W201 M111 Kompressor + Turbo
W201 M111 Kompressor + Turbo
Vuonna 2013 alkaa uusi kehitysversio eli turboahtimen liittäminen kompressorikoneeseen. Tämä alkaa sivulla 20. Uusin aihe on nimeltään "W201 M111 Kompressor + Turbo"
Vuonna 2012 on koneeksi vaihtumassa M111.944 eli kaksilitrainen 16-venttiilinen kompressorikone. Tästä on juttua sivulta 14 alkaen. Edellinen aihe oli: "W201 190E: M102 Turbo -> M111 Kompressor"
Vuonna 2011 on automaatti vaihdettu manuaaliksi, löytyy noin sivulla 12.
KE-Jetronicin ja turbon yhdistelmä on testattu lähes niin pitkälle kuin sen rahkeet riittävät autossa, jolla ajetaan normaaliliikenteessä. Seuraava askel on ohjelmoitavan ruiskun asentaminen ja projektin toinen osa alkaa tuolta sivun 10 paikkeilla heinäkuussa 2009.
Alkuperäinen aihe vuodelta 2006 oli: "KE-Jetronic ja matalapaineturbo"
Tässä alla alkuperäinen aloitusviesti:
Tervehdys!
Olen kiinnostunut turbon lisäämisestä 190E 2.0:an (m102.962). Auto on rekisteröity 1990 ja siinä on katti, mutta sitä ei ole leimattu vähäpäästöiseksi. Tavoitteena on käyttää pientä turboa noin 6 psi eli 0,4 bar ylipaineella. Turbo saisi antaa täydet paineet ennen 2000 kierrosta (vrt. VAG). Tavoittelen yli 220 Nm vääntömomenttia alueelle 2000-4500 rpm ja huipputeho voisi jäädä tasolle 150 hp @ 4500. Toisin sanoen haluan ala- ja keskikierroksille lisää vääntöä, suurta huipputehoa en tavoittele. Vertailun vuoksi Mosselmanin (http://www.mosselmanturbo.com" onclick="window.open(this.href);return false;) turbosarja tälle moottorille antaa arvot 248 Nm @ 3500 ja 175 hv @ 5500 paineella 0,4 bar.
Kysyisin nyt, onko teillä kokemusta Mersun KE-Jetronicin käytöstä vakiona tällaisessa sovelluksessa? Kuinka pitkälle järjestelmän kyky mitata ilman virtausta riittää, kun ahtopaine nousee? Pysyykö seos riittävän rikkaana 0,4 barin paineella noin 5000 kierokseen asti?
tomant
Vuonna 2012 on koneeksi vaihtumassa M111.944 eli kaksilitrainen 16-venttiilinen kompressorikone. Tästä on juttua sivulta 14 alkaen. Edellinen aihe oli: "W201 190E: M102 Turbo -> M111 Kompressor"
Vuonna 2011 on automaatti vaihdettu manuaaliksi, löytyy noin sivulla 12.
KE-Jetronicin ja turbon yhdistelmä on testattu lähes niin pitkälle kuin sen rahkeet riittävät autossa, jolla ajetaan normaaliliikenteessä. Seuraava askel on ohjelmoitavan ruiskun asentaminen ja projektin toinen osa alkaa tuolta sivun 10 paikkeilla heinäkuussa 2009.
Alkuperäinen aihe vuodelta 2006 oli: "KE-Jetronic ja matalapaineturbo"
Tässä alla alkuperäinen aloitusviesti:
Tervehdys!
Olen kiinnostunut turbon lisäämisestä 190E 2.0:an (m102.962). Auto on rekisteröity 1990 ja siinä on katti, mutta sitä ei ole leimattu vähäpäästöiseksi. Tavoitteena on käyttää pientä turboa noin 6 psi eli 0,4 bar ylipaineella. Turbo saisi antaa täydet paineet ennen 2000 kierrosta (vrt. VAG). Tavoittelen yli 220 Nm vääntömomenttia alueelle 2000-4500 rpm ja huipputeho voisi jäädä tasolle 150 hp @ 4500. Toisin sanoen haluan ala- ja keskikierroksille lisää vääntöä, suurta huipputehoa en tavoittele. Vertailun vuoksi Mosselmanin (http://www.mosselmanturbo.com" onclick="window.open(this.href);return false;) turbosarja tälle moottorille antaa arvot 248 Nm @ 3500 ja 175 hv @ 5500 paineella 0,4 bar.
Kysyisin nyt, onko teillä kokemusta Mersun KE-Jetronicin käytöstä vakiona tällaisessa sovelluksessa? Kuinka pitkälle järjestelmän kyky mitata ilman virtausta riittää, kun ahtopaine nousee? Pysyykö seos riittävän rikkaana 0,4 barin paineella noin 5000 kierokseen asti?
tomant
Viimeksi muokannut tomant, Ke 20.11.2013 15:51. Yhteensä muokattu 10 kertaa.
Ilmeisesti näin käy. Tällöin seokset rikastuvat kautta linjan, joten jollakin alueella saattaa tulla liian rikas seos. Tyhjäkäyntiseoksen säätö auttanee tähän ja myös muualla alakierroksilla, kun ajetaan pintakaasulla. Tällä alueella myös lambda-anturi ohjaa seoksenmuodostusta.MikkoH kirjoitti:Veikkaisin, että bensan peruspainetta nostamalla saadaan seokset paksummaksi.
tomant
k-jetit on kyllä tuttuja mutta en ole katsonut niin tarkasti mersun nelos konetta mutta
paineen nosto ei rikasta seosta muuta kuin kylmäkäynti suuttimelle
miksikö
koska määränsäätimen mäntään kohdistuu myös suurempi paine putki on siinä määränjakajassa keskellä sitä putkea seuraten pitäisi löytyä järjestelmäpaineen säädin noin 5*5*10cm kaksi polttoaine linjaa ja yksi alipaine putki ja pari johtoa se on laite joka määrää oikean seos suhteen
tämän laitteen kun ottaa jostain alkuperäisestä turpo autosta audi saap volvo niin niissä on myös ahtopaine rikastus kalvo säädin on tällöin noin sentin vahvempi
paineen nosto ei rikasta seosta muuta kuin kylmäkäynti suuttimelle
miksikö
koska määränsäätimen mäntään kohdistuu myös suurempi paine putki on siinä määränjakajassa keskellä sitä putkea seuraten pitäisi löytyä järjestelmäpaineen säädin noin 5*5*10cm kaksi polttoaine linjaa ja yksi alipaine putki ja pari johtoa se on laite joka määrää oikean seos suhteen
tämän laitteen kun ottaa jostain alkuperäisestä turpo autosta audi saap volvo niin niissä on myös ahtopaine rikastus kalvo säädin on tällöin noin sentin vahvempi
Et saa minun mielestäni seoksia rikkaammaksi samalla kun ahdot nousee, ellet laita säädettävää ruiskua ja sytystä.
Eikös se niin ole että kun auto alkaa ahtamaan niin samalla pitäisi sytyksen mennä myöhäsemmälle.?
Eli jos säätää jo tyhjäkäynnillä sytytystä myöhäsemmälle niin käy huonosti ja kuluttaa mutta kun auto ahtaa niin sillon käy hyvin.
eli periaatteessa ei saa toimivaa ke-jetin kanssa.
-itselle tulossa megasquirtti ja ke-jetti lähtee pois.
eli saa pc:llä ohjattua sytkää ja ruiskua.
Eikös se niin ole että kun auto alkaa ahtamaan niin samalla pitäisi sytyksen mennä myöhäsemmälle.?
Eli jos säätää jo tyhjäkäynnillä sytytystä myöhäsemmälle niin käy huonosti ja kuluttaa mutta kun auto ahtaa niin sillon käy hyvin.
eli periaatteessa ei saa toimivaa ke-jetin kanssa.
-itselle tulossa megasquirtti ja ke-jetti lähtee pois.
eli saa pc:llä ohjattua sytkää ja ruiskua.
W 124 230 - 86
Onko näissä lisärikastus kiinteä ahtopaineeseen nähden vai voiko sitä säätää?xr5t kirjoitti:putki on siinä määränjakajassa keskellä ... putkea seuraten pitäisi löytyä järjestelmäpaineen säädin noin 5*5*10cm kaksi polttoaine linjaa ja yksi alipaine putki ja pari johtoa ... se on laite joka määrää oikean seos suhteen ...
tämän laitteen kun ottaa jostain alkuperäisestä turpo autosta audi saap volvo niin niissä on myös ahtopaine rikastus kalvo ... säädin on tällöin noin sentin vahvempi
tomant
Viimeksi muokannut tomant, Ma 12.06.2006 16:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ohjelmoitava ruisku, esim. KMS (von Kronenburg) tai Megasquirt olisi toki hyvä ratkaisu. Tällöin saisi vapaasti muutettua ruiskutusta ja sytytystä niinkuin sanoit. Toisaalta menetetään KE-Jetronicin yksinkertaisuus ja varmatoimisuus ja lisäksi pitää virittää uusi polttoaineensyöttö suuttimineen ja mahdollisesti tarvitaan uusia antureita jonkun verran. Kustannuksia tulee siis melko paljon lisää, vaikka saisi megaspruutan tms edullisesti. Toistaiseksi suunnittelen ensisijaisesti alkuperäiseen KE-Jettin perustuvaa systeemiä, jossa uusien tai lisäosien tarve olisi mahdollisimman pieni. Alkuperäisiä KE-Jet -turboja ovat monet autonvalmistajat tehneet, joten mahdoton tehtävä (Mission Impossible) se ei liene.Nikomb kirjoitti:Et saa minun mielestäni seoksia rikkaammaksi samalla kun ahdot nousee, ellet laita säädettävää ruiskua ja sytystä.
Eikös se niin ole että kun auto alkaa ahtamaan niin samalla pitäisi sytyksen mennä myöhäsemmälle.?
Eli jos säätää jo tyhjäkäynnillä sytytystä myöhäsemmälle niin käy huonosti ja kuluttaa mutta kun auto ahtaa niin sillon käy hyvin.
eli periaatteessa ei saa toimivaa ke-jetin kanssa.
-itselle tulossa megasquirtti ja ke-jetti lähtee pois.
eli saa pc:llä ohjattua sytkää ja ruiskua.
Kenen valmistama systeemi on? Montako lisäsuutinta siinä on? Millainen on suutinten kiinnitys imusarjaan?hoitokoti kirjoitti:mulla olis hyllys ylimmääräinen lisäruiskutus systeemi. voit rinnastaa sen k-jetin kanssa ja säätää niin että tulee mukaan tietyillä ahtopaineilla. eikä tarvitse ylimmääräisiä antureita.. :P
tomant
muistaakseni joku finnturbo tai jotain. siihen pystyy ymmärtääkseni kytkemään 4 suutinta. kaksi lähtöä siinä kumminkin on. mulla on yksi kisko missä on kahden suutimen paikat. elikkä siihen käy kaikki sähkö suuttimet. toki jos erillistä kiskoa käytät niin joudut tekemään imusrajaan paikat sille. tossa omassa projektissa meinasin ensin hyödyntää tota lisärikastus suutinta. se on sähköinen joten siihen voi nyt jo kytkeä. sinun tapauksessa saattaisi jopa riiittää tuo alkupäräinen suutin. (mutua en ole varma) mutta sen isompaan vaihtamalla luulisi saavan tarvittavan hyödyn pienillä tehoilla ajettaessa. ajastat vain tuon boxsin niin että kun rupee jetistä kakku loppuun niin se rupeaa rikastaan. mielestäni se olisi noin helpoin tapa toteuttaa jos todella meinaat maltilisilla paineilla/tehoilla ajella.
viisaammat korjatkoon jos olen väärässä
viisaammat korjatkoon jos olen väärässä
takana peltinen lappu jonka alla on säätö mutta tuskin tarvii säätäätomant kirjoitti:Onko näissä lisärikastus kiinteä ahtopaineeseen nähden vai voiko sitä säätää?xr5t kirjoitti:putki on siinä määränjakajassa keskellä ... putkea seuraten pitäisi löytyä järjestelmäpaineen säädin noin 5*5*10cm kaksi polttoaine linjaa ja yksi alipaine putki ja pari johtoa ... se on laite joka määrää oikean seos suhteen ...
tämän laitteen kun ottaa jostain alkuperäisestä turpo autosta audi saap volvo niin niissä on myös ahtopaine rikastus kalvo ... säädin on tällöin noin sentin vahvempi
tomant
Kylmäkäynnistyssuutin on alunperin tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön käynnistysvaiheessa. Toimiiko se hyvin, jos aukiolotarve jatkuu pitempään? Isompia suuttimia löytynee Mersun kuutos- ja kasikoneista tai vanhoista Bemareista. Tuleeko kylmäkäynnistyssuuttimelle vakiopaine vai muuttuva paine? Sopiiko esim 190E 2.6 kuutoskoneen määräjaaja suoraan 2.0-koneeseen? Yhdistämällä lisäsuutin vapaisiin syöttöihin saisi myös lisärikastukselle muuttuvan paineen, olisiko siinä ideaa?hoitokoti kirjoitti:...tossa omassa projektissa meinasin ensin hyödyntää tota lisärikastus suutinta. se on sähköinen joten siihen voi nyt jo kytkeä. sinun tapauksessa saattaisi jopa riiittää tuo alkupäräinen suutin. (mutua en ole varma) mutta sen isompaan vaihtamalla luulisi saavan tarvittavan hyödyn pienillä tehoilla ajettaessa. :roll: ajastat vain tuon boxsin niin että kun rupee jetistä kakku loppuun niin se rupeaa rikastaan. mielestäni se olisi noin helpoin tapa toteuttaa jos todella meinaat maltilisilla paineilla/tehoilla ajella.
viisaammat korjatkoon jos olen väärässä :P
tomant
Oletteko varmoja että matalapaineturbotuksessa tarvitsee mitään lisärikastusta? Mosselmanin sarjalla 122=>175hp plug and play turbossa ei tehdä mitään muutoksia polttoaineen syöttöön eikä moottoriin. Ainoastaan öljypohjaan tulee reikä turbon paluuöljylle. Paine siis 0.4-0.5bar. Sarjassa on pikku kooleri.
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Tätä alkuperäinen kysymys juuri koski ja yritän kerätä kokemuksia asiasta. Täällä on enemmän kokemusta kovemmista ahtopaineista, matalapaineturbon käyttäjiä ei ole ilmoittautunut ;-). Ymmärsin samoin mosselmanin sivuilta, että koneelle ei tehdä mitään. Ilmeisesti KE-Jet selviää 0,4-0,5 barin ( 6-7 psi ) paineista kuten sanoit seosten kärsimättä. Käyttökokemuksia tällaisesta ei vain tunnu löytyvän.AK47 kirjoitti:Oletteko varmoja että matalapaineturbotuksessa tarvitsee mitään lisärikastusta? Mosselmanin sarjalla 122=>175hp plug and play turbossa ei tehdä mitään muutoksia polttoaineen syöttöön eikä moottoriin. Ainoastaan öljypohjaan tulee reikä turbon paluuöljylle. Paine siis 0.4-0.5bar. Sarjassa on pikku kooleri.
Olen ajatellut heittää turbon taakse Rick Squiresin idean mukaisesti ks. http://ststurbo.com/dvanz_motorsports ja http://ststurbo.com/dave_martis_mustang En tiedä. onko Suomessa tällaisia tehty.
tomant
No, ei tässä ole sen enempää kokemusta kuin että mosselmanin sarja on autotallin nurkassa... Siellä se ei ainakaan ole tarvinnut vielä mitään lisärikastuksiatomant kirjoitti:Tätä alkuperäinen kysymys juuri koski ja yritän kerätä kokemuksia asiasta. Täällä on enemmän kokemusta kovemmista ahtopaineista, matalapaineturbon käyttäjiä ei ole ilmoittautunut . Ymmärsin samoin mosselmanin sivuilta, että koneelle ei tehdä mitään. Ilmeisesti KE-Jet selviää 0,4-0,5 barin ( 6-7 psi ) paineista kuten sanoit seosten kärsimättä. Käyttökokemuksia tällaisesta ei vain tunnu löytyvän.AK47 kirjoitti:Oletteko varmoja että matalapaineturbotuksessa tarvitsee mitään lisärikastusta? Mosselmanin sarjalla 122=>175hp plug and play turbossa ei tehdä mitään muutoksia polttoaineen syöttöön eikä moottoriin. Ainoastaan öljypohjaan tulee reikä turbon paluuöljylle. Paine siis 0.4-0.5bar. Sarjassa on pikku kooleri.
Olen ajatellut heittää turbon taakse Rick Squiresin idean mukaisesti ks. http://ststurbo.com/dvanz_motorsports ja http://ststurbo.com/dave_martis_mustang En tiedä. onko Suomessa tällaisia tehty.
tomant
Nyt kun näyttää siltä että tuon turbon saisi laillisesti laitettua paikalleen (muutoskatsastus kuulema onnistuu sellaisella asemalla missä ei ole insinööritaudin saaneita katsastusmiehiä), niin sittenhän niitä kokemuksia voisi hommata. Mutta on sata muuta kiirettä ennen kuin tuota kerkeää kokeilemaan. Lisäksi sarjan mukana piti tulla downpipehässäkkä mutta se on edelleen saamatta....
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Tallinnurkassa riittää varmaan laihempikin seos ;-) Onko muuten mosselmanin sarjassa mukana jonkinlainen sähköinen ohjausboxi tai -palikka, joka liitetään omaan ECUun ja joka vaikuttaa ruiskutukseen? Tässä Clinton Davisin asennusohjeessa http://mb190.tripod.com/tech/turbo.html on mainittu sellaisesta kohdassa 11.AK47 kirjoitti:No, ei tässä ole sen enempää kokemusta kuin että mosselmanin sarja on autotallin nurkassa... Siellä se ei ainakaan ole tarvinnut vielä mitään lisärikastuksia :) ...
tomant
Ei ole boxia. Eikä kuulema pidä ollakkaan (vai onko huijattu muutakin kuin downpipe???). Voi olla että 16v koneen kanssa oikeasti loppuu muuten soppa KE-jetillä, siinähän on vakiona 185hp. Tuo mun satsi on tehty joskus 80 luvulla ja se on todellakin tökkää kiinni ja aja pois tyylinen. Tuossa mun hommaamassa sarjassa turbo tulee pakosarjan alapuolelle (mukana oma spesiaali moottorinkiinike jotta mahtuu) ja KE-jetin ilmamittarin päälle tuleva koppa on pikkuisen erinäköinen. Laite on tarkoitettu M102 200-230 mosille. Saattais tuo käydä cossumeseenkin, mutta pitäis kai laittaa turbo tai sen sisukset isommiksi.tomant kirjoitti:Tallinnurkassa riittää varmaan laihempikin seos Onko muuten mosselmanin sarjassa mukana jonkinlainen sähköinen ohjausboxi tai -palikka, joka liitetään omaan ECUun ja joka vaikuttaa ruiskutukseen? Tässä Clinton Davisin asennusohjeessa http://mb190.tripod.com/tech/turbo.html on mainittu sellaisesta kohdassa 11.AK47 kirjoitti:No, ei tässä ole sen enempää kokemusta kuin että mosselmanin sarja on autotallin nurkassa... Siellä se ei ainakaan ole tarvinnut vielä mitään lisärikastuksia ...
tomant
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Paljonko sinun mosselman-sarjallasi on luvattu lisätehoa? Nykyisiin luvataan kaksilitraiselle 175 hp ja siihenkin riittänee KE-Jetin tuotto alkuperäisasetuksilla, vai kuinka?AK47 kirjoitti:Ei ole boxia. Eikä kuulema pidä ollakkaan (vai onko huijattu muutakin kuin downpipe???). Voi olla että 16v koneen kanssa oikeasti loppuu muuten soppa KE-jetillä, siinähän on vakiona 185hp. Tuo mun satsi on tehty joskus 80 luvulla ja se on todellakin tökkää kiinni ja aja pois tyylinen. Tuossa mun hommaamassa sarjassa turbo tulee pakosarjan alapuolelle (mukana oma spesiaali moottorinkiinike jotta mahtuu) ja KE-jetin ilmamittarin päälle tuleva koppa on pikkuisen erinäköinen. Laite on tarkoitettu M102 200-230 mosille. Saattais tuo käydä cossumeseenkin, mutta pitäis kai laittaa turbo tai sen sisukset isommiksi.
tomant
Käsittääkseni juurikin 2-litraisessa 122hp=>175hp ja 175Nm=>248Nm noin 0.4-0.5bar ahtopaineella. Ei mulla tuosta ole mitään papereita, mosselmanin sivuilta olen käynyt katsomassa. Laite on käytetty ja otettu pois purkuautosta. Ostin pois kuleksimasta, kun nuo on melko harvinaisia löytää. Kaksi oon nähnyt myynnissä ikinä ja toisesta puuttui turbo, siinä oli taasen oma imusarjakin eli eri malleja on mosselman tehnyt kyllä. Harmi kun ei osaa saksaa niin ei voi faksata mosselmanille tuosta omasta kysymyksiä...tomant kirjoitti:Paljonko sinun mosselman-sarjallasi on luvattu lisätehoa? Nykyisiin luvataan kaksilitraiselle 175 hp ja siihenkin riittänee KE-Jetin tuotto alkuperäisasetuksilla, vai kuinka?AK47 kirjoitti:Ei ole boxia. Eikä kuulema pidä ollakkaan (vai onko huijattu muutakin kuin downpipe???). Voi olla että 16v koneen kanssa oikeasti loppuu muuten soppa KE-jetillä, siinähän on vakiona 185hp. Tuo mun satsi on tehty joskus 80 luvulla ja se on todellakin tökkää kiinni ja aja pois tyylinen. Tuossa mun hommaamassa sarjassa turbo tulee pakosarjan alapuolelle (mukana oma spesiaali moottorinkiinike jotta mahtuu) ja KE-jetin ilmamittarin päälle tuleva koppa on pikkuisen erinäköinen. Laite on tarkoitettu M102 200-230 mosille. Saattais tuo käydä cossumeseenkin, mutta pitäis kai laittaa turbo tai sen sisukset isommiksi.
tomant
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Mahtaisiko Professional Motor Kuopiosta antaa ihan suomeksi tietoaAK47 kirjoitti:[Harmi kun ei osaa saksaa niin ei voi faksata mosselmanille tuosta omasta kysymyksiä...
Näyttis mosselmanin sivujen mukaan olevan suomen jälleenmyyjä.
Ja kai ne tuolla päämajassa enklantiakin ymmärtää.
-Jani-
W124, W210, W163, W251
+Pari ajoneuvoa
W124, W210, W163, W251
+Pari ajoneuvoa
Eivät oo ikinä vastanneet puhelimeen....Jani kirjoitti:Mahtaisiko Professional Motor Kuopiosta antaa ihan suomeksi tietoaAK47 kirjoitti:[Harmi kun ei osaa saksaa niin ei voi faksata mosselmanille tuosta omasta kysymyksiä...
Näyttis mosselmanin sivujen mukaan olevan suomen jälleenmyyjä.
Ja kai ne tuolla päämajassa enklantiakin ymmärtää.
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Turbon vaatimat tekniikkamuutokset 2.0 -> 2.6
Tämän matalapaineturbon vertailumoottori on 190E 2.6, joka tuottaa parhaimmillaan 166 hevosvoimaa. Tämän alle pitäisi päästä ahtopainetta rajoittamalla. Sopivatko 2.6-mallin jarrupääsylinteri ja jäähdytetyt etujarrulevyt suoraan 2.0-malliin? Käyvätkö alkuperäiset etutolpat, navat, jarrusatulat jne? Jos eivät, millaisiin osahankintoihin / muutostöihin on varauduttava? Takajarrut ovat ainakin Motonetin mukaan samat, onko näin?
tomant
tomant
EDIT Parempi osoite Aten webbikatalogiin on http://www.ate.de/generator/www/com/en/ ... ex_en.html ja siellä klikkaa "Catalogues" ja "ATE WEB Catalogue". Suoraa linkkiä ei ole.
tomant
tomant
Viimeksi muokannut tomant, Ti 28.08.2007 14:22. Yhteensä muokattu 2 kertaa.