Auraustako on vai haritusta (DIY) kuvia

[Jari Ke]

Mittailin parista kulkineesta etu ja taka-akseliston aurauksen. No yksi pomminvarma tapa mulla on mutta aloin miettimään helppoa, luotettavaa sekä yksinkertaista tapaa.

Tässä:

Tarvikeita tarvitaan:
*Vatupassi tai linjuri tai mikätahansa ehdottoman suora sopivan pitkä "kapistus" Lauta tai lankku ei o hyvä. (sais olla pitemikin kun tuo mitä itte käytin)
*Neljä 3L maalipurkkia täysiä. Jos on tyhjiä täyttää soralla tai vedellä tai kivillä. Pysyy paikoillaan hyvin. Kannet olis hyvä olla. Jos ei ole purkkeja niin noin 30cm korkeita puupölkkyjä 4kpl tms.
* Rullamitta.

Saiskos näistä kuvista selville idean

Toiset törpöt/pölkyt tarttee laittaa silleen että auto mahtuu ajaa pois. (kts. ekakuva. Pakilla tarkoitus ajaa pois et sopii mittaamaan) Toiset saa olla reilummin. Yhdet merkit kun on laittanu törppöihin tai pölkkyihin niin sitten uusintamittauksessa vaan laittaa merkin kohdilleen ja eiku mittaamaan. Kattoo vaan että purkit on suunnilleen samoilla kohdilla vastapuolella.

Ken ei hiffaa ideaa ni kyssäriä perään

Se kumpi mitta on pienempi niin silläpuolen on aurausta. Riippuen passin pituudesta pystyy laskemaan montako milliä aurausta on. Esim minulla takana toinen mitta oli 6mm pitempi. No purkkien väli oli 120cm. Renkaan halkaisija on 60cm ja puolikas siitä 30cm --> Aurausta olisi siten 1.5mm yhteensä noin äkkiä päissään laskien. Vajaat milli siis puolellaan. Vai miten se meni

[jvk210cdi]

Erinomainen DIY varmistuakseen, että onko aurausta vai haritusta.
Kokeneet varmasti tuntevat ajaessa.

Itse oon viimeisen hienosäädön tehnyt moottoritiellä ajaessa.
120+ km/h kun ottaa vauhtia, niin alkaa tuntua...
Kun on varma, että on noin 0 aurausta, niin alkaa levähdyspaikkojen väliä ajamaan niin, että lisää aurausta 10 min kerrallaan. kun ajo muttuu muutaman lisäyksen jälkeen huonommaksi, niin alkaa vähentää aurausta.
Noin neljän viiden säädön jälkeen alkaa olla lähellä... ja 5min säätö vain toiselta puolelta, niin ratti oikenee.

Monet kerrat omaani näin säätänyt.
Kun kulkukulma on koneella säädetty... ja koeajolla todettu hyväksi, niin tarkastus koneella on aina (210 väyrysessä) osoittanut 0,25 aurausta eteen. Ja renkaat kuluvat tasasisesti.
Ohjearvo on väyrysessä muistaakseni 0.00 - 0.20.

[Jari Ke]

Halusin toiseen lankkuun 0 aurauksen ihan piruuttani kun raidetangot apusimpukka jne on uutta. Kokeilen millainen tuo on ajaa tuolla säädöllä. Toiseseen lankkuun jätin yhteensä 1.6mm. Katoin ensin tällä konstilla ja tarkistin sitten sillä toisella. Tällä konstilla pääsee yllättävän lähelle. Mitä pitempi passi tai linjuri sitä lähemmäs totuutta pääsee.

Tässä 0 aurauksen tapauksessa mittasin alkuun että olisi ollut ihan aavistus haristusta. Eli mitat oli toisessa 185.1cm ja toinen 185.2cm. No kun tarkistin niin 6metrin päästä katsottuna toisella menetelmällä aurausta oli yksi sentti.

Ja milläkö tarkistin.

Tällä:
Vaatii kalibroinnin mutta onnistuu ihan kotona. Jos joku innostuu niin laitan ohjeet. Tarpet kalibrointiin: Lankku eli 2"x4" tai 2"x5" pätkä, kaksi nuppineulaa, paperia, talttameisseli ja mitta.

Raideleveys mun tapauksessa on tuo 185.1 + kisko + puolikas kiikarikorkeudesta eli mun tapauksessa oli 191cm. Mittanauha kiinni tallin seinään ja tähtäämään mitä lukemaa ristikko osoittaa (passi kiinni renkaankylkeen). Sama sit toiseta puolen Vähentää lukemat toisistaan ja saa vastauksen auraako vai harittaa. Lukemien ero minuntapauksessa oli 190cm

[Noname]

Johan on viritys

Eikös aurauksen saa suunillen kohdilleen omantoimisesti pikku työkalulla jonka voi rakentaa kuka tahansa.
Oteaan vanha teleskooppi verhotanko tai mikä tahansa jossa on putket sisäkkäin ja liikkuu nihkeästä tai saa lukittua. Kumpaankin päähän porataan reikä johon väännetään kierretangosta sopivan kokoloienn L-kirjaimen muotoinen osa joka kirstetään porattuihin reikiin muttereilla siten että l-kirjaimen yläosa jää ylös ja osoittaa ulospäin.

Näin pääsee mittaamaan vanteen reunasta navan korkeudelta melko luotettavasti erotuksen akselin etu- ja takapuolelta.

On toiminut hyvin ja ei ole renkaat kuluneet normaalista poikkeavasti. Ainakin nolla aurauksen löytää tällä menetelmällä hetkessä.

Pyöränkulmien säätökään ei nykyään ole kovin kallista, jotan jo siihen on mahdollisuus ihan kaupallisilla vehkeillä niin suosittelen. Tämä sellainen hätätapaus menetelmä jos auto pitää saada liikenreeseen. Väärin säädetyt kulmat syö renkaat hetkessä

Oma lajinsa on teinituunatut ja äärimilleen madalletut alustat joiden renkaat on jo valmiiksi niin lintassa että "ajamisen riemua" saa kokea jo peilipinnallakin.

[Jani426]

Yksin mittaillessa vaikka noin. Jos löytyy apumies niin ei tarvita kun rullamitta. Eli mitataan renkaan etu ja takapuolelta pitkittäis uran kohdalta ja lasketaan erotus. Yleensä n. 2mm auraus on hyvä.

[Jari Ke]

Yksin mittaillessa vaikka noin. Jos löytyy apumies niin ei tarvita kun rullamitta. Eli mitataan renkaan etu ja takapuolelta pitkittäis uran kohdalta ja lasketaan erotus. Yleensä n. 2mm auraus on hyvä.

Olen tehny kokeeksi myös näin mutta ainakaan itte en ole päässy tilanteeseen jossa mittatulokset toistaa kovinkaan hyvin itteään. Eli kun on mitannu kerran ja laittanu tulokset ylös niin mittaa uudelleen ja kattoo saako saman tuloksen kuin ekalla kerralla.

Tässä on myös sellainen ongelma että joutuu mittaamaan aika alhaalta kun lootan suojamuovit sun muut on tiellä jollon mittapisteet on aikalähellä renkaan keskipistettä. Siitä taas seuraa se että on vaikea sanoa milloin aurausta on minkäkin verran.

Ajoin jo koelenkin tuolla 0 aurauksella ja ainakaan vielä en lähde muuttelemaan mihinkään. Esim 2mm auraus tarkoittaa sitä että renkaitten kulkureitit ovat menneet ristiin ja pikkasen ohikin jo 300m päässä Siis renkaatitten kulkureittien leikkauspiste on noin 300 metrissä. Rengas siis vyöryy sivuttaissuunnassa paljon Tietty runko joustaa suurimmaksi osaksi mutta se vaatii energiaa.

Olisikin hupaisaa koittaa lentokenttätasaisella työntää kärryä jossa on painoa 700kg ja aurausta renkaissa 2mm ja sit muuttaa niin että on 0-auraus ja koittaa uudelleen

Nyt kun leveät renkaat on tullu jäädäkseen niin olen sitä mieltä että kannattaisi kokeilla mitä muutoksia ajo-ominaisuuksiin tulee jos aurauksen muuttaa lähelle nollaa ja toisaalta millälailla ko muutos näkyy polttoaineen kulutuksessa? Leveä rengas on usein rungolleen jäykkä joka ei ole etu p-ainekulutuksen kantilta ajateltuna varsinkin jos aurausta on reilusti. Ajo-ominaisuudet ei ekakomusten perusteella noilla kapeillakaan renkailla huonone nimeksikään niin olen valmis sietämään pienen muutoksen jos p-ainekulutus tippuu selvästi.

Mutta nyt rullaa kyllä aivan toisella tavalla tämä johon jätin sen 0.8mm puolelleen aurausta rengastuksena tuliterät misukat 195 65 15. Oikeastaan paremmin kuin tuo missä on nollassa ja jossa rengastus 205 60 15. Taka-akseliauraukset pitää vielä kattoa tarkemmin tästä paremminrullaavasta. Rengaspaineet on kohdillaan kummissakin autoissa.

Tämä kaikki lähti liikkeelle siitä kun yritin pukata tuota toista lankkua tallissa. Jäin ihmettelemään että ompas se raskas pukata verrattuna toiseen vieressäolevaan. No tutkimaan ajonjälkeen että onko levyt kuumat. Eipä ollu. No sit kun kiskaisin 225 alta käsiin slvisi syy. Euakselin aurausta liikaa ja mittaus kuittasi tämän.

Tässä voisikin olla yksi osasyy nopeuden ja mittarivirheiden isäksi siihen kun monilla kesäkulutus on selvästi suurempi kuin talvikulutus? Kesärenkaat ovat leveät, jäykkärunkoiset, matalaprofiiliset ja tiet kuivat. Talvikumit on kapeammat, korkeampiprofiiliset, rungolleen pehmeämmät ja tiet märät tai liukkaat?

[tempera1]

Siinä on esimerkki kun aurauskulma on viturallaan. On kaverin autosta.

[jvk210cdi]

10v sitten merkkikorjaamolla mitattiin auraus ihan kulutusuran reunasta siten , että liidulla merkki renkaan etupuolelle. Sen jälkeen siihen tarkotettu mittatangolla mitta (etupuolelta).
Sen jälkeen autoa vieritettiin eteen päin siten, että tuo sama kulutusuran merkki on mitattavassa kohdassa eturenkaan takapuolella niin, että se sama mittatanko mahtui auton alitse.

Jari Ke:n mittaus on tosiaan tarkka, ellei renkaan kyljen erisuuruiset pullistumat pääse häiritsemään.
Sen virheen voi tietysti tarkastaa nostamalla rengas ilmaan ja mittaamalla ns. "mittakello tekniikalla" puolen kierroksen sivusiirtymän... Varmin kohta mittaukseen on tietysti kova kohta, kuten vanne... Siihen vaan tarvii tehdä jotkin "korokepalikat" Jari Ke mittausmenetelmään, mutta sehän on vain kekseliäisyyttä

[Jari Ke]

Yksin mittaillessa vaikka noin. Jos löytyy apumies niin ei tarvita kun rullamitta. Eli mitataan renkaan etu ja takapuolelta pitkittäis uran kohdalta ja lasketaan erotus. Yleensä n. 2mm auraus on hyvä.

Olen tehny kokeeksi myös näin mutta ainakaan itte en ole päässy tilanteeseen jossa mittatulokset toistaa kovinkaan hyvin itteään. Eli kun on mitannu kerran ja laittanu tulokset ylös niin mittaa uudelleen ja kattoo saako saman tuloksen kuin ekalla kerralla.

Tässä on myös sellainen ongelma että joutuu mittaamaan aika alhaalta kun lootan suojamuovit sun muut on tiellä jollon mittapisteet on aikalähellä renkaan keskipistettä. Siitä taas seuraa se että on vaikea sanoa milloin aurausta on minkäkin verran.

Ajoin jo koelenkin tuolla 0 aurauksella ja ainakaan vielä en lähde muuttelemaan mihinkään. Esim 2mm auraus tarkoittaa sitä että renkaitten kulkureitit ovat menneet ristiin ja pikkasen ohikin jo 300m päässä Siis renkaatitten kulkureittien leikkauspiste on noin 300 metrissä. Rengas siis vyöryy sivuttaissuunnassa paljon Tietty runko joustaa suurimmaksi osaksi mutta se vaatii energiaa.

Olisikin hupaisaa koittaa lentokenttätasaisella työntää kärryä jossa on painoa 700kg ja aurausta renkaissa 2mm ja sit muuttaa niin että on 0-auraus ja koittaa uudelleen

Nyt kun leveät renkaat on tullu jäädäkseen niin olen sitä mieltä että kannattaisi kokeilla mitä muutoksia ajo-ominaisuuksiin tulee jos aurauksen muuttaa lähelle nollaa ja toisaalta millälailla ko muutos näkyy polttoaineen kulutuksessa? Leveä rengas on usein rungolleen jäykkä joka ei ole etu p-ainekulutuksen kantilta ajateltuna varsinkin jos aurausta on reilusti. Ajo-ominaisuudet ei ekakomusten perusteella noilla kapeillakaan renkailla huonone nimeksikään niin olen valmis sietämään pienen muutoksen jos p-ainekulutus tippuu selvästi.

Mutta nyt rullaa kyllä aivan toisella tavalla tämä johon jätin sen 0.8mm puolelleen aurausta rengastuksena tuliterät misukat 195 65 15. Oikeastaan paremmin kuin tuo missä on nollassa ja jossa rengastus 205 60 15. Taka-akseliauraukset pitää vielä kattoa tarkemmin tästä paremminrullaavasta. Rengaspaineet on kohdillaan kummissakin autoissa.

Tämä kaikki lähti liikkeelle siitä kun yritin pukata tuota toista lankkua tallissa. Jäin ihmettelemään että ompas se raskas pukata verrattuna toiseen vieressäolevaan. No tutkimaan ajonjälkeen että onko levyt kuumat. Eipä ollu. No sit kun kiskaisin 225 alta käsiin slvisi syy. Euakselin aurausta liikaa ja mittaus kuittasi tämän.

Tässä voisikin olla yksi osasyy nopeuden ja mittarivirheiden isäksi siihen kun monilla kesäkulutus on selvästi suurempi kuin talvikulutus? Kesärenkaat ovat leveät, jäykkärunkoiset, matalaprofiiliset ja tiet kuivat. Talvikumit on kapeammat, korkeampiprofiiliset, rungolleen pehmeämmät ja tiet märät tai liukkaat?

Nyt alkaa olla luotettavia tuloksia siitä kun heivasin ne "leveät" kesäkumit pois lankun alta ja laitoin normikumit tilalle. Samalla säädin aurauksen etuakselilta lähelle nollaa

Kulutus tippui kaupunkiajossa noin litran ja maantieajossa noin 0.6 - 0.7l Matkamittarivirhe ei tainnu paljon muuttua? Ne 17" 225 45 oli aivan loppu.

Ihmettelen kuinka kaupunkiajon kulutus tippui enemmän kuin matkan? Mielenkiintoista nähdä miten talvinopeuksilla ajettuna käy.

[juhaoh]

Ajoin jo koelenkin tuolla 0 aurauksella ja ainakaan vielä en lähde muuttelemaan mihinkään. Esim 2mm auraus tarkoittaa sitä että renkaitten kulkureitit ovat menneet ristiin ja pikkasen ohikin jo 300m päässä Siis renkaatitten kulkureittien leikkauspiste on noin 300 metrissä. Rengas siis vyöryy sivuttaissuunnassa paljon Tietty runko joustaa suurimmaksi osaksi mutta se vaatii energiaa.

Pitäsköhän tuossa ottaa kuitenkin huomioon myös se renkaan pystykallistuma l. camberi.

[Jari Ke]

Ajoin jo koelenkin tuolla 0 aurauksella ja ainakaan vielä en lähde muuttelemaan mihinkään. Esim 2mm auraus tarkoittaa sitä että renkaitten kulkureitit ovat menneet ristiin ja pikkasen ohikin jo 300m päässä Siis renkaatitten kulkureittien leikkauspiste on noin 300 metrissä. Rengas siis vyöryy sivuttaissuunnassa paljon Tietty runko joustaa suurimmaksi osaksi mutta se vaatii energiaa.

Pitäsköhän tuossa ottaa kuitenkin huomioon myös se renkaan pystykallistuma l. camberi.

Tarkena millälailla se vaikuttaa? Itte en heti hoksi

Oletetaan että laskennallinen leikkauspiste olisi vaikka nyt 350m päässä ja muutetaan pystykallistumaa (niin ettei auraus muutu) niin miten muuttuu leikkauspiste? Kauemmas vai lähemmäs vai muuttuuko se mitenkään?

[Jolle]

Tämä onkin kiinnostava keskustelu.
Mulla oli mersu pyöräsuuntauksessa ja koska en itse päässyt paikalle niin jätin lapun jossa oli kerrottu mitä laitetaan aurausta mihinkin ja camberit, casterit kans selitetty. Kävin hakemassa auton pois ja lopputulos : Takana aurausta 4mm (käskin laittaa 2,5mm), edessä 2,3m (käskin laittaa vajaa 1mm) ja casterit säädetty niin että kuskin puolella on enempi. Tällä hetkellä on sellainen ajostaan ettei tahdo yksi kaista riittää Ensi viikolla uus säätö ja koitan kanssa pienentää aurauksia niin paljon kun uskallan. Mites muuten jos camberia on aika paljon niin kuluuko renkaat sisäreunastaan enemmän jos aurausta on liian vähän?

[juhaoh]

Oletetaan että laskennallinen leikkauspiste olisi vaikka nyt 350m päässä ja muutetaan pystykallistumaa (niin ettei auraus muutu) niin miten muuttuu leikkauspiste? Kauemmas vai lähemmäs vai muuttuuko se mitenkään?

No, riippuu mikä on alkutilanne ja kumpaan suuntaan kallistaa ja kallistaako molempia samaan vai eri suuntaan.
0 asteen camberilla se menee tietysti noin, mutta jos on plussalla camperit niin menee kauemmas ja miinuksella niin lähemmäs.
Kallellaan olevassa renkaassa on eri säde renkaan eri laidoilla.

[Jari Ke]

Kallellaan olevassa renkaassa on eri säde renkaan eri laidoilla.

Vielä vatii selvennystä kun ei ymmärrä

Väännäppäs rautalangasta toi säde -juttu ja korjaa jos minulla on virheitä kirjoituksessani.

Rengashan pyöri navan ympäri ja auraus mitataan keskikorkeudelta riippumatta siitä kuinka kallellaan rengas on? (tällä mittauskorkeudella ei kait ole merkitystä? Auraustulos pysyy samana mittasi sen mistä korkeudelta hyvänsä rengasta? )

Esimerkkitilanne: aurausta on 0mm niin 0 camberilla leikkauspistettä ei ole. Toisin sanoen renkaitten tähtäyspisteet ovat äärettömän kaukana yhtä etäällä toisistaan kuin ne mittauskorkeudelta mitattuina olivat?

En hoksi, miten renkaan kallistaminen voi vaikuttaa leikkauspisteeseen jos auraus pysyy samana nollana? (sehän ei pysy jos vaan camberia muutetaan ja aurausta ei) Olen siinä uskossa että camberin säädönkin jälkeen (sama miten säätää) äärettömän kaukana tähtäyspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan kuin ne mittauskorkeudelta mitattuina olivat kunhan auraus pysyy nollassa?

Kiertääkö laajaa ympyrää renkaat joiden auraus on 0 ja toisen camber on plussilla samanverran kuin toisen on miinuksilla? Ei kait? (Edit Varmaan ymmärsit mitä tarkoitan mutta lisään tämän tarkennuksen edelliseen kysymykseen: kun renkaat osoittaa suoraan eteenpäin)

[teppo21]

Ajatteleppas asiaa näin: Mitä tapahtuu kun polkupyörää kallistetaan?

[Jari Ke]

Ajatteleppas asiaa näin: Mitä tapahtuu kun polkupyörää kallistetaan?

Jos samaan aikaan et käännä tankoa niin nurin menee ja jos käänät tankoa mutta et kallista niin taas menee nurin mutta ymmärrän toki mitä tarkoitat vaikka nähdäkseni kyse onkin hiukan eri asiasta?

Mutta mites tämä:
Kiertääkö laajaa ympyrää renkaat joiden auraus on 0 ja toisen camber on plussilla samanverran kuin toisen on miinuksilla kun renkaat osoittaa suoraan eteenpäin?

Toisin sanoen auto jonka camber on nolla ja auraus on 0 menee täysin suoraan eteenpäin tasaisella alustalla. Jos tästä autosta muutetaan cameria siten että toinen pyörä on plussilla samanverran kuin toinen on miinuksilla lähteekö auto kiertämään ympyrää?

[Jari Ke]

Ajatteleppas asiaa näin: Mitä tapahtuu kun polkupyörää kallistetaan?

Jos samaan aikaan et käännä tankoa niin nurin menee ja jos käänät tankoa mutta et kallista niin taas menee nurin mutta ymmärrän toki mitä tarkoitat vaikka nähdäkseni kyse onkin hiukan eri asiasta?

Mutta mites tämä:
Kiertääkö laajaa ympyrää renkaat joiden auraus on 0 ja toisen camber on plussilla samanverran kuin toisen on miinuksilla kun renkaat osoittaa suoraan eteenpäin?

Toisin sanoen auto jonka camber on nolla ja auraus on 0 menee täysin suoraan eteenpäin tasaisella alustalla. Jos tästä autosta muutetaan cameria siten että toinen pyörä on plussilla samanverran kuin toinen on miinuksilla lähteekö auto kiertämään ympyrää?

Itse itselleni vastaten että kylläpä se voi lähteäkkin kiertämään ympyrää vaikka renkaat osoittaisikin suoraan?


Kaiveli kuukkelilla ja mm. tämmösen löysin: https://publications.theseus.fi/bitstre ... sequence=1" onclick="window.open(this.href);return false;

[juhaoh]

Kallellaan olevassa renkaassa on eri säde renkaan eri laidoilla.

Vielä vatii selvennystä kun ei ymmärrä
Väännäppäs rautalangasta toi säde -juttu ja korjaa jos minulla on virheitä kirjoituksessani.

En ottanu kantaa tuohon aurauksen mittaamiseen, vaan renkaan suoraan menemiseen jos on kallelaan.

Jos pyörittee katkaistua kartiota niin meneekö suoraan .

[E200kompressor]

Ajoin jo koelenkin tuolla 0 aurauksella ja ainakaan vielä en lähde muuttelemaan mihinkään. Esim 2mm auraus tarkoittaa sitä että renkaitten kulkureitit ovat menneet ristiin ja pikkasen ohikin jo 300m päässä Siis renkaatitten kulkureittien leikkauspiste on noin 300 metrissä. Rengas siis vyöryy sivuttaissuunnassa paljon Tietty runko joustaa suurimmaksi osaksi mutta se vaatii energiaa.

Olisikin hupaisaa koittaa lentokenttätasaisella työntää kärryä jossa on painoa 700kg ja aurausta renkaissa 2mm ja sit muuttaa niin että on 0-auraus ja koittaa uudelleen

Nyt kun leveät renkaat on tullu jäädäkseen niin olen sitä mieltä että kannattaisi kokeilla mitä muutoksia ajo-ominaisuuksiin tulee jos aurauksen muuttaa lähelle nollaa ja toisaalta millälailla ko muutos näkyy polttoaineen kulutuksessa?

Olen säätänyt aurauskulman lähes aina itse, ehkä kerran käyttänyt 35 vuoden aikana liikkeessä.
Kokemusperäisenä tietona voin vahvistaa tavoitteeksi mahdollisimman lähellä nollaa olevan aurauksen.

Vuosia sitten säätelin aurauskulmaa pienemmäksi kun ajokäytös oli rauhaton ja silloin säädön jälkeen lähellä nollaa olevalla kulmalla käännöksissä auto teki ylimääräisen, tuskin havaittavan liikkeen kun ohjausakselistossa täysin normaalit välykset menivät pyörän käännöksen johdosta toiseen laitaan ja auraus muuttui marginaalisesti harittavaksi.
Samalla matka-ajossa auton suuntavakavuus heikkeni oleellisesti.
Pieni korjaus auraavampaan suuntaan ja auto oli lopulta täysin vakaa matka-ajossa (meni täysin suoraan ratista irti päästettynä 120km/h), rullasi erittäin herkästi ja renkaat kuluivat tasaisesti. Kaupunkiajossa ohjaus oli herkkä ja tuntuma hyvä ilman yllätyksiä missään tilanteessa.

Eli aurauskulman säätö mahdollisimman lähelle nollaa huomioiden ohjausakselin osien toimintavälykset joita on uusissakin autoissa. Kun auto ei missään ajo-olosuhteissa vaella tai tunnu rauhattomalle, on polttoainetalouskin kohdallaan.

[Jari Ke]

Kallellaan olevassa renkaassa on eri säde renkaan eri laidoilla.

Vielä vatii selvennystä kun ei ymmärrä
Väännäppäs rautalangasta toi säde -juttu ja korjaa jos minulla on virheitä kirjoituksessani.

En ottanu kantaa tuohon aurauksen mittaamiseen, vaan renkaan suoraan menemiseen jos on kallelaan.

Jos pyörittee katkaistua kartiota niin meneekö suoraan .

Hyvä rautalankamalli ja kiitos kärsivällisyydestä

Niinkuin itte ittelleni postasin edellisessä niin auto alkaa tosiaan kiertää ympyrää.

Säätöjen suhteen olen kuitenkin samoilla linjoila E200kompressor:in kanssa. Ajo-ominasuudet ei juurikaan muuttunu huonommiksi ja kulutus tippui reilusti. Saapi nähdä mihin asettuu tuon 200D:n kulutus Säädin senkin samalla kun nuo kaksi muuta.