Tyhtiksen w111 220sb kunnostelua.

[tyhtis]

No sytkän säätöön tarvit strobon, ja niissä on mukana kosketuskulma mittari.

Mulla on strobo mutta vain lamppu ei ole mitään hienouksia siinä.

[tyhtis]

No sytkän säätöön tarvit strobon, ja niissä on mukana kosketuskulma mittari.

Juu. Se mitä mie oon säädellyt 42 vuotta oli ensin liuskamitalla kärkiväli, ja ajoituksen perussäätö ilman stroboa. Sitte tuli strobot ja miulla on vieläkin erillinen kosketuskulmamitttari.

No jos on kulunut jakaja niin olettaisin/luulen/mutulla kosketuskulmamittari antaa paremman kärkivälin säätötuloksen kuin liuskamitta. Kone kun sillo mitattaessa käy. Strobolla näkee vielä että ennakon säätö yms pelaa eli on se ihan hyvä.

Wanhoissa wehkeissä kun on kulumaa ja seokset on mitä on ja nykybensa ihan erilaista kun ennen, olen viime vuosi(kymmeni)nä säätänyt ajoituksen ihan perstuntumalla. Moottori käyntiin ja etsii sen sweet spotin kääntämällä jakajaa, aikaiselle päin mielellään - sillei että käy hyvin ja herkästi vastaa kaasuun yms. Sitte koeajo ja jos nakuttaa niin ottaa sen verran myöhäselle ettei nakuta. Paras teho ja toiminta saadaan kohilleen. Tämä on vaan minun mielipide eikä mikään fakta.

Näin minäkin olen tähän asti aina säätänyt.
Vielä sen verta ollu ennakko luuloinen että ykkösen tulppa poies kokeillut meisselilllä ykk. Ja liuskamitalla kärkiväli kohilleen vielä virtakynällä tarkistanut että valo syttyy ku alkaa 1 olee ykk.
Sitten auto käyntiin lämpimäksi käytellä vähän kaasuttelua ja hakenut sen herkullisen kohdan että pelaa ja käy siististi jne.

Mutta alkoi tuo mittari homma kiinnostaa että pääseekö sillä parempaan tulokseen mikähän tässä olisi herkullisin kosketus kulma arvona sitten jahka osat tulee

[karra]

Chiltonin kirja sanoo 70-luvun W123 kuutoskoneille 34-40 astetta. Tuo kulma jolloin kärjet koskettaa eli ovat kiinni antaa sille puolalle aikaa ladata energiaa seuraavalle kipinälle. Ja homma tapahtuu kuusi kertaa kun jakajan akseli pyörähtää kerran. Ajoitus merkkaa sitä että missä vaiheessa se kipinä lähtee menemään sytytystulpalle, kuusi kertaa siis kun jakaja pyörähtää.

Neloskoneeseen on 47-53 astetta eli sama kuin vanhoissa opeleissa ja muistaakseni volvoissa, tuon arvon muistin ulkoa

[tyhtis]

Chiltonin kirja sanoo 70-luvun W123 kuutoskoneille 34-40 astetta. Tuo kulma jolloin kärjet koskettaa eli ovat kiinni antaa sille puolalle aikaa ladata energiaa seuraavalle kipinälle. Ja homma tapahtuu kuusi kertaa kun jakajan akseli pyörähtää kerran. Ajoitus merkkaa sitä että missä vaiheessa se kipinä lähtee menemään sytytystulpalle, kuusi kertaa siis kun jakaja pyörähtää.

Neloskoneeseen on 47-53 astetta eli sama kuin vanhoissa opeleissa ja muistaakseni volvoissa, tuon arvon muistin ulkoa

Kiitoksia alkoi kiinnostaa niin paljon ,että pitää hommata mittari.
Sitten teen ns perinteisellä tyylillä säädön miten aina tehnyt ja jännä nähä kun mittaa miten lähelle päin mettää menee noin ja miten sitten toimii tuolla arvolla minkä annat

[Zac]

Sellainen ajatus vaan että kun tässä nyt on m123 kone w111 kopassa niin yhtään ei tarvitse olla puristi.. vaan mennä toimivuus edellä. Sikäli vähintään se kärjetön sytytys on täysin perusteltu ja jatkossa yksi murhe vähemmän..

[tyhtis]

Sellainen ajatus vaan että kun tässä nyt on m123 kone w111 kopassa niin yhtään ei tarvitse olla puristi.. vaan mennä toimivuus edellä. Sikäli vähintään se kärjetön sytytys on täysin perusteltu ja jatkossa yksi murhe vähemmän..

Joo tätä olen itsellekkin perustellut. Yksi asia vain että rattivaihteet pitää takaisin saada käyttöön.
Jännä vain että aina värkännyt kärjellisten kansa ja päässyt kotia vaikka joskus värkänneet.

No oli tuossa aijemmin 1000 mini ja edellinen laittanut siihen kärjettömän systeemin sepä reissussa teki tekrovit ja sillehän ei tienpäällä mahtanut enään mitään ensimmäinen kerta kun harraste auto tuli reissusta hinaamalla kotia yleensä omin voimin nilkutettu takaisin tapahtu mitä hyvänsä.

Mutta asiaan jos tuo jakaja kaikesta huolimatta osoittautuu niin sohjoksi ettei elämä sen kanssa onnistu niin tilaan kyllä suoraan tuon 123 ignitioni jakajan ala enään körjellistä jakajaa hommaamaan.

[Karel]

Jaa-a. Kärjetön on hyvä silloin kun se toimii. Vaan sitten kun ei enää toimi, niin kärjellisessä ei ole montakaan vikakohdetta, joita ei pystyisi selvittämään ja korjaamaan.

Merimoottoreissa 90-luku toi elektroniikat ja mustat boksit tullessaan. Nyt niitä ei enää korjaa Erkkikään, ja niihin jälkiasennetaan takaisin analogisia järjestelmiä ja puolia, joiden säätöön ja huoltoon riittää pelkkä yleismittari.

[tyhtis]

Jaa-a. Kärjetön on hyvä silloin kun se toimii. Vaan sitten kun ei enää toimi, niin kärjellisessä ei ole montakaan vikakohdetta, joita ei pystyisi selvittämään ja korjaamaan.

Merimoottoreissa 90-luku toi elektroniikat ja mustat boksit tullessaan. Nyt niitä ei enää korjaa Erkkikään, ja niihin jälkiasennetaan takaisin analogisia järjestelmiä ja puolia, joiden säätöön ja huoltoon riittää pelkkä yleismittari.

Joo ja tieten ne on kehittyneet paljon nämä kärettömät myös ja saahan niillä sen tarkemman kipinän jne en sitä kiellä.

Mutta jos kärjellinen jakaja ei ihan loppu ole (väljä) siihen tällä uuden konkan käret pyörijän ja kannen. Säätää kohdilleen niin ei sitä jatkuvasti tarvi olla ruuvaamassa eri kohalleen.

Mutta pitää katsoa kuin käyppii tämän kanssa.

Itsellä on se kieroutunut mieli kun vappu koittaa otan aina sen vanhuksen mikä ollu käyttöön ja oikeastaan kaikki kesän ajot (työ jne) ajelen sillä harraste autolla
Nimimerkki minillä 15000km kesään.
Joten minin jälkeen mersullahan on juhlaa pääsellä menemään tarvi takapuolesta raapia tikkuja poies vaikka onkin lankkusilta välillä ku ajelee

Mutta autothan tykkää kun niillä ajetaan??

Ps HYVÄÄ UUTTAVUOTTA 2025 KAIKILLE TASAPUOLISESTI

[Juhani Halmeenmäki]

Oli mulla kärjettömiksi muutetuissa mukana kärjet & konkka, jos vaikka tien päällä hajoaisi kärjetön. Helppo laittaa takaisin, jos niin kävisi. Ei sitten tarvittu, ja yhteensä muutaman kymmenen vuoden ajan oli, kun monessa autossa kärjettömäksi muutettu. Sytkä aina kohdallaan, akselin nokkien kulumat ei tunnu, ja aina 100 % kipinä. Se kun alkaa konkkien saantikin olla jo mitä sattuu, kun vanha NOS on kuivunut vuosien varrella epäkelvoksi.

[tyhtis]

Noniin kevät hiljalleen saapuu ja vähän aikaakin.

Tutkiskelin tuon vanhan jakajan ja putsailin herkistelin.
Vaihdoin uudet kärjet pyörijän tulpat ja johdot jakajan kansi vielä hommata.
Sitten uusi pensapumppu paikoilleen.
Ai pirskatti kylläpä käy nyt tasaiseen merssu ja vetää hyvin.
Ei puudu enään mäkeen eikä tarvi pumppailla kaasua saati hinkata käyntiin napsauttaa avaimesta ja baanalle.

Nyt seurailla paraniko bensan kulutus yhtään.

Ja vähän piti käyä kokeilee tottakai tien päällä.

Miten tuo ratin keskiö irtoaa että saisi tähden oikein päin rattiin??

[Trae]

Ota reunoista kiinni ja nyppää irti on kolmella "nännillä" kiinni ja sit pyöräytät oikein päin.

[tyhtis]

Ota reunoista kiinni ja nyppää irti on kolmella "nännillä" kiinni ja sit pyöräytät oikein päin.

Tätä vähän varovasti jo tunnustelin mutta loppui kantti pitää käyttää vähän enemmän voimaa.

Kiitoksia

[tyhtis]

Tuossa taas alkanut lisää kattoon "sillä silmällä" tuota vaihdevivun palauttamista alkuperäiseksi.

Ilmeisesti pitää laatikko käyttää poies paikoiltaan että saapi tuon kannen vaihdettua ja sen rattivaihe kannen tilalle??

Löysin aijemmin ilmeisesti sen rattivaihde mallin kannen (kuva parisivua taaemmin.

Mitähän muuta pitää huomioida ja ostaa valmiiksi ennenkuin alkaa hommiin???

Kaksi vipua oli siinä kannessa paikoillaan.

Rattiputkessa on rekuleet minusta tallessa
Konehuoneen puolella kaksi palloniveltä tankoa näkyy
Rattiakseliin vaihdekeppi on

[Trae]

Pistä keppi paikalleen ja kato liikkuuko ne rintapellin nivelet ok. Sit 2 siirtäjä tankoo niihin kuula niveliin ja laatkon kannen vipuihin. Voi joutua vähä hakeen tankojen pituuksia ja kannen vipujen asentoja että pelaa ok.

[Trae]

Jos siinö kannen päällä olevassa vivussa on 10mm mutteri päällä ni älä irrota sitä,lukittee siirräjä "levyn" sisäpuolella. En tosin oo varma ob noissa enää noin se lukittu,170s laarikossa on ainakin.

[tyhtis]

Mites tuo kun nyt on paikoillaan ns lattiavaihde vipu ja kansi.
Saapiko tuota kantta vaihdettua ilman vaihteiston irroitusta

[Trae]

Eipä taida onnistua,nousee ylöspäin ja haarukat ottaa oman tilansa

[tyhtis]

Tätä minäkin vähän epäilin ettei mahda mahtua nousee eli pitää katsoa jos kesällä kerkiäisi käyttää vaihteiston poies paikoiltaan. Ensin nautiskella ja ajella kun tuli tuolle sisulle varattua hiekkapuhallus aika joutuu keskittymään siihen ensin

[tyhtis]

Noniin mersulla reilu 200km (oman mittarin mukaan ajettua tälle kesää) eka täyteen tankkaus osoitti lukemaa 17 ltr per 100km mutta epäilen, että ei ihan kaikki kilometrit kerry mittariin kun välillä meinaa nopeuskin jäähä nousematta välillä.

Nyt muuten pelaa tosi hienosti.
Vetää puhtaasti ja lähtee oli kylmä tai kuuma hyvin käyntiin.
Kylmänä kun laittaa käyntiin ja lähtee ryyppy päällä ajamaan pitää olla huolella ettei saa liikaa alkaa yksiin ja pätkiin.
Mieluummin hetki käytellä että käy tyhjää ilman ryyppyä.

Pitäisi perehtyä noiden kaasuttimien elämään miten säädetään jne hiukan käy varmaan rikkaalla kuiten ???