Automaatilla ajaminen

[Ari66]

Nytpä pitää kysyä näinkin typerää/omituista/hassua kysymystä:
Millä tavalla muut automaattivaihteistoaan käyttävät?
Maantieajossa arvatenkin D -asennossa, mutta entä kaupunkiajossa?

Itse olen pohdiskellut asiaa näin talven tullen (kun Webastokin paljon käytössä = sähköä kuluu), miten voisi ajotavalla huolehtia esim. akun latautumisesta lyhyillä kaupunkiajomatkoilla.

Oman järkeilyni tulos olisi se, että kun maksiminopeus pysyy alle 60-65 km/h nykivässä kaupunkiliikenteessä, niin kolmosasento riittäisi.
Näin moottorijarrutuskin auttavasti toimisi ja kierrokset kävisivät jo sellaisella tasolla, että laturinkin olettaisi lataavan suhteellisen tehokkaasti (noin 2500-3000 rpm).

Mielenkiintoista olisi kuulla muitakin mielipiteitä.

[Timo L.]

S on hyvä kaupungissa, vaikkakin vanhemmissa laatikoissa vaikuttaa ikävästi myös vaihdon terävöitymisenä. Mutta kaasun avulla siitäkin selviytyy. Yksi juttu on myös huomioitava, nimittäin öljynpaineet pysyvät kaupungissakin korkealla, eikä koko ajan körötellä tyhjäkäynnillä rullaten.

[Mauri H.]

Mä olen tupannut lukitsemaan nelosen pois kaupungissa, koska kevyellä kaasulla se livahtaa sisään jo viidenkympin tienoilla ja kiihdytettäessä aiheuttaa turhaa vaihtotarvetta edestakaisin kolmosen ja nelosen välillä.

[Sivonen]

D:llä lähes aina. Joskus moottorijarrutuksia S:llä (l. kolmosella).

[Mesedesi]

Itselläni lopsahtaa lokeroon aina vain tuo D mikäli kyseessä on normaalia ajoa, olipa se sitten minkälaisessa liikennetilanteessa vain. Olen myös akkakokelaanikin käskyttänyt samaan, että automaatilla ajaessa siihen vaihdekarahkaan ei kosketa muuten kun ajaessa D:lle ja peruuttaessa R:lle.

Itse enämpi katson automaatilla tärkeämmäksi sen, että pysäköinnissä auton painoa ei jätettäisi vaihteiston varaan, vaan auton paikallaan pysymisestä ottaisi päällimmäisen vastuun seisontajarru.
Eli itse aina pysäköidessäni autoni, olkoon sitten tasaisella tai rinteessä niin aina laitan ensin jarrupoljinta painaen vaihteen N:lle jonka jälkeen toinen jalka samanaikaisesti polkaisee seisontajarrun päälle. Senjälkeen vapautan normaalin jarrupolkimen ja vasta senjälkeen tyrkkään valitsimen P-asentoon.

Mitenkäs te muut teette, nakkaatteko P:n sisään ja annatteko olla vain parkkirattaan varassa koko auton?

[Mauri H.]

Mitenkäs te muut teette, nakkaatteko P:n sisään ja annatteko olla vain parkkirattaan varassa koko auton?

Tuikkaan aina P:n sisään mutta ennen kuin vapautan jarrupolkimen painan seisontajarrun päälle.

[Aku P]

Mitenkäs te muut teette, nakkaatteko P:n sisään ja annatteko olla vain parkkirattaan varassa koko auton?

Tuikkaan aina P:n sisään mutta ennen kuin vapautan jarrupolkimen painan seisontajarrun päälle.

Kuin myös. P sisään kaikkein viimeisenä.

Itse kyllä tulee ajeltua D:lla. Mulla on vielä sen verran mukavuussäädöissä laatikko ja rauhallinen ajotapa, että tuo Maurin ylempänä mainitsema 3-4-3-sahaus ei ole juuri ongelma.

Lähinnä jollain pienemmillä teillä tiputan yleensä pakko-kolmoselle. Nuo pienemmät hiekkatiet kun tuppaavat joskus olemaan aika pirun mäkisiä. Kun tietyypille oikea nopeus on neljän-viidenkympin huitteilla, niin nelosella ajaminen jyrkempiä mäkiä tuommoista vauhtia on turhaa auton kiusaamista, ja kolmoselle vaihtaminen joka mäen alla kaasua syvään tallaamalla on sekin hiukan hermostuneen tuntuista.

[Sivonen]

Mitenkäs te muut teette, nakkaatteko P:n sisään ja annatteko olla vain parkkirattaan varassa koko auton?

Tuikkaan aina P:n sisään mutta ennen kuin vapautan jarrupolkimen painan seisontajarrun päälle.

Minä myös

[Ari66]

Tuikkaan aina P:n sisään mutta ennen kuin vapautan jarrupolkimen painan seisontajarrun päälle.

Itselläni on tapana pysäköinti suorittaa näin:
Käyttöjarru pohjaan -> valitsin asentoon N -> pysäköintijarru päälle -> käyttöjarru ylös -> (käyttöjarru pohjaan) ->valitsin asentoon P.

Näin saa "löysät" pois ja painon pysäköintijarrun varaan ennen valitsimen siirtämistä P -asentoon.

[Mauri H.]

Mulla se auto valuu hiukan ennenkuin parkkilukko ottaa kiinni jos pelkälle P:lle jättää, eli siis seisontajarrua vasten se silloinkin makaa kun minä omani parkkeeraan.

[M.K]

Nytpä pitää kysyä näinkin typerää/omituista/hassua kysymystä:
Millä tavalla muut automaattivaihteistoaan käyttävät?
Maantieajossa arvatenkin D -asennossa, mutta entä kaupunkiajossa?

Kyllä, tulee käytettyä "pakko" pienempää taajamanopeuksille - etenkin juuri talvisaikaan

Itse olen pohdiskellut asiaa näin talven tullen (kun Webastokin paljon käytössä = sähköä kuluu), miten voisi ajotavalla huolehtia esim. akun latautumisesta lyhyillä kaupunkiajomatkoilla.

Yhden talven taistelin webaston ja akun varaustilan kanssa, kunnes lääke löytyi. http://www.kaha.fi/cgi-bin/product/view.pl?pid=18
Nyt ei ole pariin talveen tarvinnut enää jännitellä onko patterissa virtaa vai ei. Auto vaan tilaisuuden tullen roikkaan kiinni ja a'wot akku varautuu, jos on tarvis.

[Aku P]

Mulla se auto valuu hiukan ennenkuin parkkilukko ottaa kiinni jos pelkälle P:lle jättää, eli siis seisontajarrua vasten se silloinkin makaa kun minä omani parkkeeraan.

Juu, siinä on pieni "klappi" ainakin joka automaattimersussa, jota minä olen ajanut, ja niitä on aika monta.

[Ari66]

Mulla se auto valuu hiukan ennenkuin parkkilukko ottaa kiinni jos pelkälle P:lle jättää, eli siis seisontajarrua vasten se silloinkin makaa kun minä omani parkkeeraan.

Juu, siinä on pieni "klappi" ainakin joka automaattimersussa, jota minä olen ajanut, ja niitä on aika monta.

Vaan tuo meitin mersu kun "valuu" pysäköintijarrunkin kytkemisen jälkeen vähäsen, siksi moinen manööveri (kuten yllä mainitsin).
eli Maurin menetelmällä jäisi P -asennon varaan jossain määrin.

Löysää ei mielestäni voimansiirrossa ole, ei ainakaan sellaista jonka olisin havainnut (190 000 km ajettu).

[Aku P]

Voisi olla seisontajarrussa kiristämisen paikka. Kyllä mulla ainakin molemmat autot pysäköintijarrua polkaistaessa jäävät juurikin paikalleen, eivät valu yhtään.
P-pykälällä seistessä autoa voi toki liikutella muutaman sentin.

[Ari66]

Voisi olla seisontajarrussa kiristämisen paikka.

Voi olla sitten, vaikkakin se kyllä tuntuu tanakasti ottavan kiinni.

Tänään vielä maakuntakierrokselta palattuani kokeilin eteen-taakse, josko jotain välystä löytyisi.
Ei löytynyt.
Mielenkiintoinen ilmiö
(Siis se pieni "valuminen").

[Henri Junkkala]

Kyllähän vaihteiston 3-asennon koko idea on että sitä käyttämällä voidaan eliminoida turha nelos-kolmos-nelos -eestaasvaihtelu. Käy niin kaupunkiajoon kuin järjettömän painoisten kärryjen vetämiseenkin.

Jos on vaijerivetoisessa wanhanaikaisessa laatikossa (kuten mun -86) vaijeri vedetty sikakireälle, niin auton saa pitämään kolmosen silmässä esim. mutkaisella tiellä ja vaihtamaan isompaa vasta kun sille "antaa luvan" nitkauttamalla kaasupoljinta.

Samalla auto alkaa lähtemään aina liikeelle ykkösellä ja vaihtamaan pienempään pienestäkin kaasupolimella annetusta vihjeestä -> Constant Sport -asento

Henkka
109hv "sportti" heheeheee

[Ziba K]

kolmosella ajellaan täällä pk-seudulla aika pitkälti, poislukien kehät ja 1-6 -tiet.

Kotinurkilla on 30-40-50 -rajoituksia ja niitä liikenneympyröitä - korjaan kiertoliittymiä - tuiki tiuhassa, joten nelkulla ei juuri virkaa ole.

OT: ameriikkalaasilla ei nelosella tee mitään alle 70 nopeudessa, ja silloinkin on tien paree olla tasaasta Peräruuvi kun ainakin Mörrissä luokkaa 2.73 ja Laku -mönkijässäkin vain kolme ja rapiat.

Mitens on, tykkääkö Mersun 4-lovinen hurjasti kyttyrää jos ajetaan koko ajan D -pesässä?

Jos vaikkapa Jarkko S. saa kaksi samanlaista askia samoilla kilometreillä verstaalleen, niin näkeekö ammattilainen heti, että toisella on sokea mummo käynyt kaupassa neljää -viittäkymppiä nelosella-kolmosella-nelosella körötellen, ja toinen lodju on ollut vaikkapa Henkan lumikissa, saaden aina osakseen ajotilannekohtaista kohtelua?

Helmutissahan on käsittääkseni nelonen suora, eikä ylivaihde kuten esim. Mörrissä. Uudemmissa Mersun tomaateissa kaiketi ainakin viitonen on loikkari?

[Jarkko S]

Hmmm... tuoppas Ziba K semmoiset laatikot niin katsotaan erottaako

Ei se tykkää pahaa pelkällä D:llä ajamisesta mutta toki on fiksua vetästä kepistä jos loota ryhtyy vekslaamaan vaihteita eestaas.

4-vaihteisissa on nelonen suora ja 5-vaihteisissa on vitonen loikkari.

[Ari66]

Yhden talven taistelin webaston ja akun varaustilan kanssa, kunnes lääke löytyi. http://www.kaha.fi/cgi-bin/product/view.pl?pid=18
Nyt ei ole pariin talveen tarvinnut enää jännitellä onko patterissa virtaa vai ei. Auto vaan tilaisuuden tullen roikkaan kiinni ja a'wot akku varautuu, jos on tarvis.

Tuo onnistuu omakotitalossa eli meilläkin ennen....
Mutta kun "maan isät" ajavat kansan kaupunkeihin ja kivitaloihin, niin vaihtoehtona on vain tolppa pihalla, josta saa max. kaksi tuntia sähköä kerrallaan
Ja se aika ei taida ihan tavallisille pikkulatureille vielä riittää....

[Ari66]

4-vaihteisissa on nelonen suora ja 5-vaihteisissa on vitonen loikkari.

Eli kuten tässä viisivaihteisessa yksilössämme.
Siksi ajattelin ajella kolmosella, jotta akku latautuisi korkeammilla kierroksilla.
Ja samalla se vaihteiden turha vaihtelu vähenisi.

[M.K]

Tuo onnistuu omakotitalossa eli meilläkin ennen....
Mutta kun "maan isät" ajavat kansan kaupunkeihin ja kivitaloihin, niin vaihtoehtona on vain tolppa pihalla, josta saa max. kaksi tuntia sähköä kerrallaan
Ja se aika ei taida ihan tavallisille pikkulatureille vielä riittää....

No problemos, kahden tunnin kellon perässä tässä itsekukin on läpi talvien tahkonnut ja varmasti myöskin jatkossa. Eli kaksi tuntia riittänee ihan hyvin tuolle laturille, tietenkään se ei siinä ajassa kylmää patteria täyteen kerkiä varaamaan, mutta kuitenkin jo niin paljon, että patteri ei täysin ryydy ja että startilla riittää voimaa kuin kesäkelillä konsanaa.(huom. ei saa startata roikka tolpassa)

[Ari66]

Eli kaksi tuntia riittänee ihan hyvin tuolle laturille.........

Hyvä sitten niin.
Itse näkisin suurempitehoisen laturin olevan paikallaan, mutta lienee vaikea löytää.

Taidan jurrata työmatkaa kierrokset katossa, varmuuden vuoksi