Juu hommasin sillon Kivimäeltä billettivetarit. Ehtisin vielä jopa niihin kisoihinkin, vaikka piti vielä niveletki vaihtaa vanhasta uuteen akseliin.
Asiasta seuraavaan . Onkos muilla sellasesta kokemuksia, kun vaihdelaatikko pakkaa lämpimillä öljyillä vaihtamaan 2-3 välin pintakaasulla ajettaessa liian kovaa, niin että pamahtaa aina kun vaihtaa. Eli jos lähden paikaltaan rauhallisesti ja nostan vauhdin noin 40 km/h, jolloin on kakkonen pesässä ja jatkan kyseisellä vauhdilla pintakaasulla tai nostan vaikka kaasun ylös, niin töksäyttää kolmosen pesään ikävästi. Kylmillä öljyillä ilmiö ei tapahdu ikinä, vaan sillon vaihtaa pehmeesti ja mukavasti aina. Onko jotain hyviä vinkkejä tai neuvoja miten vaivan sais kitkettyä pois vai oliskohan ison remontin tarpeessa?
Eikö ollutkin niin että lyhyellä halkopakosarjalla saa ahtimen heräämään aikasemmin, kuin pulssisarjalla? Nyt kun tuli tuo 60 mm hukkportti ni tuntuu että ahtoviive lisääntyi vielä entisestään. Sitten vielä kun kuumalla ilmalla öljyt lämpee 90 asteen paremmalle puolelle ni tuntuu että heräilee täydet ahdot vasta jossain vajaassa 4000 rpm. Sitten jos koneen antaa vähäsen jäähtyä ni heräilee kyllä hiukan aikasemmin. Ehkä jossain 3500 rpm nurkilla täydet ahdot. Onkohan joku mahdollisesti kokeillut molempia pakosarjoja samassa kokoonpanossa muuten ja miten on vaikuttanut heräämiseen?
Ettei se hukkis vaan pääse vuotamaan ja sen takia heräilee huonosti? Onko hukkis suoraan ulkoilmaan? Sillon helppo kyllä todeta vuotaako hukkis tai hiipiikö auki liian aikasin.
Ei hukkis vuoda. Tarkastin sen sillon ennen ku laitoin paikalles että venttiili ei ota kiinni siihen väliseinään, eikä vuoda. Olen mä tollai jo ajellu muutaman tuhat kilsaa, mutta aina toivoo että heräilis vähä aikasemmin. Kyllä se rupee ahtamaan jo ihan alhaaltakin mutta saa vaan odottaa että alkaa nousemaan kunnolla. Lisäsin hiukan tänään syöttyöäkin ja tuntu hiukan auttavan. Kyllä se rupee nostamaan kunnolla ahtoja jossain 3000 rpm hujakoilla, jolloin on noin 1 baria, jos vaikka komosella kiihdyttää. Paineet ei vaan sen jälkeen nouse yhtä räväkästi ku vanhalla hukkaportilla. Eli varmaanki siinä kohtaa kun venttiili rupeaa hiukan aukeamaan ni huomaa suuremman viiveen entiseen. Mutta niin kauan ku venttiili pysyy kiinni ni on melko samanlainen ku ennenki. Ajattelin vaa että oliskohan tollasella halkosarjalla parempi heräämään, ku ei ehdi pakokaasut jäähtyä? Pakopaineet vaan taitaa olla suuremmat sellasessa. Entä huomaakohan mitään eroa, jos vaihtaa 17 cm2 pakopesän 16?
Lainataas tätä topikkia hiukan..
Eli tarviisin vähän vinkkejä om603 turbon rakenteluun. Mulla ei ole aikasempaa kokemusta dieselin virityksestä ym.
Kyseessä siis vakiokuntoinen om603 turbokone joka tulossa w126 keulille. Turbo ottaa kiinni ässän koriin joten pakosarjaa on muokattava. Ajattelin samalla hiukan piristää tota konetta. Tehotavoite se minkä vakiopumpulla saa eli n.180hp?
Sen olen ymmärtänyt että turbo on vaihdettava suurempaan ja asennettava välijäähdytin. Nyt tarviisin vinkkejä et mikä turbo olis hyvä tommosille tehoille? Ja tarkotus olis tehdä tuubikäyristä pakosatsi ja migillä hitsata, onnistuuko? Ja miten olis hyvä lähteä sarjaa mitoittamaan?
Onnistuu migillä. Om606 konee vakio ahdin on hyvä. Vakio syöttöpumpulla loppuu ruoka kesken jo vakio turbollakin, eli ei välttämättä ole vaivan arvoinen.
Välijäähdyttimeksi riittävän virtaava, kiinancooleritkin on ihan jees.
eikös siitä pumpusta riitä kuitenkin noin 180hp? Entäs millähintaa sais isommat elementit laitettua pumppuun, noin suurinpiirtein?
Välijäähdyttimen ajattelin sovitella hanttarin etupyörän eteen. Toyota avensiksen cooleri sopii sinne hyvin, hiukan pieni se on mutta kun on ilmastointi ni hankala saada keulaankaan mahtumaan. Enkä haluu et se jää näkyviin esim. puskurin alle. Minkäslaisille tehoille tuo 606 ahdin vois olla hyvä? että jos tulee isommat elementit niin riittääkö se yli 200hp tehoihin?
Kyllä vakio pumpusta saa niin paljon ruokaa ulos että vakio ahdin käy äkkiä pieneksi. Vakio elementeillä oleva pumppu josta on paikallisella säädetty ulos sen mitä saa, om606 hyrrä ja vapari om606 saatiin ulos 210 heppaa rullilla.
eli 603:sen vakiopumpun 5.5 elementeillä 210 hevosta? Kuulostaa kyllä hyvältä, illmeisesti kuitenkin aika paljon halvempaa säädättää pumppua pajalla kuin teettää siihen myös isommat elementit?
onhan se halvempaa teettää pelkkä säätö. mutta ei sillä saavuta läheskään samoja etuja, kun elementtien vaihdolla. isommilla elementeillä soppa määrä kasvaa esim. tuplasti, tai vaikka triplasti. riippuen elementin koosta. jos enemmänkin tahtoo tehoo ja kulutusta alas, niin suosittelen, että laittaa sinne ne isommat elementit.
Noniin tuli ostettua 606 vakioahdin. Seuraavaks pitäis rupee pakosarjaa väsäilee ja ihmettelemään mitä tol hukkaportille tehdään. Oisko joku vaihtanu ton painetoimiseks? ja kuinka se tapahtuis?
Simppeliä siis, löytyyköhän ihan bolt on kello jostakin? Entäs tuo pakosarja, teen ehkä simmosen sarjan jossai kaikki putket yhtä pitkiä, eikös se oo paras?
en tiä löytyykö bolt on kelloa, eikä sillä ole mielestäni mitään väliäkään, jos käsissä pysyy porakone ja rälläkkä. itse rakensin joskus kellolle telineen, niin tais mennä 15..20 minuuttia, niin oli teline valmis ja kello paikallaan. katsot vaan kuinka se vanha kello on kiinni ja rakentelet uudelle kellolle tarpeellisen telineen. simppeliä se on.
Jotenkin tolleen, kellon jousi, eli tuon tangon pituus, kannattaa säätää johonkin yhden barin tienoolle ja varmistaa paineilmakompuralla, että portti aaukeaa kunnolla auki. Kutoskoneessa en lähtisi yli yhden barin nostamaan ahtopainetta, jos haluaa ahtimen kestävän yli vuoden käyttöä. Liika paine syö sen laakeroinnin nopeasti ja sitten alkaa mennä öljyä kompurakotelon kautta koneeseen. Neloskoneessa voi käyttää noin 1,2 barin painetta.
Ookkei juu eli kello voi olla mistä vehkeestä hyvänsä, vaikka tosta 603 vakioturposta. Tuosta tangosta saa siis säädettyä ahtopaineen eli mitään bleed-venttiiliä en tarvitse siihen kellon letkun väliin?
Pakosarjan teen sittenkin simmoisen lyhyen mallisen, hiukan vakion tyyppisen. Nostan ahdinta vähän ylöspäin ja laippa tuolle 606 ahtimelle. Kuuluuko pakosarjan kollektoriin tehdä välilaippa joka jakaa pakosarjan 123 ja 456 sylintereihin? Entä mikähän voisi olla hyvä putkien koko?
Nii mites onko jollain faktaa tuosta pakosarjan välilaipasta? Riippuuko ahtimesta vai mistä tuon tarve/hyöty? Entä putkien koko? Downpipe ja loppuputkisto ilmeisesti niin isoa kun saa mahtumaan?
Mikäli ahtimessa on 2 nielua niin silloin pidetään nuo tarkasti erillään, tässä tapauksessa ahtimessa on yksi tuloreikä, joten ne kannattaa pitää erillään ja lopuksi kollektorilla mietiä miten ne putket saa virtaamaan häiriöttömästi sinne ahtimen tuloon.
Ookei, eli ahtimesta riippuu. Tuolle ahtimelle ei siis kannata tehä tommosta lyhkästä sarjaa johon ois pakko laittaa se välilaippa? Vaan täytyy kai taiteilla semmonen jossa putket tulee erillään kollektorille saakka
Pakokanavan mukaan kun lähtee putkea mitoittamaan niin ei mene paljon pieleen, en nyt yhtään muista mitä se oli.
Tosiaan ei tarvitse hiistellä mitään pulssisarjaa (kaikki putket pitkänä ja erikseen) jos tulee ihan tuommonen perusahdin käyttöön, kattele vähän miten noi kuvahaut antaa ideoita tukkisarjaan. 606 vakioahdin saadaan heräämänän ja tukkoon aika helposti simppelillä sarjalla.
Olis tarkotus laittaa tohon ST:hen vihdoin ja viimein tässä talven aikana jonkun näkönen erillinen jäähdytin vaihteistolle ja siihen sähköflekti puhaltamaan. Oliskohan jollain jotain vinkkiä että minkä kokonen kannattas vähintään olla? Eikös W124:ssa ole jo vakiona automaattilaatikolle erillinen jäähdytin jos on tehtaalta tilattu vetokoukullisena mallina 300 TDT? Riittäsköhän ihan vaan sellanen?
Mahtaisko saada jonku näköstä kuvaa härpättimestä ja ois kiva saaha jonku näköstä hinta arvioo millä nuo tehot on saavutettu. Osaa sitte itekkii vähä katella että jos joskus saisi aihion hommattua ja ehkä pientä projektia aloteltua!
Juttelin tossa yhen mersumiehen kans, sanoin et oon vaihtamas om603:seen 606 ahdinta. Hän kysy et miks oon laittamas pienempää ahdinta?
Oon käsittäny siis et 606 vakioahtimella toi kone pääsis vähän vähemmällä ja sais syöttöä ruuvata vähä enempi ilman et pakopaineet nousee.
Onko jollain heittää noi a/r mitat molemmista ahtimista? eikös toi a/r oo se tärkein mitta ahtimessa?
En ole koskaan om603 vakioturboa hypistelly mutta sellainen käsitys mulla on että om606:n KKK on paremmin virtaava.
Tehojenkin perusteella ollettaisin noin .(147 hp vs 177 hp)
Itse kyllä vaihtaisin samalla pykälää isomman ahtimen, joudut kuitenkin vaihtamaan muuttamaan valmiin t3 laipan tuohon harvinaisempaan kolmiolaippaan, samaten pakoputken lähdön ja todennäköisesti myös kaikki öljylinjat niin kannattaako muutaman hevosvoiman takia?