Kansiremonttia om603 turboon

[atlas]

Itse olen vesihionut kannen ja lohkon pinnat kumituen avulla hienolla vesihiomapaperilla tai kovalla kun tahtoo olla liimaa vai mitä tahmeaa lie että ei muulla lähde .Mutta kun pinta jää karkeaksi vähän pitää varmasti pahvikin.

[Jari Ke]

Jos nyt päädyn pahvitiivisteeseen niin kuinka paksusti sitä kuparia pitää siihen sumuttaa? Ja molemmin puolin pahvia tietysti? Vaatii varmaan jäähytysjärjestelmän pesun sen jälkeen kun sitä on paisari täynnä ja öljynvaihon myös.

2x tai 3x riittää Ja tee nyt se veriura sinne kutosen taakse kun tuntuu sulla tuo mopo menevän Kait oot Käärmelahden keikan jo tilannun

Eikä sitä kuparia paisariin eikä muuallekkaan kerry Nm. kuparilla kasattu ja käärmelahden laatikko alla

[Siekkinen]

Jos nyt päädyn pahvitiivisteeseen niin kuinka paksusti sitä kuparia pitää siihen sumuttaa? Ja molemmin puolin pahvia tietysti? Vaatii varmaan jäähytysjärjestelmän pesun sen jälkeen kun sitä on paisari täynnä ja öljynvaihon myös.

2x tai 3x riittää Ja tee nyt se veriura sinne kutosen taakse kun tuntuu sulla tuo mopo menevän Kait oot Käärmelahden keikan jo tilannun

Eikä sitä kuparia paisariin eikä muuallekkaan kerry Nm. kuparilla kasattu ja käärmelahden laatikko alla

Mikä veriura? en nyt jostakin syystä tajunnut. Laatikko pysyy vielä ainakin talven vakiona kun eihän sitä liukkailla saa rikottua keväämmällä sitten.

[Jari Ke]

Jos nyt päädyn pahvitiivisteeseen niin kuinka paksusti sitä kuparia pitää siihen sumuttaa? Ja molemmin puolin pahvia tietysti? Vaatii varmaan jäähytysjärjestelmän pesun sen jälkeen kun sitä on paisari täynnä ja öljynvaihon myös.

2x tai 3x riittää Ja tee nyt se veriura sinne kutosen taakse kun tuntuu sulla tuo mopo menevän Kait oot Käärmelahden keikan jo tilannun

Eikä sitä kuparia paisariin eikä muuallekkaan kerry Nm. kuparilla kasattu ja käärmelahden laatikko alla

Mikä veriura? en nyt jostakin syystä tajunnut. Laatikko pysyy vielä ainakin talven vakiona kun eihän sitä liukkailla saa rikottua keväämmällä sitten.

Kutosen sylinterin taakse. Siis lohkoon ura vaikka Dremelillä. Yritän ettiä kuvan jos löydän. Se löytyy foorumilta jos itte yrität ettiä...Olisko ollu veskolan linkittämä joskus....

[Jari Ke]

Jos nyt päädyn pahvitiivisteeseen niin kuinka paksusti sitä kuparia pitää siihen sumuttaa? Ja molemmin puolin pahvia tietysti? Vaatii varmaan jäähytysjärjestelmän pesun sen jälkeen kun sitä on paisari täynnä ja öljynvaihon myös.

2x tai 3x riittää Ja tee nyt se veriura sinne kutosen taakse kun tuntuu sulla tuo mopo menevän Kait oot Käärmelahden keikan jo tilannun

Eikä sitä kuparia paisariin eikä muuallekkaan kerry Nm. kuparilla kasattu ja käärmelahden laatikko alla

Mikä veriura? en nyt jostakin syystä tajunnut. Laatikko pysyy vielä ainakin talven vakiona kun eihän sitä liukkailla saa rikottua keväämmällä sitten.

Kutosen sylinterin taakse. Siis lohkoon ura vaikka Dremelillä. Yritän ettiä kuvan jos löydän. Se löytyy foorumilta jos itte yrität ettiä...Olisko ollu veskolan linkittämä joskus....

Löyty.......

Tässä kuvia copperilla päällystetystä pahvista vai olisko ihan kuparitiiviste ja veriurasta made by veskola

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... 86#p591786" onclick="window.open(this.href);return false;

[dansku]

uutta seetiä paikalleen ja tietenkin raasinkikoneistuksella kun remontoija on tässä tapaksessa raasinkihenkinen.

Minkälainen on raasinkikoneistettu seetinrengas??

[veskola]

racing seeti....En minä vain tiedä KVG...

http://www.kansiset.net/hinnasto" onclick="window.open(this.href);return false;
Koneistukset:

Vakio muodot 6e/ seeti, kilpa alk.8e


Tossa edellä olevassa kuvassa on täyskuparinen tiiviste, se ei toiminut, joten älkää kokeiko sitä kotona, jos teillä on muukin elämä. Tuossa koneessa ei ole edes sitä veriuraa kutosen(nelosen) jäkeen, eikä edes tehtaan veriuria siellä sylintereiden välissä. No kesti se tuokin tiiviste sentään 1000 km Nykyään se on taideteoksena tallinseinällä ja alla lukee "Ei sitten näin !"

Siekkinen, sää saat sen bleedin rakenettua parilla kympillä kun menet pneumatiikkakauppaan ja pyydät camozzi rfu422 säätimen, lisäksi muutama millin tai .8 mikin suutin kuristimeksi. Sillä saat nostettua painetta, et laskettua, mikäli nyt oikein ymmärsin mitä tuossa yhdessä viestissä kerroit.


Niin ja tuosta lokin kieroudesta, kyllähän kaikki materia elää ajan suhteen. Tärkeintähän on että kasaamisvaiheessa se loki ja kansi ovat supisuoria, jolloin tiiviste liimaantuu asiallisesti ja pultit aikaansaavat tasaisen puristuksen sillä kiristysmomentilla. Se millaiseksi korkkiruuviksi se sitten myöhemmin muuttuu pistelämpökuormien vuoksi on toissijaista kun se kansi ja tiiviste muotoutuu siinä paketissa samaa tahtia ja pysyy siten tiiviinä. Lokihan elää jo siitä kun se kiristetään moenttiin, sen takia on keksitty stressilevyt koneistuksen avuksi.

Tässä liimasta puhuttaessa tarkoitetaan copper gasket sprayliimaa, joka ei oikein millään pääse sieltä välistä pois, on se sen verran tahmaa ainetta, ei suinkaan mitään liukasta kuparitahnaa. Pitää tosin ihan mielenkiinnosta kokeilla tuota Petri K:n kertomaa vaihtoehtoa...

P.S Peltitiivisteessä jokainen pinta liimataan.

[atlas]

Näin järjellä miettien mitä helvettiä siihen väliin pitää laittaa metallitiivistettä kun pintapaine kannella on kuitenkin pieni vaikka tuntuu että voimat käsissä ei juuri ja juuri riittää pulttien kiriämiseen ja tiiviste tahtoo työntyä ulos paineen vaikutuksesta.?.
Aikoinaan ehkä nykyäänkin käytti yamaha krosseissaan kupari o-rengasta tiivistyksenä sylinterin ja kannen välissä ja vesitilassa taas Kumisia o-renkaita ,piti vaan olla tasopinnoissa urat niille.Vakio koneissa ei tarvitse tieten tällaista toteutusta ja onhan se kustannus kysymyskin tehtaalla mutta viritetyssä on eri asia.mitenhän on toteutettu kiihdytys autossa tuo tiivistys/kansipahvi kun paineet on ihan eri luokka ja nitrometaanilla on moninkertainen potku st meseen nähden
Luulisi tällaisen toteutuksen kestävän 100% kun tiiviste ei tule urastaan ulos.toinen taas olisi että olisi ura ja kohoama kuin ww kuplan kannessa jossa ei ollut tiivistettä no kaikissa ilmajäähdytteisissä ei ole kylläkään olipahan vaikka kuorma-auton moottoreista kyse.
Onkohan tällaista edes kokeiltu auton moottoreissa?
Ongelmaksi muodostuu liekki renkaan ympärys tiivistyksineen mutta voihan siellä taas tiivistyksessä käyttää normi tiivistystä kun ei tartte paineen keston takia "jäykistettä.

[Siekkinen]

Siekkinen, sää saat sen bleedin rakenettua parilla kympillä kun menet pneumatiikkakauppaan ja pyydät camozzi rfu422 säätimen, lisäksi muutama millin tai .8 mikin suutin kuristimeksi. Sillä saat nostettua painetta, et laskettua, mikäli nyt oikein ymmärsin mitä tuossa yhdessä viestissä kerroit.

Paineita pitää saada laskettua. Voihan sitä kokeilla että vetäsee uran sinne lohkon päätyyn jos ei siitä hirveetä vahinkoa tulis taidan sitten tehä niin että kansi irti, plaanaus ja kansi takasi massatiivisteellä kuparin kanssa. Sitten se ura sinne päätyyn jos se jotakin auttaa. Ja varulta ahtopaineiden lasku jostakin n. 2.3-2.4 baarista 1.8 baariin ja syöttöjä vähän alas. Aikanaan isompi turbo joka polttaa samalla paineella kaiken. Ei viihti pelkkejä seetejä vaihattaa kun sitten pitäis purkaa koko venttiilikoneisto ja siitä taas tulee lisähintaa. Tuo ura siis tehdään kutossylinterin reunan ja lohkon ulkoreunan puolivälistä lohkon ulkoreunaan asti mikäli kuvasta ymmärsin oikein? Ja jonkun puolen milli-millin syvä?

[veskola]

Bleedaamalla vain nostetaan painetta, öhöm, kuvittelin että hukkaportin perusperiaate nyt olisi hallussa

...eli jos haluat ahtopaineen laskevan sinun pitää vaihtaa kelloon löysempi jousi (tai säätää siellä olevan jousen esijännitystä, jos se on säädettävää mallia).

[Siekkinen]

Bleedaamalla vain nostetaan painetta, öhöm, kuvittelin että hukkaportin perusperiaate nyt olisi hallussa

...eli jos haluat ahtopaineen laskevan sinun pitää vaihtaa kelloon löysempi jousi (tai säätää siellä olevan jousen esijännitystä, jos se on säädettävää mallia).

Normaalisti niin mutta unohtu tuosta kertoa ettei hukkaportin letku ole paikallaan kun sen laittaa paikalleen niin paineet putoaa 1.3 paikkeille. Eli siis periaatteessa painetta pitää saada nostettua mutta tällä hetkellä laskettua ei oikein itellä sunnuntai"aamuna" ajatus juokse.

[veskola]

No justiinsa....ei se ole ihme jos on kannentiiviste sanonut moro

Laitat sen letkun paikalleen niin sitten nostat beedilla paineen 1,3 -> 1,8 ja siihen tarkoitukseen sopii ihan hyvin pneumatiikkakaupan ruuvi, hintaluokasta 10-20€.

[Siekkinen]

Hukkaportti on varmasti tähän asti auennu pakopaineella mutta tiiviste ei siis ole pettänyt liekkirenkaitten puolesta vaan öljykanavan kohalta ulkoilmaan. Onko tuolle camozzi rfu422 säätimelle mitään helpompaa nimeä?

[veskola]

Hukkaportti on varmasti tähän asti auennu pakopaineella mutta tiiviste ei siis ole pettänyt liekkirenkaitten puolesta vaan öljykanavan kohalta ulkoilmaan. Onko tuolle camozzi rfu422 säätimelle mitään helpompaa nimeä?

Kyllä se paine siellä sylinterissä minun kokemusten mukaan helpottaa sitä öljykanavan ympäristön antautumista, sen verran monesti olen nyt saanut sen sinisen pilven tulemaan pakoputkesta painamalla vähän enemmän painetta sinne pakoventtiilille. Sylinterin paine siis "heiluttelee" sopivasti sitä tiivistettä siinä öljykanavan tienoolla ja siitähän se sitten lipsahtaa huitsinhelvettiin tai jos on tuuri niin vain repeää vähän.

"Vastusvastaventtiili", niitä on eri virtauksille, mutta tuo 422 on juuri se oikea, saa säätöalueen helposti kohdilleen.

[dansku]

Bleedaamalla vain nostetaan painetta, öhöm, kuvittelin että hukkaportin perusperiaate nyt olisi hallussa

...eli jos haluat ahtopaineen laskevan sinun pitää vaihtaa kelloon löysempi jousi (tai säätää siellä olevan jousen esijännitystä, jos se on säädettävää mallia).

Normaalisti niin mutta unohtu tuosta kertoa ettei hukkaportin letku ole paikallaan kun sen laittaa paikalleen niin paineet putoaa 1.3 paikkeille. Eli siis periaatteessa painetta pitää saada nostettua mutta tällä hetkellä laskettua ei oikein itellä sunnuntai"aamuna" ajatus juokse.

Ymmärsinkö Siekkinen oikein että sinulla on ollut "ei säädettävä" hukkaportti autossasi, ja se on auennut liian aikaisin? siksikö et ole pitänyt hukkaportissa letkua paikoillaan ollenkaan?

Itselläni on nimittäin juuri tulossa samanlainen systeemi omaan autoon, jossa siis: 603:n ja hx35w mallia kiina jossa myös oma integroitu "kyljessä" hukkaportti myös mallia kiina. Hukkiksessa ei ole säätöä ollenkaan, mittasin avautumis paineet, ja n.1:ssä baarissa alkaa avautumaan, ja n.kahdessa täysin auki. Mitenköhän tuollainen esisäätö toimii kyseisessä kokoonpanossa?

[Siekkinen]

Bleedaamalla vain nostetaan painetta, öhöm, kuvittelin että hukkaportin perusperiaate nyt olisi hallussa

...eli jos haluat ahtopaineen laskevan sinun pitää vaihtaa kelloon löysempi jousi (tai säätää siellä olevan jousen esijännitystä, jos se on säädettävää mallia).

Normaalisti niin mutta unohtu tuosta kertoa ettei hukkaportin letku ole paikallaan kun sen laittaa paikalleen niin paineet putoaa 1.3 paikkeille. Eli siis periaatteessa painetta pitää saada nostettua mutta tällä hetkellä laskettua ei oikein itellä sunnuntai"aamuna" ajatus juokse.

Ymmärsinkö Siekkinen oikein että sinulla on ollut "ei säädettävä" hukkaportti autossasi, ja se on auennut liian aikaisin? siksikö et ole pitänyt hukkaportissa letkua paikoillaan ollenkaan?

Itselläni on nimittäin juuri tulossa samanlainen systeemi omaan autoon, jossa siis: 603:n ja hx35w mallia kiina jossa myös oma integroitu "kyljessä" hukkaportti myös mallia kiina. Hukkiksessa ei ole säätöä ollenkaan, mittasin avautumis paineet, ja n.1:ssä baarissa alkaa avautumaan, ja n.kahdessa täysin auki. Mitenköhän tuollainen esisäätö toimii kyseisessä kokoonpanossa?

Oikeestaan en muista oliko siinä säätöä liian aikasiin aukeaa letkun kanssa ja liian myöhään ilman letkua. Siksi siis bleediä tarviis. Helpoin sillä on säädellä paineet sopivaks vaikka säädettävä portti oliskin. Kannentiivisteen vaihto ei oo vieläkään päässy alkamaan kun on pitäny kaverin autoa värkätä. Tilasin kyllä jo yläpään tiivistesarjan ja kannenpultit. 142 euroa maksaa yhteensä.

[dansku]

Tarvikkeena saa Elring yläpää tiivistesarjan. kannattaa ottaa se, on sama kuin alkuperäinen.

Muistatko että jos letku paikoillaan aukesi liian aikaisin, niin jaksoiko silti pitää paineet siinä rajaarvoissa mihin se aikeaminen nyt olikaan säädetty? vai alkoiko paineet karkaa pikkuhiljaa ylöspäin? Muistaisin että jopa Hx40:ssä ei riitä alkuperäinen hukkisventtiili rajoittamaan paineita 7mm tapeilla vaan karkaa pikkuhiljaa liian korkeaksi.

Mikä systeemi tuo bleedi on?

[Siekkinen]

Tarvikkeena saa Elring yläpää tiivistesarjan. kannattaa ottaa se, on sama kuin alkuperäinen.

Muistatko että jos letku paikoillaan aukesi liian aikaisin, niin jaksoiko silti pitää paineet siinä rajaarvoissa mihin se aikeaminen nyt olikaan säädetty? vai alkoiko paineet karkaa pikkuhiljaa ylöspäin? Muistaisin että jopa Hx40:ssä ei riitä alkuperäinen hukkisventtiili rajoittamaan paineita 7mm tapeilla vaan karkaa pikkuhiljaa liian korkeaksi.

Mikä systeemi tuo bleedi on?

Kyllä ne karkaili mutta savua tuli silti paljon ja tehoja oli vähemmän. Bleedi laitetaan hukkaportin ohjausletkun väliin ja se vuodattaa letkussa olevaa painetta ulospäin ja siten myöhästyttää hukkaportin aukeamista. Sillä voi säätää paineet sopivaks jos vaan portin pinta-ala riittää päästämään kaikki tarvittava pakokaasu läpi. Muuten tulee sama ilmiö että ahtopaineet karkailee kovalla kaasulla. Ulkonen portti olis kova sana mutta viihtiikö tuota alkaa valusarjaan tekemään..

[veskola]

Jos oikein pilkkua viilataan niin se ei viivästytä vaan bleedissä syntyy paine-ero, imusarjassa on 1,8 bar, vuotavan letkun toisessa päässä on 1,3 bar, jolloin kello on aukeamisen rajoilla. Tärkeätä on, että bleedi mitoittetaan siten, että se perustuu juuri tuohon paine-eroon eikä viivästykseen, muuten se alkaa piikittää painetta. Letkussa olava kuristus, yleensä se vastusvastaventtiili, rajoittaa letkuun pääsevää virtausta mutta se ei saa rajoittaa sitä liikaa, jotta kello ehtii "täyttyä" yhtä nopeasti kuin moottorikin kerää kierroksia. Kuristuksen ja letkusta ulos vuotavan reiän pinta-alojen suhde aiheuttaa sen paineron, joka määrää sen lopullisen ahtopaineen. Venttiili on vastus vastaventtiili juurikin sen takia, että imusarjan paineen alkaessa läskea venttiili tyhjentää painekellon välittömästi, yhtään siellä ei saa olla vastusta toiseen suuntaan, muuten portti jää auki turhan pitkäksi aikaa ja paine romahtaa alle halutun. Portti tyhjenee siis sekä sen ilmareijän että venttiilin kautta, oikeastaan imusarjan paine oikein imaisee sen tyhjäksi kun se laskee ja portti menee napakasti kiinni. Nämä on niitä asioita, jotka monella menevät todella pieleen ja lopputulos on mitä sattuu.

Käytännössä portti aukeaa hitusen aiemmin kuin portti pöydällä kun se pakopainekkin työntää vähän sitä portin läppää auki.

[Siekkinen]

Pari kuukautta meni ennen kun remontin sai toteutettua mutta nyt se on kuitenkin tehty mikään tuossa hommassa ei erityisemmin vastustanu eikä siinä paljon kuutta tuntia kauempaa mennykkään enkä edes pitänyt hirveää kiirettä. Koneistajalla sen sijaan meni 3 tuntia kun kammiot oli vähän jumissa ja vitosen kammio jäi vielä vuotamaankin.. Ykkösen kammiosta oli kuula hukassa kokonaan ja se todennäkösesti aiheuttaa sen naputtavan äänen. Männässä ei kuitenkaan ollu mitään jälkeä laitoin perus massatiivisteen monella kuparikerroksella päällystettynä. Koneistaja sanoi että turbokoneisten kammiot tahtoo laajentua eikä sen takia mene suosiolla paikalleen. Nytkin joutu hiomaan kammioita vielä puhalluksen jälkeen 80 paperilla ja hiomaan kammioitten reikiä aika reilulla kädella teräsharjapäällä että kammiot meni painamalla paikalleen. Laajentumisen vaarana on myös se että kuulat ratkeilee irti ja lopulta tipahtaa.

Yks asia jäi ihmetyttämään kun nyt lämmöt nousee ylemmäks mitä ennen. Ennen ne oli aina viisarin verran yli 80 astetta ja nous kovasti polkiessa korkeintaan pari viisarin leveyttä. Nyt lämmöt on vakiona siinä 86 asteen kieppeillä ja nousee polettaessa sinne reilun 90 asteen hujakoille. Onko tuo normaalia vai tapahtuko tuossa nyt joku kämmi? Kuviakin otin jos jotakin sellaset kiinnostaa

[Jari Ke]

Voin muistaa väärin mutta kansi ja nimenomaan öljykanava ykkösen kohdilla on mielestäni erilainen näissä kuvissa kuin omassa 300DT:ssä ? Pitääpä oikein vielä kattoa. Kuvathan minulla on tallessa.

Kuulostaa aivan siltä kuin termari olisi vaparin termari Jos näin niin eikait tuossa mitään poikkeavaa ole? Se et mix nyt lämmöt on erit kuin ennen remppaa niin menee jo vaikeammaksi. Johtoliitoksista siis joku niistä saisko paremman tai huonomman kontaktin Vähä kyllä kaukaa haettua

Edittiä: Hetkinen... Onx tämä vaparista turbotettu

[Siekkinen]

Voin muistaa väärin mutta kansi ja nimenomaan öljykanava ykkösen kohdilla on mielestäni erilainen näissä kuvissa kuin omassa 300DT:ssä ? Pitääpä oikein vielä kattoa. Kuvathan minulla on tallessa.

Kuulostaa aivan siltä kuin termari olisi vaparin termari Jos näin niin eikait tuossa mitään poikkeavaa ole? Se et mix nyt lämmöt on erit kuin ennen remppaa niin menee jo vaikeammaksi. Johtoliitoksista siis joku niistä saisko paremman tai huonomman kontaktin Vähä kyllä kaukaa haettua

Edittiä: Hetkinen... Onx tämä vaparista turbotettu

Ei ole vaparista turbotettu. Ainakin turbon öljyputki lähtee lohkon kylestä ja paluukin on lohkossa. Tuskin kukaan kotivirittäjä saa sitä tehtyä aidon näköisesti. Öljypohjaa en ole ole käyttänyt irti joten öljysuihkuista ei ole varmuutta. Kansi on vaihettu 4-5 vuotta sitten uuteen edellisen halettua ja samalla vaihtu nokka ja venttiilit. Tuota ei tehty mulla niin en tiiä kumpi kansi siihen on laitettu. Kuitti oli kuitenkin joltakin todelliselta korjaamolta etelä-suomesta. Niin ja laatikkokin on 722.3 joten sekään ei puolla vaparia. Esikammiot on 15mm eli nekin puoltaa turboa (niin ja myös samalla turbon kantta ). Ja niin ees päin. Menikö nuo lämpöanturin johot muuten niin että hehkujen nipussa tulevan anturin liitin menee kannessa olevaan anturiin ja toinen menee siihen ylävesiletkun päähän? Ja mikä anturi siellä eestä katottuna vasemmalla puolella konetta lohkon kylessä on? Kannen erot voi ehkä johtua siitäkin jos sulla on 89 tai uudempi vuosimalli. Mulla kun on -88

[MachMain]

Täällä olis kans yksi otsikon mukainen kone kannen irrotusta odottamassa. Mahtuukohan kansi nousemaan jos ruuvaa vain pakosarjan irti ja vääntää sivulle? Aika reippaasti tuo työntää painetta paisariin, mistähän nuo yleensä halkeaa ja kuinkahan syvälle venttiilit saa olla painunut?

[arska10]

Mahtuu se siltä tulemaan pois. näet sitten kun kansi on pois niin onko vaan kannen tiiviste mennyt vai pitääkö kantta plaanata

[MachMain]

Aikalailla kärähtäneen näköinenhän tuo pahvi on ja näyttää lukevan reinz eli on joskus vaihdettu? Näkeekö lohkosta ja kannesta jostain vuosiluvun josko tuo olisi joskus uusittu? Eipä siinä päällepäin mitään vikaa näkynyt mutta saako tuon tarkistettua ilman että irrottaa kammioita?
Männissä on luku 01 voisiko olla vuosiluku vai onko mahdollista että 700tkm ajetussa koneessa ei ole sylintereissä minkäänlaista pykälää?

[Elkku_]

Laitetaan nyt tähän vanhaan topicciin jatkoksi, kun kerran samaa aihettaa käsittelee. Arviolta semmoset 25 tkm päästelin massatiivisteellä liiman kanssa edellisestä kannentiivisteen vaihdosta. Nyt on jälleen kansi auki. Vuosi kutosesta vettä sylinteriin ja ykkösestä öljyä sylinteriin ja sieltä myös oli työntäny öljyä yhteen kannenpulttiin ja kierteisiin. Venttiilinnostajat piti naputusta kuumilla öljyillä, koska todennäkösesti ykkösen vennttiilinnostajat ei saanu riittävän öljynpainetta.

Eli mikäs se tilanne nyt sitten nykyään on kun näitte kanssa on jo pelattu iät ja ajat että pitääkö se peltitiiviste paremmin kun massatiiviste, jos sitä lohkon pintaa ei ole plaanattu? Noista edellisistäkin keskusteluista on jo sen verran vettä virrannut että luulisi että sitä on jo niin moneen kertaan testattu että nyt se viimeistään tiedetään.

Entä kannattaako sitä kansiliimaa laittaa myöskin niihin tasopintoihin ja tiivisteeseen molempiin vai pelkkään tiivisteeseen? Tähän asti olen laittanut pelkkään tiivisteeseen molemmin puolin muistaakseni kaks kerrosta. Mietin vaan että jos laitan sitä myös tasopintoihin niin vetääkö se esmierkiksi pienet öljyreijät pahemmin tukkeeseen ja lähtee öljyn mukana kiertämään ja tukkii loputkin vielä pienemmät öljyreijät koneessa ja kilkkaa sen takia kiinni koko paska? Varmasti jollain kokemusta tästäkin. Kertokaa ihmeessä!

Myöskin sellanen asia tuli mieleeni että kun yleensä nämä moottorit rupee vuotaa juuri joko 1. tai 6. sylinteristä, niin voisiko se viitata siihen että kun moottori on sillon yleensä yläkuolokohdassa kun kansi nostetaan pois. Eli kutosen ja ykkösen mäntä ovat ylhäällä sillon ja juuri niiden kyseisten pyttyjen "liekkirenkaisiin" ei pääse niin hyvin käsiksi tiivistejämiä puhdistettaessa, kuin mitä muiden sylintereiden. Voisiko sillä olla jotain syy-yhteyttä siihen että aina yleensä vuoto tulee niistä pytyistä vai mistä se johtuu? Kertokaa mielipiteitä tästäkin jos jotain tulee mieleen!

[dealer]

Jotain on mennyt pieleen jos vakio (/lähes vakio) moottorilla ei ole päästy kuin 25tkm kannentiivisteen vaihdon jälkeen ja taas joutuu vuotojen takia vaihtamaan.
- vanhoilla pulteilla kasattu
- tiiviste ollut jotain ajusa-p*skaa (liekö enää saatavanakaan)
- momentit väärin
- ei ole oiottu kantta
- jonkin vesiletkurikon tms. seurauksena lämmöt käyneet "tapissa"
tms.

Itse olen aina sen verran alakertaa kääntänyt puhdistusvaiheessa että kaikkien sylinterien osalla tulee samat toimenpiteet.

[Elkku_]

Lasketaanko se lähes vakiotehoseksi jos teho ja vääntö on lähes kolminkertasia vakiotehoon? Eli kaikki edellä mainitut asiat on tehty huolella ja tiiviste mallia Elring. Sekä pulttien kierteet lohkosta putsattu myös huolellisesti. Viimeksi pyöritin kampiakselista sen verran että männät tuli sen verran alaspäin että sai putsattua paremmin, mutta ketju meni kampiakselin tyköä sen verra krymppyyn että oli vähän ongelmia saada krymppy takas suoristumaan. Onneks jako ei kuitenkaa päässy hyppäämään.

Ostin taas samanlaisen vakio Elringin tiivisteen ja liimaa meinaan vetää kolme kerrosta tiivisteeseen ja laittaa kannen pultit 5 nm piukempaan mitä ohjearvo sanoo. En tiedä kannattaako jälkikiristää pultteja, jos ei kuitenkaan aio purkaa sen verta muita osia tieltä että sais kaikki pultit kiristettyä.