Nyt on pakoputki kunnossa, Venetmäeltä tuli kohtuullisessa kunnossa oleva etuputki joka aamulla laitettiin kiinni. Moottorin ääntä tuskin kuulee!
Aamulla käynnistäessä moottori "tärähti" tosi pahasti. Oikein sielussa tuntui, ja ihmettelin, jotta nytkö se sai laakin. Jäi käymään kuitenkin ihan ok ja ajossa pelasi moitteettomasti. Jonkun verranhan tuo ravistaa tyhjäkäynnilläkin, tyhjäkäynti on tosin hieman liian alhainen. Se säädettiin syksyllä aika alas (olisikohan 790 r/min), koska nykäys kytkettäessä vaihde oli aikamoinen.
Noh, olipa kaupungissa iskaritesti. Siinäkin kävin nyt aamulla. Olenhan purnannut jo aiemminkin autoni iskareiden kunnosta ja kolinasta (Timo K. todistaa). Mutta: testerin mukaan kaikki iskarit ovat erinomaisessa kunnossa! Takana tosin hajonta on hieman suurempi, johtuisikohan siitä, että takana ovat aikas veltot jouset. Ne tulenevat vaihtoon tässä lähiaikoina. Testaaja sanoi, että W123:sten on melko turhaa käydä iskaritesteissä, koska lähes aina iskarit ovat niissä moitteettomassa kunnossa? Esimerkkinä hän sanoi 1,2 milj. km ajetun W123 Langin, jossa kuulemma alkuperäiset takaiskarit -> heittämällä läpi. Näinköhän tuo testaaja vaan nuoleskeli...
Mutta se kolina. Kuuluu lähes joka nurkalta, ja kaivonkansienkin yliajettaessa (kaupunkinopeuksilla) tuntuu tosi pahalta. Lisäksi auto vetelee urissa ja eritoten tuulella paljon. Edessä on uudet 14,8 mm jouset, takana uutta takakelkan kumityynyt (ei perä) sekä kallistuksenvakaajan nivelet. Mystistä.
Eli vastauksia pyydetään lähinnä seuraaviin kysymyksiin:
1. Voisiko "tärähdyksen" syynä olla moottorin kumityynyjen velttaantuminen? Pystyykö sitä huomaamaan mistään muusta?
2. Pystyykö automaatin nykäystä vaihdetta kytkettäessä lieventämään automaatin paineita säätämällä? Meinaan jos poistuisi kaksi vaivaa samalla, kun 2-3-vaihtokin nykäisee joskus mielestäni hieman liikaa.
3. Voiko iskareista sitten kuulua kolinaa, vaikka vaimennusteho olisi vielä kunnossa?
) BMW kolahteli kanssa joka montussa. Vikaa haetiin ja haettiin, kunnes selkisi että etujousien ylä- ja alapäiden ja korin välissä oli lapiokaupalla hiekkaa ja pikkukiviä,jotka sitten pitivät omaa ääntään. Ne kun imuroitiin pois, meno hiljeni sellaiseksi kohtuulliseksi.
Nyt viimeksihän se on ollut ihan itsestä kiinni, milloin ei ole ollut aikaa, milloin ei tilaa.
.
