CDI,n ohjelmointi, halpaa, huijausta, vai customia
.
Antin laittama kuva tekstinä

Jos ei kartta aukea ja näy oikein, ei siihen tehdyt muutoksetkaan onnistu oikein.
Muutokset tehdään tekstiin ja ne ovat 3d kartassa vaan helpommin havainnoitavassa muodossa, siinä näkyy hyvin vaikkapa vaan näppäilyvirheet kätevästi.
2d,tä voi kyllä katsella, muttei siitä kyllä varmasti pysty kukaan mitään kertomaan, mitä tulee tapahtumaan.
Jos oikeasti meinaa ohjelmaa todellakin muokata, niin täytyy olla joku WinOllssin tyylinen työkalu, ei siitä muuten tule kyllä mitään.
Ei mersussa, eikä volkkarissakaan.
Antin laittama kuva tekstinä

Jos ei kartta aukea ja näy oikein, ei siihen tehdyt muutoksetkaan onnistu oikein.
Muutokset tehdään tekstiin ja ne ovat 3d kartassa vaan helpommin havainnoitavassa muodossa, siinä näkyy hyvin vaikkapa vaan näppäilyvirheet kätevästi.
2d,tä voi kyllä katsella, muttei siitä kyllä varmasti pysty kukaan mitään kertomaan, mitä tulee tapahtumaan.
Jos oikeasti meinaa ohjelmaa todellakin muokata, niin täytyy olla joku WinOllssin tyylinen työkalu, ei siitä muuten tule kyllä mitään.
Ei mersussa, eikä volkkarissakaan.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
joo pitihan se yöllä asentaa olssi koneelle kun olin sen poistanut ja katsoa miltä kartta näyttää ja oikealtahan se näytti
olssi on mielestäni niin hankala käyttöinen tälläiselle yksinkertaiselle jotta ecm:ällä jatketaan pienistä pukeista huolimatta
on noissa puoliuusissa turpo pensa vehkeissä sen näkösiä ohjelmia että jos mun pitäis olssilla niihin jotain arpoa niin ei tulis valmista
esim. astra 2.0 turpo 2006vm
olssi on mielestäni niin hankala käyttöinen tälläiselle yksinkertaiselle jotta ecm:ällä jatketaan pienistä pukeista huolimatta
on noissa puoliuusissa turpo pensa vehkeissä sen näkösiä ohjelmia että jos mun pitäis olssilla niihin jotain arpoa niin ei tulis valmista
esim. astra 2.0 turpo 2006vm
.
Ahtopaineen pyyntö ohjelmassa.
Kun kuljettaja pyytää lisää tehoa, polkemalla kaasua.
Pyytää hän itseasiassa samalla, tai oikeastaan vaatii ahtopainettakin.
Mersun ohjelmassa siis, ahtopaineen nousu vasta antaa ohjelmalle luvan lisätä kunnolla syöttöjä.
Mutta samalla ahtojen nousua myös vahditaan, ei pelkästään ylitystä, vaan myös alitusta.
Tätä karttaa, johon toteutunutta ahtopainetta verrataan, kutsutaan minusta oikeastaan vähän erheellisesti ahtopainekartaksi (boost map).
Oikeammalta tuntuva nimitys olisi ahtopaineen pyyntikartta.
Ko karttahan ei siis ole toteutunut paine välttämättä, vaan se arvo, johon ohjelma pyrkii ja toteutunut arvo heittelee pyynnin molemmin puolin, aina tilanteen mukaan.
Ylityksille ja alituksille on ohjelmassa haarukka, joiden välissä sen toteutuneen paineen pitää pysyä suhteessa pyyntöön.
Kun ahtopainetta ohjelmasta nostetaan, tehdään se nimenomaan tähän karttaan.
Tästä näkee monenmoista sovellutusta - , jos ohjelman halutaan edelleenkin pysyvän mahdollisimman lähellä "totuutta" syöttömäärissä, niin tämän(kin) kartan muokkauksessa pitää pikkuisen ensin miettiä.
Ahtopaineen nousulle on monentasoisia rajoittimia eri eri ecuissa.
Kuva
Vaaka-akselilla on syöttömäärä milleinä.
Pystyakselilla kierrokset.
Kartassa paine millibaareina absoluuttista painetta, eli 2000mbar= 1bar ahtoja.

Ahtopaineen pyyntö ohjelmassa.
Kun kuljettaja pyytää lisää tehoa, polkemalla kaasua.
Pyytää hän itseasiassa samalla, tai oikeastaan vaatii ahtopainettakin.
Mersun ohjelmassa siis, ahtopaineen nousu vasta antaa ohjelmalle luvan lisätä kunnolla syöttöjä.
Mutta samalla ahtojen nousua myös vahditaan, ei pelkästään ylitystä, vaan myös alitusta.
Tätä karttaa, johon toteutunutta ahtopainetta verrataan, kutsutaan minusta oikeastaan vähän erheellisesti ahtopainekartaksi (boost map).
Oikeammalta tuntuva nimitys olisi ahtopaineen pyyntikartta.
Ko karttahan ei siis ole toteutunut paine välttämättä, vaan se arvo, johon ohjelma pyrkii ja toteutunut arvo heittelee pyynnin molemmin puolin, aina tilanteen mukaan.
Ylityksille ja alituksille on ohjelmassa haarukka, joiden välissä sen toteutuneen paineen pitää pysyä suhteessa pyyntöön.
Kun ahtopainetta ohjelmasta nostetaan, tehdään se nimenomaan tähän karttaan.
Tästä näkee monenmoista sovellutusta - , jos ohjelman halutaan edelleenkin pysyvän mahdollisimman lähellä "totuutta" syöttömäärissä, niin tämän(kin) kartan muokkauksessa pitää pikkuisen ensin miettiä.
Ahtopaineen nousulle on monentasoisia rajoittimia eri eri ecuissa.
Kuva
Vaaka-akselilla on syöttömäärä milleinä.
Pystyakselilla kierrokset.
Kartassa paine millibaareina absoluuttista painetta, eli 2000mbar= 1bar ahtoja.

.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku, sä yksinkertaistat vähän liikaa.
Tää nyt näyttää vähän hankalalta alkuun, mutta näin se ahtopainesäätely OIKEASTI tapahtuu EDC15-järjestelmässä.

Jokaisen epämääräisen lyhennesarjan (ldmADF anmLTF jne jne) takaa löytyy oma alifunktionsa. Homma on oikeasti aika monimutkainen kun tosissaan sitä alkaa tutkimaan
Että sillain
Tää nyt näyttää vähän hankalalta alkuun, mutta näin se ahtopainesäätely OIKEASTI tapahtuu EDC15-järjestelmässä.

Jokaisen epämääräisen lyhennesarjan (ldmADF anmLTF jne jne) takaa löytyy oma alifunktionsa. Homma on oikeasti aika monimutkainen kun tosissaan sitä alkaa tutkimaan

Että sillain

ECM:llä et saa hyvää ohjelmaa tehtyä mihinkään ME-perheen ECU:un, jos väität muuta, olet väärässä.xr5 kirjoitti:joo pitihan se yöllä asentaa olssi koneelle kun olin sen poistanut ja katsoa miltä kartta näyttää ja oikealtahan se näytti
olssi on mielestäni niin hankala käyttöinen tälläiselle yksinkertaiselle jotta ecm:ällä jatketaan pienistä pukeista huolimatta
on noissa puoliuusissa turpo pensa vehkeissä sen näkösiä ohjelmia että jos mun pitäis olssilla niihin jotain arpoa niin ei tulis valmista
esim. astra 2.0 turpo 2006vm
Ne kartat on täysin väärin nimettyjä, ne eivät tee yhtään sitä mitä ohjelma sanoo ja lopputuloksena on ihan hatusta heitetty softa joka tekee sitä mitä huvittaa, ei sitä mitä pyydät.
Esim. ECM ei osaa nimetä oikein yhtään polttoaineen syöttöön liittyvää karttaa ME-ecuissa (kuten vaikka tuo astra turbon ecu). Lisäksi ahtopaineen ohjaus toimii ihan eri tavalla kuin kartoista voisi päätellä.
No joo, olet varmaan oikeassa.dera kirjoitti:tuikku, sä yksinkertaistat vähän liikaa...
Mutta ei ole tarkoituskaan kertoa kaikkea, mitä tiedän, niin tässä.
Jospa vähän nyt kuitenkin täydennän aihetta.
Tämä olisi tietty ollut hyvä kertoa jo samallakin, kun kirjoitin ahtopaineesta.
Kyse on VNT-ahtimen ohjaamisesta.
Miksi se on niin tärkeää, että jankutan siitä joka välissä ?
No, muunmuassa siksi, että todellisuudessa em ahtopaineen määrää ohjaillaan juuri niitä ahtimen siipien asentoa muuttamalla.
Ja siihen liittyy se VNT-kartta.
Lukekaa aikaisempia kirjoituksiani aiheesta.
Tämä on ihan yksinkertaista.
Jotta ohjelma pystyy seuraamaan ja toteuttamaan sitä kaasupolkimen pyynnön "aiheuttamaa" ahtopaineen pyyntiä juuri siinä oikeassa haarukassa, pitää sen siipien ohjauskartan toiminnan olla "yhteensopiva" ahtopainekartan kanssa.
Ihan loogista.
Eli jos ahtopainetta muutellaan radikaalisti, pitää sille ahtoja säätelevälle elementillekkin tehdä jotain, tai tulee ongelmia.... vaikkapa ahtopaineen piikitystä, tai hallitsematonta ahtojen nousua kaasu pohjassa, noin esimerkiksi.
Tai jos ahdinta suurennetaan, niin "vakionoloisen" toiminnan saamiseksi pitää käyttäytymistä korjata em vnt-kartasta.
Mersun ohjelmissa on näihin toimintoihin ihan hyvät työkalut.
Vakionakin niihin on laskettu ja kokeiltu jo aika reilusti syöttöjä.
Peruskuvio on sellainen, että pienillä kierroksilla ja syötöillä siivet on kiinni ja kun syötöt ja kierrokset nousee, niin siivetkin aukeaa maksimiasentoonsa.
Asentoa ohjaillaan PWM signaalilla, niinkuin montaa muutakin asiaa ohjelmassa.
Siipien lopullista asentoa säätelee ohjelmassa oleva PID-säädin.
Siis, mikäli kaikki toimii ja toteutunut ahtopaine seuraa riittävällä tarkkuudella pyyntöä.
Jos toteutunut ahtopaine jää liikaa "jälkeen" pyynnistä, hyppää ohjelma max pulssisuhteen kartalle niin pitkäksi aikaa, kunnes toeutunut ahto on jälleen "haarukassa"
Jos ahdot piikittää liikaa, niin seuraa vikatila, jolloin siivet kääntyy min pulssisuhteen kartan määrittämään asentoon.
Kuva vnt-kartasta.
Vaaka-akselilla syötöt milleinä.
Pystyakselilla kierrokset.
Kartassa siipien asento ko kohdalla.

.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku kirjoitti:No joo, olet varmaan oikeassa.dera kirjoitti:tuikku, sä yksinkertaistat vähän liikaa...
Mutta ei ole tarkoituskaan kertoa kaikkea, mitä tiedän, niin tässä.
Joo, puhut asiaa. Otin ehkä vähän ääripäästä tuon...

Noiden P, I ja D-tekijöiden ruuvaamisella kyllä saa tarkemmin heräävän ahtimen, mutta ero on tosi pieni yleensä, ja harva meistä osaa säätää PID-kontrolleria niin hyvin että tulos olisi parempi kuin vakioarvoilla. Lisäksi se on aivan hel vetin työlästä (ne pitää säätää 1 termi kerrallaan ja siinä menee helposti viikkoja. En ole koskaan tätä jaksanut loppuun asti tehdä.)
VAG-puolella noihin tekijöihin muuten kannattaa koskea, erityisesti Seat-puolella. Niissä on varsin karkeita tehdaskalibraatioita välillä.
Mutta nyt lipsuu off-topiciin.
Joo-o minäkö jo luulin että Tuikun kokemus rajoittuu vaan mersun sieluelämäänVirittämällä jos yrittää autoa korjata/korjuuttaa, niin se on melkein yhtä vaikeaa, kon pieremällä yrittäis ripulia parantaa... mitä vaikeampaa ei olekkaan. Laughing
Meinaakko tosiaan ettei cdi:n vakio turboa kannata isompaan vaihtaa sen rikkoutuessa tai suuttimia ei kannata vaihtaa mallia "viri"niiden jumittaessa,
Luulisimpa että useampi on siihen haksahtanut,viritys mielessä
kaikkilla ei ole varaa ehjiä osia syyttä vaihdella.
Ja mitä noihin Virilastuhin ja ohjelmiin tulee monenlaista "yrittäjää"näyttää olevan tarjolla ja mikä ettei vileet sisään ja rahat pois, muutaman virityksen tekee niin oheislaitteekkaan ei tunnu enään kalliilta.
Markkinointi keinona näyttää olevan suuret teholupaukset ja pieni polttoaineen kulutus muustapa ei sitten kerrotakkaan vastuusta sitten puhumattakaan.
Ja täähän on vaan mun mielipide ja on varaa antaa periksi
Kertokaa kokemuksia virityksistä ja miten on onnistunut.
JooHanomakki kirjoitti:Joo-o minäkö jo luulin että Tuikun kokemus rajoittuu vaan mersun sieluelämäänVirittämällä jos yrittää autoa korjata/korjuuttaa, niin se on melkein yhtä vaikeaa, kon pieremällä yrittäis ripulia parantaa... mitä vaikeampaa ei olekkaan. Laughing
Meinaakko tosiaan ettei cdi:n vakio turboa kannata isompaan vaihtaa sen rikkoutuessa tai suuttimia ei kannata vaihtaa mallia "viri"niiden jumittaessa,
Luulisimpa että useampi on siihen haksahtanut,viritys mielessä
kaikkilla ei ole varaa ehjiä osia syyttä vaihdella.
Ja mitä noihin Virilastuhin ja ohjelmiin tulee monenlaista "yrittäjää"näyttää olevan tarjolla ja mikä ettei vileet sisään ja rahat pois, muutaman virityksen tekee niin oheislaitteekkaan ei tunnu enään kalliilta.
Markkinointi keinona näyttää olevan suuret teholupaukset ja pieni polttoaineen kulutus muustapa ei sitten kerrotakkaan vastuusta sitten puhumattakaan.
Ja täähän on vaan mun mielipide ja on varaa antaa periksi
Kertokaa kokemuksia virityksistä ja miten on onnistunut.
Ihan pari juttua aluksi.
Ensiksikin, tarkoitus ei todellakaan ole ollut mitenkään halventaa, ei omistajaa, eikä autoa, mikäli kirjoitin sinun autostasi.
Ja toiseksi, todellakin toivon, että saat autosi kuntoon.
Minulla ei ole sen sinun autosi kanssa mitään tekemistä.
Minun mielestäni auton virittämisessä ei ole mitään järkeä, ihan hupia vaan.
Virittämine ja korjaaminen on kaksi aivan eri asiaa, minulla on siitäkin runsaasti kokemuksia.
Ongelmat sinun autossi ei liity mitenkään suuttimiin, eikä suurempaan ahtimeen, eikä siinä olevaan ohjelmaankaan.
Käsittääkseni se kuitenkin virityksen jälkeen kuitenkin jo pelaa, mitä se ei ennen sitä tehnyt.
Siinä olet ihan tasan tarkkaan oikeassa, että yrittäjiä on monenlaisia.
Ikävää jutussa on se, ettei aiheesta ole oikein kiihkotonta tietoa saatavana.
Korkein hinta ei suinkaan takaa parasta laatua.
Suomalaisissa ohjelmoitsijoissa on kuitenkin sellainen etu, että kun he itse tekevät kaikki muutokset, niin myös sitten tietävät, mitä ovat muuttaneet ja mitä eivät.
Asioiden hoitamista ei myöskään haittaa yhtään sama kieli.
Palautteesta jos jotain sanoisin.
Palautteessa pikemminkin häiritsee se asiallisen palautteen puute.
Sitä mielellään yrittäisi parantaa tuotetta, mutta se on vaikeaa, jos palautetta ei tule.
Enkä minä tarkoita nyt mitään kehuja, niitä on tietty mukava kuulla, muttei ne auta asiaa.
Hyvä palaute voisi olla vaikkapa sellainen, että vetoja on hyvin, loppuun asti ja savua pikkuisen tulee, kun kaasu on aivan pohjassa.
Tai että vääntöjä tuli kyllä lisää, mutta kolmen tonnin jälkeen veto puutuu ja alkaa tupruttamaan.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Kannattaa myös tarkastaa, että ohjelma oikeasti on Suomalaisen ohjelmoijan käsialaa, vaikka mitä mainostettaisiin.tuikku kirjoitti: Suomalaisissa ohjelmoitsijoissa on kuitenkin sellainen etu, että kun he itse tekevät kaikki muutokset, niin myös sitten tietävät, mitä ovat muuttaneet ja mitä eivät.
Äkkiä sanoisin, että päteviä softanvääntäjiä Suomessa on alle 10kpl, lasken sut Tuikku mukaan näihin.
Se on aika pieni määrä kun ajattelee että lataajia lienee toista sataa ympäri maata.
- CDI203
- Asiantuntija
- Viestit: 12889
- Liittynyt: Ti 01.04.2008 18:48
- Paikkakunta: Tarpeen mukaan (enimmän osan aikaa etelä suomessa) Kuusen alla N60° E24°
Just tota Palautetta joutuu joskus oikeen kaivamaan että onko jotain outoa jossain kohtaa, mulla on alusta alkaen ollut tapana jonkun ajan päästä palata asiaan jä kysyä onko kaikki kunnossa(jonkun ajan kuluttua sen takia että porukka on yleensä heti ohjelman muutoksen jälkeen tytyvinen kun vedot paraaneen eikä heti huomaa kiinitää huomiota ihan kaikkeen)
w210 200cdi
Mersuun laitettiin sitten digituninkia ja ilmestyi pari ongelmaa. Eli optimoinnin jälkeen automaatti toimii "ylisuojelevasti". Kun autolla lähtee vauhdista kiihdyttämään niin vaihtaa lähes poikkeuksetta pienempää jo pienelläkin kaasun painalluksella, eikä sitten vaihda "itse" suurempaa vaan kaasu pitää nostaa lähes kokonaan . Eli kysymys kuuluu, pitäisikö laatikko opettaa uudestaan? Oppiiko optimoinnin lisäämän väännön itse? Laatikkoremontti tehty 80 000 km sitten ja samalla vaihdettu öljyt.
Sitten toinen ongelma. Lähdin ohittamaan reippaalla vaihdilla ja 170 km/h vauhdissa moottori hyytyy ja vikatilaan. Mistä lähteä vikaa etsimään? Koskiselle töpseliin? Nämä ongelmat siis syntyneet tehon lisäyksen jälkeen.
Sitten toinen ongelma. Lähdin ohittamaan reippaalla vaihdilla ja 170 km/h vauhdissa moottori hyytyy ja vikatilaan. Mistä lähteä vikaa etsimään? Koskiselle töpseliin? Nämä ongelmat siis syntyneet tehon lisäyksen jälkeen.
Tuikulle palautetta softasta kun sitä kerran pyydettiin.
Auto ei sauhuta kuin ihan mono pohjassa, tosin tapana ei ole ajaa kaasu pohjassa. silloinkin sen vaivoin erottaa taustapeilistä.
Vedot on 0:sta loppuun asti hemmetin tasainen, missään vaiheessa se ei hyydy tai tule kuollutta kohtaa.
ohitus tilanteet sujuu ihan eri tavalla kuin ennen softausta.
Sade kelillä on tosi kiva lähteä liikkeelle, pienellä kaasulla ilman espiä renkaista lähtee pito. Kuivalla asfaltilla pito lähtee tasan 3tonnissa.
Poltoaineen kulutuksesta, siitä ei ole mitään faktaa paljonko naftaa säästyy siistillä ajolla. olen leikkinyt noiden suutimien kanssa, varmaan ihan turhaan, mutta kulutus on siinä 6,5 paikkeilla.
Tunne on kuin olisi ostanut uuden auton, samaksi sitä ei voi uskoa, samaa on sanoneet kaveritkin.
Tuossa kaverin kanssa otetiin kisat 0-150km/h.
Kaverilla on ripeä Mazda 6 2.3l GT versio.
Olisin voinut säätää samalla radion kanavia, oli se niin hupaa kun 200 cdi pöllytti GT Mazdan. Että tälläistä
Auto ei sauhuta kuin ihan mono pohjassa, tosin tapana ei ole ajaa kaasu pohjassa. silloinkin sen vaivoin erottaa taustapeilistä.
Vedot on 0:sta loppuun asti hemmetin tasainen, missään vaiheessa se ei hyydy tai tule kuollutta kohtaa.
ohitus tilanteet sujuu ihan eri tavalla kuin ennen softausta.
Sade kelillä on tosi kiva lähteä liikkeelle, pienellä kaasulla ilman espiä renkaista lähtee pito. Kuivalla asfaltilla pito lähtee tasan 3tonnissa.
Poltoaineen kulutuksesta, siitä ei ole mitään faktaa paljonko naftaa säästyy siistillä ajolla. olen leikkinyt noiden suutimien kanssa, varmaan ihan turhaan, mutta kulutus on siinä 6,5 paikkeilla.
Tunne on kuin olisi ostanut uuden auton, samaksi sitä ei voi uskoa, samaa on sanoneet kaveritkin.
Tuossa kaverin kanssa otetiin kisat 0-150km/h.
Kaverilla on ripeä Mazda 6 2.3l GT versio.
Olisin voinut säätää samalla radion kanavia, oli se niin hupaa kun 200 cdi pöllytti GT Mazdan. Että tälläistä
W204 -11
W124 250 Man.
W309 om603.
W124 250 Man.
W309 om603.
Kuulostaa liian uskomattomalta ollakseen totta
Millaiset boostit tuohon sun kiesiin laitettiin? Tiedätkö paljonko on vääntöä?
Kun tuntuu että tuossa 220 ssä on ihan mukavasti potkua jo vakionakin, niin tuo sun tapaus kuulostaa aika houkuttelevalta. Niinkuin joku totesi niin eihän siinä järkeä ole... mutta... jos kuitenkin...


Millaiset boostit tuohon sun kiesiin laitettiin? Tiedätkö paljonko on vääntöä?
Kun tuntuu että tuossa 220 ssä on ihan mukavasti potkua jo vakionakin, niin tuo sun tapaus kuulostaa aika houkuttelevalta. Niinkuin joku totesi niin eihän siinä järkeä ole... mutta... jos kuitenkin...
W212 E200 CDI automaatti
W203 C220 CDI automaatti
Eka eiku toka Mersu, mutta ei vika ellei kuolo korjaa
W203 C220 CDI automaatti
Eka eiku toka Mersu, mutta ei vika ellei kuolo korjaa
eikö 200 ja 220:nen ole melkein samoja vehkeitä, ero on lähinnä juuri softan puolella? luulen ma..Pekka M kirjoitti:Kuulostaa liian uskomattomalta ollakseen totta![]()
![]()
Millaiset boostit tuohon sun kiesiin laitettiin? Tiedätkö paljonko on vääntöä?
Kun tuntuu että tuossa 220 ssä on ihan mukavasti potkua jo vakionakin, niin tuo sun tapaus kuulostaa aika houkuttelevalta. Niinkuin joku totesi niin eihän siinä järkeä ole... mutta... jos kuitenkin...
Heppoja tuli siinä parisataa ja vääntöä n. 400.
Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Hauska juttu oli kun käytiin koittamassa softaamisen jälkeen tuliko mitään eroa.
silloin oli satanut ja lähdettiin risteyksestä oikealle, painoin kaasua puoleen väliin niin auto pyörähti ympäri

W204 -11
W124 250 Man.
W309 om603.
W124 250 Man.
W309 om603.
Suosittelen ihan vakavissaan ostamaan kunnon renkaatjartuo kirjoitti:Sade kelillä on tosi kiva lähteä liikkeelle, pienellä kaasulla ilman espiä renkaista lähtee pito. Kuivalla asfaltilla pito lähtee tasan 3tonnissa.

Tästähän se nähdään: Heti kun ohjelmoitu, niin pyörähdys ja kaasuttelua niin että pito menetetään -> vaarallista kanssa-autoilijoille.
No kyllä se 200 hp / 400 Nm nyt jonkinlainen voima on renkaan pyörittämiseen, vaikka olisi ihan merkkirenkaat. Joku vuosi sitten olisi ollut kova urheiluauto noilla tehoilla ja väännöillä.masaf1 kirjoitti:Suosittelen ihan vakavissaan ostamaan kunnon renkaatjartuo kirjoitti:Sade kelillä on tosi kiva lähteä liikkeelle, pienellä kaasulla ilman espiä renkaista lähtee pito. Kuivalla asfaltilla pito lähtee tasan 3tonnissa.Ei se 200CDI nyt niiiiiiiiiin tykki kuitenkaan ole. Kyllähän 200D:lläkin saa vingutettua kumia millon vaan, jos on Linglong-merkkiset renkaat.
Tästähän se nähdään: Heti kun ohjelmoitu, niin pyörähdys ja kaasuttelua niin että pito menetetään -> vaarallista kanssa-autoilijoille.
Lumella kyllä w123 200d:kin jauhoi tyhjää risteyksissä, eli vaarallinen peli

Re: w210 200cdi
No, lähtökohtana pitäisi tieten olla auto, joka on kunnossa.herm. kirjoitti:Mersuun laitettiin sitten digituninkia ja ilmestyi pari ongelmaa. Eli optimoinnin jälkeen automaatti toimii "ylisuojelevasti". Kun autolla lähtee vauhdista kiihdyttämään niin vaihtaa lähes poikkeuksetta pienempää jo pienelläkin kaasun painalluksella, eikä sitten vaihda "itse" suurempaa vaan kaasu pitää nostaa lähes kokonaan . Eli kysymys kuuluu, pitäisikö laatikko opettaa uudestaan? Oppiiko optimoinnin lisäämän väännön itse? Laatikkoremontti tehty 80 000 km sitten ja samalla vaihdettu öljyt.
Sitten toinen ongelma. Lähdin ohittamaan reippaalla vaihdilla ja 170 km/h vauhdissa moottori hyytyy ja vikatilaan. Mistä lähteä vikaa etsimään? Koskiselle töpseliin? Nämä ongelmat siis syntyneet tehon lisäyksen jälkeen.
Lastutus vaan huonontaa muutoin tilannetta.
Mutta ilmeisesti sinulla ei ainakaan tiedossa olevia vikoja ollut.
Muuten, kun lukee tuota kertomustasi, niin tulee sellainen mieleen, että syötönlisäys on tehty muokkaamalla suutinkarttaa.
Silloin moottorin ohjelma ei tiedä sitä todellista polttoaineen ruiskutusmäärää.
Se tieto on taas (oikean)toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Voitaisiin oikeastaan yleistää sen verran, että sitä todellista ruiskutusmäärä tietoa tarvitaan kaikkien toimien säätelyyn moottorinojauspaketissa.
Myös siis laatikonohjaukseen.
Omien kokemuksieni mukaan aiheesta, niin kun ohjelmassa juoksutetaan koko ajan sitä todellista ruiskutusmäärää, niin laatikko aika joutuin tunnistaa (~alle tunti ajoa) lisääntyneen moottorin väännön ja muuttaa vaihtohetkeä sen mukaisesti, eli vaihtokierrokset laskee ja pienempää heitetään peliin vasta kickdownin jälkeen.
Minulle on käynyt päinvastoin, eli olen joutunut vääntöjä vähentämään, kun joillain hyväkuntoinen, luistamaton laatikko laskee kierrokset niin alas.
Lastutetussa mersussa automaatin pitäisi pelata tosi hienosti, jos se on vaan kunnossa.
Mitä tulee siihen vikatilaan, niin sekin "passaisi" samaan diaknoosiin.
Ahtopaineen, ahtimen ja ruiskutusmäärän ohjaus ei ole nyt "linjassa", ohjelma ei tunnista tilannetta oikein ja kaasupohjassa suurella vastuksella, ahtopaineet nousee liikaa ja vikatila seuraa.
Kyllä näistä mersun neloskoneistakin saa ihan kivat tehot.
Näistähän minulla on runsaasti kokemusta, niinkuin olette vuosien varrella varmaan huomanneetkin.
Kyllä itse koen, että jos 1600bar moottorista "jää" teho alle 180hv, niin moottorissa, tai jossain muualla on jotain "kummallista", tai olen epäonnistunut.
Kyllä aivan pienimmilläkin suuttimilla pääsee yli 190hv.
Pienemmän paineen moottoreissa ainakin hyvinhyvin lähelle samaa pääsee vaihtamalla ahdinta 270cdi,n ahtimeen, se on tavattoman helppo muutos alipainetoimiseen järjestelmään,...ei mitään muutoksia.
Kaikki nämä rivikoneet on sitten toistensa kaltaisia, täysin.
Vikoineenkin.
Kokemusta alkaakin jo olla kaikista muista, muttei kasikoneista.
AMG,täkin on naplattu ja toinenkin olisi jo kiikarissa, joten eiköhän niistäkin sitten syksyn mittaan uskalla jo jotain sanoa...
200cdi,ssä hyöty/hupi-kerroin on suurin.
1600bar moottoreissa - äärimmäisen harvoin ongelmia, vaikka kaikki teho ulosmitataankin.
1350bar - On parempi jättää vähän pienemmälle väännölle/teholle, niin ei heti ala polttoainelinjan tiivistämisrumba.
Se ei tieten ole kallista eikä kummallista vaihtaa ja on vieläpä "kaikkien tiedossa", mutta vähän paha maku jää suuhun, jos asiakas sanoo, että sellaiset vaivat tuli heti...
220cdi,ssä ei oikeastaan mitään ongelmia, vaikka suuttimista otettaisiin todellakin kaikki irti..... tämä on kummallinen juttu...
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
w210 200cdi
Voisiko olla mahdollista että digituningin saksan pojat olisivat tyrineet moisella tavalla? Ajattelisi että asiasta olisi tullut paljon palautetta ja ohjelma korjattu. Saattaahan se olla että autossa on vika ja ongelma on noussut nyt vasta tietoisuuteen. Pitääpä kai koittaa kiikuttaa auto koskiselle piuhan päähän jos vaikka sieltä löytyisi jotain. Ei tuosta väännön lisäyksestä pääse nauttimaan kun laatikko vaihtelee aina alaspäin kun kiihdyttää. Tuleeko mieleen mitään muuta syytä kuin ohjelmointivirhe?
.
Olet aivan oikeassa.
Laatikossa voisi olla häikkää, tai vaikkapa kaasupolkimen anturissa.
Kaasupolkimen pyyntö (asento) suhteessa kierroslukuun vaikuttaa laatikon oppimaan ajotyyliin.
Lisätäänkös vähän teoriaa.
Mikä se suutinkartta oikeastaan on ?
Ohjelma siis toimii siten, että kun kujettaja pyytää jotain tehoa.
Niin ensin ohjelma laskee, onko ja millä tasolla pyyntö olisi toteutettavissa.
Täysimääräiseen toteutukseen tietty pyritään, mutta monistakin seikoista, hyväksyttävistä (esim. rajoittimet), tai "hyväksymättömistä" (viat, häiriöt), johtuen pyydetty määrä ei aina toteudu.
No kuitenkin, kun ohjelma "päätyy" johonkin ruiskutusmäärään, joka ruiskutetaan, niin lopuksi se kurkkaa suutinkartasta, minkä aikaa kullakin paineella pitää suutinta pitää auki, jotta haluttu määrä toteutuisi.
Siis, suutinkartalla käydään "viimeisenä" laskutoimituksessa.
Siksi siihen tehdyt muutokset toteutuvat aina täysimääräisesti ruiskutuksessa.
Kymmen prosentin lisäys karttaa meina siis kymmentä prosenttia lisää ruiskutusaikaa.
Ja ohjelma myös toteuttaa sen, eivätkä ohjelmaan sisäänrakennetut rajoittimet mitenkään rajoita, eivätkä tunnista tilanetta.
Siis todellakin "helppo ja varma tehonlisäys".
Huonous on vaan siinä, ettei sitä "huijausta" pysty ohjelma enää korjaamaan missään kohden, vaan kaikki aikaisemmin lasketut toimet moottorinohjauksessa menevät pieleen.
Tälläkeinoin toteutetussa syötönlisäyksessä kuvaan astuu aika nopeasti savu, kaikilla kaasun asennoilla ja kierrosluvuilla.
Se ei siis johdu varsinaisesti suuresta syötön määrästä, vaan siitä, että ohjelma alkaakin laskea syöttöön liittyviä juttuja ( esim. ennakkoa) väärin.
No, kyllä suutinkarttaakin voi muuttaa, mutta mielestäni se kuuluu johonkin muuhun, kun tavan lastutukseen.
Laitetaanpa lopuksi kuva ko vekottimesta.
Vaaka-akselilla syötön millit, max 100 milliä
Pystyssä ruiskutspaine.
Kartassa on ko ruiskutusmäärän toteutumiseen tarvittava ruiskutusaika millisekuntteina, esim 100milliä/1350bar = 1,776ms
Kartasta näkee ihan visuaalisestikkin hyvin, miten tarvittava aika lyhenee, kun paine nousee.

Olet aivan oikeassa.
Laatikossa voisi olla häikkää, tai vaikkapa kaasupolkimen anturissa.
Kaasupolkimen pyyntö (asento) suhteessa kierroslukuun vaikuttaa laatikon oppimaan ajotyyliin.
Lisätäänkös vähän teoriaa.
Mikä se suutinkartta oikeastaan on ?
Ohjelma siis toimii siten, että kun kujettaja pyytää jotain tehoa.
Niin ensin ohjelma laskee, onko ja millä tasolla pyyntö olisi toteutettavissa.
Täysimääräiseen toteutukseen tietty pyritään, mutta monistakin seikoista, hyväksyttävistä (esim. rajoittimet), tai "hyväksymättömistä" (viat, häiriöt), johtuen pyydetty määrä ei aina toteudu.
No kuitenkin, kun ohjelma "päätyy" johonkin ruiskutusmäärään, joka ruiskutetaan, niin lopuksi se kurkkaa suutinkartasta, minkä aikaa kullakin paineella pitää suutinta pitää auki, jotta haluttu määrä toteutuisi.
Siis, suutinkartalla käydään "viimeisenä" laskutoimituksessa.
Siksi siihen tehdyt muutokset toteutuvat aina täysimääräisesti ruiskutuksessa.
Kymmen prosentin lisäys karttaa meina siis kymmentä prosenttia lisää ruiskutusaikaa.
Ja ohjelma myös toteuttaa sen, eivätkä ohjelmaan sisäänrakennetut rajoittimet mitenkään rajoita, eivätkä tunnista tilanetta.
Siis todellakin "helppo ja varma tehonlisäys".
Huonous on vaan siinä, ettei sitä "huijausta" pysty ohjelma enää korjaamaan missään kohden, vaan kaikki aikaisemmin lasketut toimet moottorinohjauksessa menevät pieleen.
Tälläkeinoin toteutetussa syötönlisäyksessä kuvaan astuu aika nopeasti savu, kaikilla kaasun asennoilla ja kierrosluvuilla.
Se ei siis johdu varsinaisesti suuresta syötön määrästä, vaan siitä, että ohjelma alkaakin laskea syöttöön liittyviä juttuja ( esim. ennakkoa) väärin.
No, kyllä suutinkarttaakin voi muuttaa, mutta mielestäni se kuuluu johonkin muuhun, kun tavan lastutukseen.
Laitetaanpa lopuksi kuva ko vekottimesta.
Vaaka-akselilla syötön millit, max 100 milliä
Pystyssä ruiskutspaine.
Kartassa on ko ruiskutusmäärän toteutumiseen tarvittava ruiskutusaika millisekuntteina, esim 100milliä/1350bar = 1,776ms
Kartasta näkee ihan visuaalisestikkin hyvin, miten tarvittava aika lyhenee, kun paine nousee.

.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
w210 200cdi
Eli oikeaa vikaa tästä nyt sitten lähdetään etsimää. Toivottavasti ei kallista sellaista. Antaako asennontunnistin vikakoodin? Lisätään vielä sellainen asia joka myös mietityttää, eli ajaessa tuntuu että luvatut 163hp ei ole päässyt koneeseen asti. Mutta tämä saattaa johtua tuosta että laatikko suojelee eikä niitä täysiä vääntöjä pysty käyttämään. Järjellä ajateltuna tuon huiman tehoeron pitäisi huomata, sillä moottorin kierrosnopeus ei ole kasvanut, eli kaikki teho on tapahtunut pelkällä väännön lisäyksellä. Eli jokin on nyt vialla. Nyt tuntuu että se kaasun asennontunnistin kuulostaa hyvin järkevältä. Pystyykö tämän testaamaan itse?