"superturbojen" imusarjat

[Petehri]

Aikoinaan kun oman OM603 kannen käytin portattavana sanoi pari osaavaa kannentekijää kannen nähdessään: Eihän tässä paljoa ole parannettavaa....äkkiän tulee huonompi kun menee koukkimaan. Tiedä sitten mitä meinasivat.

[Kummeli]

Vaikka se seetin muoto oliskin sellanen että ne kiihdyttäis ilmaa, niin se ei silti selitä minkä takia ne on epäkeskosti. Joku saattaa olla keskellä, mutta toinen pari milliä vinossa...

Onkohan se nyt sitte tosiaan pilalla tuo kansi?

Pakko sen kanavan tasaisuuden on ainakin vaikuttaa parantavasti...


Ahistuukohan sitä tekemään virtauspenkin, sais noita haljenneita kansia sitte kokeilla. 6syl kannessakin aika monta kanavaa, mihin voi tehä eri versioita ja sitten parhaan mukaan tehdä ehjään kanteen.

[Petehri]

Ahistuukohan sitä tekemään virtauspenkin, sais noita haljenneita kansia sitte kokeilla. 6syl kannessakin aika monta kanavaa, mihin voi tehä eri versioita ja sitten parhaan mukaan tehdä ehjään kanteen.

Ei ollenkaan huono idea. Täältäkin joutaisi pari haljennutta kantta testikäyttöön.

[patroltd]

Putket on mutkasempia ku täälä liikenneympyrät.

Teillä onkin "aakeeta ja laakeeta".

Noin hennoilla mutkilla ei ole merkitystä virtaukselle ja virtaus pysyy vielä kiinni seinämässä. Tärkeintä tulokulma ja viimonen ~5cm + virtauksen kiihtyvyys.

Ite pitäisin OK aihiona. Aivan kiukkusimmissa laitoksissa rajoittaa huipputehoa varmasti, mutta ei mutkiensa takia. Itse kiinnittäisin huomiota plenumin tilavuuteen ja virtausratkaisuihin.

Mitäs tuolla virtauksen kiihtyvyydellä haetaan dieselissä? Parempaa täytöstä imutahdin loppuvaiheessa vai jotakin muuta?

[Kummeli]

Oon miettiny ihan samaa. Kai sitä, että se ilma ohjautuu siihen venttiilin lautaseen yläältäpäin, joka siis pitää olla oikeassa muodossa. Sillon se sylinteritäytös on parempi. Kai?

Tossa linkissä on bensakoneen "paras mahollinen" seeti.

http://reincarnation-automotive.com/val ... meyer.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuota tuota, ei ainakaan sisäänpäin oo tuo seeti tossa... Kanava itessään kapenee kyykkypyörissä jne. vehkeissä koko ajan venttiilille, mutta tuo venttiili ja seeti on tehty kolme kulmaseks. Luulisin että tää ei ihan hirveesti diesel:issä eroa. Paitsi että dieselin imukanavat saa vinguttaa kiiltäviks, kun ei oo mitään ainetta mikä siihen tiivistyis niinku bensassa. (Mitä mahtaa tapahtua vesiruiskujen kans...?)

[veskola]

En tiedä kun en ole asiantuntija mutta tässä kohtaa laittaisin googleen "swirl" sanan ja alkaisin opiskelemaan.

Mulla ei kannesta mitenkään kiilloitettu kanavia ja kyllähän sieltä samasta pajasta on ihan hyviäkin kansia tullut, moneen käyttötarkoitukseen

[Kummeli]

Mutta tuo imukanavien kiillotus onki ihan sitten sitä viimeistelyn loppupäätä. Varmasti paljon enemmän saa aikaan monella mulla systeemillä.

Mutta noita juttuja lukiessa on todella tullu mieleen, että onko niitä venttiileitä isonnettava? Varsinkaan 606, missä toinen venttiili haittaa toisen virtausta...

[napa]

Tossa linkissä on bensakoneen "paras mahollinen" seeti.

http://reincarnation-automotive.com/val ... meyer.html" onclick="window.open(this.href);return false;

ööö... tuo nyt taitaa olla ihan "perus seeti", ainakin me tuollaisia väännettiin -80 luvulla amiksessa ja ihan normaleina me niitä pidettiin kolmella eri kulmalla siksi, että se tiivistepinta on siten helpoin saada oikeaan kohtaan ja oikean levyisenä... sivutuotteena tulee sitten tietysti myös hieman paremmin virtausta, kuin yhdellä kulmalla...

[norsu]

Kannattaa muistaa, ettei ilma itse tiedä olevansa diesel-koneen sisässä. Tämä näyttää aina välillä unohtuvan näissä keskusteluissa.

Sama pätee muuten pakopuolella.

[tdt leka]

no nuy menee niin mielenkiintoseksi että täytyy jo kommentoida ku tästä hommasta jotaki luulen tietäväni
elikkä venttiilissähän on normaalisti 45asteen kulma pitopinnalle ja siitä varteen päin tehdään 30asteen loivennus jolloin venttiilin auetessa mahtuu enempi tavaraa ja josta on testatusti enempi hyötyä kun venttiilin varren ohentamisesta kanavan kohdalta.
seetiinhän on monelaista viritys tyyliä ja siinä riippuu venttiilin koostakin hieman että minkälainen terä mahtuu mutta yleensä ne tulee 1mm pitopinnalla joka venytetään niin ulkoreunaan kun mahdollista jolloin tavallaan venttiili "isonee" jos ymmärrätte ja saadaan siihen istukkaan sitä kiihtyvyys kaulaa jos venttiiliä ei siis isonneta.
sitten kairataan toisenlaisella terällä kanavaan päin siis semmonen kartio joka isontaa sitä istukan suuta, hirviän hankala selittää ja varsinki teksti muojosa.
ja sitten on semmosia teriä joissa on samassa se 1mmpitopinta ja semmonen pyöreä "kartio" jotka siis tulee samalla koneistuksella ja tällä terällä ei pysty tekeen kovin pienillä venttiilillä varustettuun istukkaan.

[Kummeli]

niin siis täh?

Ei tiedäkkään, samat säännöthän ne pätee ilman kululle, vai tarkotikko tuota vesiruiskuhommaa? Että siis vesi tiivistyy kiillotetun imukanavan pintaan ja sitte "valuu" sylinteriin (kärjistetysti)?

Vai mitä sää tarkotit?

Tuo seeti linkki, niin ei ainakaan vakio 603 seetit ollu lähellekkään tuollaset. Luulen sitä ilman kiihytystäkin silleesä, että kyllä se pitää kiihytys tehä painekotelolta asti venttiilin pintaan, eikä sitten 3mm ennen venttiiliä. Ei tuollanen 3mm porras mitään enää kiihytä?

Kommentti siis norsun tekstiin.

[Kummeli]

no nuy menee niin mielenkiintoseksi että täytyy jo kommentoida ku tästä hommasta jotaki luulen tietäväni
elikkä venttiilissähän on normaalisti 45asteen kulma pitopinnalle ja siitä varteen päin tehdään 30asteen loivennus jolloin venttiilin auetessa mahtuu enempi tavaraa ja josta on testatusti enempi hyötyä kun venttiilin varren ohentamisesta kanavan kohdalta.
seetiinhän on monelaista viritys tyyliä ja siinä riippuu venttiilin koostakin hieman että minkälainen terä mahtuu mutta yleensä ne tulee 1mm pitopinnalla joka venytetään niin ulkoreunaan kun mahdollista jolloin tavallaan venttiili "isonee" jos ymmärrätte ja saadaan siihen istukkaan sitä kiihtyvyys kaulaa jos venttiiliä ei siis isonneta.
sitten kairataan toisenlaisella terällä kanavaan päin siis semmonen kartio joka isontaa sitä istukan suuta, hirviän hankala selittää ja varsinki teksti muojosa.
ja sitten on semmosia teriä joissa on samassa se 1mmpitopinta ja semmonen pyöreä "kartio" jotka siis tulee samalla koneistuksella ja tällä terällä ei pysty tekeen kovin pienillä venttiilillä varustettuun istukkaan.

Niin eikös se nyt oo justiin niinku tossa linkissä? vai ymmärsinkö väärin?

[jeemu]

Pieni mutka mukavampi matka Äkkiseltään tosiaan ois voinu luulla että sillä on merkitystä meneekö linnuntietä ja naapuri tekee reissun välietapin kautta.

[tdt leka]

no nuy menee niin mielenkiintoseksi että täytyy jo kommentoida ku tästä hommasta jotaki luulen tietäväni
elikkä venttiilissähän on normaalisti 45asteen kulma pitopinnalle ja siitä varteen päin tehdään 30asteen loivennus jolloin venttiilin auetessa mahtuu enempi tavaraa ja josta on testatusti enempi hyötyä kun venttiilin varren ohentamisesta kanavan kohdalta.
seetiinhän on monelaista viritys tyyliä ja siinä riippuu venttiilin koostakin hieman että minkälainen terä mahtuu mutta yleensä ne tulee 1mm pitopinnalla joka venytetään niin ulkoreunaan kun mahdollista jolloin tavallaan venttiili "isonee" jos ymmärrätte ja saadaan siihen istukkaan sitä kiihtyvyys kaulaa jos venttiiliä ei siis isonneta.
sitten kairataan toisenlaisella terällä kanavaan päin siis semmonen kartio joka isontaa sitä istukan suuta, hirviän hankala selittää ja varsinki teksti muojosa.
ja sitten on semmosia teriä joissa on samassa se 1mmpitopinta ja semmonen pyöreä "kartio" jotka siis tulee samalla koneistuksella ja tällä terällä ei pysty tekeen kovin pienillä venttiilillä varustettuun istukkaan.

Niin eikös se nyt oo justiin niinku tossa linkissä? vai ymmärsinkö väärin?

no joo niimpä on, kävin ny vasta kahtoo linkin mutta sitä eroa vakioon ei oikeen näe kun päälypuolelta kahtottuna.eli siis monessa autossa on jo tuon mallinen seeti mutta kun sen pystyy koneistaan isommaksi ja avarammaksi mutta muoto tosiaan kutakuinki tuo tai siis nuo astemäärät.
linkin kuvasta vielä sen verran et mihinkähän tärpätti auton kanteen saa tehtyä 30asteen kulman vielä palotilan puolelle

[norsu]

niin siis täh?

...Ei tuollanen 3mm porras mitään enää kiihytä?

Kommentti siis norsun tekstiin.

Allaolevaan vastasin omalla kieroutuneella tavallani... Ja kyllähän se toki kiihtyy siitä kolmesta millistäkin. Mersun kanavat eivät todellakaan ole huonot, vaan näyttää niitäkin saavan parannettua.

Mitäs tuolla virtauksen kiihtyvyydellä haetaan dieselissä? Parempaa täytöstä imutahdin loppuvaiheessa vai jotakin muuta?

[tdt leka]

kyllähän se ihan järkeenkäypää on että istukan kohdalla eli ahtaammassa kohdassa ja oikiastaan kriittisimmässäkin yritetään johkulaista kiihtyvyyttä yms hakea/parantaa
ei maha kaiken paras olla jos ilma holisin samaa tahtia pyttyyn asti karkiasti ajateltuna.

[Kummeli]

niin siis täh?

...Ei tuollanen 3mm porras mitään enää kiihytä?

Kommentti siis norsun tekstiin.

Allaolevaan vastasin omalla kieroutuneella tavallani... Ja kyllähän se toki kiihtyy siitä kolmesta millistäkin. Mersun kanavat eivät todellakaan ole huonot, vaan näyttää niitäkin saavan parannettua.

Mitäs tuolla virtauksen kiihtyvyydellä haetaan dieselissä? Parempaa täytöstä imutahdin loppuvaiheessa vai jotakin muuta?

Tottakai se 3mm kiihyttää, mutta onko sillä paskan vertaa merkitystä? Jos verrattavissa on tilanne, jossa se suppeneminen tapahtuu 45cm matkalla? Mun mielestä se on silti väärin, että se seeti tulee kanavan eteen. Eli se seetin reikä on 4mm pienempi mitä kanava. Yhessäkään noissa mallikuvissa ei oo niin. Vaan nimeomaan, että se seetin ja kannen pinta on tasanen, sitte vielä avarrettu ulospäin ennen pitopintaa niinku tuossa kuvassa.

Ja onko näistä pääteltävissä niin, että se venttiilien isontaminen ei loppuviimen paranna tilannetta? Jos vaan se suppeneminen olis tarpeeks hyvä -> ilman virtausnopeus suuri? Tähän liittyen tietysti nokan nosto vaikuttais suoraan parantavalla tavalla, ja kanavien täytyis olla tasaset.

Tietysti se "pieni" venttiili ahistaa sitten korkeella, mutta jos kierrokset dieselin syttymisen (niinkuin toisessa topicissa opimme ) takia on "rajotettu" siihen 6000-7000rpm, (tai siis ei ainakaan mennä kyykkypyörien alueille) niin sehän voi tuo vakioventtiili riittää noille kierroksille?

Eriasia jos se pystytään suppenevaks kairaamaan isojen venojenki jälkeen, mutta onko se mahollista enää kannen rajallisen tilavuuden takia? Se siis pitäs olla aivan valtava rööri sitten imusarjan päässä. Tuleeko siinä sellanen ilmiö, että ensi on se kiihytys, ja sitten isojen venttiilien takia kanavan suurennus -> virtaus nopeus hidastuu ratkasevalla hetkellä?

[veskola]

Pitäskö käydä ottamassa valokuva...ei kyllä millään jaksaisi ottaa venttiiliä pois.

Tuossa on muuten yleistä höpinää aiheesta, tuli joskus lueskeltua...

http://kotisivu.suomi.net/parkkila/kansi.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kotisivu.suomi.net/parkkila/index.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Olisko Kummelin "vakiokannessa" kuitenkin laitettu uudet seetit joskus, ja ne on jäänyt semmoseen standardiviritykselle...hitto, voisi kyllä vähän katsella noita eri kansia miten ne eroaa toisistaan tuon seetin ja kannen "integraation" suhteen, jos siitä tässä nyt oli puhe.

[norsu]

Äkkiseltään tosiaan ois voinu luulla että sillä on merkitystä meneekö linnuntietä ja naapuri tekee reissun välietapin kautta.

Jooei. Mikäli mutkat eivät ole haitaksi virtaukselle (=ovat tarpeeksi loivia), niin muutahan tuosta ei seuraa kuin eripituiset runnerit. Se taas vain merkkaa runnerien resonoivan eri kierrosluvuilla toisiinsa nähden. Tästä on haittaa huipputeholle, mutta ei "kokonaisteholle". Moni autonvalmistaja tekee (tai no, teki - nykyään muita juttuja) tätä levittääkseen vetoaluetta.

Tottakai se 3mm kiihyttää, mutta onko sillä paskan vertaa merkitystä? Jos verrattavissa on tilanne, jossa se suppeneminen tapahtuu 45cm matkalla? Mun mielestä se on silti väärin, että se seeti tulee kanavan eteen. Eli se seetin reikä on 4mm pienempi mitä kanava. Yhessäkään noissa mallikuvissa ei oo niin. Vaan nimeomaan, että se seetin ja kannen pinta on tasanen, sitte vielä avarrettu ulospäin ennen pitopintaa niinku tuossa kuvassa.

Ja onko näistä pääteltävissä niin, että se venttiilien isontaminen ei loppuviimen paranna tilannetta? Jos vaan se suppeneminen olis tarpeeks hyvä -> ilman virtausnopeus suuri? Tähän liittyen tietysti nokan nosto vaikuttais suoraan parantavalla tavalla, ja kanavien täytyis olla tasaset.

Tietysti se "pieni" venttiili ahistaa sitten korkeella, mutta jos kierrokset dieselin syttymisen (niinkuin toisessa topicissa opimme ) takia on "rajotettu" siihen 6000-7000rpm, (tai siis ei ainakaan mennä kyykkypyörien alueille) niin sehän voi tuo vakioventtiili riittää noille kierroksille?

Eriasia jos se pystytään suppenevaks kairaamaan isojen venojenki jälkeen, mutta onko se mahollista enää kannen rajallisen tilavuuden takia? Se siis pitäs olla aivan valtava rööri sitten imusarjan päässä. Tuleeko siinä sellanen ilmiö, että ensi on se kiihytys, ja sitten isojen venttiilien takia kanavan suurennus -> virtaus nopeus hidastuu ratkasevalla hetkellä?

Paikka ratkaisee enempi kuin matka. Se pieni kavennus siellä kanavassa on juuri oikeassa paikassa. Jos seeti on kanavassa, niin onhan se paska juttu vaan ei toki korjaamaton paikka.

Ilman virtauksella on myös rajansa, jonka jälkeen sitä ei enää pysty reijästä läpi tunkemaan määräänsä enempää - ei vaikka kuinka painetta nostaisi. Tästä syystä isompi vena puolustaa paikkaansa ainakin joissain tapauksissa.

[Kummeli]

Äkkiseltään tosiaan ois voinu luulla että sillä on merkitystä meneekö linnuntietä ja naapuri tekee reissun välietapin kautta.

Jooei. Mikäli mutkat eivät ole haitaksi virtaukselle (=ovat tarpeeksi loivia), niin muutahan tuosta ei seuraa kuin eripituiset runnerit. Se taas vain merkkaa runnerien resonoivan eri kierrosluvuilla toisiinsa nähden. Tästä on haittaa huipputeholle, mutta ei "kokonaisteholle". Moni autonvalmistaja tekee (tai no, teki - nykyään muita juttuja) tätä levittääkseen vetoaluetta.

Tottakai se 3mm kiihyttää, mutta onko sillä paskan vertaa merkitystä? Jos verrattavissa on tilanne, jossa se suppeneminen tapahtuu 45cm matkalla? Mun mielestä se on silti väärin, että se seeti tulee kanavan eteen. Eli se seetin reikä on 4mm pienempi mitä kanava. Yhessäkään noissa mallikuvissa ei oo niin. Vaan nimeomaan, että se seetin ja kannen pinta on tasanen, sitte vielä avarrettu ulospäin ennen pitopintaa niinku tuossa kuvassa.

Ja onko näistä pääteltävissä niin, että se venttiilien isontaminen ei loppuviimen paranna tilannetta? Jos vaan se suppeneminen olis tarpeeks hyvä -> ilman virtausnopeus suuri? Tähän liittyen tietysti nokan nosto vaikuttais suoraan parantavalla tavalla, ja kanavien täytyis olla tasaset.

Tietysti se "pieni" venttiili ahistaa sitten korkeella, mutta jos kierrokset dieselin syttymisen (niinkuin toisessa topicissa opimme ) takia on "rajotettu" siihen 6000-7000rpm, (tai siis ei ainakaan mennä kyykkypyörien alueille) niin sehän voi tuo vakioventtiili riittää noille kierroksille?

Eriasia jos se pystytään suppenevaks kairaamaan isojen venojenki jälkeen, mutta onko se mahollista enää kannen rajallisen tilavuuden takia? Se siis pitäs olla aivan valtava rööri sitten imusarjan päässä. Tuleeko siinä sellanen ilmiö, että ensi on se kiihytys, ja sitten isojen venttiilien takia kanavan suurennus -> virtaus nopeus hidastuu ratkasevalla hetkellä?

Paikka ratkaisee enempi kuin matka. Se pieni kavennus siellä kanavassa on juuri oikeassa paikassa. Jos seeti on kanavassa, niin onhan se paska juttu vaan ei toki korjaamaton paikka.

Ilman virtauksella on myös rajansa, jonka jälkeen sitä ei enää pysty reijästä läpi tunkemaan määräänsä enempää - ei vaikka kuinka painetta nostaisi. Tästä syystä isompi vena puolustaa paikkaansa ainakin joissain tapauksissa.

Joo, sillon ku itelle tein tuosta vaparin sarjasta, ni mietin että olisko pitäny laittaa suppiloon sen verran vartta, että olis noista kaikista runnereista tullu saman mittaset, mutta päädyin siihen, että enempi haittaa sitte niitten suppiloitten erilainen sijainti toisiinsa nähen siellä kotelossa.

Tuosta hauska esimerkki, kun yamaha r6 nelisyl. moottorissa on kahella keskimmäisellä sylinterillä muutaman sentin pidemmät ilmanotto suppilot kun reunimmaisilla. -> saatu resonanssiahto eri kierrosalueille. Outo sinänsä, mutta kaiketi se normaalissa käyttöajossa tasaa tehoaluetta.

Niijoo, onkos se sitten sillälailla, että jos on pieni reikä, niin se ilman nopeus on sama sen reijän jälkeen, vaikka siellä reijän (seetin) etupuolella ei oliskaan sitä kartiota, vaan se muuttuu äkisti se reijän halkasija? En tiiä ymmärsittekö, mutta kumminki... Mutta kyllähän sen jouhevan reijänpienenemisen täytyy jotenki vaikuttaa virtaukseen?

[patroltd]

Kannattaa muistaa, ettei ilma itse tiedä olevansa diesel-koneen sisässä. Tämä näyttää aina välillä unohtuvan näissä keskusteluissa.

Sama pätee muuten pakopuolella.

Niin eli siis paremman täytöksen takia vai? Bensakoneessahan virtausnopeus pitää olla riittävän suuri tasaisen seoksen muodostuksen takia (ainakin katumoottoreissa), mutta eikai näillä seikoilla oo mitään merkitystä kammiodieselissä?? Pakopuolella? meinaakko että suurella virtausnopeudella huuhtelee overlapin aikana paremmin, vai? Kakista ny ulos vaan kansantajuisesti järkeenkäypää uutta tietoa otetaan kiitollisuudella vastaan

[tdt leka]

noissa kansien avarruksisaki muoti muuttuu, muistan kans kun kattelin noitten legendaaristen oohoocee voortien kanavia kun isot pojat oli avarrellu eli ihan ammattilaiset niin oli ihan suoria kanavia seetiin asti ja sitte jonku ajan päästä muuttu että pitää olla semmonen pienennys seetin kohalla ja että se seeti tavallaan leveni/isoni ennen pitopintaa.
nämä tietenki pensa koneissa ja suuremmissa kierrosmäärissä.
tuota venttiilin koon merkitystähän ylipaine koneessa voi tieten karkeasti ajatella sillai että limsa pulloon tekee korkkiin pienen reijän ja leikkais pohjan pois ja kaataa vettä sinne niin siitä pikku reijästä ei tule määräänsä enempää vettä vaikka määrää kuin isontaa eli painetta

[Kummeli]

noissa kansien avarruksisaki muoti muuttuu, muistan kans kun kattelin noitten legendaaristen oohoocee voortien kanavia kun isot pojat oli avarrellu eli ihan ammattilaiset niin oli ihan suoria kanavia seetiin asti ja sitte jonku ajan päästä muuttu että pitää olla semmonen pienennys seetin kohalla ja että se seeti tavallaan leveni/isoni ennen pitopintaa.
nämä tietenki pensa koneissa ja suuremmissa kierrosmäärissä.
tuota venttiilin koon merkitystähän ylipaine koneessa voi tieten karkeasti ajatella sillai että limsa pulloon tekee korkkiin pienen reijän ja leikkais pohjan pois ja kaataa vettä sinne niin siitä pikku reijästä ei tule määräänsä enempää vettä vaikka määrää kuin isontaa eli painetta

Niimpä, mutta jos tuo virtauksen nopeus on se juttu jota haetaan, niin siinähän käy justiin sillälailla, että se virtaus pienenee jos on isot venttiilit. Kun ei sitä kanavaa pysty pitämään niin isona koko matkaa, saati sitten isontamaan imusarjaa kohen että saa sen virtauksen nopeutumaan.

En tiiä sitten, tuossa veskolan laittamissa viesteissä on aika kummasti, että sinne keseklle kanavaa tehään ikäänkuin "patti", eli sitä ei avarretakkaan suppenevaan muotoon, vaan jätetään se avarrus ikäänkuin puolitiehen. En sitte tiiä, onko se kanava imusarjan puolelta jo valmiiks iso. Mutta ihmetyttää se, että minkätakia ensi pitää laskea sen nopeutta siellä keskellä kanavaa, ja sitte kiihytetään ennen lautasta. Onko tässä joku sellanen juttu, niinku pituushypyssä, että vauhin pitää kiihtyä hyppyyn asti, eikä niin että 10m juostaan täysiä ennen hyppäystä. En tiiä mikä taika siinä on, mutta niin koulussa on opetettu...

[napa]

oletkos laskenut virtausnopeuksia/virtauspinta-alaa venttiilin kohdalla, että mitä ne mahtaa olla ja kuinka ne taas on verrannolisia kanavien kokoon jne. ja kuinka nokan nosto vaikuttaa...

mulla on jossain paperilla kaavat niiden laskemiseen ja pitäis jaksaa vääntää niistä joskus oikein excel taulukot, niin nykynuorisokin vois niistä ehkä innostua paremmin kun tuskin moni jaksaa monta iltaa ruutupaperille enää useita sivuja niitä laskea

[Allu D.]

[quote="napa"]oletkos laskenut virtausnopeuksia/virtauspinta-alaa venttiilin kohdalla, että mitä ne mahtaa olla ja kuinka ne taas on verrannolisia kanavien kokoon jne. ja kuinka nokan nosto vaikuttaa...quote]

Tuosta on pirun hyvä alottaa, jos ei oo sisäistäny noita asioita ei kanaviin kovin paljo kannata mennä koskemaan..

[Allu D.]

yamaha r6 nelisyl. moottorissa on kahella keskimmäisellä sylinterillä muutaman sentin pidemmät ilmanotto suppilot kun reunimmaisilla. -> saatu resonanssiahto eri kierrosalueille. Outo sinänsä, mutta kaiketi se normaalissa käyttöajossa tasaa tehoaluetta.

Ei oo ihan pelkästään sen takia, kannattaa kans ottaa huomioon koneen epätasaset lämmöt ja syötetyt polttoaine määrät/syl.

[pera8x]

yamaha r6 nelisyl. moottorissa on kahella keskimmäisellä sylinterillä muutaman sentin pidemmät ilmanotto suppilot kun reunimmaisilla. -> saatu resonanssiahto eri kierrosalueille. Outo sinänsä, mutta kaiketi se normaalissa käyttöajossa tasaa tehoaluetta.

Ei oo ihan pelkästään sen takia, kannattaa kans ottaa huomioon koneen epätasaset lämmöt ja syötetyt polttoaine määrät/syl.

aivan. ja ainakin ilmajäähdytteisissä rivi4 koneisissa jammuissa on keskimmäisissä kaasareissa suuttimetkin erikokoiset, ku reunimmaisissa kaasareissa. syynä lämpötilaerot.

[norsu]

Ei oo ihan pelkästään sen takia, kannattaa kans ottaa huomioon koneen epätasaset lämmöt ja syötetyt polttoaine määrät/syl.

Kerrotko vielä miksi siis tuo kurkku on tohon ylläolevaan liittyen pidempi? Lämpöjen vuoksi lisätyn polttoaineen tärpätissä ymmärrän hyvinkin (myös omissa mopoissa näin), mutta mikä on se asia, joka lämpimämpinä käyvissä sylkyissä vaatii pidemmän runnerin?

[Kummeli]

Ei oo ihan pelkästään sen takia, kannattaa kans ottaa huomioon koneen epätasaset lämmöt ja syötetyt polttoaine määrät/syl.

Kerrotko vielä miksi siis tuo kurkku on tohon ylläolevaan liittyen pidempi? Lämpöjen vuoksi lisätyn polttoaineen tärpätissä ymmärrän hyvinkin (myös omissa mopoissa näin), mutta mikä on se asia, joka lämpimämpinä käyvissä sylkyissä vaatii pidemmän runnerin?

Niimpä...

[norsu]

Niin eli siis paremman täytöksen takia vai? Bensakoneessahan virtausnopeus pitää olla riittävän suuri tasaisen seoksen muodostuksen takia (ainakin katumoottoreissa), mutta eikai näillä seikoilla oo mitään merkitystä kammiodieselissä?? Pakopuolella? meinaakko että suurella virtausnopeudella huuhtelee overlapin aikana paremmin, vai? Kakista ny ulos vaan kansantajuisesti järkeenkäypää uutta tietoa otetaan kiitollisuudella vastaan

Parempi täytös juu. Joistakin tollanen hifistely voi tuntua turhalta ja mitättömältä, mutta se vastaa kuitenkin samaa asiaa kuin ahtimen suurentaminen silti heräävyyden pysyessä ennallaan... Se on toi ilmankulku/täytös melko kriittisessä asemassa tehojen kannalta.

Pakopuolella viittasin täällä aina välillä esiintyviin viittauksiin halkosarjojen erinomaisuudesta. Tappajamossen sarjat on par metriä pitkät, mutta se on OK tärpätissä? Nakussa tollanen on ehdoton munaus, koska ilman fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat käytetyn polttoaineen mukaan? Kierroslukualue on tietenkin hieman eri, muttei se tarkoita etteikö mitoituksia muuttamalla samoja lainalaisuuksia pystytä käyttämään hyväksi myös savukoneissa.

Tämän ei kyllä pitäisi olla kovinkaan uutta tietoa, enkä näiden asioiden keksimisestä voi ottaa kunniaa. 50-luvulla Hot Rod-skene oli jo kohtalaisen hyvin perillä ilman virtauksista.