Viissatasen elvytystä

[jnes]

Hienoa tekemistä ja teettämistä

Kiitos!

[jnes]

Hienon näköistä!!

Kiitokset!

[JanneW124]

Hienoa tekemistä.
Mikä perän puslien asennuksessa/mitoituksessa jäi askarruttamaan?

Omaan coupeen jäi kelkan takimmaiset puslat vaihtamatta, kun nuo Carus'n puslat epäilytti itseäni. Ilmeisesti aivan turhaan...

Kiitos!

En saanut puslia yhtä syvälle ainakaan mitan mukaan kuin mitä alkuperäiset olivat. Toiseksi puslan syvyys ei ollut sama joka puolelta mitattuna. Voi toki olla että mittaajan virhe tms. E500Eboardilta lukenut, että perän/kardaanin linjaus voi muuttua jos perän puslat eivät tule samaan kohtaan/samalle tasolle. Millerin työkalulla noita puslia ei kyllä ainakaan syvemmälle saa ilman, että työkalua modifioi. Uskon että ne kyllä ovat riittävä syvällä apurungossa, mutta ovatko samalla tasolla, jotta perämurikka tulee kohtisuoraan. Voi toki olla, että harrastelija-asentajan turhaa panikointia tämä..

Liitteenä tehtaan ohje puslien vaihtoon.

Mulla ei ole tuollaista asennustyökalua, mutta ennnen purkua olen mitannut aseman ja siihen sitten asettanut juurikin tuon linjan säilyttämiseksi.

Jos puslat eivät menneet ihan yhtä syvälle niin onko niiden keskinäinen mittaero suhteessa siihen mitä alunperin mittasit? Tatkoitan siis, että jos mittasit vasemman puslan olevan 0,5mm sisemmässä kuin oikea, niin onko se edelleen niin? Ja kuinka isoista mittaheitoista puhutaan?

[Efraim]

En saanut puslia yhtä syvälle ainakaan mitan mukaan kuin mitä alkuperäiset olivat. Toiseksi puslan syvyys ei ollut sama joka puolelta mitattuna. Voi toki olla että mittaajan virhe tms. E500Eboardilta lukenut, että perän/kardaanin linjaus voi muuttua jos perän puslat eivät tule samaan kohtaan/samalle tasolle. Millerin työkalulla noita puslia ei kyllä ainakaan syvemmälle saa ilman, että työkalua modifioi. Uskon että ne kyllä ovat riittävä syvällä apurungossa, mutta ovatko samalla tasolla, jotta perämurikka tulee kohtisuoraan. Voi toki olla, että harrastelija-asentajan turhaa panikointia tämä..

Mielestäni huoli puslien korkeudesta ei ole turhaa panikointia. Auton perä makaa takakelkan päällä, jolloin kelkan asento vaikuttaa sekä vetopyörästön linjaukseen että takapyörien asentoon suhteessa koriin ja etupyöriin. Mielestäni kelkka ja puslat ovat oleellinen osa auton ajettavuutta. Ei se Stuttgartin insinööri turhaan ole laskenut eri automalleille camper/caster kulmia toleransseineen ja laatinut satoja millintarkkoja korjaamo-ohjeita. Joku sanoisi että ylisuunnittelua, - mutta siksi Mersu on Mersu.

[jnes]

Hienoa tekemistä.
Mikä perän puslien asennuksessa/mitoituksessa jäi askarruttamaan?

Omaan coupeen jäi kelkan takimmaiset puslat vaihtamatta, kun nuo Carus'n puslat epäilytti itseäni. Ilmeisesti aivan turhaan...

Kiitos!

En saanut puslia yhtä syvälle ainakaan mitan mukaan kuin mitä alkuperäiset olivat. Toiseksi puslan syvyys ei ollut sama joka puolelta mitattuna. Voi toki olla että mittaajan virhe tms. E500Eboardilta lukenut, että perän/kardaanin linjaus voi muuttua jos perän puslat eivät tule samaan kohtaan/samalle tasolle. Millerin työkalulla noita puslia ei kyllä ainakaan syvemmälle saa ilman, että työkalua modifioi. Uskon että ne kyllä ovat riittävä syvällä apurungossa, mutta ovatko samalla tasolla, jotta perämurikka tulee kohtisuoraan. Voi toki olla, että harrastelija-asentajan turhaa panikointia tämä..

Liitteenä tehtaan ohje puslien vaihtoon.

Mulla ei ole tuollaista asennustyökalua, mutta ennnen purkua olen mitannut aseman ja siihen sitten asettanut juurikin tuon linjan säilyttämiseksi.

Jos puslat eivät menneet ihan yhtä syvälle niin onko niiden keskinäinen mittaero suhteessa siihen mitä alunperin mittasit? Tatkoitan siis, että jos mittasit vasemman puslan olevan 0,5mm sisemmässä kuin oikea, niin onko se edelleen niin? Ja kuinka isoista mittaheitoista puhutaan?

Tässä kuva tehtaan työkalusta. En tosin tiedä kuinka tarkasti tuollakaan saa noita asennettua. Joku toleranssi tuossakin varmasti on.

w124performance_diff_tool.png

Ennen vanhojen puslien irroitusta mittasin vanhat, toisen puolen mittasin säntillisemmin kuin toisen. Totesin toisen puolen olevan suht samalla etäisyydellä. Maalasin vielä vanhat puslat ennen irroitusta, jotta näen paremmin kuinka syvällä pusla on apurungossa.

Muistelisin, että puhutaan 0,1mm heitossa tuossa syvyydessä. Voin tarkistaa mitat kunhan ehdin taas hallille.

Eniten tuossa vanhan puslan mittauksessa ihmetytti, kun pitkin kehää mitattuna syvyys ei ollut sama, osassa kohtaa 7mm, osassa 7,4mm jne

Ajattelin, kun saan perän takaisin niin pystyn sillä tarkistamaan ovatko edes siellä päinkään nuo puslat.

puslat.png

[jnes]

En saanut puslia yhtä syvälle ainakaan mitan mukaan kuin mitä alkuperäiset olivat. Toiseksi puslan syvyys ei ollut sama joka puolelta mitattuna. Voi toki olla että mittaajan virhe tms. E500Eboardilta lukenut, että perän/kardaanin linjaus voi muuttua jos perän puslat eivät tule samaan kohtaan/samalle tasolle. Millerin työkalulla noita puslia ei kyllä ainakaan syvemmälle saa ilman, että työkalua modifioi. Uskon että ne kyllä ovat riittävä syvällä apurungossa, mutta ovatko samalla tasolla, jotta perämurikka tulee kohtisuoraan. Voi toki olla, että harrastelija-asentajan turhaa panikointia tämä..

Mielestäni huoli puslien korkeudesta ei ole turhaa panikointia. Auton perä makaa takakelkan päällä, jolloin kelkan asento vaikuttaa sekä vetopyörästön linjaukseen että takapyörien asentoon suhteessa koriin ja etupyöriin. Mielestäni kelkka ja puslat ovat oleellinen osa auton ajettavuutta. Ei se Stuttgartin insinööri turhaan ole laskenut eri automalleille camper/caster kulmia toleransseineen ja laatinut satoja millintarkkoja korjaamo-ohjeita. Joku sanoisi että ylisuunnittelua, - mutta siksi Mersu on Mersu.

Toinen on tuo kardaanin linjaus pystysuunnassa. Kysyin varsin Veholta onko heillä vehkeitä tai ovatko tehneet niin eivät olleet kuullutkaan koko hommasta. Toki nämä w124:set ei enää mitään uusia ole ja taitaa asentajatkin olla jo lähellä eläkeikää jotka näiden parissa ovat aikanaan puuhailleet..

Linjaus olisi kai syytä tarkistaa jos tuon perän etukannattimen vaihtaa -- varsinkin kun tarvikeosa kyseessä. Kaiken järjen mukaan kulman ei pitäisi muuttua jos alkuperäisillä osilla kasaa ja kulma voinee muuttua jos kumilevyt kuluvat ajan myötä. Toki kun uusien osien paksuus ei välttämättä ole sama kuin alkuperäisillä, mikä on tehtaalla asennettu aikanaan..

Onko täällä joku moisen homman olisi tehnyt tai ylipäätään kuullut asiasta?

FSM liitteenä tuohon linjaukseen.

41-085.pdf

[S202]

Trabhanin osat ovat alkuperäisen veroisia tai parempia. Ainakin toi vasen on sisäpuoleltakin ruostunut niin helpommalla pääsee hitsari kun on uusi kiinnike. Rassaa noi massat ympäriltä pois niin näkee paremmin.

Hyvä tietää, laitetaan korvantaakse.

Eniten tuossa itseäni arveluttaa, että jos vanhat leikkaa pois ja uudet asentaa tilalle, että ne varmasti saa oikeaan kohtaan ja takakelkka tulee kohtisuoraan auton runkoon nähden. Täytyy napata kuvat kun puhdistin noita massoja niin raati näkee paremmin..

Hyvät mitat pitää ottaa ennen kuin leikkaa vanhan pois. Joku oli tehnyt sellasen jigin joka kiinnitetään ruuveilla kallistuksenvakaajan kiinnikkeeseen jolla saa sen aikalailla millilleen oikeaan kohtaan.

[JanneW124]

Ok. Viissatkussa onkin hieman erilainen tuo pusla ja sen pesä. Tuohon kaarevaan pintaan voi olla vaikeampi mitata...?
Linjauksen kannalta syvyyden muutoksella ei ole väliä, kunhan puslien keskinäinen asemointi säilyy. "Kymppi" tuntuisi sen verran pieneltä heitolta, ettei etummaisen pultin kanssa tulisi myöskään ongelmia.

Tuo kardaanin linjaus olisikin mielenkiintoinen juttu... Olen joskus tuon saman ohjeen lukenut.
Kun tuossa tehtaan ohjeessa mitataan astekulmia pystysuunnassa, niin toki niillä sadaan kardaanin kulmat sallittuihin rajoihin. Mutta astekulmat ei vielä täysin kerro yhdensuuntaisuudesta. Vai onko se niin, että kun kardaani on nivelletty vain keskeltä, ei molemmista päistä, niin perän ja vaihdelaatikon ei tarvitsekaan olla keskenään yhdensuuntaisia? Samalla ajatuksella perän sivusuuntainen linjaus ei olisi ihan niin tarkka juttu. Tietysti vaikuttaa vetareihin yms, mutta ihan sadaosamillin tarkkaa ei olisi.
Lisäksi kaikki komponentit ovat kumiosilla tuettuja jolloin ne sallivat liikettä ja toisaalta ajan saatossa muuttavat muotoaan.

Pääsisiköhän digitaalisella astemitalla yhtään kärryille noista kardaanin kulmista. Akselista itsestään ainakin saisi mitattua...

[jnes]

Pientä edistymistä tapahtunut tässäkin projektissa.

Pultit pääsi Liettuaan ja vieläpä käsittelyyn. Vähän onunastelinkin, että ovat kovin ruosteisia ja ne sitten jouduttiinkin hiomaan ennen varsinaista passivointia. Kertalleen ovat passivoitu jo, mutta osa osista sai pintaansa enemmän tai vähemmän sateenkaaren värejä ja ne menevät uudelleen kylpyyn. Toivottavasti ensi viikolla olisivat valmiit ja matkalla takaisin.

pultit ja mutterit2.png

Alustan tukivarret ja vetarit otin käsittelyyn, jotta takakelkan saisi vihdoin kasattua. Tukivarret kävi puhalluksessa keväällä, missä varastomaalit puhallettiin pois ja muutama viikko sitten kaveri pohjamaalasi ne. Eilen sitten vedettiin tukivarsiin pintaväri ja samalla vetarin osat sai värin pintaan. Maalausta olin vähän stressannut, että ehtii vielä kun maalauskelejä ulkona on. Tässäkin meinasi ilta tulla ja viimeiset värit vedettiin otsalampun avustuksella. Aikaa meni vajaa 9h koko urakkaan.

Kuvat vetoakseleiden lähtötilanteesta.

vetar_alkutilanne1.png

vetari_alkutilanne2.png

Mietin alkuun, että purkaisin vetoakselin ulkonivelen, mutta järkeilin että eiköhän tuo saa aivan siistiksi ilman purkamista ja hiekkapuhallusta. Olin aiemmin hankkinut Deox-c:tä, josta tein liuoksen ja nakkasin akselit kylpyyn. Kokonaan osia en upottanut, ainoastaan akselin pään. Osat sai lillua kylvyssä reilu kolme päivää ja olin yllättynyt, kuinka tehokasta tuo Deox-c on.

Deox-c.png

Liuos irroitti jopa hieman maalia (toki voi olla, että ruostetta päässyt maalin alle), mitä ihmettelin kovasti. Pesin liuoksen pois kuumalla vedellä ja vein osat pihalle kuivumaan. Sitten otin käsittelyyn varsinaiset akselit. Näihin toimi hyvin teräsharjalaikka ja porakone. Jälkimmäisen akselin pyyhin ensin tinnerillä joka vei maalit pois ja vähensi hiontatarvetta. Loppuun vielä karhunkielellä hionta ja suojauksen ja rasvanpoiston jälkeen osat oli valmiit maalia varten. Voin suositella näin yhden kokeilun perusteella. Seuraavaksi voisi jarruosat laittaa kylpyyn tuohon liuokseen.

rasvanpoistoa.png

vetarit.png

Ensin maalattiin pohjamaalit vetoakseleihin sekä sisäpuolen nivelien osiin. Ruokatauon ja tuumatuokion jälkeen osat sai pintavärin. Maalaus ja kuivaustelineet on vähän virityksen näköisiä, mutta ajoivat asiansa oikein hyvin. Puslien suojaksi oltiin jo aiemmin laitettu kuumaliimaa. Alkuun kokeiltiin teippiä mutta se oli toivoton yritys. Saa. nähdä miten tuo kuumaliima irtoaa siitä kumista. Veikkaus on, että liima irtoaa viimeistää siinävaiheessa kun pusla joustaa hieman.

teline1.png

teline2.png

vetarit1.png

valmiit.png

Tuli myös hankittua jonkinverran kirjallisuutta. Onnistuin bongaamaan uudenveroisen myyntiesitteen Feuer und Seide sekä jälleenmyyjien käytössä olleen kirjasen, missä teknistä tietoa W124, R129 ja W201 malleista

Näköjään kaikki kuvat eivät mahdukkaan tähän yhteen viestiin niin laitetaan seuraavaan lisää kuvia

[jnes]

Tässäpä lisää kuvia, mitkä edellisestä viestistä jäi uupumaan.

pultit ja mutterit2.png

osat.png

pohjamaali.png

En muistanutkaan, että sain myös tuon hinnaston kaupantekijäsinä.

brosyyrit.png

feur_und_seide.png

feur_und_seide2.png

feur_und_seide3.png

[meseucco]

Siistiä tekemistä ja hauskaa kirjallisuutta oot löytäny .

[jnes]

Jatketaanpa tarinaa, osat saapui keltapassivoinnista ja jälki on kyllä oikein hyvää ottaen huomioon, missä kunnossa osa lähetetyistä osista oli. Tämän kyllä tiesinkin, että pinnanlaatu vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Itselle positiivisenä yllätyksenä tuli, että käsittely ei vahingoita kumi- tai muoviosia, jolloin noiden tasonsäätöputkien passivointi onnistui oikein hyvin.

osat.png

pannat.png

Tein varsin vertailun noille vakaajan kiinnikkeille, missä näkyy hyvin miten pinnanlaatu vaikuttaa lopputulokseen. Olin nähnyt kyllä kuvia etukäteen miten ruostunut pinta vaikuttaa, mutta näin jälkikäteen ne mitä sanottiin ruostuneiksi olivat varmaankin hapettuneita/pinttyneitä ennemmin kuin umpiruosteessa olevia.

vakaajan kiinnikket.png

pinta.png

Osat kävi vielä hionnassa jossain paikallisisessa moottoripyöräkerhossa(?) jonka jälkeen menivät pinnoitukseen. Pinnoitus jostain syystä värjäsi ison osan osista sateenkaaren väreihin, jolloin sitten homma tehtiin uusiksi.

Jatkon kannalta pyrin ja suosittelen hankkimaan uudet osat, jotka lähettää pinnoitukseen tai sitten hinkkaamaan osat tasaisiksi. Pinnoitus on vertautuu suoraan maalaukseen -- pohjat merkkaavat paljon. Jatkon kannalta täytyy miettiä, että onko tarpeellista suojata kierteitä yhtä paljon kuin nyt tein. Samoin tuo puhtausaste on edelleen kysymysmerkki. Noudatin äärimmäistä puhtautta, kuten maalatessa osien suhteen, jotta ylimääristä rasvaa tms ei jää pinnoitettavien osien pintaan. Täytyy ehkä jokin toinen vertailu tehdä, miten rasvanpoisto/silikonin poisto vaikuttaa lopputulemaan.

end_result.png

Seuraavana sitten niputusta, kunhan arjen kiireiltä ehtii.

[EVO X]

Keltapassivoidut kannattaa lakata ennen asennusta. Ainakin isot osat. Ne kestää muutaman vuoden siistinä ja sitten alkaa haalistua ja hapettua. Kaikki mitä itse olen lakannut on pysynyt hyvinä nyt jo yli kymmenen vuotta omissa harrasteautoissa. Itse käytin Eastwoodin crystal clear-direct to metal suojalakkaa.

[S202]

Mun mielestä ne saakin haalistua ajan kanssa, niinhän ne alunperinkin on tehneet. Harrasteautossa kestää varmasti kymmeniä vuosia ruostumatta. Kierteiden suojaamiselle ei ole tarvetta. Eikai noiden kanssa kannata ihan äärimmäisyyksiin mennä, pitäis joka ikinen muukin osa olla sitten viimeisen päälle. Valtaosa hienoistakin autoista on pohjan puolelta aivan törkeässä kunnossa.

[Bemaristi]

Todella nättiä tekemistä!!

Tuo tasonsäätöputkien passivoinnin onnistuminen kumeineen oli hyvä tieto

[EVO X]

Harrasteautossa kestää varmasti kymmeniä vuosia ruostumatta.

Ei kestä. 3-5v niin näyttää siltä että sais tehdä uudelleen. Eron huomaa meillä liiankin selvästi. Mercuryssä kaikki on passivoitu mitä on irti otettu, muttei ole suojattu. Cadillacissa taas on. Mercuryssä on aika karussa kunnossa jo vaikka auto seisoo lämpöisessä hallissa ja pestään käsin varmaan alle kymmenen kertaa vuodessa kesällä. Tuskin on edes sateella ajettu. Cadillacilla on ajettu sateella, rännässä, suolatuilla teillä ja tottakai kesällä kuivalla, paljon enemmän kuin Mercuryllä. Lakatut keltaset ja sinkityt on edelleen erinomaiset. Nykyinen keltapassivointi ei ole samaa kuin 30-vuotta sitten, vaikka sen teettäisi Itä-Euroopassa.

Miksi ei näksisi olemattoman pientä vaivaa, että osat pysyy paljon kauemman parempana? En pysty ainakaan millään itselle perustella miksi en suojaisi niitä.

[S202]

Aika jännä, tavalliset kilopultitikin kestää ulkona jossain työkoneessa vaikka kuinka pitkään siistinä. Saahan ne suojata, ei siinä mitään mutta ei pitäisi tuollaisessa käytössä mennä muutamassa vuodessa miksikään.

[EVO X]

Aika jännä, tavalliset kilopultitikin kestää ulkona jossain työkoneessa vaikka kuinka pitkään siistinä. Saahan ne suojata, ei siinä mitään mutta ei pitäisi tuollaisessa käytössä mennä muutamassa vuodessa miksikään.

Uusien pulttien pinta on huomattavasti kestävämpi kuin vanhojen teräsosien uusittu pinnoitus. Noissa kun on aina jonkinverran hapettumaa/rokkoa tai muuta pintavirhettä, niin se ei kestä yhtälailla kuin uusi täysin sileä pinta mikä on tehty teollisuusprosessissa uudelle kappaleelle.
Mutta oli miten oli, ohut suojaus ei vaikuta ulkonäköön mitenkään, mutta kestoon kylläkin.

[Karel]

Aika jännä, tavalliset kilopultitikin kestää ulkona jossain työkoneessa vaikka kuinka pitkään siistinä. Saahan ne suojata, ei siinä mitään mutta ei pitäisi tuollaisessa käytössä mennä muutamassa vuodessa miksikään.

Uusien pulttien pinta on huomattavasti kestävämpi kuin vanhojen teräsosien uusittu pinnoitus. Noissa kun on aina jonkinverran hapettumaa/rokkoa tai muuta pintavirhettä, niin se ei kestä yhtälailla kuin uusi täysin sileä pinta mikä on tehty teollisuusprosessissa uudelle kappaleelle.
Mutta oli miten oli, ohut suojaus ei vaikuta ulkonäköön mitenkään, mutta kestoon kylläkin.

Olisiko looginen selitys lähinnä se, ettei malteta pitää riittävän kauan sähkökylvyssä. Ts. sinkkiä yksinkertaisesti tulee liian vähän ja liian ohuelti. Pidetään tehtävää suoritettuna kun vaan silmämääräisesti näyttää valmiilta ja saadaan laskuttaa?

[EVO X]

Aika jännä, tavalliset kilopultitikin kestää ulkona jossain työkoneessa vaikka kuinka pitkään siistinä. Saahan ne suojata, ei siinä mitään mutta ei pitäisi tuollaisessa käytössä mennä muutamassa vuodessa miksikään.

Uusien pulttien pinta on huomattavasti kestävämpi kuin vanhojen teräsosien uusittu pinnoitus. Noissa kun on aina jonkinverran hapettumaa/rokkoa tai muuta pintavirhettä, niin se ei kestä yhtälailla kuin uusi täysin sileä pinta mikä on tehty teollisuusprosessissa uudelle kappaleelle.
Mutta oli miten oli, ohut suojaus ei vaikuta ulkonäköön mitenkään, mutta kestoon kylläkin.

Olisiko looginen selitys lähinnä se, ettei malteta pitää riittävän kauan sähkökylvyssä. Ts. sinkkiä yksinkertaisesti tulee liian vähän ja liian ohuelti. Pidetään tehtävää suoritettuna kun vaan silmämääräisesti näyttää valmiilta ja saadaan laskuttaa?

Tuskin, teollisuus sinkkaamot vaan ei ala säätämään linjaansa yksityisten pienten nippeleiden takia vastaamaan 100% täydellisesti kyseisen materiaalin ja pinnanlaadun vaatimuksia.

[Karel]

Aika jännä, tavalliset kilopultitikin kestää ulkona jossain työkoneessa vaikka kuinka pitkään siistinä. Saahan ne suojata, ei siinä mitään mutta ei pitäisi tuollaisessa käytössä mennä muutamassa vuodessa miksikään.

Uusien pulttien pinta on huomattavasti kestävämpi kuin vanhojen teräsosien uusittu pinnoitus. Noissa kun on aina jonkinverran hapettumaa/rokkoa tai muuta pintavirhettä, niin se ei kestä yhtälailla kuin uusi täysin sileä pinta mikä on tehty teollisuusprosessissa uudelle kappaleelle.
Mutta oli miten oli, ohut suojaus ei vaikuta ulkonäköön mitenkään, mutta kestoon kylläkin.

Olisiko looginen selitys lähinnä se, ettei malteta pitää riittävän kauan sähkökylvyssä. Ts. sinkkiä yksinkertaisesti tulee liian vähän ja liian ohuelti. Pidetään tehtävää suoritettuna kun vaan silmämääräisesti näyttää valmiilta ja saadaan laskuttaa?

Tuskin, teollisuus sinkkaamot vaan ei ala säätämään linjaansa yksityisten pienten nippeleiden takia vastaamaan 100% täydellisesti kyseisen materiaalin ja pinnanlaadun vaatimuksia.

Periaatteessa juuri sitä tarkoitinkin. Hiukan toisella lähestymiskulmalla.

[jnes]

En tiedä kuinka kauan noita normaalisti kylvetään/peitataan tai miten Suomessa passivointia tekevät toimivat. Omat osat olivat kuulemma parikymmentä minuuttia kylvyssä ja nuo ovat selkeästi keltaiset vs mitä nyt olen nähnyt uusia keltapassivoituja osia. Olettaisin että pinta on paksumpi kuin normaalisti, tuohon myös perustui tuo suositus kierteiden suojauksesta.

Tuo suojaus on hyvä tieto, voisi harkita ainakin noiden isompien osien suojausta, miksei myös kaikkien. Osa noista pulteista on kyllä aika rujon näköiset, joten varmaan fiksuin hankkia uudet ja passivoida ne valmiiksi ja suojata sen jälkeen..

[Juha_M117]

En tiedä kuinka kauan noita normaalisti kylvetään/peitataan tai miten Suomessa passivointia tekevät toimivat. Omat osat olivat kuulemma parikymmentä minuuttia kylvyssä ja nuo ovat selkeästi keltaiset vs mitä nyt olen nähnyt uusia keltapassivoituja osia. Olettaisin että pinta on paksumpi kuin normaalisti, tuohon myös perustui tuo suositus kierteiden suojauksesta.

Tuo pelkkä aikamäärä ei taida kertoa mitään siitä kuinka paksulti tavaraa tuli pintaan koska prosessin muutkin ominaisuudet vaikuttaa siihen.

[EVO X]

Juu aika on melko toissijainen tuossa prosessissa. Mutta todennäköisesti myrkyt mitä saavat tuolla käyttää ovat voimakkaampia kuin mitä Suomessa. EU:han kielsi juuri yhden olennaisen aineen käytön keltapassivoinnin osalta joskus kymmenkuntavuotta sitten, eikä nykyaineilla saa täällä tehtyä niin keltaista kuin ennenvanhaan enää.

[jnes]

Pientä päivitystä tännekkin. Aloin kasaamaan takakelkkaa ja muistelemaan, että mites nuo tukivarret oikein kuuluikaan..

osien sovittelua.png

Tarkastelin noita passivointituloksia ja päädyin, että muutamat pultit menee uusiksi ja hankinkin ne jo alkuperäisenä. Ajattelin että kun kerta näin pieteetillä tehdään niin suotta oikaista jossain vaikka nämä eivät nyt näkyville tulekkaan. Nämä pitäisi lähettää vielä passivointiin. Samalla totesin kun kasailin noita pisteosia niin tuo johtokannakelevy mikä on takakelkassa kiinni, että se tehdään uusiksi. Tämän osan ainoa tehtävä on tuon kuskin puolen jarrupalojen kuluneisuusanturille menevän johdon kannatus. Hahmottelin paperille 1:1 mallin ja lähetin kaverille piirrettäväksi puhtaaksi ja työstettäväksi. Kaveri innostui maalailemaan vielä nuo perän puslien metalliosat, että ei ruostuisi heti kun saa liikenteeseen.

johdon kannatin.png

Tuli hankittua uudet takaiskarit. Toive oli saada nämä alkuperäisenä ja olinkin hetken onnekkaana kun Paragon näytti, että kaksi olisi jäljellä keskusvarastolla. Tästä alkoikin melkoinen selvittely mistä ne saisi edullisimmin. Yritin tilata rapakon takaa, mutta sieltä tule nopeasti peruutus. Japaniin laitoin myös viestiä saatavuudesta ja Saksasta yritin parista eri paikasta hankkia niitä. Onnistuin varaamaan tämän viimeisen parin ja sovin toimituksen hotelliin, kun sattui sopivasti työmatka Saksaan, mutta harmikseni se tilaus peruuntui. Veho edelleen näytti että olisi saatavilla ja päädyin hampaat irvessä tilaan sieltä, kunnes sekin peruutettiin. C49 koodilla ovat Lopputuloksena oli sitten Sachs:n tarvikkeet. Näissä kai on jotain eroa sisuskaluissa, ainakin Sachs:n numerot ovat erit.

sachs vs MB.png

Ajattelin, että teettäisin tuon alkuperäisen iskaritolppien tarrat noihin Sachsin tekeleisiin niin olisivat sitten kuin alkuperäiset.

Tuli kokeiltua kuivajääpuhallusta noille takakelkan muoviosille. Sattui lähikaupan pihalla olemaan yrittäjyyden alkutaipaleella oleva puhaltaja, jonka kanssa juteltiin pitkät tovit. Aiemmin testattiin miten lika ja rasva irtoaa auton pohjasta ja miten puree ruosteeseen/massaan. Kone oli pienehkä, joten suurta eroa ei syntynyt mutta muoviosat kirkastui uuden veroiseksi. Rasvan ja lian poistoon alustasta vaatisi isomman koneen.


Ennen:

muoviosat ennen.png

Jälkeen:

muoviosat_jälkeen.png

muoviosat_after1.png

Pientä harmia tuotti tuo vääntövarren asennus pyöränkannattimeen. Mersu, kun on yhtenäistänyt noita tukivarsia ja kiinnitystarvikkeita niin hankin Saksasta alkuperäiset kiinnityssarjat tukivarsille. Uudet kiinnityssarjat ovat torx kannalla ja pienemmillä pulteilla M10. Aluperäiset ovat M12 ja kuuskantapulteilla.
Tässä vääntövarressa on aiemmin ollut myös epäkeskopultti, ei toki 500E enää, mutta kiinnityssarja on sama kaikissa W124:ssa ja tämä aiheutti myös päänvaivaa alkuun.
Ongelmana oli siis, että pultti ei mahtunut tukivarren pultin läpi menemään. Tuskailin tätä nälissäni, että joudunko juuri sorvaamaan pulttia pienemmäksi, koska uuden pultin hankinta ei ollut vaihtoehto, kun olin hankkinut alkuperäiset pultit, jotka käyneet passivoinnissa jne. Päädyin sitten poraamaan tukivarren puslan reikää isommaksi. Porasin reiän 0,2mm isommaksi kuin pultti. Näin jälkikäteen aloin miettimään, että onko toleranssi kuitenkin liian suuri, kun kyseessä tukivarsi.

torque strut.png

Perään tuli hankittua uudet laakerit, jotka lähti muiden perän osien kanssa kohti Raptec:iä. Nykyiset oli Timkenin ja pinonin iso laakeri muistaakseni FAG:n valmistama. Nuo Timkenit oli suoraan hyllystä, joten päädyin noihin. Alkuperäisiä harkitsin hetken, mutta niiden hinta oli sen verran suolainen, että päädyin noihin OEM laakereihin. Tehdään uusiksi jos leviää. Ilmeisesti perässä käytetty Timkenin, FAG:n ja SKF:n laakereita Mersun toimesta. Noilla ei keskenään juuri liene eroa mikä siellä on kaikki yhtä laadukkaita.
Perä muuten on maalattu ja ottaa kasausta.

Näyttökuva 2023-10-28 kello 22.26.15.png

perä maalissa.png

Tästä saa vähän käsitystä miltä tuo nyt tulee valmiina näyttämään. Pultteja ei vielä kiristetty+vääntövarsi puuttuu. Tehtaan ohje sanoo, että kiristys, kun vetoakselit ovat vaakasuorassa ja ne on vielä vaiheessa, samoin kuin perä.

nipussa.png

Ehkä se siitä valmistuu. Katselin jo etupään osia ja tein osaluetteloa mitä kaikkea sinne tarvii uusia..

[Tenutähti]

On vain aika lailla viimeisen päälle toimintaa
Oletko pitänyt kirjaa kuluista? Jos sillä nyt (ainakaan sinulle) mitään merkitystä on kun teet tuollaista loppuelämän autoa.

[jnes]

Kiitos.
On mulla kaikki kuitit tallella, en vain ole laskenut (uskaltanut) mitä noi tekee yhteensä. Katsoo sitten kun auto valmis.

Tuskinpa tuosta koskaan omiaan tulee saamaan pois, jos tuon laittaisi myyntiin.

[Tenutähti]

Kiitos.
On mulla kaikki kuitit tallella, en vain ole laskenut (uskaltanut) mitä noi tekee yhteensä. Katsoo sitten kun auto valmis.

Tuskinpa tuosta koskaan omiaan tulee saamaan pois, jos tuon laittaisi myyntiin.

Jos Suomessa laitat myyntiin niin ei varmuudella saa mutta maailmalla? En osaa yhtään sanoa?
Mitä tällaisella tarkkuudella entisöidystä esim. Saksassa ovat valmiita maksamaan? Tai minkälaisia pyyntejä?
Omalle työlle laskee jonkunkaanlaista hintaa niin hyvät patterit pitää olla laskukoneessa että omansa saa pois! Siis tavarat ja työt. Ja autokin on jotain maksanut.
Mutta tästä täydellisyyden tavoittelusta saa kyllä käsityksen, että myynti ei ole suunnitelmissa.

[Timo L.]

Kiitos.
On mulla kaikki kuitit tallella, en vain ole laskenut (uskaltanut) mitä noi tekee yhteensä. Katsoo sitten kun auto valmis.

Tuskinpa tuosta koskaan omiaan tulee saamaan pois, jos tuon laittaisi myyntiin.

Jos Suomessa laitat myyntiin niin ei varmuudella saa mutta maailmalla? En osaa yhtään sanoa?
Mitä tällaisella tarkkuudella entisöidystä esim. Saksassa ovat valmiita maksamaan? Tai minkälaisia pyyntejä?
Omalle työlle laskee jonkunkaanlaista hintaa niin hyvät patterit pitää olla laskukoneessa että omansa saa pois! Siis tavarat ja työt. Ja autokin on jotain maksanut.
Mutta tästä täydellisyyden tavoittelusta saa kyllä käsityksen, että myynti ei ole suunnitelmissa.

Saksassa - ja aikalailla muuallakin - parhaat hinnat 500 E:stä maksetaan täysin alkuperäiskuntoisista autoista. Tarkoitan tällä siis ulkonäöllisesti alkuperäisistä, totta kai autoja on enemmän tai vähemmän kunnostettu. Sama juttu melkein Mersussa kuin Mersussa, kun ikää alkaa olemaan se 25 vuotta tai enemmän, kotituunaukset laskevat arvoa. Parhaista vakioautoista totetutuneet hinnat ovat 90 000 euron tienoilla, mutta valtaosa asettuu 35-60 tuhannen kantturoihin.

Tässä mennään hyvällä vauhdilla sellaista tarkkuutta kohti, että kannattaa vakuutus pitää ajan tasalla. Jälleenrakennusarvohan voidaan määrittää kustannusten perusteella myös keskeneräiselle projektille .

[jnes]

Tänään kun sai hieman omaa aikaa niin suuntasin hallille kasaamaan nuo vetoakselit.. Suht nopeaa meni kasaan vielä kun naapuri (joka maalannut nuo tukivarret yms pisteosat) tuli kaveriksi. Tuo vetoakselihomma on aina vähän masentavaa, toki tässä tuskaa helpotti, kun kaikki osat olivat uusia ja puhtaita, mutta sotkua siinäkin sai. Etenkin tuo ulompi nivel aiheutti sotkua. Itse kasauksesta ei harmikseen kuvia tullut napattua.

Cv_axle3.png

cv_axle.png

Tutkin tuota tehtaan ohjetta vetoakselin kumin vaihdosta ja siinä mainittiin, että 120g olisi täyttö per nivel, joten otin sitten vaimolta keittiövaa'an mukaan hallille. Sisänivelen väliin tuli Hylomarit tiivistämään purettavat osat. Rasvat tuli suojakumien mukana, mutta sitä oli liian vähän ottaen huomioon kun purin, pesin ja puhdistin kaikki osat. Kumit on Febiltä, jonka paketeissa oli alkuperäiset suojakumit mersun osanumerolla, kera rasvan ja vetoakselin pultin.
Vanhoissa suojakumeissa oli tukirengas pienemmässä, mutta uusissa ei joten hyödynsin sen vanhoista. Sen asentaminen meinasi teettättää kunnes tajusimme, että narulla paras vetää rengas paikoilleen. Ohessa kuva selventämään tilannetta.

vetarin kumi.png

CV_axle2.png

Jännästi nuo pultit näyttää valkoiselta vaikka ovat saman käsittelyn saaneet kuin nuo aluslevyt.


Tehtaan ohjeessa mainittiin, että sisänivelen kuulien ja yleensä kasauksessa puretut täytyisi osat saada takaisin samoille paikoin nivelen osalta. En merkannut osia mitenkään kuin purin ne ja ne on nyt kasattu "miten sattuu" Sitten näkee mitä vaikutusta vai onko mitään vaikutusta. Hifistelin vielä ja laitoin samaan linjaan molemmat suojakumit sekä pannat samaan suuntaan. Toisen vetoakselin tein peilikuvana, eli pannat on siinä päinvastoin. Muuten kasaus meni tehtaan ohjeen mukaisesti.


Loppuun vielä fiilistelyä, miltä tuo tulee valmiina pakettina näyttämään. Yhdessä mukana H&R:n jousi mikä tarkoitus laittaa alle.

fiilistelyä.png

driver_side cv axle.png

fiilistelyä2.png

Perää se huutaa, että saa linjattua nuo akselit ja tukivarret..

Kiitos.
On mulla kaikki kuitit tallella, en vain ole laskenut (uskaltanut) mitä noi tekee yhteensä. Katsoo sitten kun auto valmis.

Tuskinpa tuosta koskaan omiaan tulee saamaan pois, jos tuon laittaisi myyntiin.

Jos Suomessa laitat myyntiin niin ei varmuudella saa mutta maailmalla? En osaa yhtään sanoa?
Mitä tällaisella tarkkuudella entisöidystä esim. Saksassa ovat valmiita maksamaan? Tai minkälaisia pyyntejä?
Omalle työlle laskee jonkunkaanlaista hintaa niin hyvät patterit pitää olla laskukoneessa että omansa saa pois! Siis tavarat ja työt. Ja autokin on jotain maksanut.
Mutta tästä täydellisyyden tavoittelusta saa kyllä käsityksen, että myynti ei ole suunnitelmissa.

Saksassa - ja aikalailla muuallakin - parhaat hinnat 500 E:stä maksetaan täysin alkuperäiskuntoisista autoista. Tarkoitan tällä siis ulkonäöllisesti alkuperäisistä, totta kai autoja on enemmän tai vähemmän kunnostettu. Sama juttu melkein Mersussa kuin Mersussa, kun ikää alkaa olemaan se 25 vuotta tai enemmän, kotituunaukset laskevat arvoa. Parhaista vakioautoista totetutuneet hinnat ovat 90 000 euron tienoilla, mutta valtaosa asettuu 35-60 tuhannen kantturoihin.

Tässä mennään hyvällä vauhdilla sellaista tarkkuutta kohti, että kannattaa vakuutus pitää ajan tasalla. Jälleenrakennusarvohan voidaan määrittää kustannusten perusteella myös keskeneräiselle projektille .

Kyllä tässä mulla tarkoituksena kaikki kotituunaukset purkaa pois ja palata kohti tehtaan lookkia - miltä auto on näyttänyt kun Sindelfingenistä rullannut ulos vuonna -91 -- ehkä pienillä omilla mausteilla tosdin (mm jarrut, H&R..) Tarkoituksena kuitenkin pitää alkuperäiset osat tallessa ja entisöitynä, jotta auton voi halutessaan palauttaa takaisin 100% alkuperäiseksi.
Ajattelen, että kun tässä kilsoja melkein 300tkm niin tuo arvo ei varmasti tule olemaan sama vaikka joka ainut mutteri ja pultti olisikin käyty läpi kuin alle 100 tkm ajetuissa vastaavan kuntoisessa..

Tällähetkellä mulla on täyskasko autossa, mutta ei suoraansanottuna mitään tietoa millä summalla auto on vakuutettu.
Voisitko avata lisää miten tuo keskeneräisen projektin vakuusarvon määritys toimii? Vaatiiko Classic data arvioinnin ja sillä perusteella vakuutusyhtiöön tarkennusta?
Olen ymmärtänyt, että normaalisti vakuutusyhtiöt tuijottavat vain vuosimallia ja määrittävät sen perusteella mahdollisen korvaussumman. Voit myös YV:tä laittaa jos et tähän halua avata tarkemmin tuota.

Mutta kiitos vinkistä tuon vakuutuksen suhteen!