta:

http://youtu.be/Gc2awh0O0Bc

Ohjainsiivet menevät "kiinni" ja ohjaavat pakokaasuvirran turbiinisiiven kärkiin, kun tarvitaan lisää pyörittävää voimaa (=ahdon tuotto pienillä kierroksilla). Yliahtaminen taas estetään avaamalla ohjaisiivet, jolloin pakokaasu ohjautuu siiven keskikohtaan (=hyvä pakokaasun virtaus, mutta ei turbiinia pyörittävää voimaa). VNT-siipien vaikutus pakopesän A/r-lukuun on yleisesti 0.3 - 1.3 (siivet kiinni - siivet auki), joka vastaa Holsetin 5cm2 - 18cm2 pesäkokoja noin suurinpiirtein. Suomeksi tuo tarkoittaa, että yhdellä ahtimella saavutetaan erinomainen heräävyys ja silti suuri teho, kun taas kiinteällä pesällä herääminen vs. max teho on aina kompromissi.

VNT-mekanismin huonoihin puoliin kuuluu tietty epävarmuus toiminnasta. Tämä johtuu karstan kerääntymisestä tuohon mekanismiin, jolloin siivet eivät enää liiku. Riippuen siitä mihin kohtaan siivet jumittavat, niin joko herääminen tai huipputeho kärsii. Jumittumisen estämiseksi täytyy öljyjen olla puhtaat (lyhyet vaihtovälit), mekanismia pitää liikuttaa alueensa äärilaidoilla ajoittain ("mummoa kirkkoon"- ajotyyli on pahasta) ja polttoainesyöttö on rajattava lähes savuttomaksi (jos haluaa enempi tehoa, niin on valittava kokoluokkaa suurempi ahdin). Toinen suuri ongelma on pakopaineet, mutta tämä taas johtuu käyttäjävirheestä. Ongelma syntyy, kun hukkisahtimiin tottunut käyttäjä ei täysin sisäistä VNT-mekanismia siipien ollessa kiinni-asennossa. Toisin kuin perinteisessä ahtimessa, VNT:ssä pakopaine voi helposti ylittää ahtopaineen myös toimialueen alkupäässä pienillä ahdoilla. Pakopaine voi olla helposti yli 3bar vaikka ahtopaine on vasta 0,1bar ja toisaalta tätä juuri haetaan, koska juurikin tuo pakopaine auttaa herättämään ahtimen toimintaan. Ongelma syntyy, jos pakopaine karkaa yli 3bar, sillä tuo tappaa laakeroinnin melko hätäseen. Kun ongelman tiedostaa, niin "stoppi-ruuvilla" estetään siipien liika kiinni-asentoon meneminen ja pakopainemittaria tarkkailemalla haetaan optimi herääminen vs. pakopaine. Maksimitehon alueella ahtopaine säädetään siten, että pakopaine on suurinpiirtein sama kuin ahtopaine. Suurin teho ahtimesta saadaan, kun ahtopaine on 0,7-1,0bar ahtopainetta suurempi, mutta venekäytössä en näe tuota kovin järkeväksi.

Gtb2260vklr on 3. sukupolven VNT-ahdin ja siinä on sähkömoottori hoitamassa VNT-siipien liikuttelua. Tuo sähkömötikkä pois (on helppo myydä, koska tuota ei saa erikseen ostaa) ja tilalle tavallinen ylipaineella toimiva painekello, jollainen hukkisahtimissa avaa hukkaporttia. Spoolaaminen on johdannainen englannin kielestä ja tarkoittaa ahtimen heräämiskohtaa.

Summa summarum, VNT:n kanssa on jonkin verran töitä tehtäväksi ennen kuin toimii halutulla tavalla. Toimintaan tarvittava rahamäärä on pieni (20-30e), mutta joitakin tuskaisia tunteja/päiviä tuohon helposti vierähtää ylimääräistä aikaa. Vaan kun saa toimimaan, niin toimii kyllä varsin makiasti. En kyllä suosittele ensikertalaiselle, tai ainakaan ensikertalaiselle, jolla ei ole virtaa kintaissa saada jotain uutta toimimaan. Tosiasiahan on että VNT toimii, kun vaan haluaa sen toimivan. Hx35 taas on mielestäni 100hv liian suuri tehotavoitteesi nähden ja alavääntö on pakko aikaansaada ylettömillä syötöillä (savuttaa), eikä taida vielä kahessa ja puolessa tonnissa oikein vetää. Toisaalta jos hx35 riittää plaaniin nostamiseen kuormalla, niin silloinhan tuollainen "ylisuuri" ahdin on matka-ajossa vallan hyvä. Tällä foorumilla pitäisi olla paljon tietoa OM605/hx35- paketeista ja varmaan dynolappujakin löytyy.

KIITOS! Ei jääny epäselvyyksiä Nopealla vilkaisulla noita Gtb2260vklr ahtimia ei kovasti käytettynä löydy. Ainakaan suomesta..

Niin ja piti vielä sanoa et omassa käytössä oikeastaan mikään koneeseen liittyvä ei ole "rajussa" käytössä. Konetta käytetään vain kun ulkona on vähintään +15 astetta ja kesässä tunteja tulee max 70. Eli aika hemmoteltua koneelle tuo meno on, jos ei ajatella jatkuvaa ylämäkeen ajoa..

[kuopiojpj]

Heitetäänpäs tällainen ajatus ilmoille et onko aivan totaalisen turhaa edes yrittää saada konetta toimimaan halutussa ympäristössä OM606 vakio ahtimella?

[Kuisma_]

Kyllähän sillä sen +200hp kevyesti pitäs irrota, ja heräilee hyvin. Toinen positiivinen puoli että tarjontaa on edullisesti. Ostaa samalla 606pakosarjan ja pätkäsee lyhkäsemmäks. Ei ainakaan kallis kokeilu kun noita ehjiä näyttäs saavan parilla satkulla.

[kuopiojpj]

Kyllähän sillä sen +200hp kevyesti pitäs irrota, ja heräilee hyvin. Toinen positiivinen puoli että tarjontaa on edullisesti. Ostaa samalla 606pakosarjan ja pätkäsee lyhkäsemmäks. Ei ainakaan kallis kokeilu kun noita ehjiä näyttäs saavan parilla satkulla.

No tuollain minäkin asiaa ajattelin. Ja koska ahdin maailma ei ole mulla se vahvin osaamis alue niin ei viittis ostaa vajaa tonnin ahdinta vain todetakseen et oli huono valinta. Koska saman voi tehdä sillä parin sadan ahtimellakin. Plus ko. Ahtimen öljy linjat olis valmiina alkuperäisenä eikä tarttis tehdä sovite palaa Ahtimen ja pakosarjan väliin.

[salsal]

Kyllähän sillä sen +200hp kevyesti pitäs irrota, ja heräilee hyvin. Toinen positiivinen puoli että tarjontaa on edullisesti. Ostaa samalla 606pakosarjan ja pätkäsee lyhkäsemmäks. Ei ainakaan kallis kokeilu kun noita ehjiä näyttäs saavan parilla satkulla.

No tuollain minäkin asiaa ajattelin. Ja koska ahdin maailma ei ole mulla se vahvin osaamis alue niin ei viittis ostaa vajaa tonnin ahdinta vain todetakseen et oli huono valinta. Koska saman voi tehdä sillä parin sadan ahtimellakin. Plus ko. Ahtimen öljy linjat olis valmiina alkuperäisenä eikä tarttis tehdä sovite palaa Ahtimen ja pakosarjan väliin.

En ahdin asiantuntija missään nimessä ole, eikä omaa kokemusta ole, mutta nettihuutelujen perusteella olisin melkein tuota om606 vakioahdinta ehdotellut alunperin. Sitä kai on om605 kanssa käytetty autoissa w202, koska se käy suoraan om605 vakiopakosarjaan, öljyn tuloon ja öljynpaluun voi tehdä helposti. Teholappuja en ole nähnyt, mutta parin sadan tehoja lienee vakio 6mm pumpulla autoissa saatu? Herääminen ei vakiotubosta kai kauheasti huonone?
MUTTA: Vakiona sekä om606 ja 605 vakioturbojen hukkaporttia ohjataan ALIpaineella alkuperäisen ecu:n ja sähköalipaineventtiilin avulla. Turboissa siis hukkaportti on jousikuormitteisena auki ja vedetään kiinni alipaineella. Tässä tapauksessa veneessä, kun käytössä on "mekaaninenpumppu" ilman alkuperäistä ecua ym. hilppeitä, olisi kai kaikkein selvintä, että hukkaportti olisi perinteinen ylipaineella toimiva ja ahtopaineen avulla avautuva. Ei ole mitään käsitystä, onko tuo hukkaportti ko. turbossa mahdollista/helppoa/vaikeaa modata ylipainetoimiseksi...

Muutenhan tuollaiseen "versio 1.0" varmasti olisi passeli ahdin. Pako- ja ahtopaineet vain mittaukseen, kun syötön säätöjä ruuvaa, ettei nouse liian koviksi.

[Jolle]

200 hepan paikkeilla alkaa tuolla om606:n ahtimella olla jo aika paljon pakopaineita. Oma ongelmansa on että miten sen saa heräilemaan 2000 tai edes 2500 kierroksessa, itse en välttämättä mitään evry modeja haluaisi omaan veneeseeni

Kyllä noita servovikaisia vnt ahtimia saa aika edullisestikin, ahdin itsessään on silti ehjä.

[kuopiojpj]

200 hepan paikkeilla alkaa tuolla om606:n ahtimella olla jo aika paljon pakopaineita. Oma ongelmansa on että miten sen saa heräilemaan 2000 tai edes 2500 kierroksessa, itse en välttämättä mitään evry modeja haluaisi omaan veneeseeni

Kyllä noita servovikaisia vnt ahtimia saa aika edullisestikin, ahdin itsessään on silti ehjä.

Mutta eikös ulkosella hukkaportilla saa aika paljon aikaiseksi? Miks se ei heräis 2500 kierroksen kohdalla kun heräähän se autossakin??

[kuopiojpj]

No. Nyt sit päädyin 606 vakio ahtimeen sen sopivuuden, hinnan ja koon takia. Myös on mahdollista ettei pakopaineet nouse pahasti koska konetta ei kuitenkaan kierrätetä kuin siellä 3500 kierroksen nurkilla.. Mut infoan kyllä kun saan veneen järveen et kuinka miehen kävi Suuret kiitokset vastauksista ja hyviä ajokelejä.

[Jani R-K]

kyllä tuo vakio ahdin jää pieneksi jo noilla kierroksilla. http://www.hevosvoima.com/shop/index.ph ... ts_id=7214" onclick="window.open(this.href);return false; mulla nyt käyttiksessä om606 koneessa tuo varustettuna 9 pakopesällä ja toimii varsin kivasti savuttumilla syötöillä saa muuntimen stalia (noin 2500) vasten ahdot ylös ja vetää ihan kohtalaisesti. jos savua säätää putkesta tulemaan ni sitten herää alempaakin. epäilisin että noin 350 heppaa saattoi olla tehoa kun isoja syöttöjä koitin, mutta paljon ajetun moottorin venajouset rupes oireilemaan isoilla kierroksilla pakopaineen vaikutuksesta. joten pienensin hieman syttöjä nyt noin 300 heppaa ja toimii varsin mukavasti.