Subbarikotelon tilavuudesta.

[ZeZeR]

Yees.
Alasa huipuilta hieman tarkentavaa tietoa kaipaisin?
Ku noita koteloja laskeskelee, varsinkin tilavuus usein ihmetyttää.
Joihinkin 15" elementteihin olen törmännyt, mikä tarvii vain n.40ltr refleksikotelon.
Mutta useinmiten tilvauuden tulisi olla n.250ltr?!
Mitä tapahtuu äänenlaadulle ja bassoille, jos 250litran sijasta loota onkin 50litraa?
Miksi autoon tarkoitetut elementit suunnitellaan noin paljon tilaa tarvitseviksi, kun sen näköjään voi tehdä vähemmän tilaa tarvitsevaksi?!

Sekavaa selostusta, mutta ei sen ny nii väliä.

[Haisuli]

Elementin arvoista tulee tuo kotelotilavuus, pääasiallisesti ekvivalenttitilavuus(vas) ja hyvyysluku (qts) +resonanssitaajuus (fs) määräävät kotelon koon. Jos elementin qts ja vas ovat alhaisia, se kertoo että elementti sopii pieneen koteloon ja toimii usimmiten refleksinä paremmin kuin vastaavilta arvoiltaan korkeammat arvot omaava elementti.
Jos 250 litraiseen sopiva elementti survotaan 50 litraiseen elementin q-arvo kasvaa korkeaksi ja toistoon tulee suuri piikki yläbassotaajuuksille, sointi voi muutenkin muuttua järkyttäväksi.
Laadukkaammat autoelementit suunnillaan usein vähän kotelotilavuutta tarvitseviksi.
Painekäytössä suuri vas ja korkea q arvo jeesaavat, kun halutaan kunnon piikkiä jollekin taajuudelle. Elementistä voidaan rutistaa vapaakenttävasteeseenkin n. 6-10 db:n piikki, kun tungetaan elementti pieneen refleksi koteloon. Äänenlaadusta ei voida enää puhua. On tullut piikikäs 15" rakennettua ja se kuulosti kamalalta, tulpat päässä painetta kyllä irtosi railakkaasti ja näkökenttä tärisi ja vatsassa vääntelehti.

[ZeZeR]

Juu.
ko. asia muuten täysin selvä, mutta tuo ahtamisen seuraus vaan kiinnostaa, kun ei ole tullut kokeiltua.

[Haisuli]

Ahtamisen seuraus on yleensä mainitsemani korostus ja monissa tapauksissa ääni on kehno.

[e320]

Autokäyttöön usein suositellaan muutenkin pienempiä koteloita kuin mitä esim. mitoitusohjelmat näyttäisivät suosittelevan. Tämä johtuu siitä että auton sisällä riittää että suljettu kotelo viritetään n. 70hz:n taajuudelle jolloin autossa tapahtuva 12db/oct luontainen korostus tyypillisesti korjaa elementin vasteen suoraksi 20hz:n asti. (Koska suljetussa kotelossa olevan elementin vaste putoaa viritystaajuuden alapuolella sen saman 12db/oct).

Kotikäytössä 70hz:n viritetty kotelo kuulostaisi napsakalta ja bassoköyhältä, mutta autossa sama kotelo jyrää mataliakin täysillä. Osin tästä syystä kotelosuositukset on hämmästyttävän pieniä. Toki laadukkaampien elementtienkin suunnittelussa on otettu alunperin huomioon soveltuvuus pieniin koteloihin.

[Haisuli]

^Kotikäytössä varsin ylhäältä laskemaan lähtevä vapaakenttävaste yhdistettynä betoniseen viiden neliön huoneeseen aikaansaa samanlaisen ilmiön kuin autossakin. Tosin välttämättä yhtä matalalle ei päästä, mutta toisto voi olla napakka ja tasapainoinen. Mutta kotikäytössä ja autokäytössä, oikea elementti/kaiutin oikeaan käyttöön, riippuen siitä minkälaista toistoa ollaan hakemassa.
Suljettua koteloa ei viritetä, sen resonanssitaajuus muotoutuu kotelon koosta+elementtistä.

[CustomMB]

Poistettu

[Haisuli]

^Allekirjoitan tuon mieltymys homman.
Kaiutinsuunnittelu on monimutkaista hommaa ja kotelon vaikutusta ääneen aliarvioidaan yllättävän usein.
Pienessä suljetussa kotelossa oikein valittu vaimennusaine "kasvattaa" kotelotilavuutta kymmeniä prosenttejä.

[ZeZeR]

Ahtamisen seuraus on yleensä mainitsemani korostus ja monissa tapauksissa ääni on kehno.

Tuossa ainut vastaus, mikä liitty kysymykseen.

Eli missään muussa asiassa ei ole epäselvyyttä, ei kotelon laskemisessa, parametreissä, tms.
Mutta kiitosta joo.

[e320]

http://www.mhsoft.nl/spk_calc.asp

Tuolla voit syöttää parametrisi ja testata eri kotelokoon vaikutusta q-arvoon ja simuloituun toistovasteeseen. Muista että autossa toiston ei tarvi mennä suoraviivaisesti alas vaan riittää että halutulla alarajataajuudella ollaan -15db paikkeilla. Ja kotelomuotona suljettu.

Korkealle viritetty bassorefleksi on kaikissa tilanteissa karmea vaihtoehto. Resonanssipiikki on kyllä kova mutta kontrolli puuttuu täysin ja elementtikin voi hajota jos subsonic suojaa ei ole nostettu 100hz tienoille.

Kotona tilanne on täysin päinvastainen, siellä toiston on pakko ulottua lujaa ja matalalle myös käppyröissä.

Niin jäi mainitsematta etten ole todellakaan mikään 'alansa huippu' mutta tiedän äänentoistosta toivoakseni keskivertoa enemmin kuitenkin.

[Haisuli]

^Korkealle virittäminen (n.50-60hz) on varsin yleistä pikkukaiuttimissa ja pa-kamoissa, toistoa ei näillä yleensäkään haeta alle 40-50 hertsin, mutta tarkkuus ja potku pitää löytyä. Pa-puolella keikkaa miksatessa leivotaan "potku" yleensä 80-120 hz:in alueelle. Tuolloin ei matalat ole tärkeitä ja alle 40-50 hz:iä leikataan monesti kokonaan pois, ne vain sekoittavat ja eivät livenä kuitenkaan kuulu hyvin. Toki suurilla festareilla saadaan jopa alle 40hz:iä kovaa isoista subikoista, mutta ei niillä matalilla ole samanlaista merkitystä, kuin kotona kuunneltaessa hyvin purkitettua musiikkia. Kotona musiikilla riittää mielestäni, että kaiutin toistaa n.50-60 hertsiin, sen alhaisempaa ei välttämättä musiikilla tarvita(kotiteatteri erikseen). Tuolloin bassotoisto on yleensä kuiva, kiinteä ja rasittamaton. Autossakin minulla loppuu matalien toisto n.60-65 hz:in kohdalla, koska matalat eivät kuulu auton muiden äänien seasta. Minä en ole mikään asiantuntija myöskään, olen vain vihkiytynyt musiikin harrastaja, soitan ja kuuntelen.

[e320]

Kyllä kaikki musiikki hyötyy siitä jos toistovaste ulottuu alas asti. Moni vaan ei osaa tehdä eroa alas täydellä voimalla ulottuvan bassotoiston ja kumisevan ja ylikorostuneen basson välillä. Jos on kerran kuullut laadukasta bassotoistoa sisätiloissa, tietää kyllä eron.

Valitettavasti usein kotitilojen akustiikka on huono ja ne halvat kaiuttimetkin vielä väärin sijoitettu niin että heijastumat ja seisovat aallot sotkevat toiston täysin. Usein subbareita kotona käytettäessä tehdään se virhe että tasot nostetaan aivan liian korkealle. Tämä johtuu siitä että esim. 20hz taajuuden kuulokynnys on 70db kohdalla - musiikin on soitava todella lujaa että ääntä alkaa edes kuulemaan.

Jos basson taso säädetään hiljaista signaalia soittamalla 'kohdalleen' niin että esim. kuulee hyvin 20-30hz taajuudet, ollaan todellisuudessa signaalitasossa aivan liian korkealla tasolla ja bassotoistosta tulee korostunut ja rasittava.

Autossa kaikkein matalimpia taajuuksia usein korostetaan tarkoituksella juuri ajomelun matalan jyrinän takia, harvemmin musiikkia parkissa kuunnellaan kuitenkaan.

[Haisuli]

^Minun mielestäni musiikilla ei kaiuttimien tarvitse toistaa hirveän alas, koska harvoin kuuntelemassani musiikissa on edes alle 40 hz:in taajuuksia. Kotiteatterini toistaa alle 20 Hertsiin, 15 hertsiäkin löytyy (kuuluu) vielä testisignaalilla.
Autossa olen pyrkinyt usein saamaan korostuksen matalia päin, mutta aikaisemmissa autoissani jouduin auton meluisuuden vuoksi kuuntelemaan kohtuuttoman korkeilla kuunteluvoimaakkuuksilla ja lopetin korvieni kiusaamisen.
Kaverini hankki itselleen Gradient Revolution Activet jotka vielä matsattiin Gradientin pajalla. Niissä toisto ulottuu 20Hz:iin ja toisto on todella puhdasta kaikilta osin. Huoneen akustiikkaan, sijoitteluun ja mittauksiin kaverini panosti todella paljon ja en ole tasaisempaa systeemiä vielä kuullut. Hyvä laitteisto joka tosiaan alas asti on todella vakuuttava kaikenlaisella materiaalilla. Varsinkin silloin, kun ei tarvitse erillisillä subikoilla ruveta hakemaan alataajuuksia lisää, toisto on hyvin jäsentynyttä. Ja minua kyllä nykyisin häiritsee jo pelkkä ajatus siitä, että matalia tuottava kaiutin olisi sijoitettuna erilleen pääkaiuttimista.
Paitsi jos subikoita on esim. kaksin kappalein, stereona.
...Taidan olla hieman niuho.
Taisi olla hieman OT:ta!

[ZeZeR]

Taisi olla hieman OT:ta!

No itseasiassa aivan toivottua tekstiä.
Kiitosta vaan!

[Haisuli]

^No hyvä.

[e320]

Aika niuhoa se on kieltämättä Haisuli koska ihmiskorva ei alle 70hz taajuuksia pysty mitenkään paikallistamaan. Jos subi on oikeasti subi eikä toista yläbassoja, sen sijoitus tai lukumäärä suhteessa pääkaiuttimiin ei ole millään muotoa merkittävä.

Muuten tietysti on paljonkin väliä onko elementtejä 1,2 vai ehkäpä 10, millä elektroniikalla niitä ohjataan ja mihin ne on sijoitettu huoneeseen. Suuntaavuus on etu myös subtaajuuksilla.

[Haisuli]

^Tiedän että matalien taajuuksien tulosuuntaa on vaikea erottaa, mutta se tieto minua siinä enemmänkin häiritsee. Heh. Kyllä niiden matalienkin suuntaa voi jonkinverran aistia...Aika- ja vaihe-erojen avulla kyetään parhaiten paikallistamaan katkonaisia iskuääniä. Jatkuvia ääniä ei aikaeroihin perustuen voida suunnaltaan määrittää. Matalien taajuuksien (alle 150 Hz) osalta suuntahavainnot ovat hyvin epätarkkoja. Mutta mieltymyksensä kullakin, toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä.