Viissatasen elvytystä

[Sharedoc]

”Ajattelin, että teettäisin tuon alkuperäisen iskaritolppien tarrat noihin Sachsin tekeleisiin niin olisivat sitten kuin alkuperäiset.”

Käsittääkseni olisi epäeettistä (tuoteväärennös)

[Timo L.]

”Ajattelin, että teettäisin tuon alkuperäisen iskaritolppien tarrat noihin Sachsin tekeleisiin niin olisivat sitten kuin alkuperäiset.”

Käsittääkseni olisi epäeettistä (tuoteväärennös)

Joo, minäkin pitäisin Sachsin Sachsina, on se sentään alkuperäisvalmistajia. On sitä näkynyt 150 000 escudon Pagodojenkin alla Monroeta...

Se on totta, että yli 300 tkm ajettuna ei ihan puhdasta ykköstä voi arvosanaksi antaa. Mutta toisaalta, onhan näitä mutterientisöintejä, joissa tehdään kaikki uusiksi ja nollataan mittari samalla.

Itse ajattelisin tuollaiseen autoon tietyllä korvaussummalla olevaa harrasteajoneuvovakuutusta, kun vielä ei museoon pääse(?). Projektin arvonmääritys todennäköisesti vaatii Classic Datan tai muun puolueettoman arvion. Riippuu toki vakuutusyhtiöstä ja miten hyvät suhteet ko. yhtiöön on olemassa ja miten korkealle itse projektin arvon arvostaa. Minusta tuohon määritykseen on kaksi vaihtoehtoa:
1. vakioauton arvolla, jolloin kuntoluokka määritetään peilaten projektin vaihetta ehjän auton kuntoluokkaan
2. jälleenrakennusarviolla, jolloin perusauton kuntoon lasketaan tositteiden mukaiset rakennuskustannukset ja (omakin) työ. Tällä luonnollisesti saadaan tarkempi arvio ja korkeampi arvo vakuutuskirjaan. Tällä arvolla todennäköisesti saisit hankittua ainakin projektin vaihetta vastaavan yksilön tilalle.

Näissä molemmissahan on syytä miettiä, koska on otollinen ajankohta tehdä tuo arvio. Projektihan etenee koko ajan ja auton arvo todennäköisesti kasvaa. Näin ollen jossain vaiheessa voi tulla eteen uusi tarkastus, kun edellinen jää liian pieneksi arvoltaan ja huonoksi kuntoluokaltaan ja vakuutuskin ehkä alakanttiin. Eräs moniventtiilimersun tapaus oli sellainen, että hyvin valmiiseen autoon tehtiin talvella lyhyt tarkastus ja merkittiin kohennettavat kohdat muistiin. Asiakkaan tavoite oli paras kuntoluokka. Oli sen verran kiivas ja nopea kaveri, että kesällä oli jo valmista, jolloin tehtiin laaja tarkastus kuntoluokan ja arvon noustessa tavoitteeseen. Tässä tapauksessa auto oli täysin vakio, tositteita ei erityisemmin ollut joten jälleenrakennusarviolle ei katsottu olevan aihetta.

Viikolla kävin tekemässä ykköskohdan eli lyhyen arvion 60-luvun isoon Opeliin, joka oli jo liikekannalla, kori ja iso kone tehty kisakireäksi, mutta osa sisustuksesta ja takakontin verhoilu yms. pientä puuttui. Asiakas oli tyytyväinen keskikuntoluokkaan ja arvoon, kun auto menee vieraaseen paikkaan talvisäilytykseen.

[jnes]

Uusi vuosi, uudet kujeet.
Paljon ei ole tapahtunut, mutta jotakin kuitenkin. Isoimpana ehkä perän kotiutuminen. Tässäpä muutama kuva perästä ja lukosta sekä miltä se valmis kokonaisuus näyttää. Oikea ratkaisu oli kunnostaa täydellisesti perä, vaikka kustannukset paisui aika huomattavasti alkuperäisestä.. Suuret kiitokset Raptecin Petrille erinomaisesta työstä!

perä2.png

lukko.png

Nyt kun perää pyörittää, niin oikein nätisti pyörii, kun mitä aiemmin perää pyöritteli. On se vain kiva kasata uusilla/kunnostetuilla puhtailla osilla

perä_kiinni.png

perä1.png

Tässä kun on ollut pienenä välitavoitteena saada takakelkka kasaan, jotta sen pääsee pulttaamaan autoon kiinni ja auton pyörille ja sitten kohti ruostekorjauksia, niin meseucco heitti idean ilmaan, että jos käyttäisi lainakelkkaa auton siirtoon. Aiemmin jo tuskailin, että hieman väärin pultata täysin läpikäyty takakelkka kunnostusta vaativaan pohjaan, mutta tällä lainakelkalla se onnistuu nätisti. Lainakelkkaa ei vielä ole, mutta tiedossa sellainen on.

perä_kiinni2.png

Perän sähköjä kasaillessa ja ASR antureita mittaillessa huomio kiinnittyi sähköpistokkeeseen. Purkaessa siitä irtosi joko vanhuuttaan tai purkajan taitamattomuutta yksi haitoista, jotka lukitsee johdot paikoilleen. Onneksi marmorilta sai vielä uutta pistoketta, jolla ongelma ratkesi. Hauskana yksityiskohtana pussi on vanhan liiton kamaa, missä mersun logot yms tekstit, joten ihan uusi osa ei ole. Harmikseni tässäkin huomasin kun hallille menin, että lukituslevy on painettu pohjaan ja vaatii haittojen löysäämisen. Tuskailin, että mitenköhän tässä käy, katkeaako nyt taas jokin noista neljästä haitasta, mutta hetken osaa pyöriteltyäni hoksasin miten lukituslevy avataan.

pistoke+johdot.png

perän anturit.png

takakelkan_pistoke.png

Jarrut ovat pitkään odottaneet kunnostusta, jotka vihdoin otin työn alle. Tässä suurimpana haasteena oli jarrusatuloiden puoliskojen pulttien kiristysmomentti. Jarrut kun ovat aika olennaiset turvallisuuden kannalta, en viitsi hihavakiolla mennä. Sainkin kun sainkin kaivettua tehtaiden käyttämät momentit/tai hyväksi havaitut, millä satuloita on kunnostettu hyvällä menestyksellä. Samalla sain sivustoja, mistä tilata näiden satuloiden väliin tulevat o-renkaat, mitkä useimmista alkuperäisistä tiivistesarjoista puuttuvat, koska satuloita ei ole tehty avattavaksi tehtaan ulkopuolella. Tiivisteet olivat ehjät, samoin pölysuojat joten tämä purku ja tiivisteiden uusinta on ehkä vähän kyseenalainen homma, mutta pulverimaalaus vaatii tiivisteiden irroituksen jokatapauksessa, niin sama se on vaihtaa.
Ajatuksena on pulverimaalata satulat SL:n silver arrow version hopealla. Etusatulat odottaa vielä purkua.
Muuten jarruille sama setti, kun muillekkin osille; pultit yms irto-osat passivointiin ja loput maaliin.

SA_satulat.png

Päädyin myös teettämään uuden tuon takakelkan johtojen kiinnikkeen kun tuo nykyinen on aika rujon näköinen. Tässäkin isona apuna oli meseucco. Ajatuksena on teettää muutama ylimääräinen osa jos vaikka joku muukin moisen tarvitsee. Osa siis tulee olemaan mahdollisimman tarkkaan alkuperäistä vastaava. Kuvassa ensimmäinen vedos.

peltiosa.png

Mikäli osalle tarvetta niin minulle voi huikata.