Jepjep meinasin jotta tekis autoon uuden putken itse kun löytyy tiggi ja miggi hallilta ja ne jotenkin pysyy käsissä.. Niin jotta tuleeko ihan normi paskaraudasta tekemällä hyvää putkea? Missäs muualla myydään valmiita mutkia kuin motonetissä?
Tarkotus olis saada melkosen hiljainen käyntiääni jotta ainaki änkkärit pitäs olla oikeesti hyvät.. Ilmeisesti esim nuo simonssin ym änkkärit ei mitään maailman parhaita oo?
Ite autohan on E200cdi joten siitä ei mitään murinoita saa esille, mutta hiljasen siitä haluan, kun on ite autoaki tullu vaimenneltua jo jonkunverran.
Mites katsastus sitten tämmösen kans? Jotta mistähän ne ensimmäiseks alkaa itkemään? Onko fiksua ottaa auton vanha katti ja käyttää sitä asennuksessa, vai ostaa vaan suosiolla uus(tai jostain sopiva vanha rikki tms oleva katti ja lyödä siitä moskat pihalle ja laittaa suora putki sisään? )
Marteliukselta saat halvemmalla mutkia, ei kannata maksaa niistä muhveista jos hitsaa mutkia yhteen.
Musta on ihan OK ja putkia on saatavissa alumiinipinnoiteella, jolloin ne ei juuri ruostukkaan (ihan ekana vuonna, heh heh)
Mikäli haluat paremmin virtaavan putkiston, voit heittää alkuperäisen katin mäkeen ja ostat suuremman, kunhan siinä on hyväksyntämerkit. Asiallisesti tehty putkisto kyllä kelpaa katsastuksessa vähäpäästöiseen autoonkin.
Samuli H kirjoitti:100hv tehoille riittää mainiosti 2". Isompihalkaisijainen putki tuo aina lisää ääntä ja monesti se on myös vaikeampi rakentaa tilanahtauden takia.
Vaikka on diesel auto ja turbo? Jos näin on niin tulee suht halvaksi tämäki rojekti. Mihin kohtiin ja millasia änkkäreitä olis fiksu laittaa? Samanlailla ku alkuperäsessä?
Tekisin kyllä haponkestävästä. suunnilleen 2x kalliimpi, mut putki jää ehjäks vaikka auto on jo ruostunut ympäriltä kokonaan pois. Vaimentimetkin on suht helppo tehdä itse, vähän 1mm peltiä, mankeli ja poranlastua (haponkestävää) tai villaa. Putki läpi ja jotai 6-8mm reikiä vaimenninosaan. DN50 (60.3) putki riittää ihan varmasti, varsinkin jos tekee tuommoiset läpivirtausvaimentimet
Katti on varmaan syytä ostaa uus.
100 hp menee vaikka 55 mm putkesta läpi, myös dieselissä. Äänikin on öh "parmempi" kun kaasu tulee ja vauhdilla pihalle sieltä putken päästä. Itse sain noin 180 hp jostakin alle 2 tuuman vakio putkesta, jossa oli vieläpä tehtaan tekemiä vaimentimia haittaamassa menoa.
Ei se putki sitä tehoa tee.
Musta kyllä kestää sen minkä tarvitseekin. Haponkestävä kestänee isältä pojalle....jollei sitten katkea / murru.
molemmissa o ihan biilteemasta ostetusta värkistä tehty putki ja molemmissa kolomituumasena. Väykyssä oli myös takavaimentaja ja tällöin oli kyllä tosi hiljanen (turbohan se vaimentaa paljon etenki ku o semmonen turbon näköne mutta palijo pienempi ) muhviputkesta o siinä mielessä helpompi värkätä kun pystyy värkkään kasaan sen ja suunnitteleen paremmin. oiskoha väykkyyn maksanu sen 100€ koko putki poislukien vaimentaja joka oli jo hommattu aiemmin ja kolomituumasesta värkkäsin. Vanha putki oli niin laho ettei siitä saanu kursittua kassaan mittään ja pelkkä takaosa ois maksanu öö 400e vaimentajan kanssa niin kattoin paremmaksi värkätä ite.
Kattoo vaan tosiaan ettei jää liian matalalle kuten itellä niin ei ota joka paikassa kiinni (tilanahtautta jo tolla 3" väykysä)
Jos putken tekee klemmariliitoksilla, niin tuleeko niistä pitäviä liitoksia vai kannattaako vaan suoraan hitsata kii? Perhana kun katit maksaa ihan perkeleesti ja niitä on vielä kaks tuohon autoon, mikä neuvoksi? Vanhat katit on varmaan ihan paskana ja täten uuden putken teko vanhoilla kateilla ei oo kovin fiksua varmaan?
Jos tarkoitat "klemmariliitoksilla" muhviliitoksia, jotka tulevat kiinni pakoputki"klemmarilla", eli U pultilla niin tottakai kestää ja on tiiviitä. Onhan niitä ihan tehtaan jäljiltäkin tehty juuri sillain. Liitokseen vähän asennustahnaa niin ei vuoda ja varmasti jämähtää kiinni ikuiseksi ajaksi.
Muutava avattava liitos kannattaa putkistossa olla, ohan huoltoa varten. Muhviliitokset vain tuppaavat olemaan vähän kertakäyttöisiä, laippaliitokset on mukavia avata ja laittaa takaisin.
Juu, no mites kun autossa on etu, ja takakatti niin huomaako katsastusmies sen jostain jos esim etukatti puuttuu? Jos putken tekee ihan turbon jälkeiseltä liitokselta asti uudestaan niin tällön joutus vissii uusiin molemmat katit kun vanhoja ei viitsi käyttää uudes putkes. Nuo motonetin katit on vähän sen olosia että ei helvetis ja alkuperäset on joku väsyny 400e kappale
kun kerta tää on diiseli, niin ei ne mittaa muuta ku ne noki hiukkasten määrän. eli sen, mikä on näkyvää savua. jos auto ei pahemmin sauhuttele, niin unohda ne uudet katit. tyhjennät vaan ne "nyt paikallaan olevat" katit ja meet sinne päästömittaukseen. mitä ilmeisemmin saat hyväksyty laput päästöistä. ne katit ei vaikuta mitenkään nokihiukkasten määrään. mun tiätääkseni vaan liiallinen soppa suhteutettuna ilmamäärään tekee nokihiukkasia, mikä on se, mitä ne katsastuksessa mittaa. eli tyhjät "hyväksytyt" pöntöt vaan ja menoks!
Viimeksi muokannut pera8x, La 11.09.2010 11:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tyhjää ne alkuperäset katit, oon sanonu sen jo monta kertaa mutta mikä siinä on nii vaikea uskoa Pärjäät ihan hyvin vakioputkella kuhan tyhjäät ne turhanpäiväiset pöntöt. Pakolämmöt/paineet tippuu mikä on todella hyvä asia Sulla oli ilmeisesti aika paljon ajettu tuo auto? Voi tuoda ihan tuntuvan tehonlisän ku lyöt niistä talttaa, rautakankea tai mitä ikinä keksit läpi. Sisälle ei tarvi laittaa putkea.
S202 kirjoitti:Tyhjää ne alkuperäset katit, oon sanonu sen jo monta kertaa mutta mikä siinä on nii vaikea uskoa Pärjäät ihan hyvin vakioputkella kuhan tyhjäät ne turhanpäiväiset pöntöt. Pakolämmöt/paineet tippuu mikä on todella hyvä asia Sulla oli ilmeisesti aika paljon ajettu tuo auto? Voi tuoda ihan tuntuvan tehonlisän ku lyöt niistä talttaa, rautakankea tai mitä ikinä keksit läpi. Sisälle ei tarvi laittaa putkea.
Elä hikeenny Täytyy ottaa vanhat katit ja tyhjätä ne sitten..
Niin, mites ne pensavehkeiden säännöt ja lait/asetukset ja aikarajat? Missä menee rajat ja mitä merkintöjä putkista, kateista ja vaimentimista voidaan vaatia?
Nyt kyseessä bensa -95 ja paras on selvittää etukäteen ettei konttorilla pystytä vaatimaan sellaista mitä laki ei edellytä. Kun on pykälät selvillä niin luulis katsuri niistä taipuvan (löytää sitten jostain muualta jotain vaikka ).
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
jarskak kirjoitti:Tekisin kyllä haponkestävästä. suunnilleen 2x kalliimpi, mut putki jää ehjäks vaikka auto on jo ruostunut ympäriltä kokonaan pois. Vaimentimetkin on suht helppo tehdä itse, vähän 1mm peltiä, mankeli ja poranlastua (haponkestävää) tai villaa. Putki läpi ja jotai 6-8mm reikiä vaimenninosaan. DN50 (60.3) putki riittää ihan varmasti, varsinkin jos tekee tuommoiset läpivirtausvaimentimet
Katti on varmaan syytä ostaa uus.
Tein kerran haponkestävästä ja kaiku sisälle kiitettävästi eli jos hiljaisuutta hakee niin en suosittele.
nyt tulee vähän mututuntumalla, mutta luulisin, että noinkin uusissa, kun 95 pensa autoissa ei kait vaadita sitä kattia, taikka sitten vaaditaan, mutta ei se ainakaan mene päästöistä läpitte ilman sitä. pensakoneen jatkeena se katti poistaa niitä mitattavia päästöjä. eli ihan sama saako sen ottaa, niin joka tapauksessa päästöt nousee niin korkeelle, ettei pysy rajoissa.
varmaan helpoin on, jos tekee sellasen irrotettavan katin, missä on hyvät liitokset ja mikä on helposti laitettava. voi sitten muuten ajella pelkällä putkella ja katsastukseen laittaa sitten sen katin sinne paikoilleen.
Haponkestävä-nimellä puhutellaan huomattavan isoa valikoimaa terässeoksia, samoin ruostumaton nimellä. Pakoputken tekeminen ko aineista saattaa epäonnistua pahasti jos ainevalinta epäonnistuu. Epäonnistuminen ilmenee yleensä putken jatkuvana murtumisena. Ko aineiden lämpölaajeneminen on tuplaten mustan luokkaa jolloin elämistä tapahtuu, lisäksi tärinä ns muokkauskarkaisee monia ko seoksia jolloin tärisevä putken osa karkenee niin kovaksi, että se säröytyy. Lisäksi ko aineissa osassa on suuri herkkyys vetyhaurauteen, joka toimii siten, että kuumana metalli imee sisäänsä vetyä joka tekee siitä erittäin haurasta ja se murtuu. En ole varma, onko turbon jälkeen enää niin isoja lämpöjä, että tuo ilmenisi mutta vapaastihengittävillä se oli suurin ongelma.
Jaro oy teki aikoinaan hetken ruostumattomia pakoputkia Pietarsaaressa mutta se loppui koska ne hajosivat nopeammin kuin mustat putket.
Jussie kirjoitti:Haponkestävä-nimellä puhutellaan huomattavan isoa valikoimaa terässeoksia, samoin ruostumaton nimellä. Pakoputken tekeminen ko aineista saattaa epäonnistua pahasti jos ainevalinta epäonnistuu. Epäonnistuminen ilmenee yleensä putken jatkuvana murtumisena. Ko aineiden lämpölaajeneminen on tuplaten mustan luokkaa jolloin elämistä tapahtuu, lisäksi tärinä ns muokkauskarkaisee monia ko seoksia jolloin tärisevä putken osa karkenee niin kovaksi, että se säröytyy. Lisäksi ko aineissa osassa on suuri herkkyys vetyhaurauteen, joka toimii siten, että kuumana metalli imee sisäänsä vetyä joka tekee siitä erittäin haurasta ja se murtuu. En ole varma, onko turbon jälkeen enää niin isoja lämpöjä, että tuo ilmenisi mutta vapaastihengittävillä se oli suurin ongelma.
Jaro oy teki aikoinaan hetken ruostumattomia pakoputkia Pietarsaaressa mutta se loppui koska ne hajosivat nopeammin kuin mustat putket.
Olet hajulla asiasta.
Ruostumattomilla ja haponkestävillä laaduilla on tosiaan lämpölaajemiskertoimessa eroja. Mutta ei tuplasti. Alumiinilla (vaikkapa 6082) olisi n. tuplat mustaan verrattuna.
Ruostumattomilla ja haponkestävillä lämpölaajenimiskertoimet menevät karkeasti 10-20x10 potenssiin-6 rajoissa. Käytännössä muistuu ainakin 10.5-18.5 kertoimet äärirajoina ilman kuuklettamista tai materiaaliopin kirjojen tai luetteloiden tutkimista.
Suurin pulma on mielestäni 475 hauraus joka on siis ominaisuus joka ilmenee vain kyseisessä lämpötilassa. Ei siis alemmassa tai korkeammassa. Tässä syy miksi em materiaalit kuumana taivutettaessa pyrkivät repeämään jostain kohtaa väkisellä. Jossakin kohtaa on yleensä se 475 astetta. Ja kun voimaa annetaan niin siihen syntyy repeämä. Moottorin jälkeen pakosarjassa taatusti on tuon lämpöistä heti. Ja em materiaaleja kannattanee käyttää downpipen jälkeen vasta.
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
Jahah. Löytyi tämmöistä tekstiä bensa-autojen päästörajoista (mutta ei ole virallista kun ei löytynyt mistään äkkiä kuukkeloimalla):
1978->30.9.1986
CO 4.5 %
HC 1000ppm
1.10.1986->vähäpäästöinen tai kolmitoimikatti
CO 3.5 %
HC 600ppm
vähäpäästöinen tai kolmitoimikatti->ODB
joutokäynti CO 0.5 %
joutokäynti HC 100ppm
vähintään 2000rpm CO 0.3 %
vähintään 2000rpm HC 100ppm
vähintään 2000rpm Lambda 0.97-1.03
ODB->
vähintään 2000rpm CO 0.2 %
vähintään 2000rpm HC 100ppm
vähintään 2000rpm Lambda 0.97-1.03
Nuita kattiversioiden päästörajoja ei kyllä taida pystyä saavuttamaan ilman jonkinlaista kattia bensaa polttavassa moottorissa. Ei kyllä taida juuri auttaa edes E85. Pitäisi prkl polttaa vetyä ja happea...???
Pakoputkien tai kattien leimoista en vielä löytänyt mitään yksiselitteistä... Keskustelufoorumit toistaiseksi ei kelpaa lähteeksi, joku virallinen lähde tai tutkimustyö passaa jo luotettavuuden puolesta aika hyvin.
Jos kiipeää perse edellä puuhun, tipahtaa pää edellä alas.
AK47 kirjoitti:Jahah. Löytyi tämmöistä tekstiä bensa-autojen päästörajoista (mutta ei ole virallista kun ei löytynyt mistään äkkiä kuukkeloimalla):
1978->30.9.1986
CO 4.5 %
HC 1000ppm
1.10.1986->vähäpäästöinen tai kolmitoimikatti
CO 3.5 %
HC 600ppm
vähäpäästöinen tai kolmitoimikatti->ODB
joutokäynti CO 0.5 %
joutokäynti HC 100ppm
vähintään 2000rpm CO 0.3 %
vähintään 2000rpm HC 100ppm
vähintään 2000rpm Lambda 0.97-1.03
ODB->
vähintään 2000rpm CO 0.2 %
vähintään 2000rpm HC 100ppm
vähintään 2000rpm Lambda 0.97-1.03
Nuita kattiversioiden päästörajoja ei kyllä taida pystyä saavuttamaan ilman jonkinlaista kattia bensaa polttavassa moottorissa. Ei kyllä taida juuri auttaa edes E85. Pitäisi prkl polttaa vetyä ja happea...???
Pakoputkien tai kattien leimoista en vielä löytänyt mitään yksiselitteistä... Keskustelufoorumit toistaiseksi ei kelpaa lähteeksi, joku virallinen lähde tai tutkimustyö passaa jo luotettavuuden puolesta aika hyvin.
ainakin tohon vm78-86 CO ( vai mikähän se nyt oli, palamattomat kuitenkin) päästöjen alentamiseen toimii masinoli. joskus ei saati SELliä leimaan, kun päästöt oli liian isot. pistettiin vaan reilusti masinolia tankkiin, jotakin luokkaa 20-30%, niin sen jälkeen konttorilla vaan kehu, että hyväks on pojat säädättäny ruiskun. naureskeltiin vaan, että joo, säädettiin vähän pensaa.. ja leima tuli. toi siis ilmeisesti vaan laihentaa seosta. eikä taida mahdottomia auttaa, jos kone syö paljon öljyä tms on jo vähän aikansa elänyt.
pete.a kirjoitti:rekisteriotteessa ei ainakaan lue katista mitään mutta se kuitenkin on. onko näin vanhassa alunperin? -89 w124/300d
'
voihan se olla. mutta kukaan ei ilmeisesti voi pakottaa semmosta pitään siellä. eli pois vaan, jos siltä tuntuu. tehoihin se ei imudiiselissä vaikuta oikeestaan mitään. korkeintaan hepan saa, jos sitäkään. ei vaikuta edes ruuvvatussa, kokeiltu on.
Menihän siinä jonkunaikaa ennenku tän homman sai tehtyä Mut nyt vasta tuli tyhjättyä molemmat katit. Pitää tuo änkkäri vielä nakata mäkeen, tai ainaki kokeilla ensin että miltä kuulostaa ilman sitä ja sen mukaan sit miettiä että vaihtaako sen änkkärin vaan vai vetääkö suoraa putkea tilalle. Mitäs ne leimalla sanoo jos laitteessa ei ole änkkäriä? Kunhan ei pidä mitään jäätävää melua.
)
) muhviputkesta o siinä mielessä helpompi värkätä kun pystyy värkkään kasaan sen ja suunnitteleen paremmin. oiskoha väykkyyn maksanu sen 100€ koko putki poislukien vaimentaja joka oli jo hommattu aiemmin ja kolomituumasesta värkkäsin. Vanha putki oli niin laho ettei siitä saanu kursittua kassaan mittään ja pelkkä takaosa ois maksanu öö 400e vaimentajan kanssa niin kattoin paremmaksi värkätä ite.
Vanhat katit on varmaan ihan paskana ja täten uuden putken teko vanhoilla kateilla ei oo kovin fiksua varmaan?
se o nii vanhaki viel että koskee eri säännöt.