Aika hankalaksi menee, kun pitäs saada kaikki boxit ja aivot toimimaan. Toki varmasti joku pystys siirtämään nuo kaikki ja saisi vielä toimimaan, mutta eipä taida olla kukaan tehnyt vielä. Vanhemmat w202 cdi-aihiotkaan ei enää ole kovin arvokkaita, melkein semmonen alle ja siitä tekemään.OMxxx kirjoitti:Asiallinen projektikertomus...vielä on omat projektit harkintavaiheessa ja ajelen parilla halvemmanluokan saksalaismerkillä, mutta taitaa joutua mersuaihion hommaahan...
Mites tuommoinen cdi tekniikka ymmärtää vanhempaan kalustoon muuton? Hinnat on tiesti kohtuu suolaisia nuilla purkaamomoottoreilla, mutta onko edes teoreettisia mahollisuuksia asentaa esim 190-koppaan suoraruisku?
200 cdi, piristystä+teoriaa
Kiitokset Tuikulle ja muille asiantuntijoille hienosta kertomuksesta.
Kuinka paljon eri ikäisissä CDI-myllyissä on sitten eroja sen suhteen että mitä paikat kestää?
Itelläni lisää ruutia kaipailee C220 CDI -99 joka on edelleen vakiotehoinen, 125 hevosta ja 300 newtonmetriä. Kyselin Karalalta "maltillista" ohjelmaa millä kytkin ja vaihdelaatikko kestäisi vielä huoletta, auton luotettavuus ei saisi kärsiä. Vastaus oli että 160hp/380nm voidaan ottaa huoletta. Onko tämä ihan näin? Paljonko se raju ohjelma sitten voisi ottaa irti?
Kuinka paljon eri ikäisissä CDI-myllyissä on sitten eroja sen suhteen että mitä paikat kestää?
Itelläni lisää ruutia kaipailee C220 CDI -99 joka on edelleen vakiotehoinen, 125 hevosta ja 300 newtonmetriä. Kyselin Karalalta "maltillista" ohjelmaa millä kytkin ja vaihdelaatikko kestäisi vielä huoletta, auton luotettavuus ei saisi kärsiä. Vastaus oli että 160hp/380nm voidaan ottaa huoletta. Onko tämä ihan näin? Paljonko se raju ohjelma sitten voisi ottaa irti?
Kyllä Karalan vastauksiin voi aivan varmasti luottaa, tietää paremmin kuin monet täällä forumilla yhteensä. Sieltä selviää se rajuinkin ohjelma.Harald kirjoitti:Onko tämä ihan näin? Paljonko se raju ohjelma sitten voisi ottaa irti?
Lisää tietoa: www.skg.fi
No epäilemättä. Tuntuu vaan kaverilla olevan kädet ja jalat töitä täynnä niin vastaukset tulee aina kun tulee - mutta jos mies on profeetta omalla maallaan näissä asioissa niin ihmekös tuo. Jäämme odottelemaan, eiköhän sitä jotain edellämainitun kaltaista ohjelmaa ruveta tuonne tunkemaanveskola kirjoitti:
Kyllä Karalan vastauksiin voi aivan varmasti luottaa, tietää paremmin kuin monet täällä forumilla yhteensä. Sieltä selviää se rajuinkin ohjelma.

Juu, Mikan luona käydessä vasta oikeastaan huomaa, miten jatkuvaa se puhelimen sointi on.Harald kirjoitti:No epäilemättä. Tuntuu vaan kaverilla olevan kädet ja jalat töitä täynnä niin vastaukset tulee aina kun tulee - mutta jos mies on profeetta omalla maallaan näissä asioissa niin ihmekös tuo. Jäämme odottelemaan, eiköhän sitä jotain edellämainitun kaltaista ohjelmaa ruveta tuonne tunkemaanveskola kirjoitti:
Kyllä Karalan vastauksiin voi aivan varmasti luottaa, tietää paremmin kuin monet täällä forumilla yhteensä. Sieltä selviää se rajuinkin ohjelma.
Jos ei samalla pysty tekemään työtä, niin varmasti kaikki jää tekemättä.
Täytyy olla hyvät hermot.
Eri ikäkausien cdi-moottorit on "perusmoottorin" osalta lähes identtiset.
Tarkoitan tässä nyt niitä osia, joiden kuvittelisin vaikuttavan kestävyyteen, tai tehonmuodostukseen, eli laakerit, kiertokanget, kansi, kampirauta, nokka....
Varmasti on pyydettäessä kertonut sellaisen tehotason, joka on "turvallinen" ja jonka myös kaikki moottorit tavoittaa.
Niissähan on eri tekijöistä johtuen pieniä eroja, vaikka kunnossa olisivatkin.
Kuvittelisin, että tuolla tasolla ruiskutusaika pysyttelee vielä järkevällä tasolla, elikkäs ei savuttelua, eikä vääntöjä tarvi ruveta muokkaamaan.
Kymmentä horsea ei mahda saada enää tuohon lisää, vaikka kuinka ruiskutusta lisäisi.
Raja on itseasiassa aika jyrkkä.
Se ero tehoissa on niin pieni, ettei ole mitään järkeä kiusata vakioahdinta äärimmilleen muutaman hv,n tähden.
Käyttöominaisuudetkin oikeastaan vaan huononee.
Seuraavan sukupolven moottorista, jonka ainut käytännön ero on VNT-ahdin, taitaa tulla samoilla ruiskutusasetuksilla väh. kymmenen hv lisää.
Johtuu muuttuvasiipisen avarammasta pakopuolesta.
Nämä cdi-moottorit ovat todella lujia.
Vakiosuuttimilla ja "järjellisillä" ruiskutusajoilla ei kyllä varmasti saa itse moottoria rikki.
Paljon aikaisemmin hajoaa ahdin ja rupeaa kytkin luistamaan.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Tyhmä kysymys eikä aivan sivua aihetta varmaan, mutta onko minkäänlaista näppituntumaa cdi-suutinten ja tavallisten (mek. suoraruisku) suutinten kokoeroista? Ja onko jotakin sivustoa mistä löytäis suutinten ulkomittoja?
Eli kun turbonelikkoa haaveilen...eikai cdi:n sähkötkään olis mikään täysin mahoton kytkeä ko löytäs kaaviot, ja pääsis ajankans purkahan johtosatsit, ihmisethän niitä tekee... Parit jomppijohot, asennuskaljaa, viinaa, tupakkia ja avot....niin se ainaki nykysessä pensa-autossa, tosin aikaa meni...
Eli kun turbonelikkoa haaveilen...eikai cdi:n sähkötkään olis mikään täysin mahoton kytkeä ko löytäs kaaviot, ja pääsis ajankans purkahan johtosatsit, ihmisethän niitä tekee... Parit jomppijohot, asennuskaljaa, viinaa, tupakkia ja avot....niin se ainaki nykysessä pensa-autossa, tosin aikaa meni...

cdi moottorin perusperiaate on suoraruiskutus. Mekaanisten moottoreiden periaate on esikammioruiskutus. Niitä suuttimia ei mitenkään pysty vaihtamaan keskenaan, ja sähköt olisivat siinä vaihdossa se helpoin osuus.
Vai mikä oikein oli mielessä ?
Vai mikä oikein oli mielessä ?
Lisää tietoa: www.skg.fi
Ai niin joo, niitä suoraruiskun kysyitkin. Ei mitään hajua.OMxxx kirjoitti:Joo, siis tarkotin lähinnä että jos otan esim. 2.9tdi koneen suuttimenrungon niin mahtuuko cdi kanteen ja riittääkö pituus vai heiluuko reiässä...no pitänee selevitellä jostain...

Lisää tietoa: www.skg.fi
.
Testailtu vähän korkeampiakin paineita.
Krhöm..
Mesen ahtopuket ei näytä paljoakaan yli kahta kiloa kestävän.
Kymmenminuuttisen "testailun" jäljiltä seurasi vuorokauden putkien kasaus ja rautalankojen etsiskelyoperaatio.
Suosittelen ainoastaan jo terminaalivaiheen ohittaneille harrastajille.
"Nuoremmat" voi ajatella, että typerää touhua.
No jotain kuitenkin.
Pakosarjan putkien halkaisijan kasvattaminen näyttäisi antavan pikkuisen mahdollisuutta lisätä ahtoja edelleen.
Liekkö muilla samansuuntaisia kokemuksia.
Pakopaine ei karkaakkaan niin herkästi nyt ylöspäin.
Toivottavasti ei kuitenkaan tarvi.
Ahtoputkistolle täytyisi ensin tehrä jotain.
Kohta tärähtää, menee nimittäin Friikit ja hatemit kumman näköisiksi Wolkkariosastolla.
Testailtu vähän korkeampiakin paineita.
Krhöm..
Mesen ahtopuket ei näytä paljoakaan yli kahta kiloa kestävän.
Kymmenminuuttisen "testailun" jäljiltä seurasi vuorokauden putkien kasaus ja rautalankojen etsiskelyoperaatio.
Suosittelen ainoastaan jo terminaalivaiheen ohittaneille harrastajille.
"Nuoremmat" voi ajatella, että typerää touhua.
No jotain kuitenkin.
Pakosarjan putkien halkaisijan kasvattaminen näyttäisi antavan pikkuisen mahdollisuutta lisätä ahtoja edelleen.
Liekkö muilla samansuuntaisia kokemuksia.
Pakopaine ei karkaakkaan niin herkästi nyt ylöspäin.
Toivottavasti ei kuitenkaan tarvi.
Ahtoputkistolle täytyisi ensin tehrä jotain.
Kohta tärähtää, menee nimittäin Friikit ja hatemit kumman näköisiksi Wolkkariosastolla.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
.
Laukaalla on käyty.
Ahtoputkien kanssa piti vielä taistella ihan kalkkiviivoille asti.
Oppirahoja tässä nyt painekokeiluista maksellaan.
Putkiin joutuu palaamaan varmasti hetikohta.
Perskules, kun pitikin mennä toimiva paketti hajottamaan.
Woimapaperia ei nyt ole.
Teho ei nimittäin edelleenkään noussut yhtään.
Taso on suunnilleen se 190/500.
~190kw tasolla, tai vähän yli, ollaan kierroslukualueella 4000-4400rpm.
~500nm tavoitetaan siellä kolmen tonnin tietämillä, kuten ennenkin.
Max kierroksia on lisätty -> 5200rpm.
Tämä tarkoittaa, että veto jatkuu hyvin ~viiteen tonniin.
Äänimaailma lähenee bensamoottoria koko ajan.
Pakopaineet pysyy nyt hyvin kurissa.
Osakaasullakin, joka tilanteessa pakopaine korkeintaa 0,2bar ahtojen yli.
Mikä on tämän mallisella pakosarjalla ja ahtimella varmasti ihan hyvä tulos.
Max taso on suunnillee 2,2bar, eli pikkuisen ahtojen yli.
Moottori pelaa kaikin puolin ihan hyvin ja käyttäytyy "loogisesti".
Helppo ajaa, joo.... kun ei ole tehoakaan, tiedetään.
Pakosarja/venttilijousi -jumpan tulkitsen kuitenkin onnstuneeksi.
Syöttöjä on lisätty.
Savutus ei juuri lisäänny.
Teho ei vaan nouse.
Energian häviämättömyyden laki on puppua.
Tämä alkaakin jo tuntua ihan haasteelliselta.
Ruiskutusajassa ollaankin nyt sitten vakiotaso aivan pikkuisen ylitetty.
Eli, joko suuttimien kapasiteetti on loppu, tai niissä on jokin muu rakenteellinen juttu, joka tietyn ruiskutusajan jälkeen ei lisääkkään ruiskutusta, niinkuin ounastellaan, tai sitten on vielä jokin tekijä, josta ei vaan tiedetä.
Täytyy nyt ilmeisesti kuitenkin ruveta vielä suuttimien rakenteluoperaatioon, jotta ruiskuttua polttoainemäärää saataisiin lyhyemmällä ruiskutusajalla ajalla lisättyä suuremmaksi.
Pakonokka-akseli mulla onkin "ylimääräisenä", miten liekkin tullut hankittua.
Nokkien toimintaympäristöä opiskellaan.
Jonkinlainen hionta varmaankin tulee.
Tämmöistä tällä kertaa.
Mukava oli Mikan luona taas käydä.
Ei ole montaa paikkaa suomessa, jossa tällaiseen mielenvikaisuuteen kuitenkin asiallisesti suhtaudutaan, tai ainaskin naureskellaan piilossa, joka kuitenkin jotain sekin.
Ja näkihän tuolla sitten muitakin hörhöjä.
Tällekkin mersurintamalle kaivattaisiin "lisää verta".
Ainakin Japen pitäisi ryhdistäytyä.
Ostat vaan riittävän suuren VNT-ahtimen ja kokeilemaan.
Siihen edc-15 boxiin taitaa saada ohjauksenkin tyrkättyä sisään.
Silloinhan sen toiminnankin saa oikein pelittämään.
Laukaalla on käyty.
Ahtoputkien kanssa piti vielä taistella ihan kalkkiviivoille asti.
Oppirahoja tässä nyt painekokeiluista maksellaan.
Putkiin joutuu palaamaan varmasti hetikohta.
Perskules, kun pitikin mennä toimiva paketti hajottamaan.
Woimapaperia ei nyt ole.
Teho ei nimittäin edelleenkään noussut yhtään.
Taso on suunnilleen se 190/500.
~190kw tasolla, tai vähän yli, ollaan kierroslukualueella 4000-4400rpm.
~500nm tavoitetaan siellä kolmen tonnin tietämillä, kuten ennenkin.
Max kierroksia on lisätty -> 5200rpm.
Tämä tarkoittaa, että veto jatkuu hyvin ~viiteen tonniin.
Äänimaailma lähenee bensamoottoria koko ajan.
Pakopaineet pysyy nyt hyvin kurissa.
Osakaasullakin, joka tilanteessa pakopaine korkeintaa 0,2bar ahtojen yli.
Mikä on tämän mallisella pakosarjalla ja ahtimella varmasti ihan hyvä tulos.
Max taso on suunnillee 2,2bar, eli pikkuisen ahtojen yli.
Moottori pelaa kaikin puolin ihan hyvin ja käyttäytyy "loogisesti".
Helppo ajaa, joo.... kun ei ole tehoakaan, tiedetään.
Pakosarja/venttilijousi -jumpan tulkitsen kuitenkin onnstuneeksi.
Syöttöjä on lisätty.
Savutus ei juuri lisäänny.
Teho ei vaan nouse.
Energian häviämättömyyden laki on puppua.
Tämä alkaakin jo tuntua ihan haasteelliselta.
Ruiskutusajassa ollaankin nyt sitten vakiotaso aivan pikkuisen ylitetty.
Eli, joko suuttimien kapasiteetti on loppu, tai niissä on jokin muu rakenteellinen juttu, joka tietyn ruiskutusajan jälkeen ei lisääkkään ruiskutusta, niinkuin ounastellaan, tai sitten on vielä jokin tekijä, josta ei vaan tiedetä.
Täytyy nyt ilmeisesti kuitenkin ruveta vielä suuttimien rakenteluoperaatioon, jotta ruiskuttua polttoainemäärää saataisiin lyhyemmällä ruiskutusajalla ajalla lisättyä suuremmaksi.
Pakonokka-akseli mulla onkin "ylimääräisenä", miten liekkin tullut hankittua.
Nokkien toimintaympäristöä opiskellaan.
Jonkinlainen hionta varmaankin tulee.
Tämmöistä tällä kertaa.
Mukava oli Mikan luona taas käydä.
Ei ole montaa paikkaa suomessa, jossa tällaiseen mielenvikaisuuteen kuitenkin asiallisesti suhtaudutaan, tai ainaskin naureskellaan piilossa, joka kuitenkin jotain sekin.
Ja näkihän tuolla sitten muitakin hörhöjä.
Tällekkin mersurintamalle kaivattaisiin "lisää verta".
Ainakin Japen pitäisi ryhdistäytyä.
Ostat vaan riittävän suuren VNT-ahtimen ja kokeilemaan.
Siihen edc-15 boxiin taitaa saada ohjauksenkin tyrkättyä sisään.
Silloinhan sen toiminnankin saa oikein pelittämään.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
.
Voi hyvää päivää, nyt vasta kerrotte !
AMG,ssä ja tavan 270cdi,ssä on railputki sama, mutta suutinputket erilaiset, kun missään muussa moottorissa.
Tuntuis liian helpolta ja halvalta.
Mutta täytyy käydä ostamassa malliksi jokainen, niin pääsee vertaamaan.
Jäi alkuvalituksiin lisäämättä se, että viimeinenkin ohjelmassa ollut liian pienen ahtopaineen herjausominaisuuskin tuli nyt tilkittyä.
Jonkinlaisia tuntemuksia Mikan tieto/taitoa kohtaan herättää sellainen, että kun seisot selän takana ja kerrot oireista ja siitä, mitä kohtaa ohjelmasta haluat muutatuttaa, niin äijä rullaa sitä koko ajan kuvaruudulla tarkentuen oikeata kohdetta kohti.
Ko. muutosoperaatioon meni n.25sek.
Luulisin nyt, että ainakin lähes kaikki mahdolliset vika/häiriötilanteet suuremman ahtimen (siis 270/320cdi) kanssa on nyt selvillä.
Koskien tätä pikkumoottoria.
Nämä kaksi ovat niin helppoja vaihtaa, ettei muita varmaankaan kannata ajatella.
Näillä ahtimilla myös käyttöominaisuudet säilyy vähintään vakion tasolla, kaikin puolin.
Pienempi (270cdi,n ) ahdin pelaa hyvin myös ihan vakiosuuttimilla.
Laskee kuitenkin merkittävästi jo pakopaineita.
Voi hyvää päivää, nyt vasta kerrotte !
AMG,ssä ja tavan 270cdi,ssä on railputki sama, mutta suutinputket erilaiset, kun missään muussa moottorissa.
Tuntuis liian helpolta ja halvalta.
Mutta täytyy käydä ostamassa malliksi jokainen, niin pääsee vertaamaan.
Jäi alkuvalituksiin lisäämättä se, että viimeinenkin ohjelmassa ollut liian pienen ahtopaineen herjausominaisuuskin tuli nyt tilkittyä.
Jonkinlaisia tuntemuksia Mikan tieto/taitoa kohtaan herättää sellainen, että kun seisot selän takana ja kerrot oireista ja siitä, mitä kohtaa ohjelmasta haluat muutatuttaa, niin äijä rullaa sitä koko ajan kuvaruudulla tarkentuen oikeata kohdetta kohti.
Ko. muutosoperaatioon meni n.25sek.
Luulisin nyt, että ainakin lähes kaikki mahdolliset vika/häiriötilanteet suuremman ahtimen (siis 270/320cdi) kanssa on nyt selvillä.
Koskien tätä pikkumoottoria.
Nämä kaksi ovat niin helppoja vaihtaa, ettei muita varmaankaan kannata ajatella.
Näillä ahtimilla myös käyttöominaisuudet säilyy vähintään vakion tasolla, kaikin puolin.
Pienempi (270cdi,n ) ahdin pelaa hyvin myös ihan vakiosuuttimilla.
Laskee kuitenkin merkittävästi jo pakopaineita.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Harmillista tosiaankin ettei tulokset parantuneet. Tuo riittävän polttoaineen saaminen suuttimille voi todellakin alkaa olemaan jo tässä vaiheessa se rajoittava tekijä. Tosin eikös se elektroniikka tarkkaile sitä railin painetta ja jos se jää alle tavoitellun niin seuraa vikatila? Saisikos sinne polttoainelinjaan ennen pumppua laitettua mittaria? Volkkaripuolella meinaan sähköisen siirtopumpun lisääminen polttoainelinjaan auttaa ennakoiden saavuttamiseen suurilla kierroksilla. Tuo olisi jo aika pirun halpa ja helppo apu.
Nyt vaan vielä ne isommat suuttimet tilaukseen niin eiköhän se vielä siitä.
Tuo pakonokkakin on varmasti sellainen päivitys mikä maksaa itsensä takaisin. Omassa kulkineessa tehoero vakionokan ja hiotun välillä oli suunnilleen 11kw pyöriltä. Sen kun lisää noihin sinun nykyisiin lukemiin niin eikös sillä jo päästä kummasti lähemmäksi sitä tavoitetta. Se tavoite vaan tuppaa kummasti karkaamaan aina kauemmaksi ja kauemmaksi kun mikään ei vaan riitä
Nyt vaan vielä ne isommat suuttimet tilaukseen niin eiköhän se vielä siitä.
Tuo pakonokkakin on varmasti sellainen päivitys mikä maksaa itsensä takaisin. Omassa kulkineessa tehoero vakionokan ja hiotun välillä oli suunnilleen 11kw pyöriltä. Sen kun lisää noihin sinun nykyisiin lukemiin niin eikös sillä jo päästä kummasti lähemmäksi sitä tavoitetta. Se tavoite vaan tuppaa kummasti karkaamaan aina kauemmaksi ja kauemmaksi kun mikään ei vaan riitä

diipa daapa...
Onko kukaan koskaan laskeskellut että paljonko tehoa hukkuu itse moottorin liikkuvan massan liikkeeseen kun esim maksimikierroksia nostellaan.
Toisin sanoen. Paljonko moottorin hyötysuhde tippuu.
Pitkäiskuinen kone hukkaa tottakai enemmän energiaa itsensä pyörittämiseen.
vilkkaita ideoita näin perjantai iltapäivästä.
Ja jos railputken paine on riittävä mutta suutinputkien virtaus ei riitä niin paine suuttimilla tipahtaa ja tätä ohjelma ei ilmeisesti mittaile???
Toisin sanoen. Paljonko moottorin hyötysuhde tippuu.
Pitkäiskuinen kone hukkaa tottakai enemmän energiaa itsensä pyörittämiseen.
vilkkaita ideoita näin perjantai iltapäivästä.

Ja jos railputken paine on riittävä mutta suutinputkien virtaus ei riitä niin paine suuttimilla tipahtaa ja tätä ohjelma ei ilmeisesti mittaile???
Juuri tätä ajoin takaa.Mika.T kirjoitti: Ja jos railputken paine on riittävä mutta suutinputkien virtaus ei riitä niin paine suuttimilla tipahtaa ja tätä ohjelma ei ilmeisesti mittaile???
Muuten polttoainelinjan paineita tarkkaillaan tarkasti, eikä niissä voi olla merkittävää poikkeamaa ohjelman pyytämästä.
Vielä toinenkin pieni takaportti on oljenkortena.
Ihan täyttä ahtopainetta ei jostain syystä nyt tavoiteta, eli ei aivan täyttä syöttöäkään, ehken.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Riittää.vito500tkm kirjoitti:Heitämpäs pari kysymystä:
Riittääkö anturin/ohjausyksikön nopeus huomaamaan piikittäisen paineen putoamisen jos sellaista tapahtuu?
Onko korkeapainepumppua olemassa suuremmilla männillä?
Ettei siellä pumpun puolella virtaukset lopu kesken.
Ensin tietenkin niillä suuttimien putkilla.
Esim. polttoaineen loppuminen täyskaasullakaan ei saa vaurioita pumppuun.
Sitä polttoaineen painetta valvotaan tosi tarkasti.
Se vaikuttaa kestävyyden lisäksi moneen muuhunkin ruiskutusjuttuun.
On suuremmillakin männillä, joilla saadaan tuottoa lisää.
Nämä 1600bar pumput on kuitenkin nelipyttyisessä ja kuusipyttyisessä vielä samat.
Suutinputketkin tuntuu aika epätoivoiselta, mutta tarkistetaan.
Tämä on ymmärtämisen sijaan mennyt ihan arvuutteluksi, ei hyvä.
Epätoivoiselta tuntuu, pitäis olla enempi mukana porukkaa tässä "tuotekehittelyssä".
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Mielummin ottaisin vaan sinusta mallia ja tekisin samalla tavoin.hatemi kirjoitti:Pioneerin osa ei ole aina ihan helpoin, mutta saapahan sitten jonkinsortin hyvänmilen kun saa jonkun pitkään vaivanneen homman pelaamaan edes suunnilleen toivotulla tavalla. Yritys+erhe vie välillä eteenkinpäin
Tänks barton, hjuuva pointti.
Ainakin sellainen joka vaikuttaa ko. asiaan suoraan, eikä kukaan muu ole hoksannut.
Lähteekö ne ihan pyörittelemällä poikkeen, oletko kokeillut ?
Vai kuuluuko ne olla, voi olla, että kuuluu.

Tässähän voisi olla osasyy siihenkin, miksi eri rungoilla ja niillä AMG,n kärjillä tulee niin erinlaisia teholukuja.
Kunhan saan taas käsiini ko. suuttimeni, niin täytyypi "tarkastella".
Saattapi ollakkin ihan "rahanarvoinen" idea.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
En oo irrotellu, mitä niitä työkoneesta turhaan irrottelee. Pitäisi kuiten olla ihan kierteellä ja tiivisteprikka pohjalla. Taitaa olla eri miehiä ne jotka toimivaa kalustoa purkaa ja kasaa ihan silkasta tekemisen ilosta. 
Siihen eri suuttimien tehontuottokykyyn vois vaikuttaa se suuttimen kärjen vaeltaman matkan pituus. Netissä oli joku saksalainen tutkimus jossa graafisella kuvaajalla näytettiin miten se kärki liikkuu moottorin eri kuormitustilanteissa. Pienellä kuomituksella se liikkui pienen matkan ja suurella suuren matkan. Mulla oli omissa suuttimissa neulan ja stopparitangon välissä pieni säätövälilevy. Ois mukava purkaa se AMG-suutin ja katsoa miten se eroaa vakisuuttimesta.

Siihen eri suuttimien tehontuottokykyyn vois vaikuttaa se suuttimen kärjen vaeltaman matkan pituus. Netissä oli joku saksalainen tutkimus jossa graafisella kuvaajalla näytettiin miten se kärki liikkuu moottorin eri kuormitustilanteissa. Pienellä kuomituksella se liikkui pienen matkan ja suurella suuren matkan. Mulla oli omissa suuttimissa neulan ja stopparitangon välissä pieni säätövälilevy. Ois mukava purkaa se AMG-suutin ja katsoa miten se eroaa vakisuuttimesta.