lisää hönkää om603:seen

[veskola]

Jotta ei tule enempää väärin ymmärryksiä niin lyhyesti kyllä.

Se 91 tarkoitti, että siinä varmasti on uudemman malliset. Silmällä ne tosiaan erottaa helposti, joten ei sillä vuosiluvulla niin väliä, varsinkin kun se vaihtui kesken vuoden.

[Kyttis-]

Käykö muka uudemman ja vanhanmallin esikammiot päittäin kanteen? Muistaakseni niissä oli millin ero ettei sovi ristiin, vai oliko se ero turbon ja vaparin esikammioissa?

[veskola]

Turbojen ja vapareiden välillä on se millin ero riippumatta esikammion vuosikerrasta.

[Siekkinen]

Ja vielä että kaikki varmasti ymmärtää niin uudemmat kammiot käy vanhempaan kanteen ja päinvastoin kunhan tosissaan on turbossa turbon kammiot ja vaparissa vaparin. Niitten lukitusmutterien pitää tietenkin olla kammion kanssa samaa vuosikertaa.

[Elkku_]

Vein tänään molemmat kannet koneistamolle, niin lupasivat yrittää koneistaa isommat kammion reijät kanteen ja ottaa romukannesta esikammiot ehjään vaparikanteen.

Kävin myös katsastamassa meijän toisen auton tänään. Varmistelin samalla ettei ole tää remonttiauto vähäpäästönen, kun alkaa tuo katsastus olla edessä, kunhan saa vaan ensin koneen kasaan ja vehkeet pelittämään. On meinaa leima menny jo umpeen nyt remontin aikana. Kyselin sitte samalla myös muutoskatsastusta isommalle turbolle ja välijäähdyttimen asennukselle. Katsastussetä vaatis vaan teholapun, mutta ei osannu sanoa että kuinka paljon se penkkilappu sitte saa näyttää, joten päättii sit turvautua kirjalliseen tietoon ja päätti tulostaa mulle kopioita trafin määräyksistä.

Luin ne läpi, mutta jäi vähä epäselväks että jos tehojen vertailu auto on se 300 TE, jossa on samat jarrut ja alustan osat, kuin munkin autossa, ni saako siinä olla enintään se 188 hv, mitä vakiona vai saako siihen päälle olla vielä se 20 %? Papereista vois mun mielestä tulkita että saa olla vielä 20 % yli, mutta aika paljon muissa topiceissa ollu juttua että ei sais olla.

[Siekkinen]

Vein tänään molemmat kannet koneistamolle, niin lupasivat yrittää koneistaa isommat kammion reijät kanteen ja ottaa romukannesta esikammiot ehjään vaparikanteen.

Kävin myös katsastamassa meijän toisen auton tänään. Varmistelin samalla ettei ole tää remonttiauto vähäpäästönen, kun alkaa tuo katsastus olla edessä, kunhan saa vaan ensin koneen kasaan ja vehkeet pelittämään. On meinaa leima menny jo umpeen nyt remontin aikana. Kyselin sitte samalla myös muutoskatsastusta isommalle turbolle ja välijäähdyttimen asennukselle. Katsastussetä vaatis vaan teholapun, mutta ei osannu sanoa että kuinka paljon se penkkilappu sitte saa näyttää, joten päättii sit turvautua kirjalliseen tietoon ja päätti tulostaa mulle kopioita trafin määräyksistä.

Luin ne läpi, mutta jäi vähä epäselväks että jos tehojen vertailu auto on se 300 TE, jossa on samat jarrut ja alustan osat, kuin munkin autossa, ni saako siinä olla enintään se 188 hv, mitä vakiona vai saako siihen päälle olla vielä se 20 %? Papereista vois mun mielestä tulkita että saa olla vielä 20 % yli, mutta aika paljon muissa topiceissa ollu juttua että ei sais olla.

Se 20% koskee mallisarjan tehokkainta autoa. Sen tehokkaimman auton tehojen yli saa mennä 20% mutta sen jälkeen ei saa katastettua. Ei kai niitten lapputehojen tarvii olla paljoa. Mulla ne otettiin pintakaasulla ja käytin vertailuautona 2.6 bensaa.

[Elkku_]

Mulla ne otettiin pintakaasulla ja käytin vertailuautona 2.6 bensaa.

Vai pintakaasulla Siitä tuliki mieleeni ku kaveri ehdotti et jos kävis hänen vakio 300 TE:llä vetämäs yhen vedon ja laittais lappuun mun auton speksit ni menisköhä konttorilla läpi? Olis vaa paljon kivampi mennä sieltä mistä aita on matalin, eikä ruveta rajaamaan syöttöjä ja ahtopaineita että saa lukemat riittävän maltillisiks.

[Siekkinen]

Mulla ne otettiin pintakaasulla ja käytin vertailuautona 2.6 bensaa.

Vai pintakaasulla Siitä tuliki mieleeni ku kaveri ehdotti et jos kävis hänen vakio 300 TE:llä vetämäs yhen vedon ja laittais lappuun mun auton speksit ni menisköhä konttorilla läpi? Olis vaa paljon kivampi mennä sieltä mistä aita on matalin, eikä ruveta rajaamaan syöttöjä ja ahtopaineita että saa lukemat riittävän maltillisiks.

No suunnilleen ei sun tarvii rajata mitään kun käsket penkittäjän painaa kaasun vaan puoleen väliin. Tai saattaapa tuo sen tajuta itsekkin

[Elkku_]

Tarkotus olis ruveta piakkoin pistää romuja kasaan ku saan vielä kannen haettua koneistamolta. Sitä ennen olis tarkotus tehdä vielä se veriura lohkoon, kutosen päätyyn. Eli eikö uran olekkin tarkotus tulla tiivistemassan kohdalle vai liekkirenkaan kohdalle? Kumpaankin kohtaan niitä on ilmeisesti tehty, mutta kumpi on järkevämpi? Onko liian HC:tä vetää se rälläkällä, vapaalla kädellä vaan?

[veskola]

Ei se ura ainakaan liekkirenkaan kohdalla mitään hyvää saa aikaan

[Elkku_]

Sitä mäkin vähän tuumin. Oli tos yhes topicis oikee kuvaki ku joku oli sillaiki tehny. Tai tais olla oikeestaan aika liekkirenkaan rajamailla, ku tarkemmi kattos.

[pera8x]

onkos noista veriurista jotain parempaakin kokemusta olemassa, että auttaako se mihinkään? eikö se olis helpointa vaan laittaa se perus massa pahvi liimalla kiinni? vai sekö ei kestä siellä?

[Elkku_]

Ymmärtääkseni se auttaa tiivisteen uppoamaan uraan, jotta ei pullahda 6:sen päädystä tiiviste pihalle. Mullahan nyt ei oo mitää kokemusta asiasta... isot pojat vaa kertonu. Viisaammat kertokoot mielellään lisää hyödyttääkö oikeesti vai onko vaan turha, jos liimalla meinaa tiivisteen muutenkin laittaa.

Entä onko Elringin massatiiviste yhtä hyvä, kun Victor Reinz? Tuli meinaa semmonen vaikka Reinziä tilasin.

[pera8x]

mää oon laitellu kumpaakin tiivistettä, eikä ole pahaa sanottavaa kummastakaan.

[PTracing]

En tiedä onko sillä "veriuralla" käytännön merkitystä, kun aina se on mulla muualta mennyt kun 6 päädystä. On se öljykanava 1 sylinterin päädyssä melko liki sylinteriä ja vesiurat pyttyjen välissä. Nimim. om603 3 tiivistettä/15000km. Varmasti ainut mikä kestää on oikaista molemmat pinnat ja laittaa om606 tiiviste väliin jos meinaa tehoa ottaa!

[veskola]

onkos noista veriurista jotain parempaakin kokemusta olemassa, että auttaako se mihinkään? eikö se olis helpointa vaan laittaa se perus massa pahvi liimalla kiinni? vai sekö ei kestä siellä?

Ei sekään äärettömiä kestä, veriuran lisäksi tietysti liimataan ja plaanataan tasot. En tosin ole nähnyt näitä kutosen päästä pullahduksia kuin kuvissa, mutta semmonen se tapa oli parantaa vehkeitä ~10 vuotta sitten. Itse en ole moista tehnyt.

Tuo uran teko saattaisi olla kompromissi, jos ei viitsi lohkon tasoa plaanata ja jos kuitenkin jollain yli 2 bar paineelle suunnitelee.

[Elkku_]

Mikä olis fiksuin tapa putsata lohkon tasopinta? Onko sikli ja rasvanpoistaja hyvä keino? Auttaiskoha kuumailmapuhallin, jos onki piukassa se massajämä?

[pera8x]

tuskin fiksuin, mutta mää oon vedelly rälläkällä ja teräsharjalaikalla, jos on todella tiukassa ne jämät. lähtee nopeesti ja helposti kaikki ylimääränen, eikä silti vahingoita lohkon pintaa.

[Dixon]

Mattopuukon terällä oon mie rapannu ja mun mielestä paras.

[Bryggi]

Mattopuukko ja rasvanpoisto aine, viimeistely ristiin hiomalla 50mm paksulla hiomakivellä mikä on timantilla oiottu sorvissa.

[Kuisma_]

Omaan autoon tein tuon veriuran ihan vaan rälläkällä, ja pahvin massa osan kohtaan. Ei tosin kestäny ajella kun 2-4tkm ja pullahti kutosen päädystä, siitä oli oiken pala lähtenyt. Johtui varmaan liian kovista ahtopaineista, aluks oli painetta se 1.8-2 ja sit kun pullahti niin reilummin. Edellinen pahvi oli reinz ja nyt laitan elringin, ja aattelin mikkilangan laittaa siihen uraan myös ja liimaa tasopintoihin pahvin lisäksi. Eiköhän se kestä kun malttaa aluksi ajella pienemmillä paineilla että kerkee asettua pahvi kunnolla.

[Kapanos]

603sessa on nyt joku garretin kiinan kopio ahdin, jossa on tosi pieni pako pesä. nyt penkitetty onnettomalla 0.9 paineella noin 250hv/500nm

Hyllyssä olis Holsetin Hx40 super 16' pakopesällä, sen pitäisi olla ihan OK, eikö?

Mitään arvauksia mitenkä lähtee heräilemään? vaikuttaa tietty pakosarjat yms yms...


Myös lämpöpuolelle pitäis keksiä jotain, tuntuu nostavan ainakin mittarin mukaan lämpöjä aika herkästi lähes 120c tietämille jos vähänkään pitempään kiihdyttää motarin rampista kaasupohjassa..
Mustaa ei kumminkaan ihan älyttömiä tule putkesta

Normaaliajossa ei ongelmia, vain jos kiihdyttää "rankasti" vauhdin 200~ tietämille

Kellään kokemusta tuollaisesta griffinin syyläristä? mahtuukohan ilmastoinnin kennonkanssa keulille? vai mitä muita ideoita parantaa jäähdytystä?

[Elkku_]

Hyllyssä olis Holsetin Hx40 super 16' pakopesällä, sen pitäisi olla ihan OK, eikö?

Mitään arvauksia mitenkä lähtee heräilemään? vaikuttaa tietty pakosarjat yms yms...

Mulla heräilee 17 cm2 pakopesällä siinä 2500 rpm korvilla isolla vaihteella... pienellä vaihteella jossain 3000 paikkeilla. Kolmosvaihteella 2500 rpm ja 0,5 baria ja siitä ylöspäin suht rivakasti kun on magneettiventtiilillä ohjattu paine hukkaportille. Pakosarjan kireys kannattaa varmistaa... vaikuttaa asiaan huomattavasti. Mulla oli päässy vuotamaan pakosarjan ja kannen välistä ni heräili vasta 3500-4000 kohdilla paikaltaa lähtiessä.

[Elkku_]

Sain koneen nippuhun tällä viikolla ja eilisestä saakka olen ajellut ja on sen osalta toiminu hyvin ilman mitään oireita. Kansi tuli nyt laitettua ilman veriuraa, kun en meinaa riskirajoille ahtopaineita laittaakaan. Eli Elringin massatiiviste liimalla, niin ku aiemmin oli puhettakin.

Tänään säätelin vielä syötön ja ahtopaineen kohilleen. Eli syöttyä ulkosesta säädöstä sen verran että kaasuvipu toppaa siinä kohtaa että savua ei tule enään lainkaan kun paineet nousee ylälukemiin. Painetta säätelin 1,6 bariin ainakin näin aluksi siinä toivossa että tiiviste asettuisi paikalleen ja pitäisi jatkossakin. Katsotaan sitte myöhemmin jos tarvetta nostaa vielä painetta. Ei kuitenkaan yli 1,8 bariin, jotta pysyy turvallisena, tiivisteen vuotamisen pelkoa ajatellen. Ongelmana on lähinnä se että alkaa jossain 5000 rpm jälkee pikku hiljaa kipuamaan korkeammalle nii että nousee jonnekki 1,8-1,9 bariin nyt näilläki säädöillä, mutta sille ei varmaan mahda mitään.

Ilmeni seuraava murhe jälleen vaihdelaatikon kanssa. Pitää ihmeellisen ulvasun kun vaihtaa 2-3 välin isommalle, ihan pienelläkin kaasulla tai normaalissa kiihdytyksessä. Kuullostaa että ääni tulis auton perästä päin, mutta uskoisin sen tulevan silti vaihdelootasta, kun ei kerta muilla vaihdeväleillä sitä ääntä pidä. En ole uskaltanu koittaa miten vaihtaa täys veto päällä sen välin, mutta yksikään vaihde ei ainakaan luista, kun vaihde on silmässä. Kun alipaine on katkastu laatikolle ni tuntuu että vaihtaa paremmin reippaassa kiihdytyksessä ja ei tainnu ulvasuakaan kuulua. Täytyy koittaa vaikka huomenna koittaa säätää siitä diisselipumpun kyljestä sitä alipainetta pienemmälle ja muutenkin laittaa ahtopaine menemään laatikolle kovemmassa vedossa, ni uskaltaa kokeilla miten vaihtaa kolmoselle täys veto päällä.

EDIT: Käytiin äsken tallilta hakemassa toinen auto ni samalla sääsin alipainemokkulan ääriasentoon myötäpäivään. Vaihdot hiukan napakoitus mut ulvahdus kuuluu edelleen 2-3 sekä 3-2 vaihdossa. Voisin kyllä melkein vannoa että ääni kuuluu jostain perästä päin, mutta aika kumma jos kuuluisi muualta kun laatikosta kun ei pidä ääntä kuitenkaan muilla vaihteen vaihdoilla.

[Kuisma_]

Tuliskohan ulvasu kardaanin tukilaakerista??

[Elkku_]

Tuliskohan ulvasu kardaanin tukilaakerista??

Tuleepa hyvinki suurella todennäkösyydellä. Auto oli tänään nosturilla ku vaihdoin koneeseen öljyt ja suodattimen, myöskin vaihdelootaan vaihdoin suodattimen. Samalla todettiin että kardaanin tukilaakeri on aivan väljä. Outoa että tulee vaan 2-3 tai 3-2 välillä vaihtaessa, mut vaihtaa sen välin hiukan pehmeemmin ja hitaammi ku muut välit ni varmaa johtuu siitä.

Laitoin välillä Teboil Diamond Dieseliä, Castrolin sijaan. Ei muutosta öljynpaineessa. Sama n. 1,5 baria lämpimällä koneella tyhjäkäynnillä. Huomenna tarttis kannen momentit jälkitarkastaa ja pakosarja jälkikiristää.

[Kuisma_]

Itekkin ajelen teboilin diamond dieselillä, parasta öljyä talvea aatellen. Olen pistäny merkille että huohottaa/höyryää teboilin öljyllä enempi kuin muilla.

[Elkku_]

Onkohan 50 mm hukkaportti liian pieni tälläsella kokoonpanolla kun meinaa vaan 5000 rpm jälkee ahtopaineet lähtee kipuamaa turhan korkeelle? Nousee melkee 2 bariin ku kierrättää 5500 päälle vaikka ensin nousee just sopivast siihen 1,6 bariin. Vetäviä olis kyllä 6200 saakkaa mutta ei uskalla kierrättää läheskään niin pitkälle ettei kannentiiviste korkkaa heti liian kovien paineitten takia.

Ylävesiletku tulee kuumaksi ajettaessa aina sellaseks puolikovaks, sillai että saa kuitenki puristettua helposti lyttyyn, mutta sitte ku kone jäähtyy jonkun aikaa ni palaa taas ihan löysäks. Eli on varmaankin iha vaa lämmöstä johtuvaa painetta? Tai ainakin toivottavasti on.

Tänään laitoin 3 tie-magneettiventtiilin vaihdelaatikon ja syöttöpumpun kyljessä olevan alipainemodulaattorin väliin, niin että nätisti ajettaessa vaihtaa alipaineella ja sitte ku ahdot nousee >0,4 baria ni vaihtaa ahtopaineella. Nyt vaihtaa 2-3 välinki lämätiskissä voimalla ja luistamatta... Ennen kesti vaihto liian kauan ja pääsi luistamaan hiukan. Nyt syttys ASD valo ku kostealla asvaltilla vaihtaa täys veto päällä 2-3 välin. Muut vaihteet meneeki sitte vähä turhankin napakasti sisään vedätettäessä. Varmasti kestää laatikko paremmin ny mutta alkaakohan käydä sit taas enemmän perän päälle ku vaihtaa kerta nii kovaa?

[S202]

Ei se kannentiiviste ahtopaineesta hajoa. Nouseehan siinä sitte pakopaineet kylläkin myös jne.

[Siekkinen]

Ei se kannentiiviste ahtopaineesta hajoa. Nouseehan siinä sitte pakopaineet kylläkin myös jne.

Ei se pelkästä ahtopaineesta hajoa mutta jos mennään yli 2 baarin niin se lisää riskiä huomattavasti vaikka pakopaine olis alle kahen.