ruutia pikkurahalla sprinter 2,9td kulut 1,20 €
ruutia pikkurahalla sprinter 2,9td kulut 1,20 €
Tuli vähän perehdyttyä tuohon sprintterin -99 2,9 td pumpun ohjaukseen.
tuohon pumpulta tulevien kaapeleiden (2 ja 3 numeroltaan) väliin kun laittaa säätövastuksen esim 1000-0 ohmia, niin johan tapahtuu kun siitä ruuvailee. Pumpun liitin on siinä pussissa akun vieressä. toiseen liitinpariin tulee mustat numeroidut johtimet. Noista 2 ja 3-johtojen välistä järjestelmä mittaa määränsäätimen asentoa ja tätä kun vastuksella poikkeuttaa niin ruiskutusmäärän saa vaikka tappiin. Kytkin ei autossa kuitenkaan kestä kohtuuttomia alkaa luistaa jo kolmosella noin 1600 r/min jälkeen. Eli mitä pienemmäksi vastuksen säätää, sitä suuremmin pumppu annostelee. Ja hukkaportin säätöä kun vähän kiristää niin ahdot nousee tonne 1,3 bar:n tietämille ei savutakaan enää ja kyllä kardaani on kovilla.
Niin ja sen vastuksen on hyvä olla pois pelistä käynnistyksen yhteydessä koska järjestelmä tutkii itsensä kun virta kytketään. Sitten kun kone käy on sallitut poikkeamat niin suuret ettei edc-valo helpolla syty. Jos kuitenkin syttyy niin sen saa pois kun irrottaa miinus-kaapelin ja odottaa hetken. kun auton seuraavaksi käynnistää valo vilahtaa ja jää palamaan, kun kaasua polkaisee reippaasti niin valo sammuu, eli vika kuittaantuu.
tuohon pumpulta tulevien kaapeleiden (2 ja 3 numeroltaan) väliin kun laittaa säätövastuksen esim 1000-0 ohmia, niin johan tapahtuu kun siitä ruuvailee. Pumpun liitin on siinä pussissa akun vieressä. toiseen liitinpariin tulee mustat numeroidut johtimet. Noista 2 ja 3-johtojen välistä järjestelmä mittaa määränsäätimen asentoa ja tätä kun vastuksella poikkeuttaa niin ruiskutusmäärän saa vaikka tappiin. Kytkin ei autossa kuitenkaan kestä kohtuuttomia alkaa luistaa jo kolmosella noin 1600 r/min jälkeen. Eli mitä pienemmäksi vastuksen säätää, sitä suuremmin pumppu annostelee. Ja hukkaportin säätöä kun vähän kiristää niin ahdot nousee tonne 1,3 bar:n tietämille ei savutakaan enää ja kyllä kardaani on kovilla.
Niin ja sen vastuksen on hyvä olla pois pelistä käynnistyksen yhteydessä koska järjestelmä tutkii itsensä kun virta kytketään. Sitten kun kone käy on sallitut poikkeamat niin suuret ettei edc-valo helpolla syty. Jos kuitenkin syttyy niin sen saa pois kun irrottaa miinus-kaapelin ja odottaa hetken. kun auton seuraavaksi käynnistää valo vilahtaa ja jää palamaan, kun kaasua polkaisee reippaasti niin valo sammuu, eli vika kuittaantuu.
1,3 baria, 2,9 litraa ja vakioahdin kuulostaa kyllä liian rajulle, taitaa pakopaineet olla 4..5 barin välillä, joten oleppas varovainen sen kanssa ettei hajoa. Semmonen ahdin kun tuossa on kykenee hädin tuskin 1,2 barin paineeseen 2,3 litran koneessa.
Tai no tietysti jos kierrokset rajoitetaan 3000 rpm kohdille niin sitten...
Tai no tietysti jos kierrokset rajoitetaan 3000 rpm kohdille niin sitten...
Lisää tietoa: www.skg.fi
Joo, noinhan sitä taidetaan kutsua.Kimi kirjoitti:Onko tuossa mikä pumppu? Koitin kerran tuota samaa jippoa td Primeraan ja siinä vaikutti kans aika paljon. Tämä kikkahan tunnetaan maailmalla nimellä Evry mod.
Pumppu on boschin "VP 37". saman tyyppisiä on lienee ainakin vw, volvo, bmw, opel, -95-99. Sylinteriluvun mukaan vaihtuu vaan korkeapainepää ja mäntä tarpeineen, sekä tietysti ohjausboksi. Toimintaperiaate on kuitenkin sama näissä tuon ajan laitteissa. Vanhemmissa on valvonta tehty potikalla ja näissä "oikosulkurengas" systeemillä(kelan induktanssi muuttuu kun sydäntangon päällä siirretään kuparirenkaita)
Paineen mittauksessa voi hyvin olla heittoa, kun on käytetty vanhaa 0-6 bar:n mittaria. Työkalupakki nousee mäkeen kyllä riittävästi, mutta ravistavaa jousiasetelmaa vauhtipyörässä/kytkimessä pitää vähän varoa. Tuppaa hakkaamaan aika pahasti (1400-1900 rmin) kun painuu jouset pohjaan ja moottorin momenttihuiput siirtyy perään asti.
.
Oikeasti, tuolla tavoin toteutettuna potikkaviritys ei ole lopulta halpa.
Lastutus on halvempi ja paljon parempi.
Ja auto toimii kunnolla, ehkä minä tosiaan olen jotenkin tollo, mutta minusta sekin merkitsee jotain.
Mersussa ruiskutuksen määrää säädellään ahtopainetiedon perusteella.
Kun pumppua huijataan "alusta" alkaen, aiheuttaa tämä tilanteen, jossa myös ahtopaine nousee aikaisemmin, ja jota ahtimen säätötangon kiristäminen vieläpä tehostaa.
Syntyy "huonojen ominaisuuksien" kierre, joka tuntuu tärinänä.
Vakiomoottorissa jos ahdot olisi vaikka 1bar ja pakopaine 2bar.
Kun ahtoja pikkuahtimella "nostetaan" 1,3baariin ja pakopaineet nousee sinne 4-5baariin, niin samalla pakokaasujen kierrätys alkaakin toimia moninkertaisella voimalla.
Minulla ei matematiikka riitä laskemaan, lisääntyykö siis moottoriin menevän "puhtaan" ilman määrä ollenkaan.
Täyskaasulla periaatteessa egr-venttiilin pitäisi olla kiinni, mutta rakenne näyttää sellaiselta, että riittävän kova pakopaine aukaisee sen väkisellä.
Toisaalta taas se lisääntynyt pakokaasujen määrä imusarjassa voi olla se tekijä, joka vielä pitää sen ahtimen hengissä, kun liiat pakopaineet voidaan puhaltaa imusarjaan, eikä ahtimen siis tarvitsekkaan todella tuottaa pyydettyä lisäilman määrää.
Lisääntyyköhän näin toteutettuna teho ollenkaan, epäilyttää.
Siis kaikki mahdolliset haitat ja ainakin epävarma tehonlisäys.
Minun mielestäni, jos halvalla haluaa hiukan kisävoimaa, niin ensin pitäisi tarkasti tietää, miten systeemi toimii.
Sähköisiä juttuja on lopuujen lopuksi helppo huijata vähän fiksumminkin.
Tässä pari ehdotusta.
Ensiksi ahdot takaisin vakioksi.
1bar riittää varmasti ja todennäköisesti 0,5bariakin, jos vakiosuuttimilla ja pumpulla mennään.
Mitä pienemmällä paineella teho tulee, sen parempi.
Kierrätys tukkoon.
Jo se lisää ilman määrää.
Sen potikan toiminta pumpun kyljessä niin, että huijaus alkaa vasta tietyn jännitteen jälkeen.
Tai vaikka niin, että otetaan mapista se herätevirta tai jännitetaso, jonka jälkeen aletaan ruiskutusta huijaamaan.
Siis kun mappi rupeaa antamaan täyden ahdon jännitettä, olkoon vaikka 3V, niin vasta sitten ruvetaan ruiskutusta huijaamaan suuremmaksi.
-> Ei savutusta, eikä liikaa alavääntöjä, joten ei tärinääkään.
Ainakin Veskulle tuollaiset järjestelyt on suunnilleen yhtä vaikeaa, kun ranskanpullan syönti, mutta kyllä kait täällä on muitakin "sähköorientoituneita" harrastajia, jotka voisivat auttaa.
Mutta tietenkin, tämähän on vapaa maa, jokainen tehköön niinkuin lystää.
Oikeasti, tuolla tavoin toteutettuna potikkaviritys ei ole lopulta halpa.
Lastutus on halvempi ja paljon parempi.
Ja auto toimii kunnolla, ehkä minä tosiaan olen jotenkin tollo, mutta minusta sekin merkitsee jotain.
Mersussa ruiskutuksen määrää säädellään ahtopainetiedon perusteella.
Kun pumppua huijataan "alusta" alkaen, aiheuttaa tämä tilanteen, jossa myös ahtopaine nousee aikaisemmin, ja jota ahtimen säätötangon kiristäminen vieläpä tehostaa.
Syntyy "huonojen ominaisuuksien" kierre, joka tuntuu tärinänä.
Vakiomoottorissa jos ahdot olisi vaikka 1bar ja pakopaine 2bar.
Kun ahtoja pikkuahtimella "nostetaan" 1,3baariin ja pakopaineet nousee sinne 4-5baariin, niin samalla pakokaasujen kierrätys alkaakin toimia moninkertaisella voimalla.
Minulla ei matematiikka riitä laskemaan, lisääntyykö siis moottoriin menevän "puhtaan" ilman määrä ollenkaan.
Täyskaasulla periaatteessa egr-venttiilin pitäisi olla kiinni, mutta rakenne näyttää sellaiselta, että riittävän kova pakopaine aukaisee sen väkisellä.
Toisaalta taas se lisääntynyt pakokaasujen määrä imusarjassa voi olla se tekijä, joka vielä pitää sen ahtimen hengissä, kun liiat pakopaineet voidaan puhaltaa imusarjaan, eikä ahtimen siis tarvitsekkaan todella tuottaa pyydettyä lisäilman määrää.
Lisääntyyköhän näin toteutettuna teho ollenkaan, epäilyttää.
Siis kaikki mahdolliset haitat ja ainakin epävarma tehonlisäys.
Minun mielestäni, jos halvalla haluaa hiukan kisävoimaa, niin ensin pitäisi tarkasti tietää, miten systeemi toimii.
Sähköisiä juttuja on lopuujen lopuksi helppo huijata vähän fiksumminkin.
Tässä pari ehdotusta.
Ensiksi ahdot takaisin vakioksi.
1bar riittää varmasti ja todennäköisesti 0,5bariakin, jos vakiosuuttimilla ja pumpulla mennään.
Mitä pienemmällä paineella teho tulee, sen parempi.
Kierrätys tukkoon.
Jo se lisää ilman määrää.
Sen potikan toiminta pumpun kyljessä niin, että huijaus alkaa vasta tietyn jännitteen jälkeen.
Tai vaikka niin, että otetaan mapista se herätevirta tai jännitetaso, jonka jälkeen aletaan ruiskutusta huijaamaan.
Siis kun mappi rupeaa antamaan täyden ahdon jännitettä, olkoon vaikka 3V, niin vasta sitten ruvetaan ruiskutusta huijaamaan suuremmaksi.
-> Ei savutusta, eikä liikaa alavääntöjä, joten ei tärinääkään.
Ainakin Veskulle tuollaiset järjestelyt on suunnilleen yhtä vaikeaa, kun ranskanpullan syönti, mutta kyllä kait täällä on muitakin "sähköorientoituneita" harrastajia, jotka voisivat auttaa.
Mutta tietenkin, tämähän on vapaa maa, jokainen tehköön niinkuin lystää.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
1. Syötön määrää vp-pumpuissa kaasupolkimen asentoanturi.
2. Rajoituksia antaa pumpussaoleva kela, joka palauttaa syötön määrätiedon ohjaimelle ja jonka induktanssia voidaan muuttaa vastuksella.
3. Lisä rajoituksen tekee ahtopaineen mittaus, joka estää liian suuren syötön liian alhaisella ahtopaineella. Ahtopaineen mittausta voidaan myös poikkeuttaa, mutta tällä saadaan pääasiassa savua.
4. ruiskutusennakkoa voidaan muuttaa kytkemällä suuttimessa olevan neulan liikeanturin kanssa rinnan vastus ja kondensaattori.
5. Ruiskutuksen perusasetusta voidaan nostaa koko määrän säädintä taaksepäin siirtämällä.(tästä ei sähköinen järjestelmä tiedämitään). Liian suuri lisäys aiheuttaa kuitenkin matalilla kierroksilla tuon valitettavan nykimisen, kun sähköpuoli yrittää pienentää/lopettaa ruiskutuksen ja mekaaninen asetus pitää kierroksia yllä.
Jos haluaa, niin tuosta alakierrosten nykimisestä pääsee eroon laittamalla "kynnysjännitteeliset" diodit vastuspiiriin sarjaan ja vastakkain niin, että piiri kytkeytyy vasta halutuilla kierroksilla kun jännite säätäjä-piirissä kasvaa.
Samoin tuon ruiskutusennakon muutoksen saa kohdalleen tuolla samalla jännitesignaalilla.
Tuosta tehon lisäyksestä sen verran, että sama mäki ja sama kuorma. Mäen päällä vauhtia 60 ilman potikkaa ja määränsäädin 0,12mm siirrettynä sekä potikalla säädettynä 90. Ei mene enää mutu sarjaan vaan tuntuu jo ihan selvästi. Vetää ihan kunnolla 4-tuhanteen asti ja siinä kun vaihtaa niin kierrokset ei mene alle 2000 eikä tule nykimisiäkään.
Potikka kun on ratin vieressä niin ei se ole vaivalloista säätää pois jos haluaa ajella 5 vaihteella viittäkymppiä. Käyhän se samalla kun hiljentää radion moottoritie volyymeistä.
Tuo ahtopaineen nousuhan se alunperin ongelma olikin. Vaikka kuinka poljit niin ei sitten millään paineita alle 3000 rmin. Kun vähän perussyöttöä lisäsi niin johan alkoi paineet nousta niinkuin ahdetussa pitäisikin.
Mutta maahan on vapaa niinkuin Tuikku kirjoitit.
Ja sprintterihän on kuitenkin kuorma-auto.
Sen turbon muuten rikkoo hyvinkin kun pakopaineet nousee yli öljynpaineen lukemien. Pakopuolen laakeri kun alkaa saamaan öljyn sijasta pakokaasua niin ei tee hyvää. Hetkelliset lukemat ei kuitenkaan voitelua hetkauta, eli ohita vaan kolme rekkaa kerralla
2. Rajoituksia antaa pumpussaoleva kela, joka palauttaa syötön määrätiedon ohjaimelle ja jonka induktanssia voidaan muuttaa vastuksella.
3. Lisä rajoituksen tekee ahtopaineen mittaus, joka estää liian suuren syötön liian alhaisella ahtopaineella. Ahtopaineen mittausta voidaan myös poikkeuttaa, mutta tällä saadaan pääasiassa savua.
4. ruiskutusennakkoa voidaan muuttaa kytkemällä suuttimessa olevan neulan liikeanturin kanssa rinnan vastus ja kondensaattori.
5. Ruiskutuksen perusasetusta voidaan nostaa koko määrän säädintä taaksepäin siirtämällä.(tästä ei sähköinen järjestelmä tiedämitään). Liian suuri lisäys aiheuttaa kuitenkin matalilla kierroksilla tuon valitettavan nykimisen, kun sähköpuoli yrittää pienentää/lopettaa ruiskutuksen ja mekaaninen asetus pitää kierroksia yllä.
Jos haluaa, niin tuosta alakierrosten nykimisestä pääsee eroon laittamalla "kynnysjännitteeliset" diodit vastuspiiriin sarjaan ja vastakkain niin, että piiri kytkeytyy vasta halutuilla kierroksilla kun jännite säätäjä-piirissä kasvaa.
Samoin tuon ruiskutusennakon muutoksen saa kohdalleen tuolla samalla jännitesignaalilla.
Tuosta tehon lisäyksestä sen verran, että sama mäki ja sama kuorma. Mäen päällä vauhtia 60 ilman potikkaa ja määränsäädin 0,12mm siirrettynä sekä potikalla säädettynä 90. Ei mene enää mutu sarjaan vaan tuntuu jo ihan selvästi. Vetää ihan kunnolla 4-tuhanteen asti ja siinä kun vaihtaa niin kierrokset ei mene alle 2000 eikä tule nykimisiäkään.
Potikka kun on ratin vieressä niin ei se ole vaivalloista säätää pois jos haluaa ajella 5 vaihteella viittäkymppiä. Käyhän se samalla kun hiljentää radion moottoritie volyymeistä.

Tuo ahtopaineen nousuhan se alunperin ongelma olikin. Vaikka kuinka poljit niin ei sitten millään paineita alle 3000 rmin. Kun vähän perussyöttöä lisäsi niin johan alkoi paineet nousta niinkuin ahdetussa pitäisikin.
Mutta maahan on vapaa niinkuin Tuikku kirjoitit.
Ja sprintterihän on kuitenkin kuorma-auto.
Sen turbon muuten rikkoo hyvinkin kun pakopaineet nousee yli öljynpaineen lukemien. Pakopuolen laakeri kun alkaa saamaan öljyn sijasta pakokaasua niin ei tee hyvää. Hetkelliset lukemat ei kuitenkaan voitelua hetkauta, eli ohita vaan kolme rekkaa kerralla

Minulla kesti laakeri noin 42 tkm vaikka tuosta matkasta ei suuria tehoja käytetty varmaankaan kuin jonkun kymmenen kilometria. Laakeri oli lähtenyt kulumaan siihen suuntaan, jotta pakosiipi poistuu seuraavaksi pakoputkeenpeekoo kirjoitti:Sen turbon muuten rikkoo hyvinkin kun pakopaineet nousee yli öljynpaineen lukemien. Pakopuolen laakeri kun alkaa saamaan öljyn sijasta pakokaasua niin ei tee hyvää. Hetkelliset lukemat ei kuitenkaan voitelua hetkauta, eli ohita vaan kolme rekkaa kerralla

Mitään oireita tuo ei vielä antanut, jollei nyt sitten öljynkulutus ollut lisääntynyt, siitä kun ei aina tiedä miksi se on lisääntynyt milloinkin.
Kyllä minä olen sitä mieltä, että ahtimen laakeri ottaa siipeensä välittömästi ja heti kun se öljynkierto hiukankin häiriintyy, on siellä sen verran paljon niitä kierroksia. Alkaa tämä maa olla täynnä noita päittäisvälyksellä varustettuja ahtimia, niin tehdasasenteisia kuin viriahtimiakin.
Myös kannentiiviste sai oman selkäsaunansa liiallisesta pakopaineesta.
Tuo pumpussa oleva kela vähän mietityttää, onko siitä mitään kaaviokuvaa kun en sitä hoksaa miten se toimii ?
Lisää tietoa: www.skg.fi
kuvia löytyy tuolta
http://community.dieselschrauber.de/download.php?id=301
tekstit on saksaksi ja lontooks ne voi kääntää täällä
http://babel.altavista.com/
laite on simppelimpi ku rättärin sytytys, eikö
http://community.dieselschrauber.de/download.php?id=301
tekstit on saksaksi ja lontooks ne voi kääntää täällä
http://babel.altavista.com/
laite on simppelimpi ku rättärin sytytys, eikö
.
No joo, peekoo.
Kyllähän minä uskon, että varmaankin ymmärrät pumpusta ja sen toiminnasta paaalljon enemmän, kun mitä minä tulen koskaan oppimaan.
Hiukan närästi alussa, että ensimmäisessä postauksessa lähinnä vaan neuvottiin, miten saa varmasti itselleen ongelmia.
Jos määräsäätimen asentoa muutetaan, niin pitääkö ruiskutusennakkoakin muuttaa.
Perusennakko voi säilyäkkin, mutta käynninaikainen taitaa mennä metsään.
Tuohon moottoriin on saatavana bosion suutinkärkiä, joilla se ruiskutus tehostuu ja samalla tehokin nousee, jo pienemmilläkin ahdoilla.
Ahdinkin kannattaisi vaihtaa hiukan suuremmaksi, ei niinkään ahtopaineiden noston, vaan pakopaineiden hallinnan takia.
Saiskos tuosta pumpusta miten lisättyä vetäviä kierroksia ?
No joo, peekoo.
Kyllähän minä uskon, että varmaankin ymmärrät pumpusta ja sen toiminnasta paaalljon enemmän, kun mitä minä tulen koskaan oppimaan.
Hiukan närästi alussa, että ensimmäisessä postauksessa lähinnä vaan neuvottiin, miten saa varmasti itselleen ongelmia.
Jos määräsäätimen asentoa muutetaan, niin pitääkö ruiskutusennakkoakin muuttaa.
Perusennakko voi säilyäkkin, mutta käynninaikainen taitaa mennä metsään.
Tuohon moottoriin on saatavana bosion suutinkärkiä, joilla se ruiskutus tehostuu ja samalla tehokin nousee, jo pienemmilläkin ahdoilla.
Ahdinkin kannattaisi vaihtaa hiukan suuremmaksi, ei niinkään ahtopaineiden noston, vaan pakopaineiden hallinnan takia.
Saiskos tuosta pumpusta miten lisättyä vetäviä kierroksia ?
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Nyt palo käämi tän sonera home runnin kanssa. pitää palata asiaan kun pääsee oikean netiyhteyden pariin. Tää heittää verkosta ulos jos koitat kirjoittaa vähänkään pitemmän jutun. ja kun painat lähetystä, tulee ilmo, että page was expired ketun sonera ja sokoshotels. pitäis kai kirjottaa teksti ensin ja kopioida se sitten tähän ni ei tätä hotellin kallista tarjous yhteyttä kuluisi niin paljon.




Vähän OT ja pitäis olla turbo-osatolla... mutta kysyn kuitenkin.tuikku kirjoitti:.Tuohon moottoriin on saatavana bosion suutinkärkiä, Ahdinkin kannattaisi vaihtaa hiukan suuremmaksi, ei niinkään ahtopaineiden noston, vaan pakopaineiden hallinnan takia.
Onkohan jollain ehdotusta vaihtoehtoiseksi ahtimeksi. (omat tarpeeni liityy 290 väykkyyn). Pakosarjan uusimiseen ei olisi suuria haluja. parasta olisi että saisin uuden rusetin lähes heittämällä vanhan tilalle.
Mitä, mieltä.... Jos suurempi kiinteäsiipnen ahdin ja isommat suuttimet + uusi ohjelmointi. Eniten pekään suuremman ahtimen aiheuttamaa alaväännön puutetta.

W210 290TD T
Mikäli se on samalla kolmiolaipalla, mitä on tuossa omassa vitossakin on, niin suuremmat ahtimet vähän vähissä. Onko se GT20 tai GT25 ? Tietääkseni väykyssä on suurin saatavilla oleva ahdin, joka on tuolla laipalla. (Paitsi tietty mulla on hitusen suurempi kun se on teetetty käsityönä
)
Halvemmaksi tulee vaihtaa siihen kerralla kunnollinen pakosarja ja ostaa hyllystä sopivan ison perusahtimen, kuin ruveta hieman suurentamaan sitä nykyisen sisuskaluja. Pakosarjan tekijöitä löytyy nykyään kivasti forumilta...siis kunnollisten.
...ja tuotahan ei saa sitten tehdä vähäpäästöiseen autoon.
Niin suurta ahdinta ei sinne saa mahtumaankaan, jottei sen alaväännön puutetta voi korvata ruiskuttamalla nopeammin ja enemmän tavaraa sylinteriin.

Halvemmaksi tulee vaihtaa siihen kerralla kunnollinen pakosarja ja ostaa hyllystä sopivan ison perusahtimen, kuin ruveta hieman suurentamaan sitä nykyisen sisuskaluja. Pakosarjan tekijöitä löytyy nykyään kivasti forumilta...siis kunnollisten.
...ja tuotahan ei saa sitten tehdä vähäpäästöiseen autoon.
Niin suurta ahdinta ei sinne saa mahtumaankaan, jottei sen alaväännön puutetta voi korvata ruiskuttamalla nopeammin ja enemmän tavaraa sylinteriin.
Lisää tietoa: www.skg.fi
No se kolmiolaippahan siinä on, GT20. Eipä ole ihme että suurempaa en ole löytänyt.veskola kirjoitti:Mikäli se on samalla kolmiolaipalla, mitä on tuossa omassa vitossakin on, niin suuremmat ahtimet vähän vähissä. Onko se GT20 tai GT25 ? Tietääkseni väykyssä on suurin saatavilla oleva ahdin, joka on tuolla laipalla. (Paitsi tietty mulla on hitusen suurempi kun se on teetetty käsityönä .
Toi kai se ainoa hyvä ratkaisu olisi. Palaan kyseilyneni aiheeseen vuodenvaihteen jäkeen turbo-osastolla...Mutta nyt olisi jo kiva saada tietää olisko jollain ko. käppyrää tarjolla, tai tietoa siitä mitä noista pakosarjoista joutuu pulittamaan. ?veskola kirjoitti:Halvemmaksi tulee vaihtaa siihen kerralla kunnollinen pakosarja ja ostaa hyllystä sopivan ison perusahtimen, kuin ruveta hieman suurentamaan sitä nykyisen sisuskaluja. Pakosarjan tekijöitä löytyy nykyään kivasti forumilta...siis kunnollisten..
Ei hätää, auto ei enää ole vähäpäästöinen...veskola kirjoitti:...ja tuotahan ei saa sitten tehdä vähäpäästöiseen autoon..


Onko toi mun kohdalla nimenomaan palikka (vakiosuuttimet), eikä ohjelma kysymys. Alavaantö on nytkin vähän ohut vaikka autossa on Karalan räätälöimä lastu.veskola kirjoitti:Niin suurta ahdinta ei sinne saa mahtumaankaan, jottei sen alaväännön puutetta voi korvata ruiskuttamalla nopeammin ja enemmän tavaraa sylinteriin.
W210 290TD T
Alaväännöstä kannattaa kysyä Karalalta, jotta mikä rajoittaa tällä hetkellä syöttöä, ja ne "väljemmät" suuttimen kärjet ei ole ollenkaan huono ajatus. Karalan perussettilastussa saattaa olla tarkoituksella vääntö rajoitettu, jotta kytkin ja voimansiirto ei heti hajoa, ja toisaalta pitäähän se pystyä katsastamaankin.
Nimimerkeiltä "jorma" ja "stonehead" kannattaa alkuun kysellä jos ja paljollako hyvä pakosarja irtoaa, laadussa ja tiedossa ei ainakaan pitäisi olla puutetta.
Yhteystiedot löytyvät kun selaa myydään osia palstaa taaksepäin.
Nimimerkeiltä "jorma" ja "stonehead" kannattaa alkuun kysellä jos ja paljollako hyvä pakosarja irtoaa, laadussa ja tiedossa ei ainakaan pitäisi olla puutetta.
Yhteystiedot löytyvät kun selaa myydään osia palstaa taaksepäin.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Meneekö vikaohjelmalle jos vain tukkii tuon pakokaasun takasin kierrätyksen..??
Joskus jostakin topikista luin että saattaa mennä ajan myötä vikaohjelmalle.
Justiin käytin imusarjaa irti 300 TD väykystä ku vaihdoin hehkut ja mielessä kävi leikata sopivan kokoinen pellin pala tuohon takasin kierrätyksen putkeen...

Mut helpompi /(parempi) tukkia se pakosarjan päästä niin ei turhaan johda pakokaasuja imusarjassa olevaan "mokkulaan" saakka.
Entä ootteko ottanu huohottimen letkun irti turbon imuputkesta..??
On meinaan TODELLA öljynen ja paskanen tuo imusarja...

Niin ja autohan on edelleen rekisteriotteen mukaan vähäpäästönen vaikka siitä katti ja pakokaasun kierrätys on poistettaisiinki....
Sehän se ongelma noissa ->92 autoissa on et niihin "ei saa" tehdä muutoksia ilman K A L L I S T A päästömittausta....
Joskus jostakin topikista luin että saattaa mennä ajan myötä vikaohjelmalle.
Justiin käytin imusarjaa irti 300 TD väykystä ku vaihdoin hehkut ja mielessä kävi leikata sopivan kokoinen pellin pala tuohon takasin kierrätyksen putkeen...

Mut helpompi /(parempi) tukkia se pakosarjan päästä niin ei turhaan johda pakokaasuja imusarjassa olevaan "mokkulaan" saakka.
Entä ootteko ottanu huohottimen letkun irti turbon imuputkesta..??
On meinaan TODELLA öljynen ja paskanen tuo imusarja...

Niin ja autohan on edelleen rekisteriotteen mukaan vähäpäästönen vaikka siitä katti ja pakokaasun kierrätys on poistettaisiinki....
Sehän se ongelma noissa ->92 autoissa on et niihin "ei saa" tehdä muutoksia ilman K A L L I S T A päästömittausta....
Mersut:
S211 320 CDI
S210 320 CDI
W460 300 DT
W191 rodi projekti
S211 320 CDI
S210 320 CDI
W460 300 DT
W191 rodi projekti
Kyl tottakai, minulla siinä on ollut pikkuruinen öljyttävä ilmansuodatin huohotinputken perässä, ja välillä se letku on mennyt ilman suodatintakin auton alle...ja katsastettu on joka vuosi.KOS kirjoitti:Entä ootteko ottanu huohottimen letkun irti turbon imuputkesta..??
On meinaan TODELLA öljynen ja paskanen tuo imusarja...
![]()
Suodatin on lähinnä, jottei se missään tilanteessa ime paskasta ilmaa ventiilikoppaan.
Voi kokeilla meneekö EGR:n tulppaamisella vikatilaan, eli lukitsee sen "mokkulan" eli EGR venttiilin siihen asentoon, ettei pakokaasu pääse läpi. (nippuside, rautalankaa, letku tukkoon, mitä nyt keksiikin). Ellei mene niin voi vielä laittaa peltilaipan sinne väliin. Siellä EGR venttiilissähän on ikäänkuin pakoventtiili, joka auetessaan päästää kaasut läpi. Sekin pitää muistaa, että ventiilin lukitseminen on tehty tiukasti, jotta pakopaineen ja ahtopaineen ero ei aukaise venttiiliä, tosin en muista onko se edes mahdollista, tarviis tarkastella kuvista.
Lisää tietoa: www.skg.fi
No niin tuli eilen testattua tuota EGR:lle menevän letkun tukkimista....
Menee heti vikatilaan ja tyhjäkäynnillä "pätkii".
En tiiä miten vaikuttaa tyhjäkäyntiin mut heti kun EGR käytössä niin käy normaalisti.
Niin ja autona 300 TDT OM606
Menee heti vikatilaan ja tyhjäkäynnillä "pätkii".
En tiiä miten vaikuttaa tyhjäkäyntiin mut heti kun EGR käytössä niin käy normaalisti.
Niin ja autona 300 TDT OM606
Mersut:
S211 320 CDI
S210 320 CDI
W460 300 DT
W191 rodi projekti
S211 320 CDI
S210 320 CDI
W460 300 DT
W191 rodi projekti
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Ei toimi koska siinä imusarjassa on ahtopaine.vito500tkm kirjoitti:Mitäpä jos sen egr:n putken joka tulee pakoputkesta laittaa ottamaan raikasta ulkoilmaa. Pakoputken egr lähtö tulpataan. Silloinhan ei mene moottorinohjausjärjestelmä sekasin ja moottori saa puhdasta ilmaa kun egr päällä.
Tosiaan juu se ilmaläppä pitää laittaa täysin auki, jotta ei sekoa.
Tosin kyllä se moottorin ohjaus varmaan huomaa tämän tukkimisen kun se mittaa ilmamääriä ja huomaa, että nyt kone imee ilmaa enemmän kuin sen pitäisi kun pakosarjalta ei pääse yhtään täytöstä sylinteriin.
Ne ovat mitanneet moottoria erilaislla käyttötilanteissa, ja esimerkiksi MAf anturin signaalille on määritetty raja-arvot eri tilanteisiin, mikäli poikkeaa niin laitetaan vikatila päälle varmuuden vuoksi ettei kone hajoa enempää.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Niin tai siis jos sitä ei ole rukattu niin tietokone kyllä voi pitää kierrätystä päällä silloin kun pakosarjan paine on suurempi kuin imusarjan paine.Mika.T kirjoitti:Pakokaasun kierrätyshän ei voi olla "päällä" silloin kun imusarjassa on ahtopaine. Tuo on aika tavallinen käyttötilanne vakioahtimella,pakosarjassa 0,4 bar ja imusarjassa vaikkapa 0,3 bar.
Eli venttiili on kiinni.
Sitä en tiedä tekeekö se tuommosta, tuikku varmaankin tietää, mutta tärkeintä on, ettei tee imusarjaan tietenkään mitään raitisilmatuloa, sitten on ahtopaineet vähän hukassa.
Lisää tietoa: www.skg.fi
.
Kierrätys toimii sillä pakosarjan paineella.
Ei ole olemassa mitään "pumppua",jolla pumpattaisiin pakokaasua imusarjaan.
Ainoa voima, joka painaa sen sen kierrätystavaran uudelleen moottoriin, on pakosarjan paine.
Jos imusarjassa olisi suurempi paine jossain tilanteessa, niin ahtopaineethan karkaisivat silloin suoraan pakoputkeen.
Siis ahdetussa moottorissa, jossa on pakokaasujen kierrätysjärjestelmä, niin vakiona on koko ajan pakosarjassa suurempi paine, kuin imusarjassa, koko ajan.
Kaikki osat ja niiden toiminta ja mitoitus on mietitty ja toteutettu siten.
On vaan kolme tilannetta, jolloin vakiomoottorissa ei kierrätys ei ole päällä.
Vikatila.
Täyskaasu.
Tyhjäkäynti, muutaman minuutin jälkeen, sen kuulee käynnin muutoksena.
Jos moottorista, jossa on jonkinlainen ilmankulkua säätelevä läppä, deletoidaan kierrätyskaasut poikkeen, ilman että moottoriin päästetään nyt "puuttuvan" ilmamäärän korvaavaa puhdasta ilmaa, niin käyntihäiriöitähän siitä seuraa. Ilmanpuutteesta.
Jos imusarjaan aukaistaan reikä, jonka kierrätys on aiemmin "tukkinut", karkaa siitä ahtopaineet taivaan tuuliin.
Kierrätyksen tukkimisessa minua aikaisemmin kovasti ihmetytti, mitenkä toiset sai sen tukittua ilman herjaa ja toiset ei.
Sattumalta asia sitten selvisi.
Se egr-venttiili paskaantuu kovin vuosien kuluessa.
Ja mikäli vaan sen venttiilin toimintaan vaikuttavia letkuja tukitaan, eikä herjaa tule, niin siinä itseasiassa voi käydä niin, ettei se venttiili enää pystykkään sulkeutumaan kunnolla, joten herjaa ei tule, kun kierrätys edelleen toimii.
Tämä on eräässä tapauksessa "vahingossa" huomattu, vieläpä yllättävänkin uudessa autossa, piti kuulemma ruveta äkkiä tulppaa hitsaamaan.
Ainoa varma keino tukkia kierrätys on laittaa pakokaasun tulolle tulppa, tai heittää kaikilla rojuilla kuikkaa, joka on tosin rauhoitettu elukka.
Nyt Joulusaunaan.
Ja loppukevennys.
Jouluna on niin helppo ruokailun jälkeen pestä itseään, kun on mahan kohdaltakin kaikki rypyt oikein pingottuneet suoriksi.
Kierrätys toimii sillä pakosarjan paineella.
Ei ole olemassa mitään "pumppua",jolla pumpattaisiin pakokaasua imusarjaan.
Ainoa voima, joka painaa sen sen kierrätystavaran uudelleen moottoriin, on pakosarjan paine.
Jos imusarjassa olisi suurempi paine jossain tilanteessa, niin ahtopaineethan karkaisivat silloin suoraan pakoputkeen.
Siis ahdetussa moottorissa, jossa on pakokaasujen kierrätysjärjestelmä, niin vakiona on koko ajan pakosarjassa suurempi paine, kuin imusarjassa, koko ajan.
Kaikki osat ja niiden toiminta ja mitoitus on mietitty ja toteutettu siten.
On vaan kolme tilannetta, jolloin vakiomoottorissa ei kierrätys ei ole päällä.
Vikatila.
Täyskaasu.
Tyhjäkäynti, muutaman minuutin jälkeen, sen kuulee käynnin muutoksena.
Jos moottorista, jossa on jonkinlainen ilmankulkua säätelevä läppä, deletoidaan kierrätyskaasut poikkeen, ilman että moottoriin päästetään nyt "puuttuvan" ilmamäärän korvaavaa puhdasta ilmaa, niin käyntihäiriöitähän siitä seuraa. Ilmanpuutteesta.
Jos imusarjaan aukaistaan reikä, jonka kierrätys on aiemmin "tukkinut", karkaa siitä ahtopaineet taivaan tuuliin.
Kierrätyksen tukkimisessa minua aikaisemmin kovasti ihmetytti, mitenkä toiset sai sen tukittua ilman herjaa ja toiset ei.
Sattumalta asia sitten selvisi.
Se egr-venttiili paskaantuu kovin vuosien kuluessa.
Ja mikäli vaan sen venttiilin toimintaan vaikuttavia letkuja tukitaan, eikä herjaa tule, niin siinä itseasiassa voi käydä niin, ettei se venttiili enää pystykkään sulkeutumaan kunnolla, joten herjaa ei tule, kun kierrätys edelleen toimii.
Tämä on eräässä tapauksessa "vahingossa" huomattu, vieläpä yllättävänkin uudessa autossa, piti kuulemma ruveta äkkiä tulppaa hitsaamaan.
Ainoa varma keino tukkia kierrätys on laittaa pakokaasun tulolle tulppa, tai heittää kaikilla rojuilla kuikkaa, joka on tosin rauhoitettu elukka.
Nyt Joulusaunaan.
Ja loppukevennys.
Jouluna on niin helppo ruokailun jälkeen pestä itseään, kun on mahan kohdaltakin kaikki rypyt oikein pingottuneet suoriksi.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Tähän on lisättävä sellainen ihmeelisyys oma koneeneeni kohdalla. Puhdistin imusarjan ja poistin pakokaasun kierrätyksen. Siis oiken oikein kunnon laippalla. Samalla kiinnitin imusarjan "säätöläpän" auki asentoon ja irroitin sen läppää likuttavan tangon.tuikku kirjoitti:.Se egr-venttiili paskaantuu kovin vuosien kuluessa.
Ja mikäli vaan sen venttiilin toimintaan vaikuttavia letkuja tukitaan, eikä herjaa tule, niin siinä itseasiassa voi käydä niin, ettei se venttiili enää pystykkään sulkeutumaan kunnolla, joten herjaa ei tule, kun kierrätys edelleen toimii.
Tämä on eräässä tapauksessa "vahingossa" huomattu, vieläpä yllättävänkin uudessa autossa, piti kuulemma ruveta äkkiä tulppaa hitsaamaan.
Auto toimi varsin normaalisti, mutta aina välillä heitti vikatilaan. Vikatilaan auto meni herkimmin kylmällä ilmalla ja kylmällä moottorilla. Joskus vikatila tuli täysin lämpimänäkin. Ajan saatossa ne vikatilaan menemiset harveni. Nyt ei ole menyt vikatilaan enää vuoteen.


Täällä huomautetiin jo toistamiseen tosta koneen vähäpäästöisyydestä ja sen laillisuudesta. Joo tiedän että kone on "vähäpäästöinen" eikä siihen saisi koskea oikestaan olenkaan. Puhumattakaan näistä kierrätysjärjestelmien ja katalysaattorien poistamisesta. Hieman hikikarpalot otsalla olen autoa joutunut katsastaamaa. mutta tähän menessä on mennyt nipa nappa läpi. Ei toi tavallinen katsastuksen savutustesti ole kovinkaan vaativa. Saa olla olla melkoinen ympäristöriski, ennen kuin auto ton takia hylätään

W210 290TD T
Niin savutesti ei noihin kommentteihin liittynyt mitenkään, on vain hyvä forumillakin kertoa rehellisesti, että tehdyt toimenpiteet eivät ole sallittuja. Ei tule sitten yllätyksenä kenellekkään, kun on vaihdattanut ahtimia, pakosarjoja sekä coolereita monella tuhannella eurolla, eikä autoa saa enää katsastettua ilman monen tuhannen remonttia.TIMO T T kirjoitti:Ei toi tavallinen katsastuksen savutustesti ole kovinkaan vaativa. Saa olla olla melkoinen ympäristöriski, ennen kuin auto ton takia hylätään
Savutesti mittaa lähinnä alasyötönmäärää, jolla iso ahdin polkaistaan ns. käyntiin. Todellisessa matka-ajossa auto ei kuitenkaan savuta yhtään enempää kuin vakionakaan, yleensä vielä vähemmän. Liikennevaloissa polkaistut pölläyttelyt ovat niin minimaalisia kokonaisuuteeen katsottuna, ettei edes niistä voi tulla huono omatunto.
EGR:n tukkiminen lisää kyllä noxien määrää, jopa pahimmillaan puolella, tätä ei pystytä mittaamaan katsastuksessa mitenkään myöhemmin, ilman kalliita VTT testejä. Noxien vähentäminen, EGR järjestelmällä, koskee euro3 tason vähäpäästöisiä autoja.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Vanha juttu mutta kerrotaan että 300turbod väykyn turbo menee heittämällä pakosarjaan. Malliltaan KKK K14. On vakiota selvästi suurempi. Pakoputken joutuu muuttamaan turbolta katille Eli noin 30cm pätkän.TIMO T T kirjoitti:
Onkohan jollain ehdotusta vaihtoehtoiseksi ahtimeksi. (omat tarpeeni liityy 290 väykkyyn). Pakosarjan uusimiseen ei olisi suuria haluja. parasta olisi että saisin uuden rusetin lähes heittämällä vanhan tilalle.
