Ei ole Pagoda mikään ihan pieniruokainen kulkupeli. Alkuun bensaa paloi varmaan pitkästi yli 20 litraa sadalla. Sytytyksen ja kaasuvivuston systemaattisen virittelyn jälkeen pääsin perehtymään ruiskupumpun saloihin. Tuo pumppuhan on Boschin 6 -elementtinen ja muistuttaa läheisesti dieselin syöttöpumppua.
Pumpun säätötankoa ruuvaamalla voi vaikuttaa syöttömäärään kaikilla kierroksilla/kuormituksilla. Lisäksi löytyy hienosäätöruuvit tyhjäkäynnille, keskialueelle ja suurille kierroksille.
Kaasuvivusto on suunniteltu siten, että kaasupoljinta syvään painettaessa polttoainemäärä lisääntyy suhteessa enemmän kuin ilmamäärä.
Pumpun päällä on vahatermostaatilla toimiva kylmäkäyntirikastus. Tai oikeastaan seosta ei ole tarkoitus paljoakaan rikastaa, vaan lisätä polttoaineen ja ilman määrää kylmän koneen kitkojen voittamiseksi. Ruiskusuuttimet on suunnattu siten, että suihku menee avoimen imuventtiilin ohi palotilaan. Imusarjaan ei siis oikeastaan pitäisi bensaa tiivistyä kylmänäkään. Kylmäkäyntitermostaatin liikuttamaa ilmaluistia (ja luistin perässä polttoaineannostusta) voi säätää shimmilevyillä. Toiset prikat vaikuttavat kylmäkäyntilaitteen päälläoloaikaan ja toiset seoksen määrään.
Tässäkin pumpussa on "alppikello" eli ilmanpaineen tunnistava hienosäätö. Tämänkin toiminnon "aluetta" säädetään shimmilevyillä.
Aluksi säätelin pumppua "korvakuulolta" irroittamalla ilmaläpän ja pumpun välisen säätötangon ja tunnustelemalla pumpun vipua kiertämällä, onko seos rikkaalla vai laihalla. Tässä vaiheessa autoa ei oltu vielä katsastettu liikenteeseen. Kun sain auton katsastuksen ja rekisteröinnin jälkeen tien päälle, huomasin, että säädöt eivät olleet lähellekään kohdallaan. Ilman dynamometriä kuormituksen huomiointi seossäädössä eri kierroslukualueilla osoittautui vaikeaksi.
Päädyin ostamaan laajakaista-lambdan ja hitsasin sille natsan toisen pakoputken alkuun:
Tämä osoittautui loistavaksi työkaluksi ruiskutuksen säädössä. Korvakuulolla tehdyn säätelyn jäljiltä seos oli pienillä kierroksilla rikkaalla, keskialueella todella laihalla (jonka pystyi kyllä päättelemään valkoisista tulpistakin) ja kovalla kuormalla (kiihdytyksessä) taas rikkaalla.
Usean iterointikierroksen jälkeen sain seossuhteen pysymään 13-14.5 välissä lähes kaikissa ajotilanteissa. Lambdan kautta kulkee vain kolmen sylinterin pakokaasut, mutta sytytystulppien värin perusteella seos ei paljoa näyttäisi poikkeavan eri sylinterien välillä.
Moottori toimii nyt erittäin hyvin normaaliajossa ja vetää kiihdytyksissä. Saksassa ajeltiin tällä noin 1500 km ja keskikulutus oli rauhallisella ajotyylillä karvan alle 10 litraa sadalla. Tämän pienemmällä tuota ei käsittääkseni ole tarkoitettukaan kulkemaan, joten täytyy olla säätöihin suhteellisen tyytyväinen
.
.