Ajelin töistä kotioppäin ja ajoin paikallisen huoltoliikkeen ohi. Näytti olevan hiljaista + tuttu kaveri on siellä töissä.
Sitten välähti, että jospa sais ton katiskan päästöistä läpi. Pistin pakkokakkosen päälle ja huudatin konetta läpi kaupungin.
Taka-ajatuksena katin kuumentaminen.
Tankkasin lisää re85 polttoainetta. Hävittää muuten tehokkaasti suorituskykyä.
No auto mittariin kiinni ja jännittämään, tyhjäkäynnin hc-arvo oli pudonnut sallitulle puolelle, mutta lambda-arvo korkeilla kierroksilla ei mennyt.
30 min poljettii ja koitettii eri kierrosnopeuksia, vähän korotetusta tyhjäkäynnistä rajoittajalle asti mutta ei niin ei. No, kaveri ehdotti että mee tolla pelkällä tyhjäkäyntilapulla. Sehän siinä uusintanäytössä katotaan.
Eikun motonettiin hakemaan uusia sivuvilkkuja,pikavaihto parkkipaikalla, ja eikun konttorille.
Asetun jonoon, viimeksi katsastanut insinööri mulkaisee pahasti ja katson viimesen kerran paperit läpi.
AKKU IRTI, teksti hyökkää silmille. Ei himskatti, mä kokonaan unohdin ton. 180asteen käänös ja takas motonettiin.
Mukaan tarttuu pari peltiruuvia ja sidontavyö. Ideana laittaa peltiruuveilla hihna kiinni akkukotelon pohjaan ja sillä sitoa akku paikalleen. Paniikki keinot keksii
Asennusyritys puutteelisilla työkaluilla motonetin parkkipaikalla ei tuota tulosta. Kilautan kaverille ja vaihdan erään toisen kaupan parkkipaikalle. Kaverin töistä lainaama akkukone pelastaa päivän. Saan kuin saankin hihnan asennettua. Akku on nyt sidottu. Kaveri naureskelee vieressä että ei tuu ikinä menee läpi. Kieltämättä patenttiratkaisu ja improvisoitu asennuspaikka.Ajan uudestaan konttorille, auto selkeästi ontuu pensanpuutteessa.
Eikun sisälle ja laput tiskiin, muutoskatsastus kiitos, inssi tutkii paprua ja sanoo ei tässä mitään, 50e ja käydään kattomassa... Melkein jo huokaisen helpotuksesta kunnes: Aimutta tämähän on vähäpäästöinen. Ei tälle voi tollasta puolikasta mittausta tehä.. Päänsisällä iskee järjetön paniikki, inssi vissiin huomas järkytykseni, koska sanoi ettei hän veloita siitä mitään. Tärisevin käsin hamuan kahvikupin ja saan sanottua, että mittaa vaan.
Manaan itsekseni ja kävelen halliin. Siellä Inssi viritteli jo vehkeitä. Tyhjäkäynti ok, sen jo tiesinkin. (btw HC-arvo puolet ekasta mittauksesta)
Sitten hän nostaa kierroksia ja minä kattelen päästökoneen näytön lukemaa ja mietin pääni sisällä että ei tuu mitään. Kaveri rupes polkee oikein kunnolla kierroksia ja, mitäs ihmettä lambda lähtee tippuun.. Katson ruutua jännittyneenä tippuu, tippuu, tippuu ja nyt olis arvoissa. Käännyn katsomaan mitä tekee katsuri? Hän ottaa arvot ylös JES!!! (ei jääny oottelee pysyykö, niinku se edellinen teki)... "Ihan hyvät arvothan sieltä tuli" Sit hän kurkkaa konepellin alle tökkäsee akkua, "Kiinni on, hyvä".
OHO..
Mutta tulipahan leima.
Samalla otin konttorilta mukaan finnittömät kilvet. Pääsi teini aknesta
Ekalle huoltisikalle ja tankki täyteen ysikasia. Pikkuhiljaa rupes käynti paranee, ja kabiiniin tulee taas pensan haju viinan sijasta.
Nyt saa huoletta ajella, kunnes saan kerättyä rohkeutta kannentiivisteen vaihto-operaatioon.
Ei mulla oo ikään kattastusasemalla ollu noin hyvä mäihä..
