.
Miten vaihteiston ohjaus valitsee vaihteen ja vaihtohetken ?
Tässähän on tieten äärimmäisen lyhyt oppimäärä kyseessä
.
Vaihteiston ajatusmaailma on itseasiassa ihan helppo. Siinä vaikuttaa vaan kaksi tekijää, kierrosluku ja vääntömomentti.
Kierrosluvuissa on kaksi vaikuttajaa, moottorin ja vaihteiston kierrosluvut, sama peli vääntömomentissa, toisena tekijänä moottorin vääntö ja toisena kuljettajan pyytämä vääntö - kaasupolkimella. Kyllä, kuljettaja pyytää polkimella vääntömomenttia moottorinohjaimelta, joka sitten muuttaa sen syöttömääräksi.
On yleinen harhaluulo, että vaihteiston ohjaus haluaa pitää nyt päällä olevaa vaihdetta päällä - ei. Se haluaa vaihtaa pois, toiselle, mieluiten suuremmalle vaihteelle, koko ajan ja tarkkailee tilanetta, olisiko se mahdollista. Vaihteen vaihtumisessa ei siis ole tärkeää se, mikä vaihde on nyt päällä, vaan minne ollaan menossa ja se "tuleva tilanne" siellä.
Seuraavalle vaihteelle vaihtamisessa on ensinnäkin max yläkierrosluku seuraavalle vaihteella , 4000rpm hyvin monessa mallissa, min alakierrosluku, jolloin vaihtaminen voidaan tehdä, 1500rpm hyvin usein, sekä kolmentena kierrosrajoitteena kierrosluku, jolloin vaihto on pakko viimeistään tehdä, se on monesti se 4500rpm ja näiden lisäksi pyydetty vääntömomenttivaatimus.
Kaikista selvimmin tämä halukkuus kelata suurinta vaihdetta päälle tulee ilmi, kun vaikkapa moottori menee vikatilaan, silloin vaihteet kelataan suurimmalle noudattaen minimikierrosluvun taktiikkaa, se on mahdollista, kun vikatilasyötöt rajaa väännöt niin alhaiseksi, ettei vääntöpyyntö pääse vaikuttamaan vaihtotapahtumaan.
Kaasupohjassa vaihtotapahtuman logiikka myös muuttuu, vaihto tehdään "rajoitinta vasten", siinä 4500rpm kohdalla.
Nämä kaksi tapahtumaa ovat tietyllä tapaa erityistilanteita.
Käytännön esimerkki
Ajetaan tasaista 80,n vauhtia.
Laatikko on ohjelman mukaisesti kelannut niin suuren vaihteen päälle, kun vaan kierrolukurajoitteilla ja vääntöpyynnöllä on ollut mahdollista.
Halutaan ohittaa, mitä tapahtuu ?
Polkaistaan kaasua, jolloin vääntömomenttivaatimus nousee, runsaastikkin, esim 450nm,n.
Laatikko alkaa heti laskemaan, montako vaihdetta pitää pudottaa alemmas, jotta kierrosluku nousisi niin paljon, että haluttu vääntömomentti on mahdollista saavuttaa. Yleensä yksi (,kunhan ei vaan poljeta kickdownia, joka on turhaa.)
No, vaihde putoaa, sanotaan nyt kuutoselta viitoselle ja auto alkaa tehokkaasti kiihtymään.
Vaihteisto tarkkailee tilannetta viitosvaihteella ja kun se huomaa, että kierroksia on kelattu sen verran, että kierroslukurajoitteet ei estä ja seuraavallakin vaihteella haluttu vääntö toteutuu - niin se vaihtaa sille seuraavalle vaihteelle - ja kiihtyvyys jatkuu samalla voimalla.
Kun ohittaminen on ohi ja kaasupoljinta nostetaan - eli vääntöpyyntöä vähennetään, kelaa laatikon ohjelma suurimman mahdollisen pykälän heti päälle - momentinpyynnön ja kierroslukujen sallimissa rajoissa, usein se on myös suurin vaihde.
Kierrosrajoittimet + momentinpyyntö aiheuttavat vaihteen vaihtoon sellaisen käyttäytymismallin, että kuta syvemmälle poljinta painetaan, sen korkeammalle kierroksille vaihthetki siirtyy.
Mikä on sitten se ero kaasupohjassa ja "osakaasulla", kun kickdownia ei ole painettu (silloin kyllä jo tulee max syöttömäärä) ?
No, se on se, että ohjelma miettii sitä tilannetta siellä, mihin ollaan menossa, seuraavaa vaihdetta, silloin kun pyydetään max vääntöä, niin ohjelma suorittaa vaihdon siten että seuraava vaihde lähtee mahdollisimman läheltä max väännön kohtaa, jolloin vaihtohetki tulee pienemmillä kierroksilla.
No, jospa kuitenkin joku ymmärsi, mitä yritin selittää, se ajatusmaailma on kuitenkin ihan helppo.
Ei tarvita muutakun kierroslukutietoja, sekä pari vääntötietoa, Laatikon ohjaimessa on kartta, jossa on ko. yhdistelmän moottorin vääntötieto suhteessa kierroslukuun, laskentaa varten.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
