vnt:n ohjaus alipaineella
vnt:n ohjaus alipaineella
Eli ajatuksena olis asennella tuommonen garretin vnt puhallin normaalin hukkaportillisen tilalle niin, että säilytettäisiin ohjaus alipaineella. Ohjauksesta huolehtisi ahtopainetta ja esim. kaasupolkimen asentoa haisteleva purkki, joka sitten ohjailis mankkuventtiilillä alipainetta kellolle. Eli kysymys, voiko toimia jos ohjaus on on-off tyyppinen? eli tavoite paineessa siivet lävähtää auki.
Re: vnt:n ohjaus alipaineella
Ei ole kokemusta mutta ei kuulosta hyvälle...no käytännössä se luultavasti aiheuttaa sen kuuluisan ahtojen seilaamisen, jota toki voi sitten koittaa vaimentaa vaimentamalla sen alipainekellon regointia, esimerkiksi hidastamalla ilman liikkumista.
Mikäli, kun tai jos, kaupasta saa boxin, joka osaa ohjata VNT ahdinta, sellainen kannattaa ehdottomasti ostaa. Mikäli ei löydy niin laittakaa vinkkiä minulle, kuinka moni sellaisen haluaa ja montako sataa saa maksaa niin teen semmoisen,säädettävällä ahtopaineella
Mikäli, kun tai jos, kaupasta saa boxin, joka osaa ohjata VNT ahdinta, sellainen kannattaa ehdottomasti ostaa. Mikäli ei löydy niin laittakaa vinkkiä minulle, kuinka moni sellaisen haluaa ja montako sataa saa maksaa niin teen semmoisen,säädettävällä ahtopaineella

Lisää tietoa: www.skg.fi
Pienemmät vnt ahtimet pystyy toteuttamaan helposti alipainekellolla. Kello pitää vain muttaa ylipaine toimiseksi joilloin sitä saa ohjattua suoraan imusarjan ahtopaineella. ON / off tyyppinen toteutus ei toimi.
Isoissa vnt ahtimissa on ongalmana sen sähkö ohjaus joka on toteutettu mangneetti venttiilillä. Siipiä liikuttava voima on öljynpaine.
Itsellä on tuo onegelma parhaillaan mietinnän alla. Valmiita bokseja ei ole eikä ketään ole osannut neuvoa joten kaikki apu on tarpeen. Projekti on itsellä siinä mallissa että kone käy ja toimii alakierros alueella, mutta ahdin menee tukkoon noin 3500 kierroksella jolloin siipiä pitäisi alkaa avaamaan.
Autohan on w124 OM603 ja GT37vnt
Isoissa vnt ahtimissa on ongalmana sen sähkö ohjaus joka on toteutettu mangneetti venttiilillä. Siipiä liikuttava voima on öljynpaine.
Itsellä on tuo onegelma parhaillaan mietinnän alla. Valmiita bokseja ei ole eikä ketään ole osannut neuvoa joten kaikki apu on tarpeen. Projekti on itsellä siinä mallissa että kone käy ja toimii alakierros alueella, mutta ahdin menee tukkoon noin 3500 kierroksella jolloin siipiä pitäisi alkaa avaamaan.
Autohan on w124 OM603 ja GT37vnt
Joo tuo seilaaminenhan siinä mietityttää, mutta ratkaisuna voisi olla kahden magneettiventtiilin käyttö rinnakkain, jolloin toinen ohjaa alipainetta ja toinen päästää "normaalipainetta" kellolle. noita venttileitä sitten ohjataan paine ja poljin tiedon perusteella, näin pitäisi olla mahdollista pitää ahtopaine halutussa arvossa. Tuollanen mittava ja ohjaava boksi on aika hyvässä vaiheessa, mutta softaa pitää kuulemma muokata...
Ahdin tulisi olemaan GT2556v, alipainekellolla, menis varmaan paineohjattunakin mutta...
Ahdin tulisi olemaan GT2556v, alipainekellolla, menis varmaan paineohjattunakin mutta...
Re: vnt:n ohjaus alipaineella
En usko, että on onnistumisen mahdollisuuksia noin kytkettynä. En tiedä, mihin moottoriin ja minkälaisille tehoille/ahtopaineille ahdinta suunnittelet, mutta ainakin tuossa omassa ahtopaineet putoaa rajusti ja välittömästi, kun johdesiipiä avataan (suurellakin kuormituksella). Kuvailemasi systeemi todennäköisesti humppaisi ahtopainetta melko voimakkaasti.jukkat kirjoitti: Eli kysymys, voiko toimia jos ohjaus on on-off tyyppinen? eli tavoite paineessa siivet lävähtää auki.
Paremmin toimii, jos pätkit kellolle alipainetta päästävän mankkuventtiilin ohjausta sopivasti ahtopaineen (ja mahdollisesti kaasupolkimen asennon) perusteella. Tällöin itse kellolla vaikuttava alipaine muuttuu rauhallisemmin eikä systeemi lähde värähtelemään.
Omassa 124:ssa VNT:tä ohjataan suoraan ahtopaineella. Toimii aika mukavasti näinkin. Lisäksi rakensin ahtimeen toisen kellon vetämään johdesiivet alipaineella auki myös tyhjäkäynnillä ja pintakaasuajossa. Kakkos-kellolle alipainetta päästävä mankkuventtiili saa on/off -ohjauksensa kaasuvivuston mikrokytkimeltä. Toisen kellon lisääminen pudotti maantiekulutusta noin puoli litraa/100 km. Tämä alentuneen pakovastuksen takia (pintakaasuajossa eli alle 140 kmh nopeuksilla)

MB 250SL -67
MB 230SL -66 (toistaiseksi osina)
BMW i3
Audi A8 3.0 TDI -04
MB 230SL -66 (toistaiseksi osina)
BMW i3
Audi A8 3.0 TDI -04
Alipainekellon tilalle ylipainekello ja ohjaus suoraan ahtopaineella. Toimii yllättävän hyvin ja vääntää alhaalta.
Varjopuolena on, että näin ohjattuna tasaisessa 100 km/h ajossa ahtopaineita saattaa olla 0.5-1.0 bar. Myös tyhjäkäynnillä ahdin pyörii tarpeettoman kovaa, kun siivet on supussa. Nämä ongelmat saa pois toisen kellon lisäämisellä (tai tekemällä suunnittelemasi sähköisen ohjauksen).
Varjopuolena on, että näin ohjattuna tasaisessa 100 km/h ajossa ahtopaineita saattaa olla 0.5-1.0 bar. Myös tyhjäkäynnillä ahdin pyörii tarpeettoman kovaa, kun siivet on supussa. Nämä ongelmat saa pois toisen kellon lisäämisellä (tai tekemällä suunnittelemasi sähköisen ohjauksen).
MB 250SL -67
MB 230SL -66 (toistaiseksi osina)
BMW i3
Audi A8 3.0 TDI -04
MB 230SL -66 (toistaiseksi osina)
BMW i3
Audi A8 3.0 TDI -04
.
Minullakin olisi ehdotus, vaikka ei tuhma.
Siinäkin on kaksi painekelloa.
Selvyyden vuoksi 1bar ja 2bar.
Paineet on tietenkin auto- ja moottorikohtaiset ja riippuvat käytetystä ahtimestakin.
Pienen kaasulla tapahtuvan säätövivun "lepuutuksenkin" voi laittaa.
Itse olen ajatellut, että ahdin olisi niin suuri, että jo viiveen välttämiseksi sitä ei tarvittaisi.
Alunperin ajatuksena oli, että olisi helppo laittaa hukkaportillisen tilalle ja toiminta olisi kuitenkin kaikki vnt,n edut käyttöön ottava.
Vaikkapa vanhempaan, 200cdi meseen, hukkaportillisella ahtimella.
Vnt- ahtimen toiminnasta on eräs osa jäänyt hiukan pimentoon.
Nimittäin se, että ahtimen toiminnan kannalta olisi hyvä, jos säätösiipiä raotettaisiin jonkin tietyn paineen jälkeen, siis reilustikkin aikaisemmin ennenkuin varsinainen säädetty max paine tavoitetaan.
Tällä toimenpiteellä saadaan ahdin virtaamaan paremmin.
Sillä on runsaasti hyviä vaikutuksia ahtimen toimintaan.
Pakopaineisiin, tehonkestoon, kierroksiin........................
Toki ahtopaine tämän raotuksen jälkeen nousee hitaammin, mutta sekään ei viritetyssä moottorissa, jossa yleisesti on suurempaan moottoriin tarkoitettu ahdin ole välttämättä huono asia.
Paineennousu suhteessa ilmantuottoon ja ahtimen kierroksiin saadaan liukumaan sieltä sakkausrajalta kauemmaksi.
Ahtimen käytös "rauhoittuu" kierroksilla.
Siipien "raotus" pitää tapahtua sellaisella paineella, ettei ahtimen "herääminen" häiriydy, eikä toisaalta hitaampana jatkuva paineennousu häiritsisi tehonnousua.
Omaa moottoria tuijottamalla olen tullut yhteen baariin.
Sillä paineella pikkumoottorissakin on jo tehoja niin paljon, ettei siipien raottamiseen liittyvät toimet häiritse moottorin toimintaa, mutta edut on kuitenkin mittarilla havaittavissa.
Idea olisi seuraavanlainen.
Pienemmän paineen kello (1bar) hoitelisi varsinaiset säätötoimenpiteet.
Suuremman paineen kello (2bar) olisi ikäänkuin topparina, jota vasten siipiä raotettaisiin.
Tähän vipuun tarvitaan muuttuva välys säätöä varten.
Välillä 0 - 1bar on siivet "kiinni" - asenossa.
Yhden baarin kohdalla vetäisee toinen kello välykset pois, jolloin siivet raottuvat. Oikeata raotuksen määrää en tiedä, mutta kuvittelen sen olevan luokkaa 1-3mm.
Kun paine lähestyy säädettyä maksimia (2bar) niin "toppari" alkaa vetäytymään ja pienemmän paineen kello vetää perässä siipiä auki -> paineennousu taittuu.
Kun paine laskee työntää isomman paineen kello siivet takaisin raolleen, mutta ei kiinni asti, kun se ei yllä sinne asti.
Ahtopainekäyrästä tulee nyt ahdinta tiukkaan kuormitettaessa sellainen, että lähestyttäessä max kierroksia alkaa ahtopaine laskea.
Mutta niin se tuppaa muutenkin tekemään ahtimen mennessä ylikierroksille ja hyötysuhteen laskiessa.
Mutta kun nyt pakopuoli "pakotetaan" raolleen, niin vältetään kuitenkin tiettyjä ikäviä juttuja.
Lisäksi olen varma, että kuitenkin todellinen virtauksen määrä on näin suurempi, kuin pelkästään painetietoa tuijottamalla voisi päätellä.
.

.
Kyllä, olen ottanut päivittäisen pillerini.
Syllinen on Paloviita, jolta nämä harhat päähäni tulevat.
Minullakin olisi ehdotus, vaikka ei tuhma.
Siinäkin on kaksi painekelloa.
Selvyyden vuoksi 1bar ja 2bar.
Paineet on tietenkin auto- ja moottorikohtaiset ja riippuvat käytetystä ahtimestakin.
Pienen kaasulla tapahtuvan säätövivun "lepuutuksenkin" voi laittaa.
Itse olen ajatellut, että ahdin olisi niin suuri, että jo viiveen välttämiseksi sitä ei tarvittaisi.
Alunperin ajatuksena oli, että olisi helppo laittaa hukkaportillisen tilalle ja toiminta olisi kuitenkin kaikki vnt,n edut käyttöön ottava.
Vaikkapa vanhempaan, 200cdi meseen, hukkaportillisella ahtimella.
Vnt- ahtimen toiminnasta on eräs osa jäänyt hiukan pimentoon.
Nimittäin se, että ahtimen toiminnan kannalta olisi hyvä, jos säätösiipiä raotettaisiin jonkin tietyn paineen jälkeen, siis reilustikkin aikaisemmin ennenkuin varsinainen säädetty max paine tavoitetaan.
Tällä toimenpiteellä saadaan ahdin virtaamaan paremmin.
Sillä on runsaasti hyviä vaikutuksia ahtimen toimintaan.
Pakopaineisiin, tehonkestoon, kierroksiin........................
Toki ahtopaine tämän raotuksen jälkeen nousee hitaammin, mutta sekään ei viritetyssä moottorissa, jossa yleisesti on suurempaan moottoriin tarkoitettu ahdin ole välttämättä huono asia.
Paineennousu suhteessa ilmantuottoon ja ahtimen kierroksiin saadaan liukumaan sieltä sakkausrajalta kauemmaksi.
Ahtimen käytös "rauhoittuu" kierroksilla.
Siipien "raotus" pitää tapahtua sellaisella paineella, ettei ahtimen "herääminen" häiriydy, eikä toisaalta hitaampana jatkuva paineennousu häiritsisi tehonnousua.
Omaa moottoria tuijottamalla olen tullut yhteen baariin.
Sillä paineella pikkumoottorissakin on jo tehoja niin paljon, ettei siipien raottamiseen liittyvät toimet häiritse moottorin toimintaa, mutta edut on kuitenkin mittarilla havaittavissa.
Idea olisi seuraavanlainen.
Pienemmän paineen kello (1bar) hoitelisi varsinaiset säätötoimenpiteet.
Suuremman paineen kello (2bar) olisi ikäänkuin topparina, jota vasten siipiä raotettaisiin.
Tähän vipuun tarvitaan muuttuva välys säätöä varten.
Välillä 0 - 1bar on siivet "kiinni" - asenossa.
Yhden baarin kohdalla vetäisee toinen kello välykset pois, jolloin siivet raottuvat. Oikeata raotuksen määrää en tiedä, mutta kuvittelen sen olevan luokkaa 1-3mm.
Kun paine lähestyy säädettyä maksimia (2bar) niin "toppari" alkaa vetäytymään ja pienemmän paineen kello vetää perässä siipiä auki -> paineennousu taittuu.
Kun paine laskee työntää isomman paineen kello siivet takaisin raolleen, mutta ei kiinni asti, kun se ei yllä sinne asti.
Ahtopainekäyrästä tulee nyt ahdinta tiukkaan kuormitettaessa sellainen, että lähestyttäessä max kierroksia alkaa ahtopaine laskea.
Mutta niin se tuppaa muutenkin tekemään ahtimen mennessä ylikierroksille ja hyötysuhteen laskiessa.
Mutta kun nyt pakopuoli "pakotetaan" raolleen, niin vältetään kuitenkin tiettyjä ikäviä juttuja.
Lisäksi olen varma, että kuitenkin todellinen virtauksen määrä on näin suurempi, kuin pelkästään painetietoa tuijottamalla voisi päätellä.
.

.
Kyllä, olen ottanut päivittäisen pillerini.
Syllinen on Paloviita, jolta nämä harhat päähäni tulevat.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5