Om612 valuttaa diisselit tankkiin

[Merimies-Toni]

Eipä se suodattimen korkeus lappoilmiöön tässäkohti vaikuta, tai riippuu mistä lapiot ja minne, mutta lappoilmiö tapahtuu jos neste on lähtöpäässä korkeammalla kuin purkupäässä. Ei ole merkitystä millä korkeudella se siinä välissä kulkee...

Nyt tulee sellaisia kysymyksiä, joihin olen tyhjentävästi viesteissäni kirjoittanut.
Lappoilmiössä nestepinnan ylin kohta on rajakohta jossa nestepinta on, sitä alemmalla tasolla putkessa oleva neste on vapaa ilmasta. Imuputken alapäässä kun on takaiskuventtili, putkesta ei valu tankkiinpäin yhtään polttoainetta ja se on tässä tapauksessa tärkeä asia. Polttoainesuodatin kun on täynnä ja imuputki täynnä, starttaat moottorin käyntiin ongelmitta, edellyttäen että suodattimen ja korkeapainepumpun välillä on ilmatonta polttoainetta. Jos paluukierrossa on ilmavuoto, kierrättää polttoaineen siirtopumppu ilmallista polttoainetta paluuputkea pitkin tankkiin jne., imuputki on aina tällöin ilmatonta polttoainetta. Sillä on merkitystä millä korkeudella polttoainesuodatin on ja tai kierrätysyhde paluujärjestelmän kierron suhteen on...sille tasolle jää se nestepinta joka on ilmatonta.

Jos jossain on imuvuoto tankin pinnan yläpuolella, niin koko systeemi tyhjenee sieltä imuvuodosta asti tankkiin paluulinjaa pitkin oli imupäässä takaisku, tai ei.

[Merimies-Toni]

[Merimies-Toni]

Luulisi kyllä että railin vuoto pukkaisi tavaraa pihallekkin niillä paineilla. Intensiivisellä ulkomaan sivujen selauksella ei ihan vastaavaa tilannetta löytynyt.

Niin tuo railpainesäädin vikaantuessaan (tiiviste sopivasti rikki ), vuotaa sitten paluulinjaan kuten suuttimetkin.

Kyllä, mutta osaisiko joku selittää miksi auton asento vaikuttaa selkeästi käynnistysaikaan, jos vika on tässä??? Säädin olisi jo pöydällä jos keksisin tälle perustelun.

[Merimies-Toni]

Eipä se suodattimen korkeus lappoilmiöön tässäkohti vaikuta, tai riippuu mistä lapiot ja minne, mutta lappoilmiö tapahtuu jos neste on lähtöpäässä korkeammalla kuin purkupäässä. Ei ole merkitystä millä korkeudella se siinä välissä kulkee...

Nyt tulee sellaisia kysymyksiä, joihin olen tyhjentävästi viesteissäni kirjoittanut.
Lappoilmiössä nestepinnan ylin kohta on rajakohta jossa nestepinta on, sitä alemmalla tasolla putkessa oleva neste on vapaa ilmasta. Imuputken alapäässä kun on takaiskuventtili, putkesta ei valu tankkiinpäin yhtään polttoainetta ja se on tässä tapauksessa tärkeä asia. Polttoainesuodatin kun on täynnä ja imuputki täynnä, starttaat moottorin käyntiin ongelmitta, edellyttäen että suodattimen ja korkeapainepumpun välillä on ilmatonta polttoainetta. Jos paluukierrossa on ilmavuoto, kierrättää polttoaineen siirtopumppu ilmallista polttoainetta paluuputkea pitkin tankkiin jne., imuputki on aina tällöin ilmatonta polttoainetta. Sillä on merkitystä millä korkeudella polttoainesuodatin on ja tai kierrätysyhde paluujärjestelmän kierron suhteen on...sille tasolle jää se nestepinta joka on ilmatonta.

Jos jossain on imuvuoto tankin pinnan yläpuolella, niin koko systeemi tyhjenee sieltä imuvuodosta asti tankkiin paluulinjaa pitkin oli imupäässä takaisku, tai ei.

Niinpä
Olisiko railpainesäätimen tutkimisen paikka.
En ole varma kierrättääkö suuttimilta tulevan paluukierron polttoaineet polttoainesuodattimen kautta osaksi takaisin korkeapainepumpulle päin, jos näin tapahtuu tehtävä on ratkaistu.

Kylmänä paluu kiertää takaisin filtterin kautta matalapainepumpulle. Lämpimänä suoraan tankkiin.

[Merimies-Toni]

Luulisi kyllä että railin vuoto pukkaisi tavaraa pihallekkin niillä paineilla. Intensiivisellä ulkomaan sivujen selauksella ei ihan vastaavaa tilannetta löytynyt.

Niin tuo railpainesäädin vikaantuessaan (tiiviste sopivasti rikki ), vuotaa sitten paluulinjaan kuten suuttimetkin.

Kyllä, mutta osaisiko joku selittää miksi auton asento vaikuttaa selkeästi käynnistysaikaan, jos vika on tässä??? Säädin olisi jo pöydällä jos keksisin tälle perustelun.

Ei se auton asento pitäisi railpainesäätimen vaurion perusteella vaikuttaa käynnitymiseen mitenkään. Sensijaan jos säätimen kautta pääsee ilmaa jatkokiertoon korkeapainepumpulle niin oirekuvaus paineiden noususta kielii tästä ongelmasta. Ei muutakuin uutta tilalle tai korvaava käytetty.

Siinäpä se. Perä riittävän ylhäällä sekunnissa käyntiin, tasamaalla viisi. Keula ylhäällä reilu kymmenen.

[MiHe]

täällä 'veljekset' on päässy oikein kunnon dialogimaratooniin mutta heitanpä tähän väliin pienen muistutuksen siitä että nimenomaan o-rengasvuodoissa usein se ylämäki/alamäki vaikuttaa... miksi on kyllä mielenkiintoinen kysymys, koska missään tapauksessa paljoa ei koneuoneen komponenttien keksinäiset korkeudet siinä muutu jos keula on parikytsenttiä alempana kuin perä... tankin pinnankorkeus väykyssä voisi olla samoilla hoodeilla tankin ollessa täynnä. Ceessä taas tankki on aina selkeasti alempana.

[Merimies-Toni]

täällä 'veljekset' on päässy oikein kunnon dialogimaratooniin mutta heitanpä tähän väliin pienen muistutuksen siitä että nimenomaan o-rengasvuodoissa usein se ylämäki/alamäki vaikuttaa... miksi on kyllä mielenkiintoinen kysymys, koska missään tapauksessa paljoa ei koneuoneen komponenttien keksinäiset korkeudet siinä muutu jos keula on parikytsenttiä alempana kuin perä... tankin pinnankorkeus väykyssä voisi olla samoilla hoodeilla tankin ollessa täynnä. Ceessä taas tankki on aina selkeasti alempana.

Ainakin on keskustelua
No joo. Mulla oli perä aika reilustikkin ylempänä kun tein empiirisiä kokeita. Saatto olla liki puolen metriä tai jopa enemmän. Noi suuttimien paluun linjat/ O-renkaat nyt taitaa olla ainoat mitä en ole vaihtanut. Jos se noista vetää ilmaa niin selittäis tietysti sen ettei kuplia näy kirkkaissa linjoissa kun railin paluu on kuitenkin mustaa kumia.

[Merimies-Toni]

Mitenkä muuten toi railin paineen säädin? Jääkö se kiinni, vai auki asentoon kun koneen sammuttaa?

[Merimies-Toni]

Taitaa noi Imupuolen vuodot tehdä enempi sitä, et lähtee heti käyntiin, mutta sammuu saman tien ja sitten saa sahalla pitkään, että siinä tuskin vikaa. Painepuoleen tuo minusta enempi viittaisi?

[MiHe]

painepuolella ei taas kohteita oikein ole mihin auton asento vaikuttaisi... siellä vaihtoehtoina suutinten vuoto, kp pumpun sisäinen vuoto, painesäätimen takertelu...

auki se säädin taitaa jäädä virrattomana kun se paine siellä nopeasti tipahtaa. Säätimessä voi tietty olla jousi millä tehdään jokin kiinteä asetusarvo, en ole koskaan yhtään purkanut enkä muista periaatekuvia...

[Merimies-Toni]

painepuolella ei taas kohteita oikein ole mihin auton asento vaikuttaisi... siellä vaihtoehtoina suutinten vuoto, kp pumpun sisäinen vuoto, painesäätimen takertelu...

auki se säädin taitaa jäädä virrattomana kun se paine siellä nopeasti tipahtaa. Säätimessä voi tietty olla jousi millä tehdään jokin kiinteä asetusarvo, en ole koskaan yhtään purkanut enkä muista periaatekuvia...

Juu sitä lähinnä hain, että jos toi rail linja pääsis tyhjenemään. Jos se säädin jää auki, niin silloin tuo suutinten paluu ja siirtopumpun paluu on yhteydessä rail linjaan. Se vois se 5 sekunttia ottaa että korkeapaine pumppu saa tyhjentyneessä rail linjassa olevan ilman puristettua kasaan. Ehkä? Tosiaan jännä kun kirkkaissa letkuissa sitä ilmaa ei enää näy.

[MiHe]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

[Merimies-Toni]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Stari ei juttele Jeeppiä. Siis pata on Grand Cherokeessa. Mulla on siihen kyllä Jeepin oma ohjelma jolla saa live datat ym. Mutta ei kaikkia hienouksia, että old schoolilla vaan on nyt mentävä.
Tossahan ei muuta eroo oo Mersuun kun erimittainen moniurahihna ja starttimoottori...

[Merimies-Toni]

Ajossa paine seuraa kyllä pyyntiä hienosti. Ei muuta ongelmaa kuin 5 sekunttia kestävä rail paineen nousu startatessa.

[Merimies-Toni]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Millä ajelet kun on vain Mersun tekniikka. Mersun OM612 asennettu toiseen autoon. Tämä asia olisi jo aikapäivää ratkaistu Starilla.

Kiitos. Tästä oli suuri apu

[MiHe]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Stari ei juttele Jeeppiä. Siis pata on Grand Cherokeessa. Mulla on siihen kyllä Jeepin oma ohjelma jolla saa live datat ym. Mutta ei kaikkia hienouksia, että old schoolilla vaan on nyt mentävä.
Tossahan ei muuta eroo oo Mersuun kun erimittainen moniurahihna ja starttimoottori...

aaa.... no sitten...

[Merimies-Toni]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty suuttimien korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

[MiHe]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty suuttimien korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

nuo on hyvät arvot

[Merimies-Toni]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty suuttimien korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

nuo on hyvät arvot

Vähän noi tossa tietysti elää jatkuvasti, missäs rajoissa noi saa liikkua?

[Merimies-Toni]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Stari ei juttele Jeeppiä. Siis pata on Grand Cherokeessa. Mulla on siihen kyllä Jeepin oma ohjelma jolla saa live datat ym. Mutta ei kaikkia hienouksia, että old schoolilla vaan on nyt mentävä.
Tossahan ei muuta eroo oo Mersuun kun erimittainen moniurahihna ja starttimoottori...

aaa.... no sitten...

Kaikki sensorien live datat tuolta saan ulos, että tämäkin varmaan puoli manuaalisesti onnistuu, jos on tietoa miten se tehdään? Staarikaan ei varmaan ihan itsekseen testaile kun on mekaaniset pumput ja muut kuitenkin?

[Merimies-Toni]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

Korjausarvoissa ei ole merkittävää poikkeamaa.
Mutta Starista ja sen käyttömahdollisuuksista senverran, että sillä saa otettua korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle ja vähän vielä enemmänkin, kumulatiiviarvoja livevetona tietenkin jne. jne. Tämän moottorin propleeman olisi näillä testeillä selvittänyt jo lähes kaiken olennaisen.

En staarista tiedä, mutta kaiken live datan sensoreilta + on/ off datan saan omalla laitteella. Arvoja joutuu tulkitsemaan kyllä itse, en tiedä tekeekö Stari sen käyttäjän puolesta, muuta parempaa siinä ei oikein voi olla?

[Merimies-Toni]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Stari ei juttele Jeeppiä. Siis pata on Grand Cherokeessa. Mulla on siihen kyllä Jeepin oma ohjelma jolla saa live datat ym. Mutta ei kaikkia hienouksia, että old schoolilla vaan on nyt mentävä.
Tossahan ei muuta eroo oo Mersuun kun erimittainen moniurahihna ja starttimoottori...

aaa.... no sitten...

Kaikki sensorien live datat tuolta saan ulos, että tämäkin varmaan puoli manuaalisesti onnistuu, jos on tietoa miten se tehdään? Staarikaan ei varmaan ihan itsekseen testaile kun on mekaaniset pumput ja muut kuitenkin?

Stari testaa ihan omatoimisesti testiohjelman tekemättä itse mitään muutakuin antaa Starilla komennon.

Mites se käytännössä ton korkeapainepumpun testaa?

[MiHe]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

Korjausarvoissa ei ole merkittävää poikkeamaa.
Mutta Starista ja sen käyttömahdollisuuksista senverran, että sillä saa otettua korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle ja vähän vielä enemmänkin, kumulatiiviarvoja livevetona tietenkin jne. jne. Tämän moottorin propleeman olisi näillä testeillä selvittänyt jo lähes kaiken olennaisen.

En staarista tiedä, mutta kaiken live datan sensoreilta + on/ off datan saan omalla laitteella. Arvoja joutuu tulkitsemaan kyllä itse, en tiedä tekeekö Stari sen käyttäjän puolesta, muuta parempaa siinä ei oikein voi olla?

Se nostaa kierrokset, ohjaa sen paineen ylös alas jne, ja mittaa samalla tietenkin... jossain testeissä se kertoo mittausarvojen vaihteluvälit jne., sitten jos arvot ketuillaan ohjaa diagnoosia eteenpäin.

[MiHe]

harvoin näkee muuten tällaist chattithreadia tällä foorumilla

[Merimies-Toni]

ajele starilla ne korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle

Stari ei juttele Jeeppiä. Siis pata on Grand Cherokeessa. Mulla on siihen kyllä Jeepin oma ohjelma jolla saa live datat ym. Mutta ei kaikkia hienouksia, että old schoolilla vaan on nyt mentävä.
Tossahan ei muuta eroo oo Mersuun kun erimittainen moniurahihna ja starttimoottori...

aaa.... no sitten...

Kaikki sensorien live datat tuolta saan ulos, että tämäkin varmaan puoli manuaalisesti onnistuu, jos on tietoa miten se tehdään? Staarikaan ei varmaan ihan itsekseen testaile kun on mekaaniset pumput ja muut kuitenkin?

Stari testaa ihan omatoimisesti testiohjelman tekemättä itse mitään muutakuin antaa Starilla komennon.

Mites se käytännössä ton korkeapainepumpun testaa?

Starissa on oma ohjelma jolla korkeapainepumpun...railpaineen..ruiskutuksen yms. kumulatiivinen seuranta onnistuu livenä joko starin ajamana tai manuaalisesti.

Ok. No saan live datan talteen kyllä. Eli löytyykö jotain raja arvoja noille? Kaiken tiedonhan tosta talteen saa.
Luulisin että korkeapaine pumppu on helppo katsoa kun menee Vaasantielle ja tempaisee nollasta sataankahdeksaan kymppiin ja seuraa seuraako todellinen paine pyyntiä? Jos seuraa niin luulis pelaavan, jos säätimen % Menee sataan vain kaasupohjassa, luulis pelaavan?
Normi ajossa noita oon seurannutkin ja siinä tuntus pelaavan loogisesti.

[Merimies-Toni]

harvoin näkee muuten tällaist chattithreadia tällä foorumilla

Eiks oo hyvä ettei ole pelkkää lisävalo ja bensankulutus pullistelua

[Merimies-Toni]

Tiedä näistä Stareista, mutta toi aijemmin kyselty korjausarvo homma löytyi Jeepinkin softasta

1: - 1.50
2: 1.08
3: - 1.24
4: - 0.44
5: 2.14

Korjausarvoissa ei ole merkittävää poikkeamaa.
Mutta Starista ja sen käyttömahdollisuuksista senverran, että sillä saa otettua korkeapainetestit pumpulle ja säätimelle ja vähän vielä enemmänkin, kumulatiiviarvoja livevetona tietenkin jne. jne. Tämän moottorin propleeman olisi näillä testeillä selvittänyt jo lähes kaiken olennaisen.

En staarista tiedä, mutta kaiken live datan sensoreilta + on/ off datan saan omalla laitteella. Arvoja joutuu tulkitsemaan kyllä itse, en tiedä tekeekö Stari sen käyttäjän puolesta, muuta parempaa siinä ei oikein voi olla?

Se nostaa kierrokset, ohjaa sen paineen ylös alas jne, ja mittaa samalla tietenkin... jossain testeissä se kertoo mittausarvojen vaihteluvälit jne., sitten jos arvot ketuillaan ohjaa diagnoosia eteenpäin.

Ok. No minulta ei puutu sitten kuin diagnoosi.

[MiHe]

harvoin näkee muuten tällaist chattithreadia tällä foorumilla

Eiks oo hyvä ettei ole pelkkää lisävalo ja bensankulutus pullistelua

tää ei onneks oo mikään tojotafoorumi missä mennään aina alle 3 litran kulutuksilla, vaikka kyllä osa noista 200CDI kavereista menee aika pyhällä hengellä mersuksikin

tuolla tuuninkitopikeissa on kyllä aika pahoja...

[MiHe]

Ok. No minulta ei puutu sitten kuin diagnoosi.

Niin, ongelma on että se testi tarttee tehdä kontrolloiduissa olosuhteissa mihin epämääräinen kiihdytys ei kuulu... TOKI sieltä starista löytyy täyskaasuajon testikin mutta...

[Merimies-Toni]

harvoin näkee muuten tällaist chattithreadia tällä foorumilla

Eiks oo hyvä ettei ole pelkkää lisävalo ja bensankulutus pullistelua

tää ei onneks oo mikään tojotafoorumi missä mennään aina alle 3 litran kulutuksilla, vaikka kyllä osa noista 200CDI kavereista menee aika pyhällä hengellä mersuksikin

tuolla tuuninkitopikeissa on kyllä aika pahoja...

Kyllä crd:kin ihan starttihöyryillä kulkee parisataa kilsaa kun on vanhoihin bensa kaseihin tottunut. Pistin reilusti yli museoikäiseen Buickiinkin varuiksi oiken lohkolämmittimen yli 15 vuoden omistus suhteen jälkeen, jos Mersu ei enää pakkasilla starttaile Lopullisena varmistuksena common railiin hinausvakuutus. Eikä ollut vittuilua Mersu ukoille, kunhan provosoin että saadaan oikea vika diagnoosi Mersuun. Tämä tarina on tosi...